Stora Enso Oyj PL 309, 00101 Helsinki Katuosoite: Kanavaranta 1 Puh. 02046 131 Fax 02046 21471

Stora Enso Oyj PL 309, 00101 Helsinki Katuosoite: Kanavaranta 1 Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 Stora Enso AB Box 70395 SE-107 24 Stockholm, Sverige Katuosoite: World Trade Center, Klarabergsviadukten 70 Puh. +46 8 613 66 00 Fax +46 8 10 60 20 Stora Enso International Office 9, South Street GB-London W1K 2XA, U.K. Puh. +44 20 8432 1500 Fax +44 20 8432 1600 www.storaenso.com corporate.communications@storaenso.com

Tietoja osakkeenomistajille Yhtiökokous Sisällysluettelo Vuosi 2001 lyhyesti....................................................... 1 Yhtiöesittely............................................................ 2 Missio, visio ja arvot...................................................... 4 Strategia............................................................... 5 Kirje osakkeenomistajille.................................................... 8 Yhteiskuntavastuun periaatteet.............................................. 10 Aikakauslehtipaperi....................................................... 16 Sanomalehtipaperi....................................................... 18 Hienopaperi............................................................ 20 Pakkauskartongit........................................................ 22 Puutuotteet............................................................ 24 Henkilöstö............................................................. 26 Hallitus............................................................... 28 Johtajisto............................................................. 30 Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 19.3.2002 klo 16.00 Finlandia-talossa, Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Suomen lain mukaisesti hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan, joka aikoo osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan, tulee olla merkittynä väliaikaisesti Stora Enson osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 8.3.2002. Ohjeet yhtiökokoukseen ilmoittautumisesta ovat kokouskutsussa sekä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.storaenso.com/investors Osingonmaksu Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2001 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. VPC huolehtii osingonmaksusta VPC:ssä rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Citibank huolehtii osingonmaksusta Citibankin hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina. Yhtiö maksaa 31.5.2002 saakka osinkoa osakkeenomistajille, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään, sitten kun osakkeet on kirjattu arvo-osuustilille. Tärkeimmät hallituksen ehdotukset 19.3.2002 pidettävälle yhtiökokoukselle Valtuutus osakepääoman alentamiseen yhtiön hallussa olevia omia osakkeita mitätöimällä. Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen.valtuutus oikeuttaisi hankkimaan enintään noin 9 100 000 A-sarjan ja noin 35 400 000 R-sarjan osaketta. Lopulliset enimmäismäärät päätetään yhtiökokouksessa. Taloudelliset raportit vuonna 2002 30.1............ Tilinpäätöstiedote vuodelta 2001 5.3..... Vuosikertomus ja ympäristövuosikertomus 23.4...................... Osavuosikatsaus 1-3 Huhtikuu.... Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukainen vuosikertomus Form 20-F 24.7...................... Osavuosikatsaus 1-6 22.10..................... Osavuosikatsaus 1-9 Sijoittajasuhteet: Maija Harsu Puh. 02046 21242 Fax 02046 21307 PL 309 00101 Helsinki Scott Deitz Puh. +1 715 422 1521 Fax +1 715 422 3882 P.O.Box 8050 Wisconsin Rapids, WI 54495-8050, USA maija.harsu@storaenso.com scott.deitz@storaenso.com Konsernirakenne........................................................ 32 Kartta................................................................ 33 Osakkeet ja osakkeenomistajat............................................... 34 Tietoja osakkeenomistajille.................................................. 37 Stora Enso 2001 on käännetty englannin kielestä. Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat sekä lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla uskoo, olettaa, odottaa, ennustaa tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain vuoden 1995 Arvopapereita Koskevien Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla. Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat merkittävästi niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muuan muassa olla: (1) toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, Konsernin tavoittelemien asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa, kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset Konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2) teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus, Konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, Konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu Konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut. 2 STORA ENSO 2001 Yhtiökokous ja osingonmaksu vuonna 2002 8.3............. Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 19.3............................ Yhtiökokous 20.3.............................. Ex-osinko 22.3............ Osingonmaksun täsmäytyspäivä 5.4........................... Osingonmaksu Stora Enson yhteistilille rekisteröityjen osakkeiden myynti Stora Enso myy varsinaisen yhtiökokouksen 20.3.2001 tekemän päätöksen mukaisesti osakkeenomistajien lukuun ne yhtiön osakkeet, joita ei 1.6.2002 mennessä ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään. Myynnin jälkeen osakkeenomistajilla on oikeus periä yhtiöltä omistamiensa osakkeiden määrää vastaava osuus myyntihinnasta. Oikeus osinkoon ja muut osakkeenomistajille kuuluvat oikeudet sen sijaan raukeavat. Osakkeenomistajia, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään, kehotetaan toimittamaan osakekirjansa sekä mahdolliset saantoselvitykset arvo-osuusrekisterin pitäjälle viimeistään 31.5.2002. Kaupankäyntitunnukset, pörssierät ja valuutat Helsinki A-osake STEAV R-osake STERV ADR-todistukset Pörssierät 100 Valuutta EUR Tukholma STE A ja STE AE STE R ja STE RE 200 SEK ja EUR Reuters Bloomberg New York SEO USD STERV.HE STERV FH EQUITY Stora Enson osakkeet saksalaisissa pörsseissä (Freiverkehr) A-osake R-osake Tunnus ENUA ENUR CUSIPnumero 870 734 871 004 Listauspaikka Berliini, München Berliini, Frankfurt, Stuttgart, München Tuoreimmat tiedot internetsivuilta www.storaenso.com/investors Graafinen suunnittelu ja konsepti: Incognito Design, Helsinki Valokuvat: Tuomo Manninen ja Studio Sami Luukkanen, Helsinki Painatus: Libris, Helsinki Kannet: Stora Enso LumiSilk 250 g/m2, Stora Enso Oulun tehdas (ISO 14001 -sertifikaatti ja EMAS-hyväksyntä FIN-S-00021) Sisäsivut: Stora Enso LumiSilk 130 g/m2, Stora Enso Oulun tehdas (ISO 14001 -sertifikaatti ja EMAS-hyväksyntä FIN-S-00021) CR_sisakannet_FIN.qx4 14.2.2002 19:47 Page 2

Vuosi 2001 lyhyesti Lisäarvoa vaikeassakin markkinatilanteessa Tilikauden tulos oli tyydyttävä paperin kysynnän laskusta ja hintojen heikkenemisestä huolimatta. Yhtiö mukautti tuotantoaan kysyntää vastaavaksi liian suurten varastojen välttämiseksi. Tuotantoa rajoitettiin heikon markkinatilanteen vuoksi 1 540 000 tonnia, noin 10 % yhtiön kokonaiskapasiteetista. Avainluvut taloudellisten tavoitteiden mukaiset Sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 10,8 %, kun tavoite on 13 % suhdannekierron aikana. Velkaantumisaste oli 0,53 eli selvästi alle tavoitteen 0,8. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 857,1 milj. euroa, joka alitti poistojen tason yhtiön tavoitteen mukaisesti. Consolidated Papers, Inc.:n hankinnasta kertyi synergiahyötyjä 66 milj. Yhdysvaltain dollaria (74 milj. euroa) eli noin 25 % alkuperäistä arviota vähemmän, mikä johtui heikosta markkinatilanteesta, joka vaikeutti huomattavasti tuottavuuteen liittyvien synergioiden saavuttamista. Osinko 0,45 euroa Hallituksen osinkoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle on 0,45 euroa osakkeelta, mikä vastaa 48 %:n osinkosuhdetta. Integraatio ja tuotannon kehittämisohjelmat Tuottavuutta tehostettiin parhaita toimintatapoja soveltamalla sekä fuusiosynergioita hyödyntämällä. Merkittävin investointipäätös oli rakentaa sanomalehtipaperin tuotantolinja Langerbruggeen, Belgiaan osana sanomalehtipaperin ja aikakauslehtipaperin tuotannon kehittämisohjelmaa. Oulun, Uetersenin ja Imatran tehtaiden strategisesti tärkeät koneuusinnat päätettiin toteuttaa tuottavuuden lisäämiseksi sekä laadun ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Tilinpäätöksen pääkohdat 2000 2001 Liikevaihto, milj. EUR 13 017,0 13 508,8 Liikevoitto, milj. EUR 2 371,3 1 486,9 ilman kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1 925,6 1 495,2 % liikevaihdosta 14,8 11,1 Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta, milj. EUR 2 099,0 1 223,0 ilman kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1 653,3 1 231,3 Tilikauden tulos, milj. EUR 1 435,0 926,3 Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR 769,3 857,1 Korolliset nettovelat, milj. EUR 5 182,7 4 819,9 Sijoitettu pääoma, milj. EUR 13 902,9 13 859,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 20,7 10,7 ilman kertaluonteisia eriä, % 16,8 10,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 19,5 10,4 2000 2001 Velkaantumisaste 0,59 0,53 Tulos/osake, EUR 1,77 1,03 ilman kertaluonteisia eriä, EUR 1,32 0,94 Kassatulos/osake, EUR 3,16 2,43 ilman kertaluonteisia eriä, EUR 2,61 2,34 Oma pääoma/osake, EUR 9,41 10,03 Osinko/osake, EUR 0,45 0,45* Osinkosuhde, % 34 48 Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR, 31.12.2001 11 733 13 006 Paperin ja kartongin toimitukset, 1 000 tonnia 12 971,0 12 858,0 Puutuotteiden toimitukset, 1 000 m 3 4 880,0 4 860,0 Henkilöstö keskimäärin 41 785 44 275 *) osinkoehdotus STORA ENSO 2001 1

Maailmanlaajuinen Paikallinen Vastuullinen Stora Enso kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson päätuotealueet ovat aikakauslehti-, sanomalehti- ja hienopaperi sekä pakkauskartonki ja puutuotteet. Vuonna 2001 Stora Enson liikevaihto oli 13,5 miljardia euroa ja paperi- ja kartonkikapasiteetti noin 15 miljoonaa tonnia. Yhtiön palveluksessa on noin 43 000 henkilöä yli 40 maassa ja sen osakkeet noteerataan Helsingin, New Yorkin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Stora Enso käy kauppaa pääasiassa toisten yritysten kanssa. Asiakkaita ovat suuret ja pienet kustantamot, painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-, puusepän- ja rakennusteollisuus kaikkialla maailmassa. Yhtiöllä on tuotantoa kolmella mantereella ja sen päämarkkinat ovat Eurooppa ja Pohjois- Amerikka. Koska Stora Enso toimii maailmanlaajuisesti, se pystyy palvelemaan asiakkaitaan paikallisesti. Stora Enson nykyaikaiset tuotantolaitokset sekä raaka-ainehankinnan, energiantuotannon ja tuotantoprosessien tehokas integraatio takaavat toimintamme jatkuvuuden. Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevassa politiikassaan Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Vuoden 2001 aikana yhteiskuntavastuun periaatteet määriteltiin osaksi konsernin toimintaperiaatteita ja arvoja. Aikakauslehtipaperi TUOTTEET Päällystämättömät superkalanteroidut (SC), päällystämättömät koneviimeistellyt (MF), kevyesti päällystetyt (LWC), keskiraskaat (MWC), raskaat (HWC) ja konepäällystetyt (MFC) paperit, joita käytetään aikakauslehtiin, mainospainotuotteisiin, luetteloihin ja suoramarkkinoinnin painotuotteisiin sekä tapettipaperit. MARKKINA-ASEMA maailman toiseksi suurin ja Euroopan toiseksi suurin aikakauslehtipaperin valmistaja osuus Euroopan markkinoista 21 % ja maailman markkinoista 17 % päämarkkinat Eurooppa (55 % liikevaihdosta) ja Pohjois-Amerikka (43 % liikevaihdosta) tuotantokapasiteetti 4,6 milj. tonnia KAPASITEETTI Pohjois-Amerikka. 36 % Saksa.......... 30 % Suomi......... 18 % Ranska......... 11 % Ruotsi.......... 3 % Belgia........... 2 % Sanomalehtipaperi TUOTTEET Standardisanomalehtipaperi sekä erikoislajit, kuten erikoissanomalehtipaperi, luettelopaperi ja kirjapaperi, joita käytetään sanomalehtiin ja niiden liitteisiin, mainoslehtisiin, puhelinluetteloihin, kovakantisiin kirjoihin ja taskukirjoihin. MARKKINA-ASEMA maailman neljänneksi suurin ja Euroopan suurin sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperin valmistaja osuus Euroopan markkinoista 24 % ja maailman markkinoista 7 % päämarkkinat Eurooppa (88 % liikevaihdosta) ja Pohjois-Amerikka (6 % liikevaihdosta) tuotantokapasiteetti 3,3 milj. tonnia KAPASITEETTI Ruotsi.......... 42 % Suomi......... 32 % Saksa.......... 16 % Pohjois-Amerikka.. 6 % Belgia........... 4 % 2 STORA ENSO 2001

Hienopaperi TUOTTEET Graafiset paperit (päällystetyt hienopaperit) ja toimistopaperit (päällystämättömät hienopaperit), joita käytetään asiakirjojen tulostamiseen, kaupallisiin painotuotteisiin ja korkealaatuisiin kirjoihin. MARKKINA-ASEMA maailman toiseksi suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin graafisten papereiden valmistaja maailman kuudenneksi suurin ja Euroopan toiseksi suurin toimistopapereiden valmistaja graafisen paperin osuus Euroopan markkinoista 12 % ja maailman markkinoista 10 % toimistopaperin osuus Euroopan markkinoista 14 % ja maailman markkinoista 3 % päämarkkinat Eurooppa (54 % liikevaihdosta) ja Pohjois-Amerikka (30 % liikevaihdosta) tuotantokapasiteetti 3,8 milj. tonnia KAPASITEETTI Suomi......... 47 % Ruotsi......... 21 % Pohjois-Amerikka 18 % Saksa........... 5 % Alankomaat...... 5 % Kiina........... 4 % Pakkauskartongit TUOTTEET Neste- ja elintarvikepakkauskartongit, kuppikartongit, taivekartongit, aaltopahvi, aaltopahvipakkaukset, hylsykartongit ja hylsyt, laminaattipaperit, tekniset paperit, joustopakkaukset ja etikettipaperit. MARKKINA-ASEMA maailman johtaviin kuuluva kuluttajapakkauskartonkien ja erikoispaperin valmistaja päämarkkinat Eurooppa (77 % liikevaihdosta), Aasia (7 % liikevaihdosta) ja Pohjois-Amerikka (4 % liikevaihdosta) pakkauskartonki- ja pakkauspaperikapasiteetti 3,5 milj. tonnia, aaltopahvikapasiteetti 315 000 tonnia, hylsykapasiteetti 175 000 tonnia KAPASITEETTI Suomi......... 53 % Ruotsi.......... 27 % Saksa........... 7 % muu Eurooppa.... 7 % Pohjois-Amerikka.. 6 % Jatkojalostus hylsytehtaat Alankomaissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja USA:ssa aaltopahvitehtaat Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa, Suomessa, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa Puutuotteet TUOTTEET Sahatavara ja sen jatkojalosteet, joita käytetään rakennus-, puusepän- ja huonekaluteollisuudessa. MARKKINA-ASEMA maailman kolmanneksi suurin ja Euroopan suurin havusahatavaran tuottaja päämarkkinat Eurooppa (61 % liikevaihdosta), Aasia (23 % liikevaihdosta) ja Pohjois-Amerikka (6 % liikevaihdosta) sahauskapasiteetti 5,8 milj. m 3 ja jatkojalostuskapasiteetti 2,2 milj. m 3 KAPASITEETTI Suomi......... 39 % Itävalta......... 27 % Ruotsi.......... 18 % Tšekin tasavalta.. 11 % Viro............ 5 % Jatkojalostus jatkojalostuslaitokset Alankomaissa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tšekin tasavallassa ja Virossa STORA ENSO 2001 3

Missio Edistämme tiedonvälitystä ja ihmisten hyvinvointia jalostamalla uusiutuvasta kuituraaka-aineesta paperi- ja kartonkituotteita graafisen tiedonvälityksen ja pakkausteollisuuden tarpeisiin sekä valmistamalla mekaanisia puunjalosteita. Visio Olemme maailman johtava metsäteollisuusyritys. Visiomme toteutuu, kun - kuljemme metsäteollisuuden kehityksen kärjessä - tarjoamme parhaat tuotteet ja palvelut - tuotamme omistajillemme lisäarvoa - olemme ylpeitä työstämme ja yhtiöstämme - olemme toimittajillemme haluttu yhteistyökumppani. Arvot Asiakaskeskeisyys Osaamisemme vuoksi asiakkaamme valitsevat meidät Tuloksellisuus Saavutamme tavoitteemme Vastuu Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita Ihmisläheisyys Luomme onnistumisen edellytykset innostamalla ihmisiä työssään Tulevaisuus Olemme aloitteentekijä 4 STORA ENSO 2001

Tavoitteena kannattavuus ja lisäarvon tuottaminen Stora Enso toimii ja sitä johdetaan yhtenä teollisuusyrityksenä. Yhtiön ydinliiketoiminta-alueet ovat aikakauslehti-, sanomalehti- ja hienopaperi sekä pakkauskartonki ja puutuotteet. Sisäisiä synergiahyötyjä saadaan puun hankinnan, sellun valmistuksen sekä paperintuotannon ja päällystystekniikan osaamisesta ja näitä jatkuvasti tutkimalla ja kehittämällä. Stora Enson strategia perustuu yhtiön missioon, visioon ja arvoihin ja sen tavoitteena on lisäarvon tuottaminen kannattavan kasvun avulla. Periaatteena on kasvattaa pääoman tuottoa ja toteuttaa vain sellaiset investoinnit, jotka antavat pääomakustannusta korkeamman tuoton sekä varmistaa kassavirta. Stora Enson kasvun tulee ylittää markkinoiden kasvu ja olla vähintään yhtä suuri kuin parhaiden kilpailijoiden kasvu. Kasvu tapahtuu ennen kaikkea fuusioin ja yritysostoin. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on 13 % suhdannekierron aikana, kun keskimääräinen pääoman kustannus ennen veroja on tällä hetkellä 10 %. Velkaantumisasteen tulee olla 0,8 tai pienempi. Velkaantumisaste saa strategisesti tärkeän yritysoston yhteydessä nousta väliaikaisesti 1,0 1,2:een, kunhan on selvästi nähtävissä, että se saadaan jälleen tavoitetasolle. Yritysostolla pitää olla tulosta parantava vaikutus. Tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille yksi kolmannes tilikauden nettovoitosta. Kasvulla ja rakennejärjestelyillä parempi kannattavuus Tavoitteena on osallistua aktiivisesti metsäteollisuuden toimialajärjestelyihin tuotantorakenteen kehittämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Stora Enso etsii jatkuvasti mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa nykyisillä tai uusilla maantieteellisillä alueilla kuitenkin niin, että laajenemismahdollisuuksia arvioidaan suhteessa niihin liittyviin riskeihin, tuottopotentiaaliin ja yhteensopivuuteen yhtiön strategian kanssa. Euroopassa on yhä mahdollisuuksia fuusioihin ja yritysostoihin, mitä tosin rajoittaa Stora Enson suuri osuus varsinkin aikakauslehti-, sanomalehtipaperi- ja kuluttajapakkauskartonkimarkkinoista. Kasvu Pohjois- Amerikassa on erittäin tärkeää, mutta nykytilanteessa vaikeaa, koska pohjoisamerikkalaisten tuotantoyksiköiden hinnat ovat varsin korkeat. Aasia on kasvavan bruttokansantuotteen ja sen vuoksi lisääntyvän paperin kysynnän vuoksi kiinnostava markkina-alue. Stora Enso seuraa tarkasti Aasian käynnissä olevaa metsäteollisuuden rakennemuutosta. STORA ENSO 2001 5

Investoinnit tehdään ydinliiketoiminta-alueilla ja pitkällä aikavälillä kannattavissa yksiköissä. Ydinliiketoimintojen ulkopuolelle jäävät tai heikosti kannattavat yksiköt joko myydään, pidetään käynnissä niin kauan kuin kassavirta on positiivinen tai suljetaan. Stora Enson koko mahdollistaa sen, että samanaikaisesti voidaan rakentaa uusia tuotantolinjoja ja sulkea vanhentuneita yksiköitä. Näin tuotantorakennetta voidaan uudistaa ja tehokkuutta parantaa ilman, että markkinoiden tasapaino järkkyy. Käyttöomaisuusinvestointien on oltava poistoja alhaisemmat. Stora Enson liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitys riippuu paitsi yhtiön omista kasvua ja tehokkuutta edistävistä toimista myös maailmantalouden yleisestä kehityksestä, kuten painetun mainonnan määrästä, pakkausten kysynnästä varsinkin kulutushyödykkeiden osalta sekä rakennusalan kehityksestä. Mainonnan ja rakentamisen kehitys riippuu suuresti maailmantalouden kehityksestä, kun taas pakkausten kysyntää voidaan pitää vähemmän suhdanneherkkänä. Huolimatta koko ajan käynnissä olevien sisäisten tehostamistoimenpiteiden vaikutuksesta tuottavuuteen, siihen vaikuttavat aina myös ulkoiset tekijät, kuten raaka-aineiden ja tuotteiden hinnat ja valuuttakurssien muutokset, joihin ei juuri voida vaikuttaa. Kilpailukykyistä kuitua kestävän kehityksen periaatteilla Kilpailukykyinen kuidunhankinta on yksi Stora Enson strategian avainalueista. Tavoitteena on hankkia mahdollisimman kilpailukykyistä kuituraaka-ainetta, jota tuotetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Stora Enson sahat vahvistavat oleellisesti yhtiön mahdollisuuksia hankkia kuitua kilpailukykyisin kustannuksin. Uusiokuidun osuutta tullaan kasvattamaan, esimerkiksi Belgian Langerbruggeen rakennettavan uuden sanomalehtipaperilinjan pääraaka-aine on keräyspaperi. Investoinnin ansiosta yhtiön käyttämän uusiokuidun määrä nousee 2,8 milj. tonniin. Pohjois-Amerikassa yhtiön oman sellun käyttöä tullaan lisäämään. Perinteisen pohjoisen pallonpuoliskon pitkän ja lyhyen kuidun lisäksi Stora Enso tuottaa myös lyhyttä kuitua eteläisen pallonpuoliskon nopeakasvuisilla puuviljelmillä. Brasilian Veracel-selluprojektista tehdään päätös vuoden 2002 loppuun mennessä. Tehokkaalla organisaatiolla tuloksellista toimintaa Stora Enson laatujohtamisen Excellence 2005 -ohjelman mukaan yhtiön kaikki yksiköt kehittävät jatkuvasti toimintaansa, kilpailukykyään ja taloudellista tulostaan arvioimalla systemaattisesti toimintojaan laatupalkintokriteeristön avulla. Eri toimintatapoja vertailemalla saadaan parhaimmat toimintatavat ja uusin tieto kaikkien käyttöön. Stora Enson Oulun tehdas voitti Suomen laatupalkinnon vuonna 2001. Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö Laminating Papers Oy voitti laatupalkinnon vuonna 2000 ja Stora Enson Veitsiluodon tehtaat vuonna 1998. Laatujohtamisen ansiosta yhtiön kannattavuus on selvästi parantunut ja yhteiset arvot ovat vahvistuneet. Stora Enson merkittävä sisäinen tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa asiakkaille lisäarvoa. T&K-toiminta on markkinalähtöistä ja sitä johdetaan kiinteänä osana yhtiön liiketoimintaa. Tavoitteena on parantaa nykyisiä tuotteita ja tuotantoprosesseja sekä kehittää uusia tuotteita, joiden avulla asiakkaille voidaan tarjota palvelua, joka tuottaa heille lisäarvoa ja vahvistaa heidän omaa tuotekehitystään. Vuonna 2001 Stora Enso käytti T&K-toimintaan 92,3 milj. euroa eli 0,7 % yhtiön liikevaihdosta. Tulevaisuudessa keskitytään päällystettyjen ja laminoitujen tuotteiden kehittämiseen elintarvikepakkauskäyttöön. Lisäksi kehitetään erilaisia paperilaatuja nopeasti kehittyvää digitaalista painamista ja kopiointia varten. Stora Enso pyrkii tehokkuuteen myymällä suurimman osan yhtiön paperin- ja kartongintuotannosta oman maailmanlaajuisen myynti- ja markkinointiverkostonsa kautta. Kaikilla mantereilla toimiva verkosto 6 STORA ENSO 2001

käsittää yli 30 myyntiyhtiötä, joilla on lähes 30 sivukonttoria kaikkialla maailmassa. Myös puutuotteet myydään oman myyntiverkoston kautta. Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö Papyrus on noin 40 %:n markkinaosuudellaan Pohjoismaiden ja Baltian alueen johtava paperitukkuri. Papyrus toimii myös 13 muussa Euroopan maassa. Papyruksen liiketoiminnasta 13 % tapahtuu nykyisin internetin kautta, minkä ansiosta yhtiö on johtava verkkokauppaa harjoittava paperitukkuri. Stora Enson sisäisen rakenteen kehittämiseksi sellutulosryhmä järjestettiin uudelleen ja sellutehtaat siirrettiin paperi- ja kartonkitulosryhmiin sisäisen sellun käytön tehostamiseksi. Yhtiön kilpailukyvyn parantamiseksi ja sisäisen teknisen tietotaidon kehittämiseksi perustettiin sellun osaamiskeskus (Pulp Competence Centre). Markkinasellun osto ja myynti hoidetaan hienopaperitulosryhmässä. Konsernin energia-asioita hoitaa nykyään sanomalehtipaperitulosryhmään kuuluva energiapalvelut. Pohjois-Amerikan johtava tuottaja Syyskuussa 2000 hankitun Consolidated Papers, Inc.:n integrointi osaksi konsernia on saatu päätökseen. Myös Pohjois-Amerikan liiketoimintojen johto on nimitetty tehtäväänsä, yksiköiden toimintaa on arvioitu ja kehitetty paremman tuottavuuden, laadun ja tehokkuuden aikaansaamiseksi. Pohjois-Amerikan myynti- ja markkinointiorganisaatio on yhtenäistetty ja se toimii kaikilla Pohjois- Amerikan tärkeillä markkinoilla. Elokuussa 2001 markkinoille tuotiin innovatiivinen asiakkaiden lähtökohdista kehitetty, hienopapereihin kuuluva päällystettyjen painopapereiden tuotesarja. Sarjassa on yhtenäistetty aikaisempia tuotemerkkejä ja tuotteisiin on lisätty uusia optisia ja teknisiä ominaisuuksia. Uudet paperilaadut ovat menestyneet hyvin. Sellu- ja paperitehtaiden toimintatapojen vertailu yhtiön muiden vastaavien, eri puolilla maailmaa sijaitsevien tehtaiden toimintatapoihin on saatu päätökseen. Stora Enson laatujohtamisjärjestelmä Excellence 2005 on otettu menestyksekkäästi käyttöön. Myönteinen kehitys vahvistaa edellytyksiä toiminnan laajentamiselle Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2001 synergiahyödyt olivat 66 milj. Yhdysvaltain dollaria, joka on vähemmän kuin tavoitteeksi asetetut 90 milj. Yhdysvaltain dollaria. Vaikeat markkinaolosuhteet hankaloittivat huomattavasti tuottavuuteen liittyvien synergioiden saavuttamista. Vuoden 2002 tavoitteeksi asetettu 110 milj. Yhdysvaltain dollarin synergiahyötyjen saavuttaminen voi olla mahdollista, mutta tämä edellyttää Pohjois-Amerikan talouden voimakasta elpymistä. Kuluvana vuonna Stora Enso pyrkii olennaisesti parantamaan tunnettuuttaan pohjoisamerikkalaisten asiakkaiden ja osakkeenomistajien keskuudessa ja vahvistamaan siten asemaansa alueella. Liiketoimintoja kehitetään markkinaosuutta kasvattamalla, toimintaa tehostamalla ja määrätietoisen, hallitun kasvun avulla, jotka lisäävät jo tehtyjen investointien arvoa. Lisäarvoa vahvasta yritysmielikuvasta Stora Enson tavoitteena on vahva yritysmielikuva, joka perustuu visioon, missioon ja arvoihin. Yhtiön maine syntyy toiminnasta, tuotteista, palveluista ja ihmisistä. Tavoitemielikuvasta tulee totta, kun arvot ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Stora Enso on vastuunsa tunteva yritys, joka sitoutuu asiakkaisiinsa, työntekijöihinsä ja muihin sidosryhmiinsä niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin. STORA ENSO 2001 7

Kirje osakkeenomistajille Hyvä osakkeenomistaja Vuosi 2001 oli haasteellinen metsäteollisuudelle. Talouskasvun taantuminen etenkin Yhdysvalloissa ja vuoden 2000 viimeisellä neljänneksellä alkanut varastojen purku heikensivät kysyntää. On kuitenkin ilo todeta, että vaikeuksista huolimatta Stora Enson taloudellinen tulos oli tyydyttävä. Tulosta paransivat synergiahyötyihin tähtäävät ohjelmat ja tuotannon tuntuva rajoittaminen kysyntää vastaavaksi. Stora Enson vahvuus perustuu hyvin toimivaan organisaatioon, tehokkuuteen ja synergiahyötyihin. Viime vuosi osoitti, että pystymme tuottamaan lisäarvoa myös laskusuhdanteen vallitessa. Hallituksen osinkoehdotus 0,45 euroa noudattaa Stora Enson osinkopolitiikkaa jakaa pitkällä aikavälillä osakkeenomistajille osinkona yksi kolmannes nettovoitosta. Myös vuodesta 2002 on tulossa haasteellinen. Sekä kysyntä että taloudellinen tuloksemme riippuvat yleisestä talouskehityksestä. Markkinatilanne on kuitenkin muuttunut herkemmäksi, kun varastot ovat tyhjentyneet tuotannonrajoitusten ja varastojen purkamisen vuoksi. Kun kysyntä elpyy, pystymme hyvin hyödyntämään tuottavuutta parantavat synergiaedut ja viime vuosina käynnistetyt sisäiset kehitysohjelmamme. Syyskuussa 2000 toteutettu Consolidated Paper, Inc.:n hankinta oli strategisesti tärkeä päätös. Pohjois- Amerikan liiketoimintojen johtoryhmä toimii hyvin ja toimintoja on kehitetty tuottavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Integroitumisprosessi on sujunut erittäin hyvin, vaikka taloudellisessa tuloksessa onkin vielä huomattavasti parantamisen varaa. Tilanne korjaantunee, kunhan markkinat elpyvät ja tuotantomäärät nousevat normaalille tasolle. Vuonna 2001 määriteltiin Stora Enson yhteiskuntavastuun periaatteet. Myös se kertoo sitoutumisestamme lisäarvon tuottamiseen. Elämme yhä voimakkaamman globaalistumisen aikaa, ja yritysten kasvun on nivouduttava tiiviisti vastuullisiin toimintaperiaatteisiin. Tällä hetkellä lähes kaikki Stora Enson tuotantolaitokset sijaitsevat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kun yhtiön toiminta laajenee perinteisten kotimarkkinoiden ulkopuolelle, paikallinen kulttuuri ja liiketoimintatavat asettavat meille aivan uusia sopeutumisvaatimuksia. Pyrkimyksenämme on toimia vastuullisesti aina ja kaikkialla. Kestävään kehitykseen tähtäävää työtämme on arvioitu myönteisesti. Yhtiö on ollut mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä sen perustamisesta, vuodesta 1999 lähtien. Yhtiö on mukana myös kesällä 2001 perustetussa FTSE 4 Good -indeksissä. Pääsy näihin indekseihin osoittaa, että yhteiskuntavastuun periaatteita voidaan lähteä soveltamaan terveeltä pohjalta. On kuitenkin selvää, että jotkin alueet vaativat aiempaa johdonmukaisempaa lähestymistapaa, jotta toimintamme voisi jatkuvasti parantua. Näissä kysymyksissä luotamme vakiintuneisiin hallintajärjestelmiin, eritoten Excellence 2005 -ohjelmaamme. Vuoden 2001 vuosikertomus on uudistunut ulkoasultaan. Keskitymme edelleen siihen, kuinka tuotamme lisäarvoa osakkeenomistajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille, mutta kerrontatapa on uusi. Painopiste on vahvasti tulevaisuudessa, sillä vuoden 2001 toiminnasta saa selkeän kuvan jo osavuosikatsauksista. Olemme myös halunneet tehdä kokonaisuuden, josta eri sidosryhmien on helppo löytää tarvitsemansa tiedot. 8 STORA ENSO 2001

Raportit on painettu usealle eri paperille, jotka on valmistettu EMAS-rekisteröidyissä tehtaissa. Näin haluamme esitellä eri paperilaatujen ominaisuuksia ja viestinnällisiä mahdollisuuksia. Olemme toteuttaneet maailmanlaajuinen mutta paikallinen -ajatteluamme käyttämällä mahdollisuuksien mukaan paikallisesti valmistettua paperia. Kaikki kolme raporttia julkaistaan ensi kertaa myös interaktiivisena verkkoversiona. Jatkamme Stora Enson kehittämistä rakentamamme vahvan perustan varaan. Tavoitteenamme on olla maailman johtava metsäteollisuusyritys, joka tuottaa lisäarvoa sekä osakkeenomistajien, asiakkaiden että henkilöstön menestykseksi. Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2002 Jukka Härmälä toimitusjohtaja Claes Dahlbäck hallituksen puheenjohtaja STORA ENSO 2001 9

Yhteiskuntavastuun periaatteet YRITYKSEN YHTEISKUNTAVASTUU TALOUS YMPÄRISTÖ IHMISET VASTUULLINEN TOIMINTA Taloudellista ja ympäristöä koskevaa toimintaa seurataan ja siitä raportoidaan jatkuvasti. Nyt seurantaa laajennetaan koskemaan myös sosiaalisia ja sosio-ekonomisia seikkoja. 10 STORA ENSO 2001

Lisäarvon tuottaminen ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä Elämme yhä voimakkaamman globalisaation aikaa ja sen vuoksi yritysten kasvun on perustuttava vastuullisiin toimintaperiaatteisiin. Kasvu puolestaan on yksi Stora Enson strategisista tavoitteista. Tässä on yksi syy siihen, että konserni on päättänyt määritellä omat yhteiskuntavastuun periaatteensa ja kehittää niiden edellyttämiä seurantajärjestelmiä. Vastuullisten toimintatapojen ja taloudellisen menestyksen välillä on voimakas yhteys. Stora Enson tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus ja lisäarvon tuottaminen. Yhtiössä korkea laatu tukeutuu kolmeen kestävän kehityksen pilariin: talouden, ihmisten ja ympäristön kannalta kestävään toimintaan. Lisäksi Stora Enso päätti vuonna 2001 ryhtyä tukemaan Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitetta ja sen yhdeksää periaatetta. Global Compact -hanke syntyi pääsihteeri Kofi Annanin esityksestä vuonna 2000. Hän vetosi maailman liike-elämän johtajiin, jotta globalisaatiosta muodostuisi koko ihmiskunnan kannalta myönteinen ilmiö. Yhteiskuntavastuun periaatteet perustuvat konsernin missioon, visioon ja arvoihin. Periaatteet kertovat, mitä yhtiön ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevan politiikan yhteiskunnalliset linjaukset käytännössä tarkoittavat sekä nivovat nämä yhteen Stora Enson muiden toimintaperiaatteiden ja -ohjeiden kanssa. Alla esitettyjen periaatteiden arvopohjana ovat kansainvälisesti hyväksytyt julkilausumat, kuten YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset. STORA ENSO 2001 11

Stora Enson yhteiskuntavastuun periaatteet 1. Liiketoiminnan periaatteet Yhteistyö Stora Enson ja sidosryhmien välillä on avointa ja oikeudenmukaista ja perustuu tasavertaisuuteen. Lahjukset, kynnysrahat, laiton hintojen sääntely ja vastaavat toimintatavat ovat kiellettyjä. Henkilöstön tulee välttää eturistiriitoja henkilökohtaisen taloudellisen toiminnan ja yhtiön toiminnan välillä. Kaikkien Stora Enson liiketoimien tulee näkyä tarkasti ja oikein yhtiön kirjanpidossa. 2. Viestintä Viestintä perustuu uskottavuuteen, vastuullisuuteen, ennakoivuuteen ja vuorovaikutukseen. Tämä koskee tasapuolisesti kaikkia sidosryhmiä. Tuemme avointa keskustelua. 3. Yhteisöllisyys Toimimme vastuullisesti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja suosimme tavoitteellista kumppanuutta. Kannustamme henkilöstöämme osallistumaan aktiivisesti paikallisyhteisöjen toimintaan. 12 STORA ENSO 2001

4. Henkilöstön vähentäminen Kun työvoiman vähentämistä ei voida välttää, toimimme yksilöä kunnioittaen ja henkilöstön tarpeita kuunnellen. 5. Ihmisoikeudet Työolosuhteet Henkilöstö on oikeutettu turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön. Kenenkään ei pidä joutua fyysisen rangaistuksen, seksuaalisen häirinnän tai hyväksikäytön eikä henkisen väkivallan kohteeksi. Henkilöstön monipuolisuus Tiedostamme, että henkilöstön monipuolisuus on vahvuus. Syrjintä rodun, syntyperän, sukupuolen, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden, uskonnon, poliittisen mielipiteen, vanhemmuuden, etnisen alkuperän tai muun vastaavan ominaisuuden perusteella on kiellettyä. Yhdistymisvapaus Henkilöstöllä on halutessaan oikeus järjestäytyä, liittyä yhdistyksiin ja neuvotella edustuksellisesti. Työpaikan vapaa valinta Kaikenlainen pakkotyö on kiellettyä. Lapsityövoima Lapsityövoiman käyttö ei ole sallittua. Työntekijän vähimmäisikä on ILO:n yleissopimuksen mukainen (14 tai 15 vuotta) tai korkeampi, mikäli paikallinen lainsäädäntö niin edellyttää. Työn teettäminen nuorilla ei saa vaarantaa heidän koulutustaan tai kehitystään. Palkat Palkat maksetaan suoraan henkilöstölle. Henkilöstölle maksetaan vähintään lainmukainen minimipalkka tai sovellettavan työehtosopimuksen määräämä palkka. Työaika Keskimääräinen työaika vuoden aikana ei saa olla enempää kuin 48 tuntia viikossa eivätkä ylityöt enempää kuin 12 tuntia viikossa. Joka tapauksessa Stora Enso noudattaa paikallisissa laeissa tai sovellettavissa työehtosopimuksissa määriteltyjä työaikoja. STORA ENSO 2001 13

Jatkuva muutos luo mahdollisuuksia Metsäteollisuuden ympärille on usein kasvanut kokonaisia asutuskeskuksia. Nämä yhteisöt ovat olleet riippuvaisia tehtaistaan ei vain työnantajana vaan myös monenlaisten yhteiskunnallisten palveluiden tarjoajana. Yhteiskunta on kuitenkin kehittynyt ja ottanut nämä palvelut omalle vastuulleen. Metsäteollisuus puolestaan on muuttunut työvoimavaltaisesta pääomavaltaiseksi teollisuudenalaksi. Ennen alalle olivat tyypillisiä lukuisat pienet tehtaat, nykyisin taas suuret laitokset, jotka palvelevat kansainvälisiä markkinoita. Jotkut yhteisöt ovat kärsineet, toiset taas hyötyneet tästä kehityksestä. Rakennemuutokset voivat vaikuttaa ei-toivotulla tavalla myös yksittäisiin työntekijöihin, mikä entisestään korostaa asioiden vastuullisen hoidon merkitystä. Stora Enson tärkeimpiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat, yhteistyökumppanit sekä koko yhteiskunta niin kansalaisyhteiskunta kuin julkishallintokin. Stora Enson asiakkaat ovat lähinnä toisia yrityksiä. Asiakkaiden koko vaihtelee laidasta laitaan: on pieniä yksityisyrityksiä, joiden hankinnat ovat muutamien tonnien luokkaa, ja on monikansallisia yhtiöitä, jotka ostavat yhtiön tuotteita joka vuosi satojatuhansia tonneja. Monet Stora Ensolle tavaraa tai palveluita tuottavista yrityksistä ovat isoja monikansallisia, usein pörssinoteerattuja yhtiöitä. Jotkut niistä kiinnittävät toiminnassaan jo nyt huomiota yhteiskuntavastuun vaatimuksiin ja myös raportoivat työnsä tuloksista. Tämä tarjoaa Stora Ensolle mahdollisuuksia tietojen ja kokemusten vaihtoon. Puunhankinnassa tilanne on hieman toisenlainen, koska yhtiö ostaa puuta yleensä yksityisiltä metsänomistajilta. Puukauppojen yhteydessä haasteena on usein se, kuinka sovittaa yhteen paikalliset sosioekonomiset tekijät ja hakkuiden ympäristövaikutukset. Nykyisin lähes kaikki Stora Enson tuotantoyksiköt sijaitsevat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kun yhtiön toiminta laajenee perinteisten kotimarkkinoiden ulkopuolelle, asettaa yrityskulttuurin ja paikallisten toimintatapojen yhteensovittaminen uusia haasteita. 14 STORA ENSO 2001

Edessä on pitkä tie On äärimmäisen tärkeää sisäistää yhteiskuntavastuun periaatteet niin, että niitä toteutetaan käytännössä jokapäiväisessä työssä. Jotta tähän päästäisiin, yhteiskuntavastuun periaatteita ollaan parhaillaan nivomassa osaksi yhtiön johtamisjärjestelmiä. Tältä kannalta erityisen tärkeä väline on Stora Enson liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen tähtäävä Excellence 2005 -ohjelma. Lisäksi Stora Ensolla on useita sisäisiä liikkeenjohdon koulutusohjelmia, joiden yhteydessä käydään läpi nyt myös yhteiskuntavastuuseen liittyviä asioita ja toimintatapoja. Jotta prosessiajattelua voi soveltaa yhteiskuntavastuuseen liittyvässä työssä, pitää nykyistä työtä ja tuloksia arvioida vastuullisuusperiaatteiden valossa. Stora Ensoon on perustettu kolme projektiryhmää, jotka ovat kartoittaneet henkilöstön ohjeistuksen ja koulutuksen tarvetta sekä analysoineet yhtiön omaan ja ulkopuolisten toimintaan liittyviä yksittäistapauksia. Tutkitut tapaukset havainnollistavat toisaalta menestyksellisen toiminnan edellytyksiä, toisaalta epäonnistumisten syitä. Yrityksen toiminnan yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten seuranta ja raportointi vaativat pitkää tarkasteluväliä ja monien metodologisten kysymysten ratkaisemista. Joiltain osin laadullinen aineisto antaa luultavasti paremman kuvan kuin numerotiedot. Seurannan ja raportoinnin mahdollistamiseksi on määritelty joukko indikaattoreita, joista ensimmäiset viisi heijastavat henkilöstön työoloja ja monimuotoisuutta, viestintää sekä yhtiön toiminnan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Edellä kuvattuja yhteiskuntavastuun periaatteita on valtaosin noudatettu Stora Ensossa sekä käytännön työssä että koulutuksessa intuitiivisesti jo ennen niiden määrittelyäkin. Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin yhteiskuntavastuun periaatteista tulee osa kaikkea toimintaa. Stora Enson hallitus ja ylin johto ovat ilmaisseet sitoutumisensa tähän prosessiin, mutta todelliset käytännön edistysaskeleet vaativat konsernin kaikkien työntekijöiden panosta. STORA ENSO 2001 15

Aikakaus- lehtipaperi Visiona on olla asiakkaiden ensimmäinen vaihtoehto aikakauslehtipaperin toimittajana. Strategiana on kasvaa nykyisten tuotantolaitosten toimintaa optimoimalla ja yritysostoin. Toimintaa tehostetaan ja kilpailukykyä parannetaan uudistamalla tuotantorakennetta. Kasvualueet ovat lähinnä Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Jatkuvaa kehittämistä Toiminnan päätavoite on tehokkuuden ja taloudellisen tuloksen jatkuva parantaminen. Tuotteiden laatua ja tuotevalikoimaa on optimoitu parhaita toimintatapoja soveltamalla. Paperilaatujen määrää karsimalla päästään parempaan tehokkuuteen ja kustannussäästöihin. Keskittämällä tuotanto lähelle markkinoita säästetään kuljetuskustannuksissa. Stora Enso on Euroopan toiseksi suurin aikakauslehtipaperin valmistaja. Belgiassa sijaitsevan Langerbruggen tehtaan paperikone 3:n uudistaminen sanomalehtipaperista SC-paperiksi kasvattaa tuotantokapasiteettia 50 000 tonnia ja parantaa kilpailukykyä. 16 STORA ENSO 2001

Stora Enson hyvä maine Pohjois-Amerikassa on lisännyt Port Hawkesburyn tehtaan päällystämättömän paperin kysyntää 5 %. Stora Enso on Pohjois-Amerikassa SC-papereiden markkinajohtaja ja päällystetyissä aikakauslehtipapereissa kolmas. Tavoitteena on vahvistaa edelleen yhtiön asemaa Pohjois-Amerikassa. Tuotemerkillä eroa kilpailijoihin Tuotemerkeillä on yhä suurempi merkitys keinona erottua kilpailijoista. Lisäarvoa tuotetaan asiakassuhteita kehittämällä ja auttamalla asiakkaita löytämään loppukäyttötarkoitukseen sopiva tuotte. Korkeatasoiseen asiakaspalveluun kuuluu myös sähköisten verkkojen hyödyntäminen sekä painon ja paperin yhteensoveltuvuuden ja parhaiden painomenetelmien kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kysyntä elpyy vähitellen Vuonna 2001 aikakauslehtipaperin kysyntä heikkeni talouden yleisen taantumisen ja painetun mainonnan vähenemisen vuoksi. Lähinnä päällystettyjen papereiden ylikapasiteetti uhkaa horjuttaa markkinoiden tasapainoa. Kysynnän ja markkinoiden arvioidaan elpyvän hitaasti. Kysyntä saattaa vilkastua vuoden 2002 toisella puoliskolla, mutta se riippuu maailmantalouden kehityksestä. Pidemmällä aikavälillä aikakauslehtipaperin kysyntä kasvaa ja uusia markkina-alueita ilmaantuu. Päällystetyn aikakauslehtipaperin markkinat kasvoivat viiden viime vuoden aikana keskimäärin 5,5 % ja SC-paperin markkinat 6,7 %. Nova Scotian huippukone Kanadan Nova Scotiassa sijaitsevan Port Hawkesburyn tehtaan vuonna 1998 käynnistynyt SC-paperikone on esimerkki siitä, kuinka monen vuoden uurastus, yhteistyö ja henkilöstön ponnistelut tuottavat viimein tuloksia. Korkealaatuista SC-paperia Pohjois- Amerikan markkinoille tuottava kone on tällä hetkellä lajissaan maailman parhaita. % kon- Avainluvut* 1999 2000 2001 sernista Liikevaihto, milj. EUR 2 156,5 2 818,8 3 449,0 24,0 Liikevoitto, milj. EUR 328,4 399,4 346,9 21,1 % liikevaihdosta 15,2 14,2 10,1 Sidottu pääoma, milj. EUR 1 958,8 3 529,9 3 314,0 24,0 Pääoman tuotto (ROOC), % 15,8 15,5 10,1 Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR 119,0 115,1 148,5 17,3 Henkilöstö keskimäärin 5 291 6 205 7 854 17,7 Tuotantorajoitukset, tonnia N/A N/A 560 000 *ilman konserniaktiivaa Toimitukset Toimitukset Toimitukset Kapasiteetti 1 000 tonnia 1999 2000 2001 2002 SC-paperi 1 115 864 1 377 1 625 LWC, MWC, HWC, MFC 1 593 2 357 2 452 2 890 Tapetin pohjapaperi 48 48 42 65 Yhteensä 2 756 3 269 3 871 4 580 www.storaenso.com/2001 STORA ENSO 2001 17

Sanomalehtipaperi Visiona on olla asiakkaiden ensimmäinen valinta sanomalehtipaperin toimittajana. Visio toteutetaan tuotteiden laatua ja asiakaspalvelua kehittämällä. Tulevan kilpailukyvyn kannalta olennaisia strategisia tekijöitä ovat pitkällä aikavälillä tuotannon rakennejärjestelyt sekä tuottavuuden parantaminen. Olennaista on asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä parannetaan edelleen palveluja ja toimintoja tehostamalla. Myös asiakassuhteiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja kehittäminen on aloitettu. Stora Enson painopaperivalikoima on laaja, joten asiakkaan kaikista paperitarpeista pystytään huolehtimaan. Tuottavuus paranee jatkuvasti maailmanlaajuisen vertailun ja tehtaiden erikoistumisen ansiosta. Erityistä huomiota kiinnitetään toimitusketjun hallintaan ja sen optimointiin tekemällä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Keräyspaperin käyttöä lisätään Yksi menestyksen edellytyksistä on hyvä kuitustrategia. Tavoitteena on lisätä keräyspaperin osuutta standardisanomalehtipaperin valmistuksessa. Ensikuitua käytetään lähinnä erikoissanomalehtipaperin ja muiden erikoispapereiden raaka-aineena lisäarvon antajana. Tavoitteena on päästä mahdollisimman tasapainoiseen ja myös ympäristön kannalta kestävään raaka-aine- ja tuotevalikoimaan. Stora Enso on nykyisin Euroopan suurimpia keräyspaperin käyttäjiä. Belgian Langerbruggeen rakennettava sanomalehtipaperikone kasvattaa entisestään konsernin käyttämän keräyspaperin määrää. Kilpailukykyä parannetaan käyttämällä pelkästään keräyspaperia ja uusinta tekniikkaa. Kesäkuussa 2003 käynnistyvä kone nostaa konsernin tuotantoyksiköiden teknistä tasoa, sillä samalla suljetaan kaksi vanhaa konetta. 18 STORA ENSO 2001

Näkymät Kysyntä ja hinnat laskivat vuonna 2001 talouden heikkenemisen takia Pohjois-Amerikassa, mutta pysyivät vakaampina Euroopassa. Kapasiteetin arvioidaan kasvavan Euroopassa vain vähän vuoden 2002 aikana. Pohjois-Amerikassa tuotantokapasiteetti saattaa hiukan pienentyä. Sanomalehtipaperin kysyntä riippuu voimakkaasti talouden yleisestä kehityksestä, sillä tärkein kysyntää edistävä tekijä on mainonnan kasvu. Sanomalehtipaperin kysyntä voi kasvaa myöhemmin vuoden 2002 aikana edellyttäen, että maailmantalous ei heikkene nykytasostaan. Sanomalehtipaperin markkinat ovat kasvaneet viiden viime vuoden aikana keskimäärin noin 2 % ja erikoissanomalehtipaperin selvästi enemmän. Sachsenin tehdas menestyksen mittapuu Sachsenin tehdas rakennettiin vuonna 1994 keskelle Eurooppaa, Leipzigin lähellä sijaitsevaan Eilenburgiin. Sananmukaisesti keskelle peltoja perustettu tehdas on nykyisin tärkeä paikallisen infrastruktuurin osa ja toimeentulon lähde. Sachsenin tehtaan vahvuutena on raaka-aine: sanomalehtipaperi tehdään kokonaan keräyspaperista. Tehtaan keskeinen sijainti on auttanut luomaan erinomaiset asiakassuhteet ja hyvät logistiset ratkaisut niin Itäkuin Keski-Eurooppaankin. Tehokkuutensa ja motivoituneen henkilöstönsä ansiosta Sachsenin tehdas on muodostunut alansa merkittäväksi vertailukohteeksi. Tavoitteena on toistaa Sachsenin tehtaan menestys Langerbruggen projektissa. % kon- Avainluvut* 1999 2000 2001 sernista Liikevaihto, milj. EUR 1 641,8 1 766,7 1 933,9 13,5 Liikevoitto, milj. EUR 306,4 268,3 508,8 30,9 % liikevaihdosta 18,7 15,2 26,3 Sidottu pääoma, milj. EUR 1 347,6 1 256,7 1 198,4 8,7 Pääoman tuotto (ROOC), % 21,7 19,9 41,4 Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR 72,3 74,8 91,2 10,6 Henkilöstö keskimäärin 5 564 5 437 5 530 12,5 Tuotantorajoitukset, tonnia N/A N/A 130 000 *ilman konserniaktiivaa Toimitukset Toimitukset Toimitukset Kapasiteetti 1 000 tonnia 1999 2000 2001 2002 Sanomalehtipaperi 3 122 3 134 3 031 3 285 www.storaenso.com/2001 STORA ENSO 2001 19

Hienopaperi Tuotealueen pitkän aikavälin strategisena tavoitteena on tulla maailman johtavaksi hienopaperin valmistajaksi. Visio toteutetaan kannattavan kasvun kautta yrityisostoin ja rakennejärjestelyin. Tärkeimpiä kasvualueita ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Kohti päämäärää Kokonaisvaltainen tehokkuuden parantaminen on tulevaisuuden tärkeä strateginen tavoite, minkä vuoksi tuotevalikoimaa tullaan kehittämään edelleen. Kustannustehokkuutta parannetaan tiivistämällä tukkureiden ja tehtaiden välistä yhteistyötä sekä tehostamalla tiedonkulkua. Tärkeää on hyvä ja kestävä maailmanlaajuinen kuitustrategia, jossa sellunhankinta on optimoitu joko sisäistä sellua tai ostosellua käyttämällä. Hienopaperitulosryhmä on jo vakiinnuttanut asemansa Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurimpana päällystetyn hienopaperin tuottajana, kun huomioon otetaan myös paikallista tuotantoa täydentävät tuontitoimitukset. Muita tärkeitä tavoitteita ovat entistä parempi pääoman kiertonopeus, kustannustehokkuus ja pienemmät kiinteät kustannukset sekä koneiden korkeat käyttöasteet. Tavoitteisiin päästään yhtenäistämällä tuotantoa, maailmanlaajuisten hienopaperitoimintojen moninaisuutta sekä parhaita toimintatapoja hyödyntämällä. Varastohallinnan kehittäminen on tulevaisuudesssa entistä tärkeämpää. Tavoitteena tyytyväinen asiakas Korkea laatu, maailmanlaajuinen läsnäolo ja asiakasta lähellä oleva palvelu ovat tärkeitä asiakastyytyväisyyden takaamiseksi. Stora Enso haluaa olla asiakkaidensa ensisijainen valinta. Tavoitteeseen 20 STORA ENSO 2001

päästään yhteistyöllä avainasiakkaiden kanssa ja lisäämällä tulosryhmien välistä yhteistyötä. Väritulostukseen ja digitaaliseen painatukseen soveltuvien painopapereiden kysyntä kasvaa nopeasti. Tutkimus- ja kehitystoiminta on olennaisen tärkeää digitaaliseen painatukseen tarkoitettujen paperilaatujen päällystysosaamisen kehittämisessä. Markkinat elpymässä Hienopaperin kysyntä maailmanmarkkinoilla oli vuonna 2001 heikko, mikä johtui talouskasvun hidastumisesta ja asiakasvarastojen purkamisesta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Varsinkin päällystetyn hienopaperin osalta myyntimäärät pienenivät, mutta hintataso pysyi yleisesti ottaen melko vakaana. Edellyttäen, että maailmantalous ei yllättäen heikkene, hienopaperin kysyntä saattaa vilkastua vuoden 2002 jälkipuoliskolla, kun markkinat tasapainottuvat varastojen purkamisen jälkeen. Päällystetyn hienopaperin markkinat ovat kasvaneet viiden viime vuoden aikana keskimäärin 7,1 % ja päällystämättömän hienopaperin 2,6 %. Tuotanto tehostunut Meneillään oleva hienopaperia valmistavien tehtaiden erikoistumisohjelma on yksi esimerkki Stora Enson tuotannon optimoinnista. Ohjelma on nyt toisessa vaiheessa, joka käsittää Oulun tehtaan paperikone 6:n ja Uetersenin tehtaan paperikone 2:n uusimisen. Tarkoituksena on yhtenäistää eri tehtaiden tuotantoa ja siten parantaa pysyvästi tuotteiden laatua ja kustannustehokkuutta. Parantamalla tuotekehitystä, arkitusyhteistyötä ja markkinointia sekä siirtämällä tuotantoa sinne, missä se on kannattavinta, saadaan aikaan tehtaista riippumaton jokaisella markkina-alueella hyvin toimiva palvelujärjestelmä. Tämä parantaa päällystetyn hienopaperin vahvaa ja korkealaatuista valikoimaa, kuten Lumi- ja Multi-tuotemerkkejä. % kon- Avainluvut* 1999 2000 2001 sernista Liikevaihto, milj. EUR 2 493,8 3 473,2 3 617,5 25,2 Liikevoitto, milj. EUR 238,7 688,8 394,5 24,0 % liikevaihdosta 9,6 19,8 10,9 Sidottu pääoma, milj. EUR 2 740,0 4 507,1 4 161,1 30,1 Pääoman tuotto (ROOC), % 8,8 20,3 9,1 Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR 189,7 116,6 193,7 22,6 Henkilöstö keskimäärin 8 842 9 562 10 607 24,0 Tuotantorajoitukset, tonnia N/A N/A 670 000 *ilman konserniaktiivaa Toimitukset Toimitukset Toimitukset Kapasiteetti 1 000 tonnia 1999 2000 2001 2002 Graafiset paperit (päällystetyt) 1 560 1 917 1 918 2 305 Toimistopaperit (päällystämättömät) 1 352 1 234 1 273 1 520 Yhteensä 2 912 3 151 3 191 3 825 www.storaenso.com/2001 STORA ENSO 2001 21

Pakkaus kartongit Strategia perustuu suureen markkinaosuuteen valituilla liiketoiminta-alueilla. Kannattavaan kasvuun päästään tuottamalla asiakkaille lisäarvoa toimimalla ympäristöystävällisesti ja yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla. Nykyaikaisen ja menestyvän tuotantoyksikön johtaminen vaatii ennen kaikkea ammattitaitoa ja motivaatiota. Yhdenmukainen tuotanto lisää tuottavuutta Imatran uuden sellulinjan rakentaminen ja käyttöönotto sekä nestepakkauskartonkikoneiden uusinnat on saatu valmiiksi, mikä parantaa tuotantotehokkuutta. Myös Imatran ja Ruotsin Skoghallin tehtaiden välinen tuotannon jako on saatu päätökseen, minkä vuoksi Skoghallin kartonkikone 8:n laatu- ja tuotantotulokset ovat nyt jopa alkuperäisiä tavoitteita parempia. Tetra Pakin Ruotsissa sijaitsevan Forshagan muovipäällystyslaitoksen hankkimisella on myös suuri merkitys Skoghallin tehtaan tuotevalikoiman kehittämisessä. Kotkan tehtaan laminaattipaperin tuotantolinjan uusiminen vahvistaa osaltaan liiketoiminta-alueen tasaista kasvua. Länsi-Euroopassa jatkojalostustoiminnan kasvu tapahtuu yritysostoin ja Itä-Euroopassa uusia tehtaita rakentamalla. Esimerkkejä tästä strategiasta ovat hylsytehtaiden ostot Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa sekä uusien pakkaustehtaiden perustaminen Unkariin ja Baltian maihin. Samalla myös organisaatio on uudistettu. Pakkauskartonkitulosryhmä koostuu nyt viidestä tulosalueesta, joista yksi on vastikään perustettu erikoispaperit. 22 STORA ENSO 2001