YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT

Ymptltk 16.5.2013 12 liite 4 SIILINJÄRVEN YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ja eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä 2013 2014 Ympäristöterveyslautakunta 16.5.2013

1. Johdanto... 4 1.1. Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät... 4 1.2. Toimintaympäristö ja en muutokset... 5 1.3. Valtakunnallinen valvontaohjelma... 6 2. Voimavarat... 6 2.2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 6 2.3. Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 8 2.4. Yksityinen palveluntarjonta... 8 3. Tietojärjestelmät... 8 4. Yhteistyö ja viestintä... 9 5. Maksut... 9 6. Valvonnan toimeenpano... 9 6.1. Hankkeet... 10 6.2. Eläinten terveyden valvonta... 10 6.2.1. Eläintautivalmius... 10 6.2.2. Eläintautiepäilyt ja tapaukset... 10 6.2.3. Terveysvalvontaohjelmat... 10 6.2.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 11 6.2.5. Muu tautiseuranta... 12 6.2.6. Eläinten keinollinen lisääntyminen... 12 6.2.7. Eläimistä saatavat sivutuotteet... 13 6.2.8. Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 14 6.2.9. Sisämarkkinatuonti... 14 6.3. Eläinten hyvinvoinnin valvonta... 14 6.3.1. Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus... 15 6.3.2. Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus 15 6.3.3. Teurastamot ja pienteurastamot... 16 6.4. Tukivalvonta... 16 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano... 16 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu... 16 7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 18 7.3. Saatavuus- ja laatutavoitteet... 18 7.4. Toimitilat... 18 Sivu 2 / 23

7.5. Välineresurssit... 19 7.6. Ostopalvelut... 19 7.7. Perustason ylittävät palvelut... 19 8. Suunnitelman toteutumisen arviointi... 19 9. Laatu... 20 9.1. Palautteen kerääminen... 20 9.2. Valitusten käsittely.....20 9.3. Toiminnan kehittäminen... 20 10. Seuranta ja raportointi... 21 10.1. Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta... 21 10.2. Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot... 21 10.3. Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 21 Resurssitarpeen kartoitustaulukko... 22 Sivu 3 / 23

1. Johdanto Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 10 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Suunnitelman laatimisvelvoite on nykylaajuudessaan uusi, ja se tuli ensimmäisen kerran laatia 1.11.2011 mennessä vuodelle 2012. Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980), helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa (488/1960), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005). Kuopion kaupunki ostaa 1.1.2011 alkaen suureläinpraktiikan Siilinjärven ympäristöterveyspalveluilta. Siilinjärveltä ostetaan myös kunnaneläinlääkärien virkatehtävät koko Kuopion kaupungin alueelle. 1.1.2013 alkaen Kuopio ostaa kaikki eläinlääkintähuollon palvelut Nilsiä alueelle. 1.1. Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto huolehtii täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Aluehallintovirasto tekee myös itse eläinlääkintähuoltoon liittyvää valvontaa kuten EU-eläinsuojelutarkastuksia, täydentävien ehtojen valvontaa, lääkitsemislainsäädännön valvontaa ja omaehtoisesti tai kunnan valvontaviranomaisen pyynnöstä vaativia eläinsuojelutehtäviä. Aluehallintovirasto vastaa alueen eläintautivalmiudesta ja osallistuu tautitilanteiden hoitoon vakavissa eläintautitilanteissa apunaan erityiskoulutuksen saaneet valmiuseläinlääkärit. Paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kunta, kuntayhtymä tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue. Valtion vastuulla olevista eläintautien vastustamista ja eläinsuojelua koskevista kunnaneläinlääkärin suorittamista tehtävistä maksetaan kunnalle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. Kunnat järjestävät myös merkittävän osan eläinlääkäripalveluista kuten eläinlääkintähuoltolain edellyttämän peruseläinlääkäripalvelun arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina. Eläinlääkintähuoltolain keskeisenä tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa ja Sivu 4 / 23

kuntien on muun muassa peruseläinlääkäripalvelun osana järjestettävä tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja kysyntää vastaavasti. Yksityiset eläinlääkäripalvelut täydentävät palvelutarjontaa ja ne kohdistuvat pääasiassa pieneläimiin ja hevosiin. 1.2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Eläinlääkintähuoltolain uudistuttua marraskuussa 2009 valtio on ostanut kunnilta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää viranomaisvalvontaa. Tavoitteena on selkeämmin erottaa viranomaisvalvonta eläinlääkäripalveluista. Lain toimeenpanoa koskevassa ohjauksessa on voimakkaasti painotettu uusien päätoimisen valvontaeläinlääkärin virkojen perustamista kuntiin. Lakiuudistuksen myötä aluehallintovirastoihin perustettiin 15 uutta valvovan eläinlääkärin virkaa ja samalla siirrettiin kunnista aluehallintovirastoihin EU:n määräämät otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset sekä eläinlääkintähuoltoon liittyvä täydentävien ehtojen valvonta. Lisäksi on tarkoitus, että kunnalliset valvontaviranomaiset saavat entistä paremmin apua aluehallintovirastoista vaikeiden eläinsuojelutehtävien hoitoon. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on ollut korostetusti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Vuonna 2010 lihateollisuusyritykset ovat lähteneet toteuttamaan omaa eläinten hyvinvointiin liittyvää laatutyötään. Jatkossa myös kuluttajien eettiset valinnat tulevat entistä enemmän ohjaamaan eläinten hyvinvointiin liittyvää keskustelua. Toimiva valvonta edellyttää valvojan riittävää osaamista, oikein kohdennettuja riskiperusteisia valvontakäyntejä, yhdenmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä epäkohtia todettaessa sekä korjaavien toimenpiteiden loppuunsaattamista. Eläinlääkäripalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tuotantoeläintilojen määrän edelleen jatkuva väheneminen ja tuotantoeläinten keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin. Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys kasvaa ja kehitys asettaa haasteita myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnalle. Lemmikkieläinten määrä lisääntyy edelleen ja niihin kohdistuville eläinlääkäripalveluille asetetaan yhä suurempia odotuksia ja vaatimuksia. Hevostaloudella on merkittävä rooli eläinlääkäripalvelujen käyttäjänä sekä elinkeino- että harrastetoimintana. Eläintautilain ja eläinsuojelulain kokonaisuudistukset tulevat lähivuosina muokkaamaan valvonnan toimintaympäristöä. Eläinlääkäripalveluihin vaikuttavat tulossa olevat eläinlääkkeiden käyttöä ja luovuttamista koskevien säädösten uudistukset. Kunnat ylläpitävät ympäristöterveydenhuollon tehtäviä varten yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa kunnallisia ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita, joilla ne toteuttavat itsenäisesti valvontaohjelmien mukaisia valvontasuunnitelmia. Resurssien kokoaminen riittävän suuriin valvontayksiköihin mahdollistaa muun muassa henkilöstön erikoistumisen ja varmistaa osaltaan jäävittömyyden valvontatehtävissä. Lisäksi eläinlääkintähuoltolaki edellyttää kuntien järjestävän eläinlääkäripäivystyksen Sivu 5 / 23

yhden tai useamman seutu- tai maakunnan kokoisella alueella, jolla tulisi olla eriytetty pieneläinpäivystys ja keskitetty yhteydenottopalvelu. 1.3. Valtakunnallinen valvontaohjelma Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista vuosille 2011 2014 (EHO). EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). EHOn tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisten toimintaa. Tarkoituksena on lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua ohjaamalla valvontaviranomaisia valvontasuunnitelman laatimisessa valvonnan toimeenpanemiseksi. Tavoitteena on erityisesti yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja varmistaa toiminnanharjoittajien samanarvoinen asema suhteessa valvontaan. Ohjelma sisältää lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että vastuutahot varaavat riittävät henkilö- ym. resurssit valvontatehtäviin ja eläinlääkäripalveluihin koko maassa. Tässä valvontasuunnitelmassa valtakunnallisen ohjelman ohjaus valvontasuunnitelman laadintaan on kirjoitettu asianomaisiin kohtiin kursiivilla. Tämä suunnitelma on laadittu samalla rakenteella kuin valtakunnallinen ohjelma. Kunnallisessa suunnitelmassa kunnan tulee kuvata miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Erityisesti tulee kuvata valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. 2. Voimavarat 2.1. Resurssitarpeen kartoitus Kunnan on valvontasuunnitelmaansa varten suoritettava resurssitarvekartoitus valvonta- ja palvelutarpeen selvittämiseksi. Kartoitus on suoritettava käyttäen valvontaohjelman liitteenä olevaa lomaketta Resurssitarpeen kartoitus. Lomake on toimitettava aluehallintovirastoon valvontasuunnitelman ja sen päivityksien liitteenä. Resurssitarpeen kartoitus on liitteenä tämän suunnitelman lopussa. 2.2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilökuntaa. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden muodostaminen mahdollistaa työnjaon ja erikoistumisen ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden kesken. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että valvontatehtäviä ei suorita henkilö, joka on kyseiseen valvontakohteeseen kiinteässä asiakassuhteessa. Kunnaneläinlääkäreiden Sivu 6 / 23

vastuualueet ja työnjako tulee esittää kunnan suunnitelmassa. Avustajien/eläinhoitajien lisäksi myös välinehuoltoon, siivoukseen, toimistopalveluihin sekä muihin tukipalveluihin varatut henkilöresurssit on esitettävä kunnan suunnitelmassa. Siilinjärven yhteistoiminta-alueella on 12 kunnaneläinlääkärin virkaa, yksi eläinlääkäreiden varahenkilön virka, kaksi määräaikaista päivystävän eläinlääkärin työsuhdetta, kaksi valvontaeläinlääkärin virkaa ja yksi vastaavan eläinlääkärin virka. Kaikissa viroissa on vakituinen viranhaltija ja osa niistä on tällä hetkellä täytetty osaaikaisesti. Myös päivystävien eläinlääkäreiden työsuhteet on täytetty. Sekä pitkä- että lyhytaikaisiin poissaoloihin (esim. vanhempainvapaat, vuosilomat) on saatu sijaisia. Seuraavassa taulukossa on eläinlääkäreiden ja muun henkilökunnan vastuualueet ja työnjako. Virka / toimi Viranhaltija Pääasialliset tehtävät eläinlääkintähuollon esimies haaskojen pitopaikat vastaava eläinlääkäri Leena Manner maidontuotantotilojen tarkastukset* eläinsuojelu* *pääasiassa valvontaeläinlääkärit Eläinsuojeluvalvonta Kuopion alueella (ei Nilsiä) valvontaeläinlääkäri Paavo Miettinen Maidontuotantotilojen tarkastukset Kallaveden itäpuolella (länsipuolella kunnaneläinlääkäri Mari Utriainen) vierasainenäytteenotot eläimistä AB-vahinkotarkastukset valvontaeläinlääkäri kunnaneläinlääkäri Kaisa Hartikainen Kirsi Govenius Silke Haen Martta Haukipuro Anneli Laine Eero Lappeteläinen Tarja Lipponen Laura Malinen Tuulikki Mykkänen Virpi Seppänen Mari Utriainen Antti Vartia Raija Väänänen Eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta Siilinjärven yhteistoiminta-alueella + Nilsiä Paavo Miettisen varahenkilö sivutuotealan laitokset vesiviljelylaitokset mehiläistaudit (Kuopion alueella Antti Vartia) vierasainenäytteenotot eläimistä AB-vahinkotarkastukset BSE-valvonta, kotiteur. naudat (myös A. Vartia) peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellinen eläinlääkäriapu Maedi-visna- ja scrapievalvonta Riistan lihantarkastukset Vienti- ja tuontitarkastukset siipikarjan salmonellavalvonta tautikartoitusnäytteenotot (esim. lintuinfluenssa) hevosten keinosiemennys ja alkionsiirto salmonellasaneeraukset tiloilla BSE-valvonta, kotiteur. naudat (Antti Vartia) mehiläistaudit (Antti Vartia) Sivu 7 / 23

eläinlääkäreiden kunnaneläinlääkäreiden varahenkilönä Mia Koivisto varahenkilö toimiminen päivystävä Ulla Holopainen kiireellinen eläinlääkäriapu päivystysaikana eläinlääkäri päivystävä Kristiina Kinnunen kiireellinen eläinlääkäriapu päivystysaikana eläinlääkäri toimistosihteeri eläinlääkintähuollon toimistotehtävät 2.3. Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Kunnan tulee suunnitelmassaan kuvata, miten se varmistaa rekrytoimansa henkilökunnan riittävän pätevyyden ennen työsuhteen solmimista. Lisäksi tulee kuvata miten varmistetaan, että muille kuin eläinlääkäreille ei annetta työtehtäviä, jotka säädösten mukaan kuuluvat eläinlääkärin tehtäväksi. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava miten se varmistaa, että kunnan valvovilla viranomaisilla on riittävä ja asianmukainen hallintomenettelyjen tuntemus. Suunnitelmaan on sisällytettävä kunnan eläinlääkintähuollon henkilökunnan monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma. Valittaessa henkilöä vakinaiseen virkaan tarkistetaan alkuperäiset työ- ja tutkintotodistukset, jotta varmistutaan lainsäädännön edellyttämän pätevyyden olemassaolosta. Määräykset valvontatehtävistä annetaan vastaavalle eläinlääkärille, joka jakaa ne edelleen valvontaeläinlääkäreille ja praktikkoeläinlääkäreille. Jatkuva täydennyskoulutus on tärkeää eläinlääkäreiden ammattitaidon ylläpitämiseksi. Eläinlääkäreitä kannustetaan osallistumaan ensisijaisesti oman erityisalansa (esim. valvonta- ja viranomaistehtävät) mukaisiin koulutuksiin. Käytännössä valvontaeläinlääkäreillä on ollut mahdollisuus osallistua kaikkiin heille suunnattuihin koulutuksiin ja AVIn järjestämiin työkokouksiin. Koulutusmateriaalit tallennetaan kaikkien saataville yhteiselle levyasemalle. Eläinlääkintähuollolle tehdään koulutussuunnitelma vuonna 2013. 2.4. Yksityinen palveluntarjonta Jos kunta ei itse arkipäivisin järjestä peruseläinlääkäripalvelua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille, on kunnan osoitettava suunnitelmassaan, että peruseläinlääkäripalvelua on muutoin saatavissa kyseisille eläimille riittävästi ja keskeytyksettä. Kunta järjestää yhteistoiminta-alueella peruseläinlääkäripalvelun kaikille kotieläimille, koska kattavaa, keskeytyksetöntä ja riittävää yksityistä palvelua ei ole saatavilla. Päivystysaikana ostetaan yksityiseltä toimijalta pieneläinten takapäivystys niihin kuntiin, joissa ei ole eriytettyä pieneläinpäivystystä. Siilinjärven ja Maaningan alueella on eriytetty päivystys ja pieneläinpäivystyksen järjestää Kuopion kaupunki. 3. Tietojärjestelmät Kunnan tulee valvontasuunnitelmassaan kuvata, miten se huolehtii eläinlääkintähallinnon käytössä olevien tietojärjestelmien ja eläinrekistereiden tehokkaasta käytöstä valvonnan apuna. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi riittävien resurssien ja osaamisen varmistaminen myös tietojärjestelmien käytön osalta. Sivu 8 / 23

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tukemassa on käytössä useita toisiinsa liittyviä tietojärjestelmiä ja rekistereitä. Lisäksi tuonnissa ja sisämarkkinakaupassa käytetään TRACES-järjestelmää. Yhteistoiminta-alue mahdollistaa kaikkien tarpeellisten tietojärjestelmien käytön. Eläinlääkärit osallistuvat erityisalansa mukaisesti järjestettäviin koulutuksiin myös tietojärjestelmien käytön osalta. Vakituinen eläinlääkäri perehdyttää tarvittaessa uuden työntekijän ohjelmien käyttöön. Kaikki kunnaneläinlääkärit saattavat joutua silloin tällöin käyttämään Traces-ohjelmaa, vaikka päävastuu tuonti- ja vientitarkastuksista. Evira ja aluehallintovirasto järjestävät Traces-ohjelman koulutusta. 4. Yhteistyö ja viestintä Kunnan suunnitelmassa on kuvattava viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilöt sekä tiedotuskanavat ja yhteydenpito aluehallintovirastoon sekä muihin paikallisiin viranomaisiin kuten poliisiin ja terveysviranomaisiin. Kunnan suunnitelmassa voidaan erityistilanneviestinnän osalta viitata kunnan valmiussuunnitelmaan. Eläinlääkintähuollon viestinnästä ja tiedotuksesta vastaa vastaava eläinlääkäri. Hänen varahenkilönsä on ympäristöterveysjohtaja. Tiedottaminen tapahtuu internetsivujen kautta, lehtikirjoituksilla ja ilmoituksilla, toiminnanharjoittajille osoitetuille tiedotekirjeillä sekä sähköpostilla. Yhteisellä verkkolevyasemalla on kunnittain terveysviranomaisten yhteystietoluettelo, jota päivittää ympäristöterveysjohtaja. Sellaisesta normaalista poikkeavasta tilanteesta, joka edellyttää yhteistyötä ja yhteydenottoa terveysviranomaisiin tai koko epidemiatyöryhmään, kunnaneläinlääkäri on yhteydessä ympäristöterveysjohtajaan. Eläinlääkärit voivat tarvittaessa olla suoraan yhteydessä poliisiin (esim. virka-apu eläinsuojeluvalvonnassa). 5. Maksut Kunnan valvontaviranomaisen vahvistamat maksut on sisällytettävä kunnan suunnitelmaan. Yhteistoiminta-alueen vastaanotoilla ei peritä klinikkamaksua, koska vastaanotoilla on vain perusvarustus ja niille ei ole palkattu avustavaa henkilökuntaa. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut perii maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksista maksut toiminnanharjoittajilta. Siilinjärvi-Maaninka-Kuopio-päivystysalueella suureläinpäivystyspuhelinnumerosta peritään asiakkaalta päivittäin kello 8-22 0,50 /min + pvm ja kello 22-8 2,00 /min + pvm. Palvelutaksoista muodostuneet tulot jaetaan DNA:n ja Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden kesken. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut maksaa hyötyeläinten omistajille Siilinjärven ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman subvention kunnan- tai päivystävän eläinlääkärin antamasta eläinlääkäriavusta. Eläinlääkärit vähentävät subvention osuuden suoraan eläimen omistajalle menevästä laskusta ja laskuttavat subventiot kuukausittain kunnasta itselleen. 1.1.2013 alkaen subventiota maksetaan hyötyeläimen hoidosta käyntimaksun ja matkakustannusten yhteenlasketusta arvonlisäverottomasta summasta 65 ylittävä osuus ja kunta maksaa osuudestaan myös arvonlisäveron. Sivu 9 / 23

Hyötyeläimenä pidetään kotieläintä, jota pidetään maataloutta tai muuta elinkeinotoimintaa varten. 6. Valvonnan toimeenpano 6.1. Hankkeet Valtakunnalliseen ohjelmaan mukaan otettujen hankkeiden tavoitteena on tukea uuden ja osittain myös pidempään voimassa olleen lainsäädännön toimeenpanoa ja näille alueille asetettuja keskeisiä kansallisia tavoitteita. Vuosille 2013 2014 ei ole tiedossa valtakunnallisia, Itä-Suomen alueella toteutettavia hankkeita. 6.2. Eläinten terveyden valvonta 6.2.1. Eläintautivalmius Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata, miten varmistetaan välttämättömien eläinlääkintähuollon tehtävien hoito poikkeustilanteessa. Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata eläintautivalmiuden vaatimat käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä tarvittavat sijaisjärjestelyt ottaen huomioon alueella sijaitsevat eläinten pitopaikat ja eläinmäärät. Kunnan suunnitelmassa tulee lisäksi kuvata varosuunnitelmien laadinta ja ylläpito kunnan tasolla ja siihen liittyvän koulutuksen varmistaminen. Osa kunnaneläinlääkäreistä on kouluttautunut valmiuseläinlääkäreiksi. Heillä on valmius toimia esimerkiksi yllättävässä eläintautiepidemiassa ja he osallistuvat säännöllisesti valtion järjestämään valmiuskoulutukseen. Päivä-aikana yhteistoiminta-alueella on useita kunnaneläinlääkäreitä töissä ja heidän on mahdollista sijaistaa toisiaan koko alueella, jos osa eläinlääkäreistä joutuu sitoutumaan eläintautitilanteen selvittämiseen. Lisäksi yhteistoiminta-alueella on ympäri vuorokauden päivystysvalmiudessa pääsääntöisesti kolme, mutta vähintään kaksi päivystävää eläinlääkäriä. Ympäristöterveyspalveluiden valmiussuunnitelmaan ei sisälly eläinlääkintähuollon valmiussuunnitelmaa. 6.2.2. Eläintautiepäilyt ja tapaukset Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata ilmoitusmenettelyt niin eläinlääkintähuollon kuin terveydenhuollon virkamiehille. Eläintautiepäilyssä kunnaneläinlääkäri on yhteydessä aluehallintovirastoon ja tarvittaessa Eviraan, sekä vastaavaan eläinlääkäriin, jos tautiepäilyllä voi olla vaikutusta myös ihmisten terveyteen (esim. salmonella). Useimmiten on tarkoituksenmukaista, että kunnaneläinlääkäri on itse suoraan yhteydessä terveysviranomaisiin. Mikäli todetaan, että tilanne edellyttää yhteistyötä ja yhteydenottoa poliisiin, kunnaneläinlääkäri ja vastaava eläinlääkäri tai ympäristöterveysjohtaja yhdessä sopivat yhteydenpidon toimintatavoista ja vastuista tapauskohtaisesti. Yhteisellä verkkoasemalla on kunnittain terveysviranomaisten yhteystietoluettelo, jota päivittää ympäristöterveysjohtaja. 6.2.3. Terveysvalvontaohjelmat Sivu 10 / 23

Kunnan suunnitelmassa luetellaan toimialueen pitopaikat, joita terveysvalvontaohjelmat koskevat. Suunnitelmassa kuvataan, miten ohjelmiin liittyneistä tiloista pidetään kirjaa ja miten terveysvalvontaohjelmiin liittyviä asiakirjoja hallinnoidaan. Myös pitopaikkojen status ja siihen liittyvä tilakäyntien tiheys ja käyntien toteutumisen varmistaminen suunnitellaan. Siipikarjan salmonellavalvontaohjelman osalta kuvataan lisäksi, miten seurataan toimijan toteuttaman näytteenoton säädöstenmukaisuutta ja miten hallinnoidaan parvista toimitettuja saapumisilmoituksia. Suunnitelmassa on esitettävä myös, miten varmistetaan että ilmoitukset saadaan kaikista ikärajan ylittävistä kotiteurastettavista naudoista ja että kaikki ikärajan ylittäneet ihmisravinnoksi käytettävät naudat testataan BSE-taudin varalta. Lisäksi kuvataan toimenpiteet tilanteessa, jossa jotakin terveysvalvontaohjelmaa ei ole toteutettu säädösten mukaisesti. Liitteessä (resurssitarpeen kartoitus) on kerrottu niiden eläintenpitopaikkojen määrät, joita terveysvalvontaohjelmat koskevat. Luettelot terveysvalvontaohjelmatiloista säilytetään eläinlääkinnän verkkoasemalla, johon on luku- ja muokkausoikeudet kaikilla alueen eläinlääkäreillä. Jos tulee uusia kohteita, joita terveysvalvontaohjelma koskee, se eläinlääkäri jonka tehtävä on tehdä valvontakäynnit tilalle, päivittää listan näiltä osin. Näille tiloille eläinlääkäri tekee ensimmäisen tarkastuskäynnin mahdollisimman pian ja opastaa tilaa sen velvoitteiden hoitamisessa. Eläinlääkärit toimittavat alkuperäiset tai kopiot valvontaohjelmiin liittyvistä asiakirjoista toimistosihteerille Siilinjärvelle. Toimistosihteeri toimittaa ne sähköpostitse aluehallintovirastoon, tallentaa yhteiseen verkkoasemaan aakkostettuun kansioon ja arkistoi paperiversion toimiston mappiin. Verkkoasemalta tiedot ovat alueen jokaisen eläinlääkärin saatavissa toimipaikasta riippumatta, ja niiden avulla on myös mahdollista seurata valvonnan toteutumista kohteittain. Kutakin tilaa valvova eläinlääkäri huolehtii tilakäyntien toteutumisesta ja huolehtii pitkien poissaolojen ajaksi tehtävän siirtämisestä toiselle eläinlääkärille. Siipikarjan salmonellavalvontaohjelman mukaisen toimijan oman näytteenoton asianmukaisuus tarkastetaan säännöllisellä kunnaneläinlääkärin tarkastus- ja näytteenottokäynnillä (tilan koosta riippuen vuosittainen tai joka toinen vuosi). Toimijan oman näytteenoton tulokset tulevat tiedoksi myös tilaa valvovalle eläinlääkärille. Eläinlääkärit arkistoivat parvista toimitetut saapumisilmoitukset omiin kansioihinsa toimipisteissään. Jos terveysvalvontaohjelmaa ei ole toteutettu lainsäädännön mukaisesti, asiaa hoitava eläinlääkäri ottaa tilaan yhteyttä ja sopii tarkastus- ja näytteenottokäynnistä tilalle. Käynnin yhteydessä käydään läpi lainsäädännön vaatimukset toimijalle ja opastetaan näytteenotossa. Jos tilanne ei korjaannu tai jos laiminlyöntejä tapahtuu jatkuvasti, ilmoitetaan asiasta läänineläinlääkärille ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tarvittaessa omistajan toiminnasta voidaan tehdä tutkintapyyntö / rikosilmoitus poliisille. 6.2.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Kunnan suunnitelmassa kunnaneläinlääkäri kartoittaa alueensa laitosten mahdolliset riskiperusteet ja tiedottaa niistä läänineläinlääkäreitä. Jos alueella on vesiviljelylaitoksia, tulee kunnan myös suunnitelmassaan selvittää, että alueella on virkaeläinlääkäri, joka on perehtynyt vesiviljelylaitosten toimintaan. Sivu 11 / 23

Kunnan suunnitelmassa tulee ottaa huomioon esimerkiksi seuraavat tekijät, joiden on katsottu lisäävän laitoksen riskiä saada ja levittää tauteja: laitokset, jotka tuovat materiaalia merialueelta sisämaahan laitokset, jotka tuoneet kalaa / mätiä ulkomailta 3 vuoden sisällä laitos merialueella, jossa perkaamo 5 km säteellä laitokset, jotka sijaitsevat Vuoksen ja Kemijoen latvavesissä, alle 100 km Venäjän rajasta laitokset, joilla edellisten vuosien tarkastukset näytteenotot, kirjanpito jne. ovat olleet puutteellisia Yhteistoiminta-alueella on yksi kalanviljelylaitos. Muita valtakunnallisessa valvontaohjelmassa mainittuja riskiä lisääviä ominaisuuksia ei alueen kohteiden osalta ole. Tarkastusmääräykset tulevat vastaavalle eläinlääkärille, joka ohjaa tehtävät edelleen vesiviljelylaitosten valvontaan perehtyneille eläinlääkäreille (valvontaeläinlääkäri ja yksi kunnaneläinlääkäri). 6.2.5. Muu tautiseuranta Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata, miten näytteiden ottaminen määräajassa varmistetaan, kuka vastaa näytteenoton toteutumisesta, miten etenemistä seurataan, miten tiedot taltioidaan ja miten näytteenoton etenemisestä toimitetaan tietoa aluehallintovirastolle. Seurantanäytteiden ottamisesta mm. lintuinfluenssan varalta tulee aluehallintovirastolta määräys vastaavalle eläinlääkärille, joka vastaa näytteenoton toteutumisesta. Näytteenoton toteuttavat sijainnin mukaan kunnaneläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri. Näytteet ottavat eläinlääkärit huolehtivat itse siitä, että näytteet otetaan määräaikaan mennessä ja tarvittaessa he pyytävät jatkoaikaa näytteenotolle. Eläinlääkärit kirjaavat käyntinsä Siilinjärven kunnan hallintoverkossa olevalla yhteisellä verkkoasemalla olevaan taulukkoon, josta voidaan seurata näytteenoton toteutumista. Näytteenotosta eläinlääkärit tekevät toimitusilmoituksen, jonka he toimittavat Siilinjärvelle ympäristöterveyspalveluiden toimistosihteerille. Toimistosihteeri skannaa toimitusilmoituksen, lähettää sen sähköpostitse tiedoksi aluehallintovirastoon sekä tallentaa tiedoston sen verkkoasemaan aakkostettuun kansioon, jossa ne ovat kaikkien saatavilla. Lisäksi hän arkistoi paperiversion Siilinjärven toimistolla sijaitsevaan mappiin. Paikallissopimuksen mukaiset erillispalkkiot maksetaan eläinlääkäreille vasta heidän toimitettuaan käyntiin liittyvät asiakirjat sovitusti toimistosihteerille. Samoin toimitaan käyntiin mahdollisesti liittyvien tarkastuskertomusten ja pöytäkirjojen, mahdollisten määräysten ja muiden asiakirjojen kanssa. Ainoastaan näytteenottotodistusten näytteenottajalle jäävät osat säilytetään eläinlääkäreiden omissa mapeissa. 6.2.6. Eläinten keinollinen lisääntyminen Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata hevosten alkionsiirtoon liittyvien kunnaneläinlääkärille kuuluvien valvontatoimenpiteiden toteuttaminen. Eläinten keinollisen lisääntymisen osalta kunnaneläinlääkäreillä on velvoitteita ainoastaan hevosten osalta. Alkioryhmä on tarkastettava sen rekisteröimistä varten Sivu 12 / 23

sekä valvottava, että alkioryhmä noudattaa sille annettuja vaatimuksia. Kunnaneläinlääkärin tulee tehdä valvontakäynti ryhmän toimipaikalle vähintään kerran vuodessa. Lisäksi kunnaneläinlääkäri vastaa oriaseman, spermavaraston tai alkionkeräys- tai tuotantoryhmän valvonnasta. Alueella on yksi oriasema ja spermavarasto ja sen valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri. 6.2.7. Eläimistä saatavat sivutuotteet 6.2.7.1. Laitosten hyväksyntä ja valvonta Kunnan hyväksymien ja valvomien sivutuotealan laitosten hyväksynnästä ja valvonnasta vastaa valvontaeläinlääkäri. Näihin laitoksiin liittyvät asiakirjat skannataan samoin kuin muutkin valvonta-asiakirjat yhteiselle verkkoasemalle. 6.2.7.2. Sivutuotteiden hautaaminen Varmistaakseen toimijoiden säädösten mukaisen toiminnan on kunnan valvontasuunnitelmassaan esitettävä, kuinka se seuraa alueella sijaitsevien tilojen ja muiden toimijoiden sivutuotteiden hävitystapoja. Syrjäisillä alueilla sijaisevien kuntien tulee määrittää tavoite suoritettavien hautaustarkastusten ja hautaamisen kirjanpitotarkastusten määrien osalta. Tarkastukset tulee ensisijaisesti kohdentaa tiloihin, joilla on aikaisempien tarkastusten tai eläinluetteloista saatavien tietojen perusteella viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Valvontasuunnitelmassa on lisäksi kerrottava miten puututaan todettuihin säädöstenvastaisuuksiin ja kuinka varmistetaan toiminnan oikeellisuus jatkossa. Kotitarveteurastuksen teurasjätteet on toimitettava raatokeräilyyn. Koska teurasjätteen hautaaminen ei ole enää sallittua, siitä ei myöskään tule enää tehtäväksi ilmoitusta kunnaneläinlääkärille. Oikeista sivutuotteiden hävitystavoista on kerrottu ympäristöterveyspalveluiden internetsivuilla. Alueella toimii nautojen, lampaiden ja vuohien raatokeräily, ja näistä eläinlajeista saa uuden asetuksen mukaan haudata ainoastaan kuolleena syntyneet ja luodut eläimet. Hautaamisesta ei edelleenkään tarvitse ilmoittaa kunnaneläinlääkärille, mutta kirjanpitovelvoite säilyy. Kohteita valvotaan ja tarkastuksia tehdään vain jos aihetta ilmenee. Toiminnanharjoittajia ohjataan neuvonnalla ja kehotuksilla oikeisiin toimintatapoihin. Merkittävistä puutteista toiminnassa ilmoitetaan aluehallintovirastoon. 6.2.7.3. Käsittelemättömiä sivutuotteita käsittelevät toimijat Kunnallisessa suunnitelmassa on huomioitava haaskarekisterin käyttöönoton edellyttämät toimet. Lisäksi on esitettävä suunnitelma toiminnalle silloin, kun haaskaksi aiotun aineksen käyttöä ei voida sallia. Suunnitelmassa on esitettävä tavoite paikka- ja kirjanpitotarkastusten määrien osalta. Tarkastukset tulee ensisijaisesti kohdentaa toimijoihin, joiden aikaisemman toiminnan perusteella on olemassa viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Edellä mainittujen käyttöilmoitusten ja muiden käsittelemättömien sivutuotteiden aloitusilmoitusten koonti ja raportointi aluehallintovirastoihin on huomioitava suunnitelmassa. Sivu 13 / 23

Alueella on yksi haaskanpitopaikka. Jos perustetaan uusi haaskanpitopaikka, paikka tarkastetaan. Valvontaa tekevät eläinlääkärit huolehtivat itse aloitusilmoitusten koonnin ja raportoinnin aluehallintovirastoon. 6.2.8. Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata valmiudet paikallistason toimenpiteisiin tilanteissa, joissa aluehallintovirasto ilmoittaa, että paikkakunnalle saapuu kolmansista maista eläin- tai tuote-eriä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai jos epäillään, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti. Jos jollekin kunnan- tai valvontaeläinlääkärille tulee aluehallintovirastosta tieto kolmansista maista tuoduista eläin- tai tuote-eristä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai jos epäillään, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti, hän käy tekemässä tarkastuksen. Mikäli todetaan eläintautiriski tai laiton maahantuonti, ko. eläinlääkäri on yhteydessä vastaavaan eläinlääkäriin ja / tai läänineläinlääkäriin, jonka ohjeistuksen mukaan ryhdytään lain edellyttämiin toimenpiteisiin. 6.2.9. Sisämarkkinatuonti Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata menettelytavat ja valmiudet tilanteissa, joissa saapuva erä ei täytä tuonnin ehtoja. Mikäli todetaan eläintautiriski tai laiton maahantuonti, kyseinen eläinlääkäri on yhteydessä vastaavaan eläinlääkäriin ja / tai läänineläinlääkäriin, jonka ohjeistuksen mukaan ryhdytään lain edellyttämiin toimenpiteisiin. 6.3. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Kunnan valvontasuunnitelmassa on kuvattava miten varmistetaan, että eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittaessa ryhdytään tarvittaviin pakkotoimiin. Suunnitelmassa on kuvattava eläinsuojelutarkastuksiin liittyvien dokumenttien säilytys. Kunnan valvontasuunnitelmassa on myös kuvattava miten paikallistasolla varmistetaan, että annetut määräykset toteutetaan annetussa määräajassa ja että eläinsuojelurikkomuksista ilmoitetaan poliisille. Lisäksi kunnan suunnitelmassa kuvataan miten paikallistasolla on varauduttu varmistamaan eläinten hyvinvointi eläinsuojelulain 44 :n mukaisissa kiireellisissä tapauksissa. Valvontaeläinlääkärit ovat perehtyneet hyvin eläinsuojelulainsäädäntöön ja ryhtyvät tarvittaessa pakkotoimiin. Tarvittaessa apua saa esimerkiksi aluehallintoviraston eläinsuojeluvalvontaa tekeviltä läänineläinlääkäreiltä ja Eviran henkilöstöltä. Eläinlääkärit kirjaavat käyntinsä yhteisellä verkkoasemalla olevaan taulukkoon. Tarkastuspöytäkirjan ja päätöksen he toimittavat Siilinjärvelle toimistosihteerille, joka skannaa ja tallentaa asiakirjan verkkoaseman eläinsuojelukansioon, arkistoi paperiversion ja lähettää sähköpostitse tiedoksi aluehallintovirastoon. Kaikkia asiakasta koskevat asiakirjat ovat eläinlääkäreiden saatavilla verkkoasemalla. Erillispalkkiot maksetaan eläinlääkäreille vasta heidän toimitettuaan käyntiin liittyvät asiakirjat sovitusti toimistosihteerille. Sivu 14 / 23

Valvontaeläinlääkärit huolehtivat itse uusintatarkastusten tekemisestä tai ollessaan itse estyneitä (esimerkiksi vuosiloma) ohjaavat sen varahenkilölle. Pienistä eläinsuojelurikkomuksista ei pääsääntöisesti ilmoiteta poliisille, jos tilanne on korjattu uusintatarkastukseen mennessä ja uusia epäilyjä ei tule. Jos rikkomus vaatii silminnäkijöiden todistelua, se uusiutuu, annetut määräykset eivät tehoa tai jos kyseessä on räikeämpi tapaus, kuten esimerkiksi eläinten jättäminen useiksi päiviksi pitopaikkaansa yksin ilman huolenpitoa, poliisilta pyydetään tarvittaessa virka-apua jo alkuvaiheessa, ja tehdään välittömästi rikosilmoitus annettavien määräysten ja eläinsuojelulain 44 kiiretoimenpiteiden lisäksi. Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi eläinsuojelulain 44 mukaan voidaan käyttää useita keinoja. Tuotantoeläintiloilla tarkastava eläinlääkäri tai vastaava eläinlääkäri voi ottaa yhteyttä lomituspalveluun, ja tähän mennessä aina hoito on sitä kautta saatu järjestymään riittävän nopealla aikataululla. Mikäli epäilystä ilmenee jo ennen tilalle menoa, lomituspalveluun ollaan yhteydessä jo ennen tilalle menoa. Valvovilla eläinlääkäreillä on myös eläinvälityksen puhelinnumerot sellaisia tapauksia varten, jos karja joudutaan laittamaan pois kiireellisesti. Tällöin välitysasiamies järjestää ne eläimet, jotka tarkastavan eläinlääkärin tarkastuksen perusteella ovat siirrettävissä jonnekin, välitykseen tai teurastukseen. Jos valvontaeläinlääkäri toteaa eläimen välittömän lopettamistarpeen, hän voi kutsua paikalle päivystävän eläinlääkärin. Myös valvontaeläinlääkäreiden käytössä on lopetusvälineitä (pulttipyssy, puukko, lopetusaineita). Lemmikkien osalta pyydetään tarvittaessa poliisin virka-apua. Lemmikit voidaan tarvittaessa järjestää kunnalliseen löytöeläinsuojaan, joiden yhteystiedot ovat eläinlääkinnän verkkoasemalla. 6.3.1. Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Kunnan tulee suunnitelmassaan todentaa eläinsuojelutyöhön varattujen resurssien riittävyys. Suunnitelmassa tulee lisäksi esittää, miten kunnassa on toteutettu eläinsuojeluvalvontatyön erottaminen eläinlääkäreiden muista tehtävistä huomioiden erityisesti esteettömyysnäkökohdat. Eläinsuojeluvalvontaa tekee kaksi valvontaeläinlääkäriä ja tarvittaessa myös vastaava eläinlääkäri. Toinen valvontaeläinlääkäri on aloittanut työnsä vasta elokuussa 2012 ja tällä hetkellä resurssit vaikuttavat riittäviltä. Mikäli valvontaeläinlääkäri tekee sivutyönään praktiikkaa, hän ei hoida omiin asiakkaisiinsa kohdistuvaa eläinsuojeluvalvontaa, vaan tehtävä siirretään toiselle valvontaeläinlääkärille. Kunnaneläinlääkärit voivat avustaa valvontaeläinlääkäriä eläinsuojelukäynneillä, mutta eivät yleensä tee eläinsuojelupäätöksiä. 6.3.2. Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Kunnan tulee suunnitelmassaan kuvata, paljonko sen alueella on luvan- ja ilmoituksenvaraista toimintaa, sekä miten sen alueella harjoitettavaa luvan- ja ilmoituksenvaraista toimintaa valvotaan. Sivu 15 / 23

Ilmoituksenvaraisten kohteiden lukumäärät on kerrottu liitteen 1 resurssitarpeen arvioinnissa. Valvontaeläinlääkärit tarkastavat ilmoituksenvaraisia kohteita omaaloitteisesti ja suunnitelmallisesti. Aluksi kaikki luvan- ja ilmoituksenvaraiset kohteet tarkastetaan kertaalleen ja sen jälkeen riskiperusteisesti. 6.3.3. Teurastamot ja pienteurastamot Kunnan tulee valvontasuunnitelmassaan kuvata miten pienteurastamoiden eläinsuojeluvalvonta on järjestetty ja paljonko siihen käytetään resursseja. Pienteurastamoiden valvonta on siirtynyt Eviralle 1.9.2011 ja näiden kohteiden eläinsuojelusta huolehtivat Eviran palkkaamat tarkastuseläinlääkärit. 6.4. Tukivalvonta Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata kuinka huolehditaan siitä, että aluehallintovirasto saa riittävän nopeasti riittävät tiedot niistä perustarkastuksista, joissa havaitaan mahdollisia aluehallintoviraston vastuulle kuuluvia täydentävien ehtojen indikaattorien laiminlyöntejä. Edellä on mm. kohdissa 6.2.3, 6.2.5 ja 6.3 kuvattu toimintatavat, joilla tieto tarkastusten tuloksista välitetään aluehallintovirastolle. Samoin toimitaan maidontuotantotilojen hygieenisten tarkastusten yhteydessä. Näiden osalta kuitenkin, mikäli kyseessä on helposti ja nopeasti korjattava epäkohta, varmistetaan onko epäkohta korjattu huomautuksen perusteella määräaikaan mennessä. Tarkastuspöytäkirjat toimitetaan vasta tämän varmennuksen jälkeen aluehallintovirastoon. 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu Kunnan on suunnitelmassaan kuvattava kiireellisen eläinlääkärinavun järjestäminen virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella huomioiden vaatimukset pieneläin- ja suureläinpäivystysten eriyttämisestä ja keskitetystä yhteydenottopalvelusta. Virka-aikana annettava peruseläinlääkäripalvelu sekä kiireellinen eläinlääkärinapu järjestetään yhteistoiminta-alueella kokonaisuudessaan kunnan omana toimintana, ts. alueen kunnaneläinlääkärit hoitavat koko praktiikan. Virka-ajan ulkopuolella annettava kiireellinen eläinlääkäriapu virka-ajan ulkopuolella hoidetaan päivystysalueittain, jotka on merkitty alla olevaan taulukkoon. Juankoski- Kaavi-Tuusniemi ja Lapinlahti-Nilsiä-Rautavaara -alueilla eläinlääkärit jättävät vastaajiinsa päivystysajan alkaessa päivystävän eläinlääkärin puhelinnumeron, ja omistajat saavat sen soittamalla ensin niihin. Päivystysvuoroista ja eläinlääkäreiden puhelinnumeroista tiedotetaan lisäksi paikallislehdistä Matissa ja Liisassa (Lapinlahti) ja Koillis-Savossa (Juankoski, Kaavi, Tuusniemi). Lisäksi päivystäjät julkaistaan Iisalmen Sanomissa. Näillä päivystysalueilla päivystys järjestetään kokonaisuudessaan kunnan omana toimintana, lukuun ottamatta päivystysaikaista pieneläinten takapäivystystä, jonka Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut ostaa Tuhatjalka Oy:ltä Kuopiosta. Kuopion kaupunki ostaa samalta yritykseltä pieneläinpäivystyksen, ja takapäivystys on ostettu tältä yritykseltä perustuen Kuopion kaupungin kilpailutukseen ja todennäköisyyteen, että pelkästään takapäivystystä varten ei saataisi muuta palvelun tarjoajaa. Sivu 16 / 23

Kuopio-Siilinjärvi-Maaninka -alueella suureläinpäivystyksen järjestää Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut, joka myy palvelua myös Kuopioon, lukuun ottamatta Karttulan aluetta. Kuopion kaupunki järjestää kuntien välisen sopimuksen perusteella kyseisen alueen pieneläinpäivystyksen ja se on tällä hetkellä järjestetty ostopalveluna Tuhatjalka Oy:ltä. Siilinjärvi ja Maaninka ostavat palvelun Kuopiolta. Tällä päivystysalueella on useita vuosia ollut käytössä keskitetty yhteydenottopalvelu, jossa on erilliset 0600-alkuiset suur- ja pieneläinpäivystysnumerot. Numerot julkaistaan päivittäin Savon Sanomissa. Pieneläinpäivystysnumero ohjautuu suoraan Tuhatjalkaan Kuopioon. Siilinjärven kunnan vaihde ohjaa suureläinpuhelut joka iltapäivä päivystävän eläinlääkärin matkapuhelimeen ja aamuisin virka-ajan vastaajaan. Eläinlääkäreillä on virka-ajan ulkopuolella puhelinvastaajissaan tiedote päivystysnumerosta. Toimipisteet sekä päivystyksen järjestäminen yhteistoiminta-alueella ja Kuopiossa on esitetty seuraavassa taulukossa: Koillis-Savo Nilsiä Siilinjärvi- Kuopio- Maaninka Päivystysalue Päivystysalueeseen kuuluvat kunnat tai alueet Juankoski Kaavi Tuusniemi Lapinlahti Nilsiä Rautavaara Siilinjärvi Kuopio (ei Nilsiän ja Karttulan alueet) Maaninka Eläinlääkäri ja toimipiste Tarja Lipponen, Juankoski Anneli Laine, Kaavi Mari Utriainen, Tuusniemi Silke Haen, Lapinlahti Laura Malinen, Lapinlahti Kirsi Govenius, Nilsiä Tuulikki Mykkänen, Nilsiä ja Rautavaara**) Raija Väänänen, Nilsiä Martta Haukipuro, Siilinjärven yhteisvastaanotto Eero Lappeteläinen, Siilinjärvi Hamula Virpi Seppänen, Siilinjärven yvo Antti Vartia, Vehmersalmi Päivystysjärjestelyt virka-ajan ulkopuolella Suureläimet Sekapäivystys Eriytetty suureläinpäivystys, myydään myös Kuopioon Sekapäivystys + pieneläinten takapäivystys Eriytetty pieneläinpäivystys, ostetaan Kuopiolta Pieneläimet Keskitetty yht.otto palvelu Ei Kyllä*) *) Päivystysaikana kaksi puhelinnumeroa, joista puhelut ohjautuvat päivystävälle eläinlääkärille riippumatta siitä kuka päivystää, pien- ja suureläimille omansa. **) Rautavaaralla ajanvarausvastaanotto pieneläimille yhtenä päivänä viikossa Yhteistoiminta-alueelta myydään suureläimiä koskevat kiireellisen eläinlääkäriavun lisäksi suureläinten peruseläinlääkintäpalvelut Kuopioon lukuun ottamatta Karttulan aluetta ja eläinlääkärien virkatehtävät koko Kuopion alueelle. Nilsiän alueelle myydään kaikki eläinlääkintäpalvelut. Sivu 17 / 23

7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kunnan on suunnitelmassaan esitettävä miten se on varmistanut, että terveydenhuoltopalveluja on saatavissa kysyntää vastaavasti. Suunnitelmassa tulee ilmoittaa terveydenhuoltosopimuksen solmineiden nauta- ja sikatilojen prosenttiosuus alueen kaikista nauta- ja sikatiloista. Prosenttiosuutta laskettaessa on huomioitava myös mahdollinen yksityinen palvelutarjonta. Terveydenhuoltosopimuksia on yhteistoiminta-alueella seuraavasti: Nautatilat Sikatilat Kunta Tilojen Terveyden- Terveyden- lkm huoltosopimuksia*sopimuksia** % Tilojen lkm huolto- % 1.5.2012 Juankoski 107 64 60 6 5 80 Kaavi 52 21 40 0 0 Lapinlahti 168 110 65 10 10 100 Maaninka 87 51 59 4 4 100 Nilsiä * 139 95 68 2 2 100 Rautavaara 28 11 39 1 1 100 Siilinjärvi 74 61 82 2 2 100 Tuusniemi 42 21 50 0 0 * liittynyt 1.1.2013 alkaen Kuopioon ** Aluehallintovirastosta saatu tieto 2013 Terveydenhuoltoa tekevät tällä hetkellä kaikki kunnaneläinlääkärit. Osa alueen terveydenhuoltosopimuksista on tehty yksityisen eläinlääkärin kanssa. Yhteisvastaanotolla voidaan kehittää työnjakoa siten, että jotkut eläinlääkäreistä erikoistuvat terveydenhuoltoon. 7.3. Saatavuus- ja laatutavoitteet Kunnan on suunnitelmassaan kuvattava, miten eläinlääkäripalveluissa on arkipäivisin järjestetty työnjako ajanvarausperusteisen palvelun ja kiireavun kesken. Jokaisella päivystyspiirin vastaanotolla on arkiaamuisin puhelinaika klo 8-9. Tällöin sovitaan sairauskäyntejä ja vastanottokäyntejä. Eläinlääkärit sopivat keskenään töiden jakamisesta siten, että jokaisella jää vuorollaan riittävästi aikaa ajanvarausperusteiseen työhön ja terveydenhuoltokäynteihin. Esimerkiksi myöhemmin päivän aikana tulevat kiireelliset sairauskäynnit ja muut puhelut voidaan ohjata pääsääntöisesti sille eläinlääkärille, jolle kuuluu kyseisen päivän arki-ilta- ja yöpäivystys. 7.4. Toimitilat Siilinjärvellä on yhteisvastaanotto, jossa työskentelee tällä hetkellä kaksi eläinlääkäriä ja yksi yhden eläinlääkärin vastaanotto. Nilsiässä on kolmen eläinlääkärin yhteisvastaanotto ja Lapinlahdella kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotto. Juankosken, Kaavin, Tuusniemen ja Vehmersalmen vastaanotoilla työskentelee yksi eläinlääkäri kullakin. Rautavaaran vastaanotolla hoidetaan pieneläimiä yhtenä päivänä viikossa. Yhteisvastaanotot täyttävät valtakunnallisen ohjelman suositukset. Hevosten pakkopilttuu on ainoastaan Siilinjärven yhteisvastaanotolla. Hevosen kaatamiseen sopivaa sisätilaa ei ole millään vastaanotolla. Sivu 18 / 23

7.5. Välineresurssit Kaikilla vastaanotoilla on riittävä välineistö peruseläinlääkäripalveluja varten. Erityisvälineistöä hankitaan tarvittaessa ensisijaisesti yhteisvastaanotoille, jolloin niille saadaan parempi käyttöaste. Eläinlääkärit huoltavat instrumentit pääasiassa itse. Kaikilla vastaanotoilla on kunnan omistama pöytätietokone ja printteri tai monitoimilaite. Tietokone on yhteydessä kunnan hallintoverkkoon, ts. sähköpostiin, intraan, kunnassa käytössä oleviin ohjelmiin (mm. henkilöstöhallinnon ohjelma) ja yhteisiin verkkoasemiin. Atk-laitteet vaihdetaan säännöllisesti uusiin, ja kunnan ServiceDesk palvelee laitteisiin ja niiden käyttöön liittyvissä ongelmissa kaikkia kunnan työntekijöitä. Eläinlääkäreillä on työnantajan matkapuhelin ja liittymä, osalla lisäksi kiinteä mobiilipuhelin. Kunnaneläinlääkäreille maksetaan kuukausittaista työvälinekorvausta, jolla kompensoidaan mm. eläinlääkäreiden omat kannettavat praktiikkatietokoneet, printterit, musteet, virusturva, potilasohjelman päivitys ja mokkula. Vaihtoehtona mokkulalle joillain eläinlääkäreillä on vastaanotolla erillinen langallinen nettiliittymä praktiikkatietokoneelle. Työvälinekorvaus on laskettu siten, että se kattaa em. kustannukset ja laitteiden vaihdon säännöllisin väliajoin. Siilinjärven yhteisvastaanotolla otetaan vuonna 2013 käyttöön internet-pohjainen potilasohjelma ja -kortisto pieneläinten hoitoa varten. Ohjelma on kaikkien vastaanottojen käytettävissä. 7.6. Ostopalvelut Kunnan on suunnitelmassaan esitettävä, miten se valvoo ostopalveluina hankkimiensa eläinlääkäripalvelujen laatua ja tarjousasiakirjoissa esitettyjen asiakasmaksujen noudattamista. Palveluja kilpailutettaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä tarjouspyynnössä esitettäviin laatukriteereihin. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut ostaa päivystysaikaisen pieneläinten takapäivystyksen Tuhatjalka Oy:ltä Koillis-Savon ja Nilsiän päivystysalueille. Palvelu on hankittu suorahankintana ja sille on olemassa hankintalainsäädännön mukaiset perusteet. Kuopin kaupunki järjestää pieneläinpäivystyksen siilinjärven ja Maaningan alueella. Palvelun laatua valvotaan asiakaspalautteen kautta. 7.7. Perustason ylittävät palvelut Yhteistoiminta-alueella ei ole eläinlääkintähuollossa perustason ylittäviä palveluita. Remittointi pieneläinten osalta Kuopion klinikoille tai hevosten osalta hevosklinikoille tai yliopistolliseen hevossairaalaan onnistuu pääsääntöisesti aina. 8. Suunnitelman toteutumisen arviointi Ympäristöterveyslautakunta arvioi suunnitelman toteutumista maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Suunnitelman arviointiin sisältyy: eläinlääkäripalvelujen saatavuuden ja laadun arviointi tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin tarkastusten kattavuus valvonnassa esille tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi projekteihin osallistuminen Sivu 19 / 23

syyt mahdollisista toteutumatta jääneistä tavoitteista tai poikkeamista ja toimenpiteet (esim. päätökset, resurssitarpeet, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), joiden avulla tavoitteet toteutuisivat seuraavana toimintavuonna valvontaohjelmien ja suunnitelman mahdollisten painopistealueiden valvonnan toteutuminen voimavarojen riittävyys voimavarojen jakautuminen osa-alueittain suunniteltuihin valvontatehtäviin ja muihin tehtäviin. Ympäristöterveyslautakunta lähettää arvion eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläinlääkäripalvelun järjestämisen suunnitelman toteutumisesta Itä- Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä. 9. Laatu 9.1. Palautteen kerääminen Asiakastyytyväisyyskyselyjä ei ole järjestetty. Kysely olisi tarpeen järjestää lähivuosina. 9.2. Valitusten käsittely Kunnan on suunnitelmassaan esitettävä, miten kunta palvelujen ja valvonnan järjestäjänä sekä työnantajana käsittelee eläinlääkintähuoltoa koskevat mahdolliset asiakasvalitukset ja korvauspyynnöt. Suunnitelmasta on käytävä ilmi kunnan voimassa olevat vastuu- ym. vakuutukset ja niiden korvausmäärät sekä menettelytavat pyydettäessä lausuntoja Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta. Asiakasvalitukset ottaa vastaan asianomainen eläinlääkäri tai vastaava eläinlääkäri. Eläinlääkärit pyytävät asiakasta ottamaan yhteyttä vastaavaan eläinlääkäriin, jos tilannetta ei saada helposti sovittua asiakkaan ja eläinlääkärin kesken. Vastaava eläinlääkäri käsittelee valitukset keskustelemalla sekä asiakkaan että eläinlääkärin kanssa ja jos valitukselle ilmenee perusteltu syy, valituksen aiheena ollut asia korjataan. Jos valituksen syynä on epäily hoitovirheestä ja tilanne on epäselvä, vastaava eläinlääkäri voi pyytää asiasta lausuntoa eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta. Lausunnon voi pyytää myös eläimen omistaja itse. Tarvittaessa asiakkaalle kerrotaan myös korvausvaatimuksen mahdollisuudesta. Siilinjärven kunnalla on voimassa oleva vastuuvakuutus If-vakuutusyhtiön kanssa. Asiakas voi aina esittää korvausvaatimuksen kunnalle, ja esimies pyytää asiasta lausunnot vakuutusyhtiöltä sekä hoitaneelta eläinlääkäriltä. Saatujen lausuntojen perusteella ratkaistaan korvausvelvollisuus, joka tapahtuu summasta riippuen viranhaltijapäätöksenä (talousjohtaja) tai kunnanhallituksen päätöksellä. Vakuutusyhtiön omavastuu on 8 500, ja tämän summan alittavat korvaukset maksaa kunta. 9.3. Toiminnan kehittäminen Asiakaspalautteen, mahdollisten valitusten ja mahdollisten aluehallintoviraston tarkastusten ja auditointien perusteella kunnan on suunnitelmaa päivittäessään huomioitava kehittämistä vaativat seikat. Kunnan tulee suunnitelmallisesti kerätä em. Sivu 20 / 23