1975 Osa VII Del VII Volume VII

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:105 Asunto- ja elinkeinotutkim us Bostads- och näringsutredningen Population and Housing Census 1975 Osa VII Del VII Volume VII HELSINKI 1978 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VIC: 105 A sunto- ja elin kein o tu tkim u s Bostads- och näringsutredningen Population and Housing Census Asiahakemisto Sakregister Tabulation programme 1975 Osa VII Del VII Volume VII HELSINKI 1978

ISBN 951-46-3607-4 Helsinki 1978. Valtion painatuskeskus

ALKUSANAT Vuoden 1975 asunto- ja elinkeinotutkimuksen tiedot on julkaistu kuutena osana Suomen v ira llisen tilaston julkaisusarjassa SVT VI C:105. Tässä sarjassa julkaistaan myös asunto- ja elinkeinotutkimuksen asiahakemisto. Tämä^asiahakemisto sisältää asunto- ja elinkeinotutkimuksen keskeiset käsitteet ja määritelmät, taululuettelon, mallit kaikista asunto- ja elinkeinotutkimuksen tauluista sekä aakkosellisen tietohakemiston. Asiahakemiston liitteen ä ovat lisäk si asunto- ja elinkeinotutkimuksen keskeiset luokitukset. Tämän julkaisun on toimittanut yliaktuaari Helena Särkkä. Vuosien 1950, 1960 ja 1970 väestölaskentojen taululuettelot on julkaistu Suomen v irallisen tilaston julkaisusarjassa SVT VI C: 104 niteessä XIX. Helsingissä tilastokeskuksessa heinäkuussa 1978 AARO KENTTÄ Göran Strengell FÖRORD Uppgifterna i 1975 års bostads- och näringsutredning har publicerats i sex delar i Finlands o ffic ie lla sta tistik, publikationsserien FOS VI C: 105. I denna serie utges även bostads- och näringsutredningens sakregister. Denna publikation innehåller bostads- och näringsutredningens centrala begrepp och definitioner, tabellförteckning, maller av alla bostadsoch näringsutredningens tabeller och alfabetiskt register över uppgifterna. Som bilaga t i l l sakregistret finns dessutom utredningens viktigaste klassificeringar. Denna publikation har redigerats av överaktuarie Helena Särkkä. Tabellförteckningar över 1950, 1960 och 1970 års folkräkningar har publicerats i Finlands o ffic ie lla sta tistik, publikationsserien FOS VI C:104 i volym XIX. Helsingfors, statistikcentralen i ju li 1978 AARO KENTTÄ Göran Strengell 1 127801777Y

5 SISÄLTÖ Sivu Alkusanat... 3 1. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen suorittam inen... 9 2. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen p eittä v y y s... 11 3. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen ja vuoden 1970 väestölaskennan v e r ta ilta v u u s... 14 4. K ä sitte e t ja m ääritelm ät... 15 5. E nglish summary... 46 6. T a u l u l u e t t e l o... 49 7. T aulum allit... 59 8. A akkosellinen tietoh ak em isto... 135 LIITTEET 1 J u l k a i s t u t j a ju l k a is e m a t to m a t t a u l u t se k ä a l u e j a o t... 160 2 T oim ialalu okitus... 168 3 Ammattiluokitus... 174 4 Sosio-ekonominen lu o k itu s... 199 5 S osiaaliasem alu ok itu s... 201 6 Ruokakuntatyyppiluokitus... 202 7 K oulutusluokitus... 203 8 K oulu tusalaluokitus... 213 9 Väestön k esk u srek isterin p e r u ste e lla a r v io itu asunto- ja elinkeinotutkim uksen asuntoväestön p eittä v y y s k u n n ittain 214 10 Asunto- ja elinkeinotutkim uksen tied ustelulom ake... 217 11 Laki ja asetus asunto- ja elin k ein otu tk im u k sesta... 225

6 INNEHALL Sida Förord... 3 1. B ostads- och näringsutredningens genomförande... 27 2. B ostads- och näringsutredningens täckning... 29 3. B ostads- och näringsutredningens jämförbarhet med folkräkningen är 1970 33 4. Begrepp och d e fin itio n e r... 34 5. E nglish Summary... 46 6. T ab ellförteck n in g..... 52 7. T abellm aller... 59 8. A lfa b e tisk t r e g is te r över b ostad s- och n ä rin g s utredningens u p p g ifter... 144 BILAGOR 1 P ublicerade och opublicerade ta b e lle r samt områdesindeln ingar... 160 2 N äringsgrensindelning... 168 3 Y r k e sk la ssific e r in g... 174 4 Socio-ekonomisk k la s s if ic e r in g... 199 5 S o c ia ls t ä lln in g s k la s s if ic e r in g... 201 6 K la s s ific e r in g e ft e r h u sh ållstyp 202 _ 7 U tb ild n in g sk la ssific e r in g... 203 8 U tb ild n in g so m rå d esk la ssificerin g... 213 9 Täckningen av b ostads- och näringsutredningens bostadsbefolkning uppskattad på basen av det cen tra la b e fo lk n in g s r e g is tr e t, kommunvis... 214 10 B ostads- och näringsutredningens frågeb lan k ett... 217 11 Lagen och förordningen om b ostad s- och näringsutredningen... 225

7 CONTENTS Page APPENDICES Foreword... 3 1. Undertaking of the Population and Housing Census... 9 2. Coverage of the Population and Housing Census... 11 3. Comparability o f the Population and Housing Census to 14 the 1970 population census... 4. Concepts and d e fin itio n s... 15 5. E nglish summary... 46 6. L ist of ta b les... 55 7. Table models... 59 8. Index of the Population and Housing Census data... 152 1 P ublisched and unpublished ta b les and region al d iv is io n s... 150 2 In d u stria l c la s s if ic a t i o n... 168 3 C la s s ific a tio n of occupations... 174 4 Socio-econom ic c la s s if ic a t i o n... 199 5 S o cia l sta tu s c la s s if ic a t i o n... 201 6 C la s s ific a tio n of type o f household... 202 7 Educational c la s s if ic a t i o n... 203 8 Educational f i e ld c la s s if ic a t i o n... 213 9 Coverage of the dw elling population in the 1976 census estim ated on the b a sis of the cen tral p opulation r e g is t e r, by commune... 214 10 Q uestionnaire of the Population and Housing Census... 217 11 Law and S tatu te o f the Population and Housing Census.. 225

9 1. ASUNTO- JA ELINKEINOTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Asunto- ja elinkeinotutkim uksen tau sta Vuoden 1938 v ä e stö la sk e n ta la in (154/38) mukaan to im itetaan maassamme joka kymmenes vuosi v ä estö la sk en ta ja siih e n l i i t t y v ä asunto- ja k iin te is tö la s k e n ta. Ensimmäinen laskenta tämän la in n o ja lla toim eenp a n tiin v. 1950, toin en v. 1960 ja kolmas v. 1970. V ä l i l l i s i ä v ä estö la sk en to ja on Suomessa toimeenpantu vuodesta 1749 lä h tie n. V uodenvaihteessa 1975/76 tila sto k e sk u s toimeenpani asunto- ja e li n k e i notutkimuksen (AET), joka on eräänlainen " v ä liv ä e stö la sk e n ta ". T utkimus p eru stu i 12.12.1975 annettuun la k iin (924/75) ja 19.12.1975 annettuun asetukseen (9 8 2 /7 5 ). Laki ja asetu s ovat l i i t te e s sä 11. T ie to s is ä llö ltä ä n asunto- ja elinkeinotutkim u s on v a r s in a is ia v ä estö la sk en to ja suppeampi s it e n, e ttä tä ssä s e l v i t e t t i i n vain väestön ammatti- ja elinkeinorakenn e, perheiden ja ruokakuntien rakenne sekä väestön a su n to -o lo t. Tutkimuksen v a lm istelu Tutkimuksen v a lm istelu a lk o i vuonna 1974. Tutkimuksen toimeenpanevana viranom aisena tila sto k e sk u s v a s ta s i käytännön v a lm is te lu tö is tä. V irasto a s e t t i 13.3.1974 p r o je k ti- ja johtoryhmän suunnittelem aan tutkim usta, jo ssa p i t i noudattaa mahdollisimman paljon v ä estö - ja asu n tolask en toja koskevia k a n sa in v ä lisiä su o situ k sia ja jonka t u lo s ten p i t i o lla v e r ta ilu k e lp o is ia vuosien 1950, 1960 ja 1970 v ä e stö jä asu n tolask en tojen kanssa. P rojek tip äällik k ön ä toim i s u u n n itte lija Lauri Yli-Pekka ja ATK-vastuuhenkilönä s u u n n itte lija A n tti V irtaran ta, loppuvaiheessa s u u n n itte lija R isto Heinonen. Johtoryhmään kuului tila sto k e sk u k se s ta a p u la iso sa s to p äällik k ö Göran S tren g ell (puheenjohtaja), s u u n n itte lija t R isto Heinonen, Tapio Leppo ja Kaarlo S il t a r i sekä to im isto p ä ä llik k ö Jorma L in n aila. V altioneuvoston k an slian edustajana johtoryhmässä o l i suunn i t t e l i j a A n tti Tuura, asu n to h a llitu k sen edustajana tu t k ija Olavi L ehtinen, v a ltio n tietokonekeskuksen edustajana systeem ip äällik k ö Markku Ahti ja väestö rek isterik esk u k sen edustajana p ro jek tin jo h ta ja R isto Alhava. S ih teerin ä toim i p r o je k tip ä ä llik k ö. Systeem isuunnitelm a la k i- ja asetusluonnoksineen valm istu i k eväällä 1975. T ietojen keruuorganisaatio Asunto- ja elinkeinotutkim uksen su u n n ittelu a ja toimeenpanoa varten p e r u s t e t t iin h e n k ilö tila s to -o s a s to o n e r il li n e n yksikkö, jonka p ä ä llik könä on toim inut tu tkim usjohtaja Lauri Y li-pekka. H enkik irjoituksen p a ik a llis o r g a n is a a tio (o s o ite - ja v ä e stö k ir ja to im isto t sekä henkik ir jo itu k se n p iir im ie h e t) h o it i tutkimuslomakkeiden keruun, ta rk a sta misen ja täydentäm isen. L isäk si p e r u s t e ttiin tark astam ista ja tä y dentäm istä varten H e lsin k iin, Espooseen, V a n ta a lle, T am pereelle, Turkuun, Lahteen, P o riin, Jyväskylään, Kuopioon, Vaasaan ja Ouluun AET-toimikunnat.

10 K a ik ille k u n n ille a n n e ttiin li s ä k s i m ahdollisuus täydentää ja t a r k is taa oman kuntansa lo m a k eain eisto. Lomakeaineistonsa t a r k i s t i 50 kuntaa. T iedustelum enetelm ä Kaikkiin a su in h u on eistoih in lä h e t e t t i in tiedustelulom ak e (ks. l i i t e 1 0 ), johon o l i e s it ä y t e t t y h u on eistossa v a k in a is e s ti asuvien henkilöid en nim et, henkilötunnukset sekä kotip aikkatu nnus. Huoneiston h a lt ij a t a i om istaja o l i v e lv o llin e n antamaan tie d o t v a k i n a is e s t i a su tu ista a su in h u o n e isto ista. Tiedot asum attomista t a i t i l a p ä is e s t i a su tu ista a su in h u o n eisto ista o l i v e lv o llin e n antamaan rakennuksen om istaja t a i tämän ed u staja. T äytetyt asunto- ja elinkeinotutkim uksen lomakkeet p a la u t e ttiin yhdessä h e n k ik ir jo itu silm o itu ste n kanssa p a i k a l l i s i l l e h e n k ik ir jo itu sv ir a n - o m a is ille. R ek isterien käyttö asunto- ja elin k ein otu tk im u k sessa Lomakkeilla k erä tty jen tie t o j e n li s ä k s i asunto- ja elinkeinotutkim ukseen on o te ttu t i e t o j a väestö rek isterik esk u k sen yllä p itä m ä stä väestön k e sk u s r e k iste r istä, v ero h a llitu k sen v e r o tu s r e k is te r is tä sekä t i l a s t o keskuksen t i l a s t o l l i s e s t a h e n k ilö r e k is te r is tä. Väestön k e sk u s r e k iste r istä t a i e r ä is sä tap au k sissa t i l a s t o l l i s e s t a h e n k ilö r e k is te r is tä o t e t t i i n h e n k ilö ille ik ä, sukupuoli, s i v i i l i s ä ä t y ja k i e l i. Koulutus o t e t t i i n t i l a s t o l l i s e s t a h e n k ilö r e k is te r is tä, johon se on p uolestaan s i ir r e t t y tila sto k esk u k sen tu t k in to r e k is te r is tä. V e r o tu sr e k iste r istä o t e t t i i n v e r o n a la isia tu lo ja ja veroja koskevia tie t o j a. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen väkiluku on o te ttu t i l a s t o l l i s e s t a h e n k ilö r e k is te r is tä. T oisin sanoen h e n k ilö t, j o is t a e i saatu t i e t o j a asunto- ja elinkeinotutkim uksen lom ak k eilla, s i i r r e t t i i n asunto- ja elinkeinotutkim uksen a in eisto o n t i l a s t o l l i s e s t a h e n k ilö r e k is te r is tä ja h e n k ilö t, jotka o liv a t asunto- ja elinkeinotutkim uksen a in e is to s s a, mutta j o i t a e i o llu t t i l a s t o l l i s e s s a h e n k ilö r e k is te r is s ä, p o i s t e t t i i n. Asiaa on s e l v i t e t t y tarkemmin luvussa 2, Asunto- ja e lin k e in o tu tk i muksen p e ittä v y y s. T ieto jen k ä s it t e ly ' Asunto- ja elinkeinotutkim uksen lomakkeiden kooditus ja ATK-tallennus a l o i t e t t i i n tammikuussa 1976 ja lom akeaineisto o l i A TK -tallennettu ja virh eetön lokakuussa 1977. Ensimmäiset lo p u llis e t t i l a s t o t (asuntota u lu t) v a lm istu iv a t tammikuussa 1978.

11 2. ASUNTO- JA ELINKEINOTUTKIMUKSEN PEITTÄVYYS Asunto- ja elin k ein otu tk im u k sessa e i saatu lom akkeella k y syttyjä t i e t o j a noin 125 000 h e n k ilö stä, mikä on noin 2.7 %väestön keskusr e k is te r in p e r u s te e lla arv io id u sta a su n to v ä estö stä. Vastaavat p e it t ä - vyysluvut k u n n ittain ovat l i i t t e e s s ä 9. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen väestön perusjoukko (kokonaisväkiluku) on m ääritelty samaksi kuin t i l a s t o l l i s e n h e n k ilö r e k is te r in p e r u ste e lla la sk ettu maassa asuva v ä estö. T ila s to llin e n h e n k ilö r e k is te r i p erustuu vuoden 1970 väestölask en taan ja sen jälk een p a ik a llis te n v ä estö - r e k is te r in p itä jie n tekem iin väestön m uu tosilm oituk siin. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen lom akkeilla saadut tie d o t y h d is t e t t iin tie to k o n e e lla henkilötunnuksen a v u lla t i l a s t o l l i s e n h e n k ilö r e k iste r in samaa henkilöä k osk eviin t i e t o ih i n. Samassa yhteydessä y h d is t e t t iin myös e r ä itä ta u s ta tie to ja väestön k esk u srek isterin h e n k ik ir jo ite tu sta v ä e stö stä. Väestön k esk u srek isteriä y llä p itä ä v ä e stö r e k iste r ik e sk u s. Suomen v ir a l li s e s s a t i la s t o s s a aikaisemmin ju lk a is tu maassa asuvan väestön määrä 31.12.1975 on 4 720 492. Tämä t i l a s t o l l i s e n h en k ilö r e k is te r in p e r u ste e lla la sk e ttu väkiluku poikkeaa hieman asunto- ja elinkeinotutkim uksen vastaavasta v ä k ilu v u sta, koska t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin s i s ä l t y i ko. ajankohtana 2 768 henkilötunnuksetonta hen k ilöä, joiden t i e t o j a e i v o itu näin o lle n yh d istää asunto- ja elinkeinotutkim uksen tu lo k s iin. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen kokonaisväkiluku 4 717 724 voidaan jakaa seu raaviin o s iin em. y h d iste ly n p e r u s te e lla. 4 717 724 (100.01 %) Asunto- ja elinkeinotutkim uksen perusjoukko. 4 529 847 (96.02 %) Niiden h enk ilöiden määrä, j o i s t a s a a tiin lom akkeilla ilm o itu k set ja jotka s i s ä l t y i vät myös t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin ja jotka kuuluivat myös h en k ik irjo itettu u n väestöön 18 648 (0.40 %) N iiden h enkilöiden määrä, jotka s is ä lt y iv ä t t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin, mutta j o i s t a e i saatu v a sta a v a lla henkilötunnuks e l la lom akkeilla ilm o itu sta ja j o it a e i myöskään h e n k ik ir jo ite ttu v a sta a v a lla henkilö tu n n u k sella tied u stelu a ja n k o h ta n a. Suurin osa ko. tap au k sista on ilm e is e s t i s e l l a i s i a h e n k ilö itä, jotk a e iv ä t to d e llisu u d e ssa asuneet maassa tied u stelu a ja n k o h ta n a, vaan o liv a t joko maastam uuttaneita t a i k u o lle it a. 167 383 (3.55 %) Niiden h enk ilöiden määrä, jotk a s is ä lt y iv ä t t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin ja jotka henkikirj o i t e t t i i n tie d u ste lu a j ankohtana, mutta j o is t a e i saatu v a sta a v a lla h en k ilö tunnuk sella asunto- ja elinkeinotutkim uksen

12 lom akkeilla ilm o itu sta. N äistä o l i yhteensä 41 947 s e l l a i s t a h en k ilöä, j o i l l a henkik ir jo itu k se n mukaan e i o llu t kotikunnassaan asuntoa. N ä ille e i to im ite ttu lainkaan asunto- ja elinkeinotutkim uksen lom akkeita, koska nämä e iv ä t kuulu ns. asuntoväestöön e l i y k sity isa su n n o issa asuvaan väestöön. Sen sija a n loput 125 409 ovat s e l l a i s i a, joid en o l i s i p itä n y t jä ttä ä asunto- ja elinkeinotutkim uksen lom akkeilla tie d o t its e s tä ä n. N äistä h e n k ilö is tä on t u t k i muksessa k ä y te ttä v is sä vain ne t ie d o t, jotka on saatu e r i r e k is t e r e is t ä. 1 846 (0.04 l) Niiden h en k ilöid en määrä, jotka s is ä lt y iv ä t t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin ja j o is t a s a a t iin myös lom akkeilla t ie d o t, mutta j o it a e i kuitenkaan h e n k ik ir jo ite ttu v a s. ta a v a lla hen k ilötu n n u k sella tie d u ste lu a ja n - kohtana. Asunto- ja elin k ein otu tk im u k sessa s a a t iin lom akkeilla jonkin verran ilm o itu k sia h e n k ilö is tä, joid en tie d o t kuitenk in h y lä t t iin s i l l ä p e r u s t e e lla, e tt ä nämä e iv ä t s is ä lt y n e e t t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin e l i Suomen v ir a l li s e n t ila s t o n mukaiseen maassa asuvaan väestöön H ylättyjen ilm o itu sten määrä o l i yhteensä 31 766 (0.67 %AET:n p eru s jo u k o sta ). Nämä jakaantuivat seu raaviin o siin : 21 999 Niiden h en k ilöid en määrä, j o i s t a s a a t iin lom akkeilla ilm o itu k set ja jotka h e n k ik ir j o it e t t iin tie d u ste lu a ja n - kohtana, mutta jotka e iv ä t s is ä lt y n e e t v a sta a v a lla h en k ilötu n n u k sella t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin. Suurin osa ko. tap au k sista lie n e e s e l l a i s i a maassa asuvia h e n k ilö itä, jotka syystä t a i t o is e s t a puuttuvat h e n k ilö r e k is te r is tä. 7 412 Niiden h en k ilöid en määrä, j o i s t a s a a t iin lom akkeilla ilm o itu k se t, mutta j o i t a e i v a sta a v a lla hen k ilötu n n u k sella h e n k ik ir jo ite ttu ja jotka e iv ä t myöskään s is ä lt y n e e t v a sta a v a lla hen k ilötu n n u k sella t i l a s t o l lis e e n h e n k ilö r e k is te r iin. Suurin osa ko. tap au k sista lie n e e h e n k ilö itä, jotka ovat lom akkeilla ilm o itta n e e t v i r h e e l l i s e s t i ty ö elä k ek o rtin numeron henkilötunnuksen s i j a s t a. N ä illä h e n k ilö illä työelä k ek o rtin numero s i i s poikkeaa h enkilötunnuksesta. 2 355 Niiden h en k ilöid en määrä, j o i l l e e i saatu lom akkeilla oikeaa h enkilötun nusta, ja jotk a h y lä t t iin tämän vuoksi a in e is to s ta.

13 Asunto- ja elinkeinotutkim uksen lomakkeet k o h d is te tt iin vain y k sity isr u o k a k u n n ille. Näiden u lk o p u o lelle jäävät ne h e n k ilö t, jotka ovat e r i l a i s i s s a la i t o k s i s s a, useimmiten y h te is e s s ä ruokataloudessa, esim erk ik si hoidon saam isek si. Y k sity is- ja la ito sru o k a k u n tiin kuuluvat muodostavat yhdessä maassa asuvan väestön. Y k sity isru o - kakuntiin kuuluvien määrä on asunto- ja elin k ein otu tk im u k sessa la sk e ttu seu ra a v a sti: 4 531 693 Niiden h en k ilöid en määrä, j o i s t a s a a t iin lomakk e il la ilm o itu k set ja jotka s i s ä lt y iv ä t myös t i l a s t o l l i s e e n h e n k ilö r e k is te r iin (Ko. luku saadaan laskem alla kaksi e d e llä m ä ä riteltyä ryhmää yhteen: 4 529 847 + 1 846 = 4 531 693). - 33 009 Niiden hen k ilöid en määrä, jotka lom akkeilla sa atu jen tie t o j e n p e r u s te e lla ovat " p y sy v ä islu o n te ise s ti la ito sh o id o ssa ". - 2 289 Niiden hen k ilöid en määrä, j o is t a s a a t iin lom akkeilla ilm o itu k se t, mutta jotka h e n k ik ir j o it e t t iin jo s s a in la ito k s e s s a. - 908 Niiden hen k ilöid en määrä, j o i s t a s a a t iin lom akkeilla ilm o itu k se t, mutta joid en ruokakuntaan kuulum ista koskevat tie d o t ovat jään eet tuntem attom iksi. 4 495 487 Y k sityisru ok ak u n tiin kuuluvan väestön määrä. Suuri osa n ii s t ä 125 409 h e n k ilö stä, j o i s t a e i saatu lom akkeella k y sy tty jä t i e t o j a, mutta jotka kuuluvat asunto- ja elinkeinotutkim uksen perusjoukkoon, on s e l l a i s i a, jotka ovat muuttaneet ju u ri ennen tie d u ste lu a j ankohtaa. Asunto- ja elin k ein otu tk im u k sesta tehdyn p e ittä v y y s s e lv ity k s e n mukaan vuonna 1975 m aassam uuttaneilla o l i noin kaksi kertaa n iin suuri todennäköisyys jäädä asunto- ja elinkeinotutkim uksen u lk o p u o lelle kuin n i i l l ä h e n k ilö illä, jotka e iv ä t muuttaneet ko. vuonna. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen lomakkeet lä h e t e t t i in h u o n eisto ih in väestön k esk u srek isterin k otip aik k atied on m u k aisesti. H uoneistoihin lä h e te t ty je n lomakkeiden e s it ä y t t ö t ie d o t v a s ta siv a t r e k is t e r it ila n n e t t a 15.10.1975. R ek isteri puolestaan o l i t o d e l li s e s t a t ila n t e e s t a noin 1-3 kk j ä l j e s s ä. H uoneistoihin vuodenvaihteessa 1975/76 lä h e t e t t y jen lomakkeiden e s it ä y t t ö t ie d o t v a sta siv a t s i i s tila n n e t t a, joka o l i v a llin n u t noin p u o li vu otta aikaisemmin. T ä llö in tie d u ste lu n u lk o p u o le lle jä iv ä t helpoimmin h e n k ilö t, jotka o liv a t muuttaneet vuoden 1975 j ä lk ip u o lis k o lla uuteen t a i asumattomana o lle e s e e n asuntoon, s i l l ä he e iv ä t saaneet e s it ä y t e t t y j ä lom akkeita.

14 T ieto jen antaminen ty h j is t ä ja t i l a p ä i s e s t i a su tu ista asuinhu oneist o is t a o l i h u on eistojen o m ista jien, ta lo n m iesten, is ä n n ö its ijö id e n ja h en k ik irjo itu k sen p iir im ie ste n tehtävänä. H en k ik irjoitu sorgan i- sa a tio n suorittam an palau tu stark k ailu n ja täyd en n ystied u stelu n tehokkuudesta on lähinnä riip p u n u t, miten p e it t ä v ä s t i tie d o t n ä istä on saatu. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen lom akeaineiston p eittä v y y d estä tehdään e r il li n e n s e l v it y s, jo s ta tärkeimmät tu lo k se t ju lk a ista a n asunto- ja elinkeinotutkim uksen ju lk a isu ssa V. S elv ity k sen kohteena ovat väestö ja v a k in a is e s ti asutut asu in h u o n eisto t. Sen sija a n ty h jien ja t i l a p ä i s e s t i a su ttu jen asu inh uon eistojen p e ittä v y y ttä e i o le m ah d ollista s e lv it t ä ä. 3. ASUNTO- JA ELINKEINOTUTKIMUKSEN JA VUODEN 1970 VÄESTÖLASKENNAN VERTAILTAVUUS Asunto- ja elinkeinotutkim uksen k ä s i t t e e t, m ääritelm ät ja lu o k itu k set on p id e tty mahdollisimman sam anlaisina kuin vuoden 1970 v ä e s tö la s kennassa. M ääritelm issä ja lu o k itu k sissa o lev a t erot on s e l v i t e t t y ao. asunto- ja elinkeinotutkim uksen ju lk a is u is s a. T ie to s is ä llö ltä ä n asunto- ja elink einotutk im us on jonkinverran suppeampi kuin v ä e stö laskenn at, mm. rakennuskannasta e i k erätty t i e t o j a. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen keruutapa p oik k esi v ä estö la sk en to jen keruutavasta. V äestölask en n oissa o li joka kunnassa toim ikunta ja henkilökuntaa lomakkeiden karhuntaa ja täydennystä varten. Asuntoja elin k ein otu tk im u k sessa toim ikunta t a i kunta k ä s i t t e l i vain n. 44 %koko lom ak eain eistosta. L aitosväestön keruutapa o l i myös e r ila in e n. Vuoden 1970 v ä e s tö la s kennassa s u o r i t e t t iin e r illin e n " la ito sla sk e n ta ", j o l lo i n kaikkien la it o s t e n p i t i antaa tie d o t la it o k s iin h e n k ik ir jo ite tu is ta sekä s e l l a i s i s t a la ito s h o id o k e is ta, j o i s t a e i tod en n ä k ö isesti o llu t annettu t i e t o j a kotikunnasta. M ikäli henkilö ilm o it e t t iin sekä la it o k se sta e tt ä kotoa, hänet lu e t t i i n yksityisruokakuntaan kuuluvaksi. Asunto- ja elin k ein otu tk im u k sessa la ito sv ä e stö ö n lu e t t i i n p ysy v ä sti la ito sh o id o ssa o le v ik s i ilm o ite tu t sekä väestön k esk u srek isterin mukaan la it o k s iin h e n k ik ir jo ite tu t. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen väkiluku on m ä ä ritelty samaksi kuin t i l a s t o l l i s e n h e n k ilö r e k iste r in maassa asuvan väestön määrä. AET:ssa e i s i i s la sk e ttu uutta väkilukua v ä estö la sk en to jen tapaan.

4. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT A htaasti asutut asu in h u on eistot A suinhuoneisto on a h ta a sti a su ttu, jos s iin ä asuu enemmän kuin kaksi henkeä huonetta k oh ti. A htaasti asuvat ruokakunnat Ruokakunta m ääritellään a h ta a sti asu vak si, jos sen käytössä on vähemmän kuin yk si huone kahta henkeä k o h ti. T auluissa on käyt e t t y laskuperusteena sekä normia 1 e ttä normia 2. (ks. asumisnorm it). Koska k e it t iö luetaan ta u lu iss a aina h u o n e isto n h a ltija - ruokakunnan huoneeksi, voidaan a h ta a sti asuvat a liv u o k r a la isruokakunnat m ä ä ritellä vain normin 2 m u k aisesti. Ammatissa toim iva väestö Ammatissa to im iv a lla v ä e s t ö llä ta rk o iteta a n tied u stelu a ja n k o h tana 14 vu otta tä y ttä n e itä h e n k ilö itä, jotka o liv a t tu loa tu o t tavassa ty össä vähintään p u olet alan norm aalista ty ö a ja sta ja sa iv a t työstään korvauksen joko rahana t a i lu o n ta isetu n a. Ammat i s s a toim ivaan väestöön luetaan p alkansaajien li s ä k s i y r it t ä j ä t sekä ns. avustavat p erh een jäsen et, jotka t ä y t tiv ä t e d e llä m ainitun määritelmän. T iedusteluajankohta o l i 1.1.1 9 7 6. Työttömien ja a s e v e lv o llisu u tta a n suorittam assa o lev ien hen k ilöid en ammatissa to im iv u u s ratk aistaan v iim e isin tä ammattia ja työpaikkaa koskevien t ie to je n p e r u s te e lla. H en k ilö itä, jotka o liv a t sa tu n n a ise sti ty össä (esim. k o u lu la isten ja o p is k e lijo id e n lomaty ö t) e i lu eta ammatissa toim ivaan väestöön. Ammatti Ammatilla ta rk o iteta a n s i t ä toim intaa t a i ty ö tä, jo ta henkilö su o r itta a tu loa saadakseen e lin k e in o sta a n, ammattiasemastaan ta i koulutuksestaan riippum atta. A m m atti-käsitettä on s e l v i te t t y tarkemmin ju lk a isu s sa I Ammatti ja e lin k e in o. Ammattiluok itu s perustuu so v eltu v in osin pohjoism aiseen am m attiluokitukseen"^ ja k a n sain välisen ty ö jä r je stö n julkaisem aan ammattiluo- 21 kitukseen. Ammattiluokitus on l i i t t e e s s ä 3. 1) Pohjoismainen am m attilu ok ittelu. Suomenkielinen l a i t o s. K u lk u laitosten ja y le is t e n töid en m in isteriö n työvoimaa sia in osaston valmistama y h te isty ö s sä muiden p o h jo ismaiden työvoim aviranom aisten kanssa. H elsin k i 1963. 2) In tern a tio n a l Standard C la s s ific a tio n of occu pation s. Revised e d itio n 1968. In tern a tio n a l labour o f f ic e. Geneve 1969.

16 Ammattiasema Ammattiasema määräytyy henkilön ammatin ja elin k ein on h a r jo ittam isesta saatujen t ie to je n p e r u s te e lla. Ammattiasemaryhmittely noudattaa YK:n su o situ k sia ja eroaa n ii s t ä vain s iin ä, e ttä palkansaajat on ja e ttu to im ih en k ilö ih in ja ty ö n te k ijö ih in. 1. Y r ittä jä t h o ita v a t p ä ä to im ise sti omaa y r ity stä ä n, v i l j e le v ä t omistamaansa t a i vuokraamaansa t i l a a t a i ovat vapaan ammatin h a r j o it t a j ia. Y r ittä jä t lu o k ite lla a n työn antajay r i t t ä j i i n ja y k s i n ä is y r it t ä j iin sen mukaan onko h e illä palkattua työvoimaa vai e i. 2. J o h ta jiin _ ja _ to im ih en k ilö ih in luetaan p a lk a n sa a jista y r it y s ten ja la ito s t e n ja y h te isö je n joh tavassa asemassa olev a t sekä muut e i- r u u m iillis t a ty ö tä tekevät h en k ilö t. T yyp ill i s i ä toim ihenkilöryhm iä ovat to im is to - ja m yyntihenkilökunta, op etus- ja sa ira a n h o ito teh tä v issä toim ivat k ou lu tetu t h e n k ilö t, rah astajat ja muut y le is ö n p a lv e lu te h tä v issä to im iv a t. 3- ÏY2 2 kijo ih in luetaan p a lk a n sa a jista maa- ja m etsätalou s- ty ö n te k ijä t sekä erikoistum attom at ty ö n te k ijä t sekä e r ik o is tu n e ista ty ö n te k ijö is tä ne, jotka tekevät pääasiassa ruum i i l l i s t a ty ö tä. 4- A vu stavalla_gerh een jäsen ellä ta rk o iteta a n h en k ilöä, joka ty ö sk en telee ruokakuntansa jonkin jäsenen y r ity k se ssä t a i m a a tila lla vähintään puolet alan n orm a a lity ö a ja sta. Sen jo ta avustetaan, on o lta v a itsen ä in en y r it t ä j ä, esim. kauppias t a i m a a n v ilje lijä. E dellä m ainittu ammattiasemaryhmittely koskee ammatissa toim ivaa v ä estöä. Koko väestön am m attiasem aryhm ittelyssä e lä k e lä is e t, la ito sh o id o k it sekä ne o p is k e lij a t, jotk a e iv ä t kuulu vanhempiensa ruokakuntaan, luetaan itsenäisiin_am m a- titto m iin. Muut perheenjäsenet ja vanhempiensa ruokakuntaan kuuluvat o p is k e lija t saavat h uoltajan sa ammattiaseman. Ammattikoulutus A m m a tillisesti e r iy ty n e e llä k o u lu tu k sella e l i ammattikoulutuks e l la ta rk o iteta a n tie tty y n ammattiin t a i tehtävään valm istavaa k ou lu tu sta. Ammattikoulutusta ovat s ite n y lio p is t o is s a ja korkeak ou lu issa su o r ite tu t tu tkinnot sekä e r i a lo jen amm attiopetusta a n ta v issa k ou lu issa t a i o p is to is s a su o r ite tu t tu tk in n o t. Myös e r i l a i s e t ammatti- ja t y ö llis y y s k u r s s it on k a tso ttu ammattikoulutu k se k si, jos n iid en k estoaik a on o llu t vähintään n e ljä kuukautta. A suinhuoneisto A suinhuoneisto on asumiseen k äytettävä huone t a i huoneryhmä, joka on ra k en n u stek n isesti e r o te ttu m uista h u o n e isto ista ja johon on oma sisään k äyn ti suoraan ulkoa, porraskäytävästä t a i siih e n v erra tta v a sta t i l a s t a. Asuinkunta Henkilön asuinkunta määräytyy asunto- ja elin k ein otu tk im u k sessa lom akkeella annetun ilm oitu ksen m u k a isesti. Asunto- ja e li n k e i notutkimuksen a in eisto o n on t i l a s t o l l i s e s t a h e n k ilö r e k is te r is tä

17 l i i t e t t y tie d o t la it o k s is s a a su v ik si h e n k ik ir jo ite tu is ta sekä n i i s t ä, j o i t a koskevaa ilm o itu sta e i asunto- ja e lin k e in o tu t kimuksen lom akkeilla o le saatu. T ä lla is te n h en kilöiden a su in kunta määräytyy henkikirjoituskunnan mukaan, t a i m ikäli h eitä e i o ltu h e n k ik ir jo ite ttu, t i l a s t o l l i s e n h e n k ilö r e k iste r in kunnan mukaan. Asumismuoto Ruokakunnat lu o k ite lla a n asumismuodon p e r u s te e lla seu ra a v a sti: huoneistonhaltijaruokakunnat aiivuokralaisruokakunnat ulk om ailla asuvat ruokakunnat muut ruokakunnat ovat ruokakunnat, joid en jä s e n is tä joku om istaa asunnon t a i asuu s iin ä päävuok ralaisena. Alivuokralaisru ok ak u n tia ovat kaikki y k sity isa su n n o issa asuvat muut kuin h u on eistonhaltijaruokak unnat. yikom ailla_asuviin_ruokak u n tiin kuuluvat Suomen v a ltio n p a lv elu k sessa u lk om ailla ty ö s k en telev ä t Suomen k a n sa la ise t ja heidän perheenjäsenensä sekä näiden p a lv elu k sessa o lev a t Suomen k a n sa la ise t. Muut ruokakunnat ovat s e l l a i s i a ruokakuntia, jotk a asuvat a su n to lo issa. A suntolaruokakuntia ovat e r il a is t e n la it o s t e n, esim. s a ir a a lo i den henkilökunnan a su n to lo is sa, o p is k e lija -a s u n to lo is s a ja v a s ta a v issa asuvat ruokakunnat. Asumisnormit T au lu issa on k ä y te tty k ah d en laisia asumisen normeja m ita tta essa asu in h u on eistojen s u h t e e llis t a suuruutta. Normin 1 mukaan k e it t iö luetaan huonelukuun ja normin 2 mukaan k e it t iö t ä e i lu eta huonelukuun. A sum istiheys A sum istiheys on huoneiston koon ja s iin ä asuvien h enkilöiden lukumäärän v ä lin en suhdeluku. Huoneiston koko voidaan ilm o ittaa joko huonelukuna t a i huoneiston p in ta -a la n a. Yksinomaan ty ö tila n a k äytettyä huonetta e i t ä l lö i n o teta huomioon. Asuntoväestö Asuntoväestö muodostuu a su in h u o n eisto issa v a k in a is e s ti a su v ista h e n k ilö is tä. L a ito k sissa o le v a t, a su n to lo issa ja ulkom ailla asuvat sekä asunnottomat e iv ä t kuulu asun toväestöön. E linkeino Ammatissa toim ivan henkilön e lin k ein o määräytyy työnantajan ta i oman y rityk sen toim ialan mukaan. Kaikki sam alla ty ö p a ik a lla ty ö sk en telev ä t saavat saman elin k ein on ammatista riippum atta. Jos y r ity s to im ii useammalla kuin y h d ellä to im ia la lla, yhteinen henkilökunta (johto ja k o n tto r ih e n k ilö stö ) luetaan siih e n to im i alaan, jo ta k ä y te ttä v is sä o le v ie n tie t o j e n p e r u s te e lla voidaan p itä ä v a llits e v a n a y rityk sen toim innassa. Toimiala m ääritetään k u lle k in to im ip a ik a llè erik seen t i l a s t o keskuksen to im ia lalu ok itu k sen m u k aisesti" *. Toimipaikka 1) T oim ialaluok itus (TOL). T ila sto k esk u s. K äsik irjoja N:o 4. H elsin ki 1972. 2 1 2 7 8 0 1 777Y

18 m ääritellään y k sik ö k si, jo ssa fyysin en t a i ju rid in en h enkilö h a r jo itta a p ääasiassa y h d en laatu ista toim intaa y h te n ä is e llä a lu e e lla. Tarkempi elin k ein o n m ä ä rittely on ju lk a is u is s a IA ja IB, Ammatti ja e lin k e in o. T oim ialalu okitus on l i i t te e ssä 2. E lin vaih e Perheen e lin v a ih e tta s e lite t ä ä n jakam alla perheet la p setto m iin ja la p s ip e r h e is iin ja la p sip erh eet e d e lle e n vanhimman lapsen iän mukaan n eljään ryhmään. E lin vaiheluokat ovat Perheet Lapsettomat perheet Päämies a lle 45-vu otias Päämies y l i 45-vu otias P erheet, j o is s a la p sia Vanhin la p s i a lle 7-vu otias Vanhin la p s i 7-1 5 -vu otias Vanhin la p s i 16-19-vu otias Vanhin la p s i 20-vu otias t a i vanhempi Y k sin äiset h en k ilöt A lle 4 5-vu otiaat Y li 4 5-vu otiaat Huone ja huone luku Huone on la t t ia n, katon ja se in ie n ra joittam a, ikkunalla v a ru stettu t i l a, jonka keskikorkeus on vähintään 2 m etriä ja jonka la t t ia p in t a - 7 ala on vähintään 7 m. Huonelukuun s i s ä lt y y myös k e it t iö. Huoneiston h a llin ta p e r u ste V a k in a ise sti asutut asu in h u on eistot lu o k ite lla a n h a llin ta p eru steen mukaan om istu sasuntoihin ja vuokra- ta i työsuhdeasuntoihin. huoneiston h a lt ij a Huoneiston h a lt ij a on h en k ilö, joka asuu h u on eistossa sen o m istajana t a i päävuokralaisena t a i v irk a - t a i työsuhteen n o ja lla. Huoneiston p in ta -a la Huoneiston p in ta -a la lasketaan huoneistoa r a jo itta v ie n sein ien s isä p in n o ista. Huoneiston varu steet Huoneiston v a r u ste ik si lasketaan v e s ijo h to, viem äri, lämmin v e s i, WC, kylpyhuone, suihku t a i h u on eistossa oleva sauna sekä keskusta i sähkölämmitys. Huoneiston v a r u ste ik si luetaan ainoastaan i t s e h u on eistossa s i ja it s e v a t v a r u ste e t. H uoneistossa o lev a k si saunaksi e i s ite n lu eta esim. e r i l l i s e s s ä rakennuksessa olevaa saunaa t a i kahden ta i useamman huoneiston y h te is tä saunaa.

19 Huoneiston v a ru steta so Huoneiston varustetaso ryhmitellään seuraavasti: 1) "Kylpyhuone tms.. Tähän ryhmään kuuluvat ne huoneistot, joissa on kylpyhuone, suihku tai huoneistossa oleva sauna, keskus- tai sähkölämmitys sekä vesijohto ja viemäri. 2) "Keskus- tai sähkölämmitys. Tähän ryhmään kuuluvat ne huoneistot, joissa on keskus- tai sähkölämmitys sekä v esijohto ja viemäri, mutta ei kylpyhuonetta. 3) "Vesijohto ja viemäri. Tähän ryhmään kuuluvat ne huoneistot, joissa on vain vesijohto ja viemäri. 4) "Muu varustetaso". Tähän ryhmään kuuluvissa huoneistoissa varustetaso on jokin muu kuin ed ellisissä ryhmissä. Huoneistotyyppi Huoneistotyypit ovat huoneistot, joissa keittiö huoneistot, joissa keittokomero tai keittokaappi huoneistot, joissa ei ole k eittiötä eikä keittokomeroa Keittiö Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle? 7 m :n suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu t i la katsotaan keittokomeroksi tai keittokaapiksi. Koulutus Koulutukseksi on asunto- ja elinkeinotutkimuksessa luettu s e lla i set tutkimushetkellä loppuunsuoritetut koulutusjaksot, jotka ovat kestäneet vähintään neljä kuukautta. Koulutustiedot on saatu tilastokeskuksen ylläpitämästä tila s t o llis e s ta henkilörekisteristä. T ilastolliseen henkilörekisteriin on tutkintotiedot siirretty koulutusrekisteristä. Koulutustiedot ovat ajankohdalta 31.12.1975 Koulutus on luokiteltu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti (ks. kohta koulutusluokittelu). Koulutusala Koulutusala määräytyy koulutuksen oppisisällön mukaan. Vaikka koulutusalojen pääryhmät muistuttavat jossain määrin elinkeinoja ammattiryhmittelyssä esiintyviä pääluokkia, on koulutusalaluokitus itsenäinen. Koulutusalaluokittelu on liitte e s s ä 8. Koulutusaste Koulutusasteen mittaaminen perustuu lähinnä koulutusaikaan. Koulu tusastetta ei voida kuitenkaan mitata pelkästään oppiajan pituudella, vaan on otettu huomioon mahdolliset pohjakoulutusvaatimukset, koulutusprosessin yleinen luonne ja suhde muihin koulutusryhmiin. Koulutusasteen luokittelu asunto- ja elinkeinotutkimuksessa on seuraava: 3 alempi keskiaste (esim. merkantti, asentaja) 4 ylempi keskiaste (esim. merkonomi, teknikko, sairaanhoitaja)

20 Korkea-asteen_koulutus 5 a lin kork ea-aste (esim. la sten ta rh a n o p etta ja, in sin ö ö r i) 6 alempi kan d.aste (esim. hum.kand., ekonomi) 7 ylempi kand.aste (esim. f i l.k a n d., d i p l.i n s.) 8 tu tk ija k o u lu tu s ta i vastaava (esim. f i l. l i s., f i l. t r i )?--koulutusaste_tuntem aton 0 muu t a i tuntematon_koulutus Ryhmään "koulutusaste tuntematon" kuuluvat ne h e n k ilö t, jotka ovat saaneet vähintään alemman k esk ia steen k ou lu tu sta, mutta tarkempi koulutus e i o le tie d o s s a. Ryhmään "muu t a i tuntematon koulutus" kuuluvat ne h e n k ilö t, jotka ovat saaneet vähemmän kuin alemman k esk ia steen koulutuksen t a i joid en kou lu tu k sesta e i ole t ie to a. K o u lu tu slu ok ittelu Koulutuksen lu o k itte lu s s a käytetään tila sto k e sk u k se ssa la a d ittu a kaikki k o u lu tu sa ste et ja - a la t k ä sittä v ä ä y l e i s l u o k i t u s t a ^, joka noudattaa p ä ä p iir te issä ä n P ohjoism aisia ja Unescon su o s itu k sia. K oulutusluokitus on l i i t t e e s s ä 7. Perhe 21 P erh eiksi luetaan Yhdistyneiden kansakuntien su ositu k sen muk a is e s t i 1) Vanhemmat, joko molemmat t a i jompikumpi ja heidän t a i hänen naimattomat lap sensa. 2) Lapsettomat a v io p u o liso t Perheen muodostavat vain yhdessä asuvat h e n k ilö t. L apset, jotka e iv ä t asu vanhempiensa kanssa e iv ä t kuulu vanhempiensa perheeseen. Myöskään e r illä ä n asuvat keskenään n a im isissa olev a t eiv ä t kuulu samaan perheeseen. Yksinäinen henk ilö on perheeseen kuulumaton. Tarkemmin perheen k ä s itte e s tä J u lk a isu ssa III Ruokakunnat ja perheet. Perheasema Perheasem aluokitusta käytetään e r i perhetyyppien m äärittäm i se ssä. Luokitus on seuraava: 1) päämies 2) p u o liso 3) la p s i 4) perheeseen kuulumaton Perheen päämies. P erhetyyp eissä 1, 2 ja 4 (ks. perhetyyppi) on perheen päämies aina mies ja p erh etyyp issä 3 aina nainen. Perheen päämies e i aina o le sama kuin ruokakunnan pääm ies, koska ruokakunnan päämies m ääritetään t a lo u d e llis in p eru stein. 1) K o u lu tu slu o k ittelu, K ä sik irjoja no 1, T ila sto k esk u s. H elsin k i 1976 2) European Recommendations for the 1970 Population Censuses, ST/CES/13 UNITED NATIONS. New York 1969.

21 Lapseksi luetaan sekä avio- ja avopuolisoiden yhteiset että jommankumman aikaisemmat lapset ja ottolapset. Lapsiasema on iästä riippumaton, joten myös aikuisella voi olla lapsen asema perheessä, jos hän asuu vanhempiensa luona ja on naimaton. Perhetyyppi Asunto- ja elinkeinotutkimuksessa käytetyn ydinperhekäsitteen mukaan saadaan seuraavat perhetyypit: 1) lapseton aviopari 2) aviopari, jolla on lapsia 3) ä iti ja lapsia 4) isä ja lapsia Aviopariperheisiin on luettu kaikki yhdessä asuvat avio- ja avoparit, jo illa on lapsia (perhetyyppi 2) sekä yhdessä asuvat lapsettomat avioparit (perhetyyppi 1). Pääasiallinen toiminta Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan mukaan viiteen ryhmään (ns. perusryhmitys): 1. Ammatissa toimivat 2. Perheenjäsenet 3. Opiskelijat 4. Eläkeläiset ja muut itsenäiset ammatittomat 5. Laitoshoidokit Ryhmien sisältöä selvitetään julkaisussa I Ammatti ja elinkeino. Pääkieli Pääkielellä tarkoitetaan a s ia llis e s ti samaa kuin k ielila in (2.6.1922/148) käyttämällä sanonnalla oma k ie li. Tieto on siirretty asunto- ja elinkeinotutkimuksen aineistoon t i la s to llise sta henkilörekisteristä. T ilastollisen henkilörekisterin tieto pääkielestä perustuu vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä kerättyihin tietoih in, joita on täydennetty syntyneiden ja maahan muuttaneiden osalta väestörekisteri-ilm oitusten perusteella. Ruokakunta Ruokakunnan muodostavat yhdessä asuvat perheenjäsenet ja muut henkilöt, jotka asuvat yhdessä ja jo illa on yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jo lla on oma ruokatalous, muodostaa näin ollen oman ruokakuntansa. Asuntoloissa, työmaa-asunnoissa ja laivoissa asuvat muodostavat myös ruokakuntia, samoin ulkomailla asuvat. Ruokakuntien ulkopuolelle jäävät ne henkilöt, jotka ovat pysyväisluontoisesti erila isissa laitoksissa. T ällaisia laitoksia ovat esim. vanhain-, koulu- ja lastenkodit. T ilapäisesti laitoksissa (esim. sairaaloissa tai vankiloissa) olevat kuuluvat siihen ruokakuntaan, johon heidät on ilmoitettu.

22 Ruokakunta-aserna Ruokakunta-asemaluokitus on seuraava: päämies, p u o liso, la p s i, la p s e n la p si, is ä t a i ä i t i, miniä t a i vävy, muu sukulainen, k otiap u lain en t a i muu h en k ilö. Päämies on se h en k ilö, joka o l i lom akkeella ilm o ite ttu pääm ieheksi. E lle i lom akkeella o llu t ilm o ite ttu ruokakunnan pääm iestä, v a l i t t i i n päämieheksi h en k ilö, j o l la k a t s o t t iin olevan parhaimmat m ahdollisuudet v a sta ta t a l o u d e ll is e s t i ruokakunnasta. Sukupuolella e i o llu t m erkitystä m ä ä riteltä essä ruokakunnan pääm iestä. Päämiehen ja pu olison e i tarvinnut o lla n a im isissa k eskenään, vaan ruokakunta-aseman "puoliso" sa i lom akkeella p u o liso k si ilm o ite ttu henkilö s iv iilis ä ä d y s t ä riippum atta. L apsella ta rk o iteta a n sekä p u o liso id en y h te is iä ja molempien omia la p sia e tt ä o tto la p s ia. Ruokakunta-aseman "lapsi" v o i saada myös muu kuin s iv iilis ä ä d y lt ä ä n naimaton h en k ilö. Ruokakunta-aseman "päämiehen t a i p u olison i s ä / ä i t i " vo iv a t saada myös is ä - ja ä it ip u o l e t. Ruokakunta-asemat " la p sen la p si", ''mipiä_tai_vävy" ja "muu_sukulainen" m ääritellään su h teessa joko päämieheen t a i p u olisoon. ^2 iâeâïâis 5 on ruokakunnan p a lv elu k sessa oleva h en k ilö, joka asuu yhdessä ruokakunnan kanssa samassa ruokataloudessa. Kuitenkaan s e l l a i s t a h en k ilöä, jonka p ä ä a s ia llis e k s i toim innaksi o l i ilm o ite ttu koulunkäynti t a i o p isk elu, e i k a tso ttu k o tia p u la ise k si. Ruokakuntatyyppi Ruokakunnat on lu o k ite ltu sen mukaan, kuuluuko ruokakuntaan p erh eitä ja ovatko nämä keskenään su k u la issu h teessa vai e iv ä t. Ruokakuntatyyppiluokitus e s ite tä ä n l i i t t e e s s ä 6. Sosiaaliasem a Sosiaaliasem alu ok itu s on n elilu ok k ain en ja o t t e lu, joka on luonte e lta a n jä r je s ty s a s te ik k o. Se perustuu lähinnä sosio-ekonom i- seen lu ok itu k seen. M a a n v iljelijö id en sijo ittu m ise e n v i l j e l l y n p e lto p in ta -a la n mukaan e r i lu okkiin sekä m yyntihenkilöstöön kuulu vien ammattiryhmien sijo ittu m ise e n joko to ise e n t a i kolmanteen sosiaaliasem aan on puolestaan saatu tukea t r i Urho Rauhalan suorittam asta tutkim uksesta suom alaisen yhteiskunnan k erro stu n eisu u d esta ^. Sosiaaliasem an tarkempi m ä ä rittely on ju lk a isu ssa III Ruokakunnat ja p erh eet. S osiaaliasem alu ok itu s e s ite tä ä n l i i t t e e s s ä 5. 1) Rauhala: Suomalaisen yhteiskunnan so s ia a lin e n k errostu n eisu u s, H elsin k i 1966.

23 Sosio-ekonominen asema Sosio-ekonomista luokitusta käytettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1960 väestölaskennassa. Sosio-ekonominen luokitus on muodostettu yhdistämällä ammatista, ammattiasemasta ja elinkeinosta saadut tiedot. Tärkein muuttuja sosio-ekonomista luokitusta laadittaessa on ollut ammattiasema. Sosio-ekonomista luokitusta on selv itetty tarkemmin julkaisussa I Ammatti ja elinkeino. Sosio-ekonominen luokitus on liit te e s s ä 4. Taajamat Taajamina pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, jos rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Etäisyys voi kuitenkin y littä ä 200 metriä, jos kysymyksessä on rakennusryhmä, joka kuuluu suurehkon taajaman vaikutusalueeseen. Toisaalta tulee rakennusten välisen enimmäisetäisyyden olla pienempi kuin 200 metriä, jos asutuksen luonne sitä edellyttää. Näin on esimerkiksi s illo in, kun taajaman ja haja-asutuksen välinen raja on epäselvä, ts. kun taajama-asutus ei näytä huomattavasti tiheämmältä kuin sitä ympäröivän alueen asutus. Taajamien rajauksessa otetaan huomioon muitakin kuin asuinrakennuksia, mm. se lla isia, joita käytetään ainoastaan työpaikkoina. Maatalouden talousrakennusten ei kuitenkaan katsota kuuluvan taajamaasutukseen, jos ne sijaitsevat erillään tilan päärakennuksista. Taajamien ulkopuolella sijaitsevat laitokset, esimerkiksi sairaalat, katsotaan taajamiksi vain siinä tapauksessa, että laitoksessa vakinaisesti asuva henkilökunta perheineen käsittää vähintään 200 henkilöä. Sairaalan p otilaita ei s iis oteta huomioon. Taajama-asutuksen ei katsota katkeavan, vaikka rakennusten välinen etäisyys ylittääkin 200 metriä, jos rakennusten välistä aluetta käytetään yleishyöd yllisiin tarkoituksiin (esimerkiksi tie, pysäköintipaikka, puisto, urheilukenttä ja hautausmaa). Sama koskee myös varastopaikkoja, rautatielinjoja ja satama-alueita. Kesähuvilaalueiden, jo illa asutaan vain kesäaikana, ei katsota kuuluvan taajamaan. Taajamien rajaus suoritetaan h a llin n o llisista aluejaoista riippumatta. Siten taajama voi ulottua useamman kunnan alueelle. Taajaman määritelmän on Pohjoismaiden väestö- ja työvoimatilasto- valiokunta hyväksynyt vuonna 1960. Taajamat on rajattu asunto- ja elinkeinotutkimusta varten peruskart o ille seutukaavaliitoissa ja kunnissa. Lähtökohtana ovat olleet vuoden 1970 väestölaskennan taajamat. Taajamatunnus on viety kon e e llis e sti asuinhuoneistoille ja henkilöille.

24 Rakennusten k oord in aatit on s i i r r e t t y väestön k e sk u s r e k iste r istä AET:n a su in h u o n e isto ille ja h e n k ilö ille. Huolim atta s i i t ä, e ttä v ä e stö r e k iste r ik e sk u s on y h te isty ö s sä kuntien kanssa täydentänyt rakennusten k oord in a a tteja, n ii t ä e i o le kuitenkaan saatu k a i k i l l e ra k en n u k sille. Tästä sy ystä k o o rd in aatteih in perustuvien tu lo stu s te n tarkkuustaso v a ih te le e k u n n itta in. Taajama-aluesummauksia e i tä s tä syystä voida tehdä kuntaa suuremmilta a lu e k ok on aisu u k silta. Talotyyppi A suinhuoneistot ryhm itellään ta lo ty y p e it tä in sen mukaan, s i j a i t sevatko ne asuinrakennuksissa vai muissa rakennuksissa. Asuinrakennukset jaetaan tyypin mukaan seu ra a v a sti: P ien talo on 1-2 asuinhuoneiston p ä ä a s i a ll is e s t i asumiseen k ä y te t tävä t a lo, jo ssa voi o lla li s ä k s i l i i k e t i l o j a. R iv ita lo on asuinrakennus, jo ssa on vähintään kolme yhteenrakennettua asu in h u on eistoa, jotka s i j a it s e v a t vierekk äin ja jo ih in on sisään k äyn ti suoraan ulkoa. K etjutalo luetaan samaan ryhmään kuin r i v i t a l o. M yy.gsuintalo on p ä ä a s i a ll is e s t i asumiseen k äytettävä ta lo, jo ssa on vähintään kolme asuinhuoneistoa (e i kuitenkaan r i v i - t a i k e tju ta lo ). A su in k errostalot muodostavat ryhmän pääosan. Muita rakennuksia ovat mm. liik era k en n u k set, t e o l li s u u s k i in t e i s t ö t ja koulut. Tulot ja tu lo ty y p it Asunto- ja elin k ein otu tk im u k sessa on k ä y tetty V eroh allitu k sen verotu s r e k is te r in t u lo t ie t o j a vuodelta 1975. T auluissa e s i t e t y t tu lo t ovat v a ltio n v e r o n a la is ia _ tu lo ia. Y i io n Y ero n a la iset_ ty lo t s is ä lt ä ä seuraavat tuloryhmät: 1) A n siotu lot - palk k atu lot (rahapalkka, muut p a lk k a tu lo t, lu on taised u t) - y r it t ä j ä t u lo t (m a a tila ta lo u s tu lo t, l i i k e - ja am m attitulot, muut e lin k e in o tu lo t) 2) Muut v a ltio n v e r o n a la ise t tu lo t - om aisuustulot (korko- ja o sin k o tu lo t) - e lä k e tu lo t (tapaturma- ja liik en n ev a k u u tu selä k k eet, muut vakuutukseen p eru st. eläk k eet) - muut v a ltio n v e r o n a la ise t tu lo t Asunto- ja elinkeinotutkim uksen ta u lu iss a e s ite tä ä n t i e t o j a 10 mk ja s it ä suuremmista v a ltio n v e r o n a la is is ta t u l o is t a, valtio n v ero n - a l a i s i s t a a n s io tu lo is ta, p a lk k a tu lo ista ja y r it t ä j ä n t u lo is t a.

25 Työnantaja Palkansaajat lu o k ite lla a n työnantajan mukaan seu raava sti: 0 = v a lt io 1 = kunta t a i k u n ta in liitt o 2 = osu u stoim in n allin en y r ity s 3 = valtioenem m istöinen osakeyhtiö 4 = muu osakeyhtiö 5 = kom m andiittiyhtiö, avoin yh tiö 6 = y k sity in en henkilö 7 = y h d isty s, s ä ä t iö, kirkko t a i muu uskonnollinen yhdyskunta 8 = työnantaja tuntematon t a i u lkom ailla Työpaikan s i j a i n t i Työpaikan s i j a i n t i määräytyy työn suorittam ispaik an mukaan. Työpaikan s ija in n in s e lv ittä m is e k s i ammatissa to im iv ilta h e n k ilö iltä k y s y ttiin yrity k sen t a i työnantajan nimeä, o sa sto a, j o l la hän ty ö s k e n te li ja työpaikan o s o it e t t a. Työpaikan s ija in n in määrääminen työpaikka- ja am m attitietojen a v u lla on tarkemmin s e l v i t e t t y ju lk a isu ssa I Ammatti ja e lin k e in o. Työssäoloaika T y ö ssä o lo a ja lla ta rk o iteta a n p alkansaajien työkuukausia koko- t a i osap äivätyössä. T yössäoloaika m ääritellään ainoastaan palkansaaj i l l e. Asunto- ja elinkeinotutkim uksen ta u lu is s a 301 ja 303 lu o k ite lla a n p alk an saajien ty ö ssä o lo a ik a seu raavasti: - kokopäivätyössä - kokopäivätyössä 10-12 kk - osapäivätyössä V arusteet Ks. Huoneiston v a ru steet V arustetaso Ks. Huoneiston varu stetaso Väestö Asunto- ja elinkeinotutkim uksen väestö on maassa asuva vä estö. Suomessa asuvat vieraan v a ltio n lä h ety stö ö n, k au p a lliseen edustustoon t a i lä h etetyn konsulin vira sto o n kuuluvat h en k ilö t sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen p alveluskunta e iv ä t kuulu maassa asuvaan väestöön, e ll e iv ä t he o le Suomen k a n sa la isia. T oisin kuin vuosien 1950, 1960 ja 1970 v ä estö la sk en n o issa maassa asuvaan väestöön kuuluminen e i määräydy lom akkeella saadun ilm oituksen p e r u s te e lla, vaan asunto- ja elinkeinotutkim uksen väestön muodostavat t i l a s t o l l i s e n h e n k ilö r e k is te r in mukaan maassa 31.12.1975 asuneet h e n k ilö t.

27 1. BOSTADS- OCH NÄRINGSUTREDNINGENS GENOMFÖRANDE B ostads- och näringsutredningens bakgrund I e n lig h e t med folk räkningslagen av år 1938 (154/38) fö r r ä tta s vart tionde år en folkräkning och en d ä r t i ll ansluten b ostad s- och f a stigh etsräk n in g i hela r ik e t. Den fö r sta folkräkningen e n lig t denna lag förrä tta d es år 1950, den andra år 1960 och den tred je år 1970. Indirekta folkräkningar har i Finland genomförts f r. o.m. år 1749. Vid å r s s k if t e t 1975/76 v e r k stä lld e s t a tis tik c e n t r a le n en bostads- och näringsutredning (BNU), som är e tt sla g s "m ellanfolkräkning". Utredningen baserar sig på lagen om b ostads- och näringsutredning (924/75) av den 12.12.1975 och motsvarande förordning (982/75) av den 19.12.1975. Lagen och förordningen återges i b ila g a 11. Då det g ä lle r d a ta in n eh å llet är bostads- och näringsutredningen mera begränsad än de e g e n tlig a folkräkningarna så, a tt i BNU utreddes endast befolkningens yrkes- och n ärin gsstru k tu r, fam iljernas och hush ållens struktur samt befolkningens b ostad sförhållanden. Utredningens förberedande Förberedandet av utredningen in led d es år 1974. S ta tis tik c e n tr a le n stod i egenskap av utredningens verk stä lla n d e myndighet för de praktiska förberedande arbetena. Den 13.3.1974 t i l l s a t t e s en p ro jek t- och styrgrupp för planeringen av utredningen.. Utredningen sk u lle så långt som m ö jlig t f ö lj a de in te r n a tio n e lla rekommendationerna rörande fo lk - och bostadsräkning och utredningens r e s u lta t sk u lle vara jämförbara med fo lk - och bostadsräkningarna för åren 1950, 1960 och 1970. Planerare Lauri Y li-pekka har verkat som p rojek tch ef och för ADB:n har planerare A ntti V irtaranta ansvarat och i slu tsk e d e t planerare R isto Heinonen. S ta tis tik c e n tr a le n representerades i s t y r gruppen av biträdande avdelningschef Göran S tren g ell (ord föran d e), planerarna R isto Heinonen, Tapio Leppo och Kaarlo S il t a r i samt byråchef Jorma L in n aila. S ta tsrå d ets k a n sli representerades i styrgruppen av planerare A n tti Tuura, b o sta d ssty relsen av forskare Olavi L ehtinen, sta ten s datam askincentral av system chef Markku Ahti och b e fo lk n in g sr e g iste r c e n tr a le n representerades av p rojek tch ef R isto Alhava. Som sekreterare verkade p rojek tch efen. Systemplanen jämte utkasten t i l l lagen och förordningen framlades våren 1975.