HAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

HAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Hautajärvi on paikka jossa ovat monipuoliset matkailupalvelut keskellä erämaata ja lähellä Rauno Kuha MTT Rovaniemi

Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi Kannen kuvat Rauno Kuha 2

TERVEHDYSSANAT Pitelet nyt käsissäsi kehittämisohjelmaa joka on laadittu tavalla jota ei tiettävästi Suomessa ole aikaisemmin toteutettu. Tämän kehittämisohjelman tekemisessä on huomioitu kaikki ne osatekijät jotka ovat vaikuttamassa tämän kehittämisohjelman kohdealueen tulevaisuuteen. Toimenpiteiden analysoinnissa on käytetty sekä tutkimuksen, että neuvonnan asiantuntijuutta. Tämän kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta kunnassa, yrityksissä, yhdistyksissä ja yksittäisissä ihmisissä uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä yhdessä töitä oman ympäristön kehittämisen hyväksi. Viimekädessä meidän asuinympäristön kehittyminen on kiinni itsestämme. Tämä kehittämisohjelma kertoo meille sen mitä meidän tulisi tehdä jotta kehittyminen olisi mahdollista. Kehittämisohjelman valmistuminen on ensimmäinen askel sen kohdealueen toimenpiteissä. Seuraavaksi ryhdymme yhdessä laatimaan työkirjaa siitä miten tämän ohjelman toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Ole hyvä ja tutustu sisältöön. Rovaniemellä marraskuussa 2012 Rauno Kuha 3

Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE... 6 3. ALUEEN KUVAUS... 7 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 10 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET... 11 5.1. Asuminen... 14 5.2. Yrittäjyys/toimeentulo... 14 5.3. Palvelut... 14 5.4. Yhteisöllisyys... 15 5.5. Lähidemokratia... 15 5.6. Infrastruktuuri... 15 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 16 6.1. Elinkeinoelämä... 16 6.2. Kolmas sektori... 17 6.3. Julkinen sektori... 17 6.4. Toimenpidetaulukko... 18 4

1. TIIVISTELMÄ Tässä kehittämisohjelmassa on Hautajärven kehittämisen osa-alueet jaettu asumiseen, yrittäjyys/toimeentuloon, palveluihin, yhteisöllisyyteen, lähidemokratiaan ja infrastruktuuriin. Näiden osa-alueiden toimenpiteet on sitten koottu yhteen elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkista sektoria koskeviksi toimenpiteiksi. Hautajärven kyläalue sijaitsee Sallan eteläisessä osassa rajoittuen Kuusamon ja maakuntarajaan. Matkaa Hautajärveltä on Sallan kuntataajamaan n. 40 km. Kemijärvelle ja Kuusamoon matkaa on n. 60 km. Matkailullisesti Hautajärven sijainti on monipuolinen. 60 km:n säteellä Hautajärven ympärillä on Sallatunturi, Rukatunturi, Suomu ja Oulangan kansallispuisto. Näiden kohteiden yhteenlaskettu matkailutulo on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. On täysin realistista ajatella, että siitä voisi siivu löytyä myös Hautajärvelle. Yrittäjien ikärakenne on korkea ja kehittämisen halu on jo vähäinen, ollaan ns. lopettelemassa. Kaupat ovat lopettaneet, pankki on siirtänyt palvelunsa kuntataajamaan. Nautakarjaa pitäviä tiloja on jäljellä kaksi. Kylää uhkaa nopea näivettyminen, jos korjaaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Maatilatalouden kasvu edellyttää jalostusketjussa etenemistä ja uutta lähestymistapaa sekä integrointia osana matkailupalveluita ja lähiruokaa. Keskeistä on matkailussa löytää yhteinen keskitetty tavoite, jota yhteisönä kehitetään ja tuetaan. Kyläalueella on runsas kiinteistökanta. Rekisterin mukaan tyhjiä kiinteistöjä on 35 ja loma-asuntoja 85. Asuttuja kiinteistöjä on 100. Tämä kiinteistökanta antaa perustukset kehittämistoimenpiteille, kylä ei ole tyhjä. Olemassa oleva tiestö, läheiset kelkkareitit ja patikkareitit sekä Oulangan kansallispuisto rakenteineen antaa jo hyvän perustan matkailupalveluiden kehittämiselle. Kyläalueen asukkaiden ikärakenne ei ole toivoton, n. 60 % kyläalueen asukkaista on työikäisiä 24 64 vuotiaita. Nuoria, alle 24 vuotiaita on asukkaista neljännes. Palvelukokonaisuus vaikutti tutkimuksen alkuvaiheessa ulkopuolelta tarkasteltuna hyvältä, yritystoiminta näytti kattavan elävän kylän vaateet ja julkisista palveluista löytyivät koulu ja päiväkoti. Kyläaluetta tutkittaessa tarkemmin, perusongelma alkoi hahmottua. Matkailullinen potentiaali Hautajärvellä on käyttämättä lähes täysin. Oulangan kansallispuiston hyödyntäminen on Kuusamo-Ruka suunnalla, samoin luontotalon potentiaali on vajaakäytöllä. Sallan kunnan elinkeinolliset intressit eivät kohtaa Hautajärven osalta, vaan heidän panostukset valuvat pääosin Sallatunturin kehittämiseen. Tarvitaan kaikkien tahojen yhteisiä ponnisteluja, jotta kehittämistoimenpiteet Hautajärven alueella voisivat lähteä käyntiin. Harvoin ovat mahdollisuudet niin hyvät, kuin ne ovat Hautajärven alueella. Hautajärven alueen elinkeinoelämän kehittyminen edellyttää nopeita asiantuntijoiden tekemiä räätälöityjä yritystoimenpiteitä ja näiden kehittämistoimenpiteiden lisäksi alueen aktiivista sisäistä ja ulkoista mahdollisuuksien markkinointia. Markkinoinnin avulla alueelle luodaan vetovoimainen profiili. 5

Hautajärvellä on poikkeuksellisen hyvät menestymisen elementit olemassa. Alue sijaitsee keskellä matkailukeskittymiä, se on hyvin tavoitettavissa ja etäisyydet ovat kohtuulliset. Julkisen sektorin perheille kohdistamat peruspalvelut päiväkoti ja koulu kyläalueelta löytyvät. Positiivinen kehittyminen edellyttää kaikkien kehittämistahojen innovatiivista yhteistyötä. 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE Hautajärvi on paikka jossa ovat monipuoliset matkailupalvelut keskellä erämaata ja lähellä Tutkimus on toteutettu osana laajempaa kehittämishanketta joka kantaa nimeä Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää menestymisen toimintamalleja lappilaisille maaseutuyrityksille ja kyläalueille. Kehittämishankkeen lähitalousaluetutkimukseen valittuja kyliä olivat Ranuantien palvelukyläalueen lisäksi maatalousvaltaisena kylänä Hämeenkylä Posiolla, Hautajärvi syrjäisenä kylänä Sallassa ja Kaukonen matkailukeskusten läheisenä kylänä Kittilässä. Tutkimuksessa MTT ja ProAgria Lappi tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään. ProAgrian ja MTT:n asiantuntijat muodostivat tutkimuksessa tiiviin asiantuntijaryhmän joka kokoontui useita kertoja analysoimaan tutkimustuloksia. Tutkimuksessa mukana olleita asiantuntijoita olivat Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT ja Rauno Kuha MTT. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007-2013. Kehittämisohjelman ydintavoite on, että kyläyhteisöllä ja sen asukkailla on kyky elää, voida hyvin ja kehittyä ihmisläheisesti. Myönteisen kehityksen ansiosta asukasmäärän kriittinen massa täyttyy, jolloin erilaisten palveluiden, infrastruktuurin ja yrittäjyyden kehittyminen suotuisasti on mahdollista. Tutkimuksessa selvitettiin kylän nykytila johon kytkeytyy olennaisena osana elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toiminta. Tutkimukseen on kuulunut erillisinä toimenpiteinä kyläläisten ryhmähaastattelu, yritysten erilliset haastattelut ja yhdistysten vastuullisten toimijoiden haastattelut. Näillä toimenpiteillä on päästy kartoittamaan kylän tuotannontekijöitä, kylällä tuotettavia tuotteita ja palveluita, kylällä harjoitettavaa yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia, kyläalueen ja sen tuotteiden markkinointia, kyläalueen sosiaalista pääomaa ja tulevaisuuden ennakointia. Näillä toimenpiteillä on päästy lähestymään parhaalla tavalla tutkimuksen tavoitetta joka on kuvata Hautajärven kyläalueen rakenne ja toimintamekanismit. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja, joilla estetään negatiivisia rakennemuutoksia ja päästään luomaan uusia toimintamalleja. Tämän tutkimuksen avulla luodaan kuva siitä millä toimenpiteillä Hautajärven kyläalueesta rakennetaan menestyvä lähitalousalue. Tutkimuksessa selvitetään lähitalousalueiden eri toimijoiden valmiuksia ja tarkastellaan liiketoi- 6

mintaympäristön perustekijöitä. Näistä perustekijöistä keskeisimpiä ovat yhteistoiminta ja yhteistyö, julkisen sektorin (lähinnä kunta) elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä. 3. ALUEEN KUVAUS Hautajärven kyläalueeseen lasketaan kuuluvaksi Kukasviita, Leusjärvi, Hautajärvi, Isoviita, Urriaapa ja Oulanka. Hautajärvi sijaitsee Etelä- Sallassa itärajan tuntumassa, Oulangan kansallispuiston kupeessa. kuntakeskukseen Hautajärveltä on matkaa 45 km. Oulangan kansallispuisto sijaitsee Kuusamon ja Sallan rajalla Koillismaan ylängöllä osittain Hautajärven kyläalueella Oulangan kylän kupeessa. Idässä kansallispuisto rajoittuu venäjän rajaan. Oulanka on yksi suosituimmista kansallispuistoista Suomessa. Kansallispuistossa sijaitseva Kiutaköngäs on sadan metrin mittainen koski, joka sijaitsee vajaan kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Myös hyvin tunnettu vaellusreitti Suomessa, Karhunkierros, sijaitsee Oulangan kansallispuistossa. Luontotalo, Oulangan opastuspiste sijaitsee Hautajärven alueella. Kuusamon kunnan rajalle on matkaa noin 7 km ja Kuusamon kaupunkiin 75 km. Kemijärvelle matkaa on n.100 km. Kuva 1 Hautajärven kyläalue, rakennuskanta ja väestörakenne (Sallan kunta) 7

Hautajärveltä on matkaa Sallatunturille n. 30 km, Rukatunturille 60 km, Suomutunturille 30 km ja Suomen ja Venäjän rajanylityspaikalle Kelloselkään n. 60 km. Hautajärvi sijaitsee vilkkaan reitin varrella joka on välillä Kelloselkä Kuusamo(Ruka). Kelloselän kautta autoilla Rukalle ja Kuusamoon tulevista venäläisistä matkailijoista suurin osa ajaa Hautajärven kautta. Rajavartiolaitoksen vuoden 2011 tilastotietojen mukaan vuoden 2012 heinäkuun loppuun mennessä oli Kelloselän ylityspaikan kohdalta tullut Suomeen hieman yli 30 000 tuhatta ajoneuvoa. Passintarkastuksia tuloliikenteeseen oli vuoden 2011 aikana tehty Rajavartiolaitoksen tilaston mukaan Kelloselässä 162547 kappaletta. Palvelut Hautajärvellä ovat vielä kohtalaisen hyvin järjestetty. Kylällä on koulu, kirjastoauto, asiamiesposti, vanhusten palvelutalo ja päivähoito. Kauppoja on aivan viimevuosiin saakka ollut kaksi, tosin molemmat ovat nyt lopettaneet. Edestakainen joukkoliikenne Sallan kuntataajamaan on arkisin aamu ja iltavuoro, tämä ei tosin palvele matkailua. Lisäksi on kahvila ja seurakunnan palvelut (kirkko). Terveydenhoitajan vastaanotto on järjestetty kerran viikossa. Yhdistysrekisterin mukaan Hautajärvellä on yhdistyksiä kuusi kappaletta joista metsästysseuroja on kaksi, kyläyhdistys, urheiluseura, martat ja vanhempainyhdistys. Kylällä on Oulangan seutupoikien omistama rakennus jossa järjestetään erilaisia liikuntatilaisuuksia. Näitä ovat muun muassa lasten liikuntakerho ja lentopallo. Lisäksi kylältä löytyy jääkiekkokaukalo, urheilukenttä ja pururata sekä valaistu latu ja ampumarata. Kansalaisopistotoiminta Hautajärven alueella on ollut aina vilkasta. 4H-yhdistys pitää kylällä kerhoja viikoittain. Yritysasiantuntijan selvityksen mukaan Hautajärven alueelta löytyi selvittelyvaiheessa käytettävissä olevista rekistereistä yrityksiä 18 kappaletta ( www.finder.fi ). Maatiloja kyläalueella on MMM- tilastopalvelun mukaan viisi kappaletta. Näistä maatiloista kahdella on maidontuotantoa ja lopuilla muu tuotanto eli heinä. Yrityshaastattelun mukaan yritysten nykytoiminta oli suurelta osin pienimuotoista tai alasajovaiheessa. Pääosin yrittäjien liiketoiminta työllisti juuri yrittäjän ja toi toimeentulon. Liiketoiminnan kehittämishaluja ei monelta yrittäjältä enää löytynyt. Kaikissa haastatteluissa tuli esille, että rahavirrat lähitalousalueen sisällä ovat todella vähäisiä. Tuotteiden ja palveluiden asiakaskunta ja ostot kohdistuivat alueen ulkopuolelle. Kylän palveluiden rooli on lähinnä tukeva, ei niinkään perustarjontaa tarjoava, ja sen alas ajaminen pakottaa kyläläiset asioimaan entistä useammin muualla. Polttoaineenjakelun puuttuminen on korostanut tätä ilmiötä sillä tankkausreissuihin yhdistetään myös muiden tuotteiden ja palveluiden ostaminen. Alueen yritysten välinen yhteistyö on heikkoa. Salla on luontomatkailukunta ja Lapin matkailustrategiassa 2007 2010 Salla lukeutuu keskivahvoihin matkailualueisiin. Sallassa Matkailun kehittämistä ohjaa Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on nostaa Sallan matkailijamäärät kolminkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Venäjän rajan avautuminen ja ylipäätään rajayhteistyö on Sallalle suuri mahdollisuus, sillä Venäjän läheisyys on Sallalle ehdoton vetovoimatekijä ja tuotepotentiaali. Helsingin ja Kemijärven välinen yöjunaliikenne aloitti uudelleen toimintansa helmikuussa 2008. Rautatieyhteyksiä korostaa vielä odotettavissa oleva fossiilisten polttoaineiden ja sitä myötä lentämisen 8

voimakas kallistuminen, mikä lisää eittämättä raideliikenteen suosiota. Ilmaston lämpeneminen suosii Lapin keskuksia. Suurelta osin Sallan kunnan alueella sijaitsevat Pohjois-Euroopan suurimmat erämaa-alueet Tuntsa, Naruska ja Oulangan kansallispuisto. Sallan kunta on pidetty luontomatkailukohde. Matkailijat arvostavat Sallassa rauhallisuutta, mukavaa pienuutta ja omaleimaisuutta. Sallassa toimii useita luonto-ohjelmia tarjoavia yrityksiä. Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä, mutta vajaalla käytöllä oleva reittipalveluvarustus ja rakenne. Eniten matkailijoita käy Sallatunturin alueella, jossa on kesäisin laaja patikkareittiverkosto ja talvisin mm. hyvät huolletut ladut sekä laskettelukeskus. (Sallan luontomatkailusuunnitelma, Pöyry Environment Oy) Samainen Luontomatkailusuunnitelma ennakoi seuraavassa taulukossa pelkästään Sallan välittömäksi matkailutuloksi vuodelle 2015 18 miljoonaa euroa. ja rajanylityksiä Kelloselässä tulisi olemaan yli 100 000. Vuosi 2005 2010 2015 2020 Rekisteröidyt yöpymiset, vrk 66 971 95 130 150 000 220 000 Välitön matkailutulo, milj. 8 12 18 27 Verotulovaikutukset, milj. 0,5 0,7 1,1 1,5 Vuodepaikat, kpl 2 600 3500 5500 7 800 Vuosi 2009 2010 Rajanylitys 91000 100 000 Taulukko 1 Sallan matkailutulo, yöpyminen ja rajanylitys Hautajärvi sijaitsee keskiössä jota ympäröivät Rukatunturi, Sallatunturi ja Suomutunturi. Aivan kylän kupeeseen sijoittuu Oulangan kansallispuisto, yksi Suomen suosituimmista luontomatkailukohteista. Edellä mainittujen Hautajärveä ympäröivien matkailukeskusten yhteenlaskettu matkailutulo on reilusti yli 200 miljoonaa euroa. Etäisyydet kyseisiin keskuksiin ovat pisimmilläänkin vain 65 kilometriä. Tämä mahdollisuus huomioitaessa, muuttuu tilanne Hautajärven osalta aivan uuteen valoon. Täytyy muistaa, että matkailijalle eivät hallinnolliset kunta- ja maakuntarajat merkitse mitään. Ainoastaan laadukkaalla tuotteella kohtuullisen etäisyyden päässä on merkitystä. On syytä vielä korostaa, että Hautajärven sijainti ja luonto ovat aivan optimaaliset kyseisten keskusten suhteen. Sallan kunnan työssäkäynnin toimialajakauma kuvaa hyvin kunnan elinkeinorakennetta ja tosin kertoo myös tulevaisuuden haasteista. Taulukosta on nähtävissä, että alkutuotannon osuus on pienentynyt ja julkisen sektorin osuus kasvanut. Yksityiset palvelut ovat reilu neljännes ja loput jakautuu jalostuksen ja alkutuotannon kesken. Alkutuotanto 195 Jalostus 90 Yksityiset palvelut 364 Julkiset palvelut 578 Tuntematon 17 Yhteensä 1244 Taulukko 2 Sallan työssä käyvien jakautuminen toimialoittain (Lapin liitto) 9

4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Lähtökohtana tutkimukselle oli saada monipuolinen ja kaikkia tahoja koskeva kuva tutkittavan kyläalueen nykytilasta, mahdollisuuksista, rajoitteista ja julkisen sektorin toimintastrategiasta. Erityisen merkittävä painoarvo tutkimuksessa annetaan eri toimijaryhmien näkemykselle ja näiden näkemysten yhdistämiselle toimivaksi kehittämisohjelmaksi. Alla tutkimuksen toteutus on kuvattu prosessikaaviona. Lähitalousalueen tutkimusprosessi Nykytilan analyysi Kolmannen sektorin haastattelut Ryhmähaastattelut Elinkeinoelämän haastattelut Julkisen sektorin haastattelut Tulosten kokoaminen Tulosten yhteenveto ja analysointi Luonnoksen kirjoittaminen ja kommentit Luonnoksen esittely tutkittavassa kohteessa Lopputuotoksen rakentaminen ja luovutus Kuva 2 Yllä olevassa prosessikaaviossa ilmenee tutkimuksen toteutusta Tutkimusprosessin vaiheiden kuvaukset Nykytila-analyysi Tutkittavasta lähitalousalueesta ja kunnasta kerättiin tutkimuksen kannalta tarkoituksen mukainen sellainen tieto, joka mahdollisimman hyvin kuvaa lähitalousalueen nykytilaa. Kerättyä tietoa täydennettiin testaamalla saatua aineistoa lähitalousalueen ja kuntien edustajien haastatteluilla. Testauksesta saaduilla palautteilla aineiston pohjalta laadittiin lähitalousalueiden nykytilakuvaus. 10

Haastattelut Haastattelut suorittivat hankkeen käytössä olevat asiantuntijat. Haastatteluja tehtiin neljällä eri tavalla. Ensin käytiin ryhmähaastattelu jonka pohjalta luotiin sapluuna kolmannen sektorin, yritysten edustajien sekä julkisen sektorin haastatteluille. Ryhmähaastattelu suoritettiin syksyn 2010 aikana. Haastattelua ohjasi kuusi asiantuntijaa siten, että käsiteltiin kuuden eri teeman asiakokonaisuuksia (yhteistyö, tuotannontekijät, tuotteet ja palvelut, markkinat/myynti, sosiaalinen pääoma ja tulevaisuuden ennakointi). ProAgrian yritysasiantuntijat haastattelivat kaikki tiedossa olevat tavoitetut ja halukkaat kyläalueen yritykset. Näissä haastatteluissa tavoiteasettelu oli sama kuin ryhmähaastatteluissa. Näkökulmana olivat kuitenkin yrityksen nykytilanne suhteessa kyläalueen tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. MTT:n asiantuntija haastatteli kyläalueen yhdistyksistä kaikki tavoitetut yhdistykset. Näissä haastatteluissa kartoitettiin yhdistyksen toiminnan laajuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja vaikuttavuutta kyläalueella. Samoin haastateltiin myös julkisen sektorin edustajista keskeiset kyläalueen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Näissä haastatteluissa kartoitettiin julkisen sektorin näkemystä ja toiveita kyläalueen kehittämiseen. Tulokset Haastattelut analysoitiin jokaisen vaiheen jälkeen yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tuloksista rakennettiin aluetta kuvaava analyysi. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto koostettiin ja luokiteltiin aluetta parhaiten kuvaavien teemojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Teemojen pohjalta saadun tuotoksen avulla ja nykytilakatsausta hyödyntäen saatiin rakennettua lähitalousalueen mahdollisuuksien kuva, jossa eri tahot (julkinen, elinkeinoelämä, yhteisöt) ovat huomioitu. Tulosten pohjalta johdateltiin eri toimijatahoja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Ryhmähaastatteluiden, yrityshaastatteluiden ja yhdistyshaastatteluiden tulosten yhteenvetona laadittiin nelikenttäanalyysi josta on nähtävissä kyläalueen haasteet ja mahdollisuudet kyläläisten näkemänä. Vahvuudet luonto Oulanka matkailureitit monipuoliset palvelut kohtuullinen etäisyys eri kohteisiin peruspalvelut kunnossa yhteistyökyky monipuolinen yritystoiminta Mahdollisuudet ympäröivät matkailukeskukset Kelloselkä - Kuusamo reitti Oulangan kansallispuisto luonto palvelurakenne tyhjät kiinteistöt 11

Heikkoudet ikääntyvät yrittäjät passiivisuus Sallatunturivetoisuus alueen heikko markkinointi vajaakäytössä olevat kohteet tietoverkkojen huono toimivuus Uhat mahdollisuuksia ei hyödynnetä liian hidas reagointi olemassa olevaan tilanteeseen infrastruktuurin rappeutuminen käytön vähenemisen myötä julkisen sektorin panostamattomuus alueelle Taulukko 3 Ryhmähaastattelun ja yhdistyshaastatteluiden nelikenttäanalyysi Vahvuudet Hautajärven alueella on kaikki elävän kylän elementit vielä olemassa. Peruspalvelut toimivat ja yritystoiminta on monipuolista. Kyläalueella on monipuolista yhdistystoimintaa ja vireä harrastusperinne. Oulangan seutupoikien toimitila toimii kyläalueen toimintakeskuksena. Kyläalue sijaitsee upealla paikalla matkailukeskusten keskiössä, tunnetun kansallispuiston kyljessä. Ympäröivien matkailukeskusten matkailijavirta on sekä vahvuus, että mahdollisuus. Monelta harvaan asutun alueen kylältä puuttuvana asiana Hautajärven vahvuus on sijainti ja toimiva palvelurakenne yhdistyneenä vielä kohtuullisen hyvään ikärakenteeseen. Heikkoudet Haastattelutilanteissa nousi esille pessimistinen asenne omiin ja kyläalueen mahdollisuuksiin. Kylän sijainnin tuomia mahdollisuuksia ei havaittu ja niihin ei oikein uskottu. Alueelle tehdyt investoinnit kuten luontotalo ja luontoreitit ovat vajaakäytössä ja alueen markkinointi on heikkoa. Kyläalueen yrittäjät ovat ikääntymässä ja uusia yrittäjiä ei ole monellakaan tiedossa. Alueen yrittämisen kehittämistä huonontaa myös tietoverkkojen epätasainen toimivuus. Mahdollisuudet Hautajärven kyläalueen suurin mahdollisuus on sen upea sijainti. Hautajärvi sijaitsee keskellä matkailukolmiota, aivan Oulangan kansallispuiston kupeessa. Kolmioiden kärjet ovat Sallatunturi, Rukatunturi ja Suomutunturi. Etäisyydet kohteisiin jäävät alle 60 kilometrin. Kelloselän rajanylityspaikan kautta tulevat matkailijat ajaessaan Kuusamoon ohjautuvat Hautajärven kautta. Hautajärvellä on hyvä kiinteistörakenne, runsaasti lomamökkejä ja useita tyhjiä kiinteistöjä joiden käyttökelpoisuutta on syytä tarkastella. Uhat Suurin uhka Hautajärven alueelle tulevaisuuden kannalta on se, reagoidaanko olemassa olevaan nykytilanteeseen. Yrittäjien ikääntymiseen ja väestön edelleen vähentymiseen, joka johtaa alueen entistä voimakkaampaan rappeutumiseen. Mahdollisuuksien käyttämättä jättäminen ja infrastruktuurin heikkeneminen johtaa alueen näivettymiseen. Mitkä ovat ne tekijät joiden avulla tutkittavien kylien haastatteluiden tuloksia ja nelikenttäanalyysiä voi lähteä purkamaan toimenpiteiksi? Tätä 12

kysymystä pohdittiin asiantuntijakokouksissa ja näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi kuvassa oleva ympyrä kehittämisen osa-alueista. KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Asuminen Yrittäjyys/ toimeentulo Yhtesöllis Yhteisöllisyys Lähidemokratia Palvelut Infrastruktuuri turi Kuva 3 Kehittämisen kokonaisuutta kuvaava ympyrä kehittämisen osaalueista Tämä ympyrä pitää sisällään kaikki elämiseen tarvittavat osa-alueet. Mitään näistä osa-alueista ei voi ottaa pois särkemättä kokonaisuutta. Asuminen vaatii toimivan infrastruktuurin, toimeentulon, palvelut, yhteisön ja vaikuttamismahdollisuuden. Yrittäjyys ei ole mahdollista ilman toimivaa infrastruktuuria. Palveluita ei voida järjestää jos ympyrän muita osaalueita ei ole olemassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken toiminnan, asumisen ja kehittämisen ehto. Jotta asumisella on suotuisia edellytyksiä, täytyy palveluiden olla tavoitettavissa kohtuullisella tavalla. Ihminen on sosiaalinen yksilö joka tarvitsee yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Jokainen osa-alue mahdollistaa monipuolisen kehittämisen. Tällä kuvalla on tarkoitus osoittaa se kuinka kokonaisuus täytyy huomioida ja kaikkien elämän osaalueiden täytyy perustasolla olla kunnossa jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollista. Tämä kuvaaja voidaan sijoittaa mihin hyvänsä yhteisöön, taajamaan, kaupunkiin tai kylään. Kaikissa yhteisöissä ovat voimassa samat elämisen ja perustarpeiden lainalaisuudet. 13

5.1. Asuminen Tavoite: Hautajärvellä on riittävästi rakennuspaikkoja ja asuin- ja yrityskiinteistöjä. Hautajärven kyläalue on asuin- ja yritysympäristönä haluttu ja viihtyisä. Tavoitteena on kyläalue jossa on viihtyisä, yhteisöllisyyttä tukeva ympäristö. Peruspalvelut ovat hyvät ja antavat osaltaan asuinalueelle turvallisen halutun asuinympäristön leiman. Toimenpiteet: Kartoitetaan yksityisten tahojen omistamia tontteja ja kiinteistöjä. Selvitetään näiden mahdollisuuksia käyttää asumiseen tai yrittämiseen. Alueen asutuksen kehittämisen yhteydessä tehdään myös markkinointia alueen mahdollisuuksista asumisyhteisönä ja paikkana yritysympäristöksi. Käynnistetään toimenpiteet päätöksen mukaisen kaavoituksen laatimiseksi. 5.2. Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite: Hautajärven alue on kylä, jossa on monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä. Tässä yrittäjyydessä on hyödynnetty Oulangan ja ympäröivien matkailukeskusten, sekä Kelloselän mahdollisuudet, luontoarvot ja paikallinen osaaminen. Näihin mahdollisuuksiin tukeutuen on Hautajärvelle syntynyt vahva matkailullinen palvelukokonaisuus. Hautajärvi on kylä joka voi toimia myös asumalähiönä, josta voi käydä töissä ympäröivissä keskuksissa. Vanhuksilla on Hautajärvellä myös hyvät mahdollisuudet turvalliseen asumiseen. Yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista. Yritykset tekevät yhteistyötä keskenään. Toimenpiteet: Ryhdytään toimenpiteisiin keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintamiseen. Tässä mallintamisessa suunnitellaan konkreettisia toimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa: ohikulkuliikenteen pysäyttäminen, ravintolapalveluiden tuottaminen matkailijoille, majoituspalveluiden tarjoaminen, ohjelmapalvelut luontoa hyväksikäyttäen. Tässä mallintamisessa käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta. Hautajärven alueelle suunnitellaan erillinen hanke Hautajärven alueen elinkeinojen kehittämiseksi. Tässä hankkeessa keskeisenä potentiaalina on alueella oleva ja ympäröivä matkailukokonaisuus. Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi ja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi. Alueen tuotteet ja palvelut kerätään yhteen tietokantaan ja niistä rakennetaan alueen talouksiin ja jakelupisteisiin jaettava palvelulehtinen. Aluetta markkinoidaan asuin- ja yritysympäristönä myös alueen ulkopuolelle. 5.3. Palvelut Tavoite: Palvelurakenne lisää alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistaa osaltaan väkiluvun kasvun. Julkiset peruspalvelut ja yksityinen palvelutarjonta tulee suurelta osin alueen sisältä. Alueen koulu ja päivähoito säilyvät ja kehitty- 14

vät. Asutuksen lisääntyminen luo alueelle myös yksityistä palvelurakennetta joka edelleen lisää alueen vetovoimaisuutta. Kylien omien palveluiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona. Ikääntyvällä väestöllä on mahdollista asua Hautajärvellä joko omassa kiinteistössä tai palveluasunnossa. Toimenpiteet: Keskeisenä toimenpiteenä palveluiden säilymiselle ja kehittämiselle ovat palveluiden tukitoimenpiteet eli työllisyyden, asumisen ja yritystoiminnan kehittäminen. Tärkeää on, että kyläalueen ihmiset käyttävät ensisijaisesti kylän omia palveluita niiltä osin kun se on mahdollista. Vanhusten palveluasunnot pidetään kunnossa. 5.4. Yhteisöllisyys Tavoite: Kyläalueella on monipuolista harrastustoimintaa, yhteiset toimitilat ja yhdistystoiminta on vilkasta. Ihmiset kokevat alueen yhteiseksi ja että sen eteen tulee ja on hyvä ponnistella. Kyläalueen ihmiset osallistuvat paikallisten yhdistysten toimintaan. Toimenpiteet: Aluetta edustava kyläyhdistys ja muut paikalliset yhdistykset tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja laativat pitkäjänteiset alueen kehittämiseen tähtäävät yhteisölliset toimintasuunnitelmat. Yhdistykset tekevät toimintaansa tunnetuksi. Kyläalueella järjestetään vuosittain tapahtumia jotka rakentavat kyläalueen profiilia ja luovat yhteistyöhenkeä. 5.5. Lähidemokratia Tavoite: Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä. Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita. Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella. Kunnan strategia mukaisesti kylien mielipiteet pyritään mahdollisuuksien mukaan kartoittamaan päätösten teon tueksi. Toimenpiteet: Edellä kuvattu tavoitetila on mahdollista saavuttaa ainoastaan kyläaluetta edustavan yhdistyksen aktivoitumisen kautta. Toiminnan tulee olla kyläalueen yhteisöllisellä sektorilla suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä motivoivaa. Lähidemokratian toteutuminen edellyttää yhteisöllisen toiminnan aktiivisuutta. Kunnassa toimii kylien neuvosto, joka kokoontuu säännöllisesti. 5.6. Infrastruktuuri Tavoite: Hautajärven alueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa. Yleinen Infrastruktuuri on sellainen, että se ei toimi esteenä mahdolliseen 15

alueelle muuttoon. Erityisesti kiinnitetään huomiota matkailua tukevan reitistön rakenteisiin. (moottorikelkka, mönkijä, kanootti, vaellusreitistö Sallaan, yms. matkailua tukevia reitistöjä), Toimenpiteet: Selvitetään mitä ja missä ovat tietoliikenne- ja puhelinverkkojen ongelmaalueet ja miten ne on mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille tarpeen mukaan. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Elinkeinoelämä Matkailu Matkailukeskukset joita ovat Ruka, Suomu, Sallatunturi ja Oulangan kansallispuisto, sijaitsevat Hautajärven mahdollisuusalueella. Näihin tukeutuen voidaan rakentaa matkailijoita pysäyttäviä palveluita. Näitä voivat olla esimerkiksi ohjelmapalvelut, majoituspalvelut ja ruokailupalvelut Olemassa olevia puitteita ovat metsästysmahdollisuudet joka taas edellyttää metsästysseurojen ja yritysten yhteistyön käynnistämistä. Mökkimajoitusmahdollisuuksien käyttö edellyttää kapasiteetin ja olemassa olevan mökkikannan käyttömahdollisuuksien selvittämistä. Retkeilymahdollisuudet Oulangan kansallispuistoon ovat erityisen hyvät. Kansallispuiston varaan voidaan rakentaa tuotteistettuja palveluita. Opastuskeskus on selkeästi vajaakäytöllä. Olemassa olevaa patikointia ja vesireittien käyttöä Hautajärven kautta on mahdollisuus lisätä Kuusamon tapaan. Tunturikeskusten asiakkaita voidaan ohjata myös käyttämään palveluita joita Hautajärven alueelle rakennetaan. Hautajärven sijainti eri keskusten keskiössä puoltaa sen hyödyntämistä majoituspaikkana. Kuusamon lentokenttä on vain 50 kilometrin etäisyydellä Hautajärveltä. Palvelut Leiritoiminnalle on olemassa oivalliset puitteet. Näitä voivat olla esimerkiksi teemalliset leirit nuorille ja lapsille sekä myös muille ikäryhmille. Kotiapu/hoivapalveluyrittäminen jota voisi olla esimerkiksi vanhusten hoitopalvelut liikkuvana palveluna. Se voi sisältää kotipalveluita kodinhoitoon liittyen ja muuta apua ja auttamista. Yksi mahdollisuus voi olla myös liikuntarajoitteisten ja/tai vanhusten hoivakoti. Tämä edellyttää toimitiloja ja huomattavaa alkupanostusta. Keskusteluissa on käynyt esille, että kunta valmis yhteistyöhön palveluita tarjoavan yrittäjän kanssa Kiinteistönhuoltoyrittäjyydelle on hyvä potentiaali alueelliselle talonmiespalvelulle. Kohteina voivat olla muun muassa vapaa-ajan asunnot ja ym- 16

pärivuotiset asunnot. Kiinteistökanta talonmiespalveluille alueella on vahva. Myös kehittyvä matkailu tarjoaa tälle hyvän mahdollisuuden. Jatkuvuus Yrittäjien ikärakenne on huolestuttava. Kyläalueen elinkeinoelämän jatkuvuus edellyttää toimenpiteitä jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä edellyttää alueen elinkeinojen kehittäjäsektorilta panostusta jatkuvuuden turvaamiseksi. 6.2. Kolmas sektori Markkinointi/Näkyvyys Alueen markkinointi edellyttää alueen yhteisen formaatin rakentamista joka pitää sisällään alueen potentiaalin esilletuonnin. Markkinoinnin edellytys on yhteinen toimija joka vastaa näkyvyydestä kokonaisuuden osalta. Markkinoinnissa on oltava näkyvästi esillä alueen yrittäjien ja paikallistoimijoiden yhteydet. Kyläalueen mahdollisuudet Hyvä näkyvyys ja mahdollisuuksien, sekä palvelurakenteen markkinointi antaa mahdollisuuden kasvaa entistä vilkkaammaksi talousalueeksi. Puitteet tähän ovat poikkeuksellisen hyvät. Tästä on osoituksen lähiympäristössä sijaitsevat matkailukeskukset, kansallispuisto ja olemassa oleva palvelurakenne. Keskusteluissa on käynyt esille julkisen sektorin halu panostaa kyläalueeseen. Tämä kaikki kuitenkin edellyttää yrittäjähenkeä, yhteistä tahtotilaa, kyläläisten yhteishenkeä ja positiivista asennetta. 6.3. Julkinen sektori Asioita jotka vaikuttavat suoraan alueen viihtyisyyteen ja ovat julkisen sektorin panostuksesta riippuvaisia Maankäytön suunnittelu huomioiden virkistyskäytön, asumisen ja elinkeinotoiminnan on edellytys muulle alueen kehittämiselle. Julkiset palvelut jotka vaikuttavat suoraan kyläalueen käyttöarvoon, ovat terveydenhuolto, koulu ja päivähoito. Nämä perustasolla kylällä jo ovat. Näiden edelleen kehittäminen ja niiden ylläpito ovat kylän tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito on yritystoiminnan ja asumisen kehittämisen yksi perusasia. Tietoverkko, julkiset tiet ja puhelinverkko tulee olla sellaisella tasolla, että se ei toimi estävänä tekijänä alueelle muuttoa harkitsevalle. 17

6.4. Toimenpidetaulukko Asuminen Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Riittävästi rakennuspaikkoja asumiseen ja yrittämiseen Myytäviä rakennus- ja tonttikiinteistöjä Hautajärven kyläalue on asuin- ja yritysympäristönä haluttu ja viihtyisä Peruspalvelut ovat hyvät ja antavat osaltaan asuinalueelle turvallisen halutun asuinympäristön leiman Kartoitetaan yksityisten tahojen omistamia tontteja ja kiinteistöjä ja niiden käyttömahdollisuuksia Tehdään markkinointia alueen mahdollisuuksista asumisyhteisönä ja paikkana yritysympäristöksi Käynnistetään kaavoitus Elinkeinojen kehittäjät Sallan kunta Yritykset Kyläläiset Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Hautajärvi on kylä jossa on monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä Oulangan ja ympäröivien matkailukeskusten, sekä Kelloselän mahdollisuudet, alueen luontoarvot ja paikallinen osaaminen on hyödynnetty Hautajärvi voi toimia myös asumalähiönä josta voi käydä töissä ympäröivissä keskuksissa Vanhuksilla on Hautajärvellä hyvät mahdollisuudet turvalliseen asumiseen Yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Alueen mahdollisuuksia hyödyntävien yritysten mallintaminen asiantuntijoiden avulla Hautajärven alueelle suunnitellaan erillinen hanke alueen elinkeinojen kehittämiseksi ympäröivien matkailukeskusten hyödyntämiseksi. Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi ja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi Aluetta markkinoidaan asuin- ja yritysympäristönä myös alueen ulkopuolelle Elinkeinojen kehittäjät Sallan kunta Yrittäjät 18

Palvelut Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Julkiset peruspalvelut ja yksityinen palvelutarjonta tulee suurelta osin alueen sisältä Työllisyyden, asumisen ja yritystoiminnan kehittäminen Elinkeinojen kehittäjät Sallan kunta Alueen koulu ja päivähoito säilyvät ja kehittyvät Kylien omien palveluiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona. Kyläalueen ihmiset käyttävät ensisijaisesti kylän omia palveluita niiltä osin kun se on mahdollista Kyläläiset Yhteisöllisyys Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Kyläalueella on monipuolista harrastustoimintaa, yhteiset toimitilat ja yhdistystoiminta on vilkasta Kyläyhdistys ja muut paikalliset yhdistykset tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja laativat pitkäjänteiset alueen kehittämiseen tähtäävät Kyläläiset toimintasuunnitelmat Ihmiset kokevat alueen yhteiseksi ja että sen eteen tulee ja on hyvä ponnistella Kyläalueen ihmiset osallistuvat paikalliseen yhdistysten toimintaan Yhdistykset tekevät toimintaansa tunnetuksi Kyläalueella järjestetään vuosittain tapahtumia jotka rakentavat kyläalueen profiilia ja luovat yhteistyöhenkeä Kyläalueella toimivat yhdistykset 19

Lähidemokratia Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä Kyläaluetta edustavien yhdistysten aktivoituminen Kyläalueen yhdistykset Kyläläiset Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella. Yhteisöllisestä toiminnasta rakennetaan suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä motivoivaa toimintaa Lähidemokratian toteutuminen edellyttää yhteisöllisen toiminnan aktiivisuutta Infrastruktuuri Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole liikaa katvealueita ja tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa Sallan kunta Yhdistykset Kyläläiset Yleinen Infrastruktuuri on sellainen, että se ei toimi esteenä mahdolliseen alueelle muuttoon Selvitetään missä ovat tietoliikenne- ja puhelinverkkojen ongelmaalueet ja yhteydet ovat mahdollista saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimukset täyttäviksi Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille 20