Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin luoda ja kehittää nuoria kieliä, joihin karjalankin kuuluu. Silloin, v. 1987 Petroskoissa, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin aloitteesta pidettiin tiedekonferenssi Karjalaiset, jossa keskusteltiin aktiivisesti karjalan kirjakielen elvyttämisestä ja kielen opettamisesta Karjalan tasavallan jokaisessa piirissä. Päätettiin, että karjalan kirjakieli perustetaan latinalaisen kirjoituksen pohjalle varsinaiskarjalan sekä livvin murteisiin nojautuen. Lähiaikoina aakkoset oli vahvistettu, ja Aunuksen piirin eri kouluissa ruvettiin opettamaan karjalan kielen livvin murretta kieltä osaaville lapsille. Piakkoin kirjoitettiin ja julkaistiin karjalan kielen aapiset (Markianovan ja Zaikovin aapiset livvin ja varsinaiskarjalan murteilla: Markianova L., Dubrovina Z. Aberi, Zaikov P. Vienan aapini), opettajat rupesivat opettamaan karjalaa tasavallan muissakin piireissä. V. 2004 hyväksyttiin kielilaki Karjalan, vepsän da suomen kielien valtiollisesta kannattamisesta Karjalan Tasavallassa, jonka puitteissa hyväksyttiin ohjelma Karjalan, vepsän da suomen kielien valtiollisesta kannattamisesta Karjalan Tasavallassa v. 2006 2010 (Bogdanova: 17). Tämän ohjelman perusteella v. 2007 Karjalan tasavallan kansallispolitiikan ja uskonnollisyhdistyksiin suhteita hoitava ministeriö järjesti kyselyn, jonka avulla selvitettiin, millaisessa tilanteessa karjalan kieli on, miten sitä opetetaan kouluissa, miten kieltä käytetään tasavallan eri piireissä, joissa karjalaiset asuvat nykyäänkin. Sitä varten järjestettiin työryhmät, joihin kuuluivat tutkijoita, opettajia ja lehtimiehiä. Kysely suunnattiin kylien päälliköille, koulujen, kulttuuritalojen ja päiväkotien johtajille, opettajille ja koululaisille, jotta saataisiin mielipiteitä siitä, miten karjalaa opetetaan ja mikä on kielen nykytila (Bogdanova: 17). Kerätyn kielimateriaalin pohjalla voimme nähdä, miten opetetaan karjalan kielen livvin murretta Prääsän piirin kouluissa.
Prääsässä ja Prääsän piirissä asuu livviläisiä ja lyydiläisiä. Kouluissa opetetaan livvin murretta, lyydiä ei opeteta. Lyydiläiset yrittivät järjestää lyydin murteen opettamista Kuujärvellä, mutta nyt lyydiä opetetaan vain kerhoissa. Vuosina 2007 ja 2008 Lyydilaine siebr järjesti koululaisille kielikursseja, joille osallistuivat myös Prääsän koulun lapset. Tästä vuodesta alkaen lyydiä opetetaan Kapel ka (Pisaraine) päiväkodissa sekä Lyydilaine siebr tahtoo järjestää lyydin murteen kielikursseja eri-ikäisille lapsille Prääsässäkin. Prääsän piirin karjalan kielen livvin murteen opettaminen alkoi 1990-luvulla kahdessa koulussa, Vieljärvellä ja Nuosjärvellä. Alusta alkaen oli paljon vaikeuksia, ei ollut tarvittavia oppikirjoja, karjalan kielen kielioppia eikä tekstejä karjalan kielellä se jarrutti opetusprosessia. Silloin kun ilmestyivät ensimmäiset oppikirjat karjalan kielellä (esim., L. Markianovan Kirjuniekku v. 1992, T. Boikon Oma sana v. 1996), karjalan kielen opettaminen helpottui paljon. Vuosina 1993 1994 karjalan kieltä ruvettiin opettamaan myös D essoilan, Kinelahtan ja Heččulan kouluissa, Pyhäjärven koulussa livvin murretta opetettiin kerhossa. Karjalan kielen opettaminen oli järjestetty kunnollisesti: ala-asteella karjalan kieltä luettiin kolme tuntia viikossa, 9. luokkaan asti livvin murretta opetettiin 1 2 tuntia viikossa. Prääsän koulussa karjalan kieltä yritettiin opettaa monta kertaa: opetettiin sekä ala-asteella että eri-ikäisten lasten ryhmissä. V. 1990-lopulla ja 2000 alussa karjalan kielen opettaminen oli otettu huomioon Venäjän opetusohjelmassa, mutta silloin olikin paljon ongelmia, ei ollut tarvittavaa kirjallisuutta lapsia varten sekä opettajat vaihtuivat usein. Viime vuonna pidetyssä kyselyssä selvisi, että 2006 2007 karjalan kieltä opetettin D essoilan koulussa (5., 6. ja 7. luokissa, 35 lasta 2 tuntia viikossa), Nuosjärvessä (2. 7. luokissa, 11 lasta tunti viikossa), Vieljärvellä (1. 2. luokissa 11 lasta tunti viikossa, 3. 4. luokissa 16 lasta kaksi tuntia viikossa ja Pyhäjärvellä (5. 9. luokissa kaksi tuntia kerho-opettaminen). Tänä vuonna Vieljärven koulussa karjalan kieltä lukee 5 lasta 4. luokassa, 33 lasta lukee kieltä kerhossa; D essoilan koulussa lukee 50 lasta 5. 9. luokissa, Nuosjärven koulussa 4. luokassa karjalan kieltä lukee 1 koululainen, 5. 9.
luokkaan asti 9 lasta, Pyhäjärven koulussa ala-asteella karjalaa lukee kolme lasta, keskiluokissa vain yksi. Nyt on olemassa paljon tarvittavaa kirjallisuutta karjalan kielellä sekä oppikirjoja että tekstejä, mutta Venäjän opetusohjelmassa karjalan kielelle oppituntina ei ole annettu yhtään tuntia, karjalan kieltä luetaan lisäopettamisen avulla, l. kerhoissa. Viime vuonna karjalaa opetettiin vain lisäopettamisen avulla. Eräät opiskelijat lukivat karjalaa Nuorisokeskuksessa, koska koulun johtajat eivät pitäneet välttämättömänä karjalan opettamista oppiaineena. Prääsän koulun karjalan kielen opettaja Nina Barminan mukaan viime vuonna pidettiin kokous vanhempien kanssa, jotka olisivat halunneet, että heidän lapsensa lukisivat karjalaa koulussa. Sen jälkeen karjalaa rupesivat lukemaan kerhoissa 1. ja 2. luokkien lapset, yksi tunti viikossa. Tänä vuonna karjalaa opetetaan koulupäivän lopussa, 2. ja 3. luokissa, yksi tunti viikossa, mikä jarruttaa opetusprosessia. V. 2008 alkaen opettajat käyttävät oppikirjoina Kočerinan Pagizemmo karjalakse, Markianovan Aberi ja Kirjuniekku, Boikon Oma sana, Karjalan kieli 1- kirjaa ala-asteella, keskiluokissa lapset lukevat karjalan kielen kieliopia Markianovan Karjalan kieliopin mukaan (vaikka kielioppia lapset rupeavat lukemaan jo ala-asteella); tuntien aikana lapset lukevat myös karjalankielisiä kirjoja, esimerkiksi Brendojeviä, Semjonovia, Lukinia, Volkovia. Toisaalta voimme tehdä johtopäätöksen, että tästä vuodesta lähtien karjalan kielen livvin murteen opettaminen on vähän parantunut, oli ilmoitettu myös, että tastä vuodesta alkaen Prääsän keskikoulussa ruvetaan opettamaan karjalaa ensimmäisesta yhdenteentoista luokkaan asti, mikä olisi hyvin tärkeää karjalan kielen elpymisen kannalta, vaikka karjalan kielen opettamiseen ei ole annettu yhtään oppituntia. Karjalan kieltä opetetaan kerhoissa: ensimmäisessä luokassa 7 lasta, 3.: ssa 8 lasta, ja 12 lasta 4. 5. luokkien ryhmässä. Yhteensä 27 lasta. Kulttuuritalossa on kerätty Pilli-ryhmä (15 lasta), jossa eri-ikäiset lapset laulavat livviksi. Prääsän piirissä on olemassa karjalan gorničat, joihin on kerätty karjalaisten kansallisia vaatteita ja erilaisia esineitä.
Sitä paitsi Prääsän piirin päiväkodeissa on myös aloitettu karjalan kielen opettaminen (Prääsässä, Vieljärvellä, Nuosjärvellä ja Pyhäjärvellä opetetaan karjalan kieltä), vaikka lapset eivät puhu karjalaa koko päivän päiväkodeissa, vanhempien kanssakaan. Tähän vuoteen asti Prääsän piiirissä ei ole käytetty edistyksellistä teknologiaa, kuin kielipesä, eikä päiväkodin ja koulun välillä ei ole ollut jatkuvuutta. Kielipesä on erilainen vähemmistökielien kielikylpyryhmä, uhanalaisen vähemmistökansan lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka (Pasanen, 67). Lapset eivät usein osaa kieltä, kun tulevat kielipesään, pesässä he oppivat sitä: aluksi passivisesti, myöhemmin aktiivisesti. Kielipesä on Kalevalan piirissä, kielipesiä tahdotaan järjestää myös Aunuksen piirissä, sekä Prääsässä Raduga (Sateenkaari)- päiväkodissa jo tänä vuonna (Мейян элайгу; 3). Uudessa Venäjän opetusohjelmassa ei ole alueellista komponenttia, jonka avulla karjalan kieltä voitaisiin opettaa kunnollisesti. Uuden ohjelman mukaan karjalan kielelle ei ole annettu yhtään oppituntia, kieltä voidaan opettaa vain kerhoissa. Prääsän piirissä on 44 % karjalaisia ja 46 % venäläisiä, tämän perustella Prääsän piirin oli saatava kansallinen status. 7. lokakuuta ylimääräisessä XXIV Prääsän neuvoston kokouksessa Prääsän piiri sai loppujen lopuksi kansallisen statuksen, jonka avulla alueellinen komponentti voidaan lisätä kouluohjelmaan. Kun alueellinen komponentti on kouluohjelmassa, karjalan kieli voidaan pitää oppituntina. Koulun johtajista riippuu se, lisätäänkö kouluohjelmaan karjalan kieli. Viime vuoden kyselyn aikana ei ollut tarkoitus saada tietää, kuinka lapset osaavat karjalan kieltä, myöskään kouluissa lapset eivät saa arvosanoja karjalan kielen oppituntien aikana, eivätkä suorita tenttejä. Kuitenkin lahjakkaat karjalan kieltä osaavat lapset jatkavat opetusta Petroskoin valtionyliopistossa (karjalan ja vepsän kielen ja kirjallisuuden laitoksella) sekä Karjalan pedagogisessa yliopistossa, joista sitten syntyy sivistyneistö, joka on kiinnostunut karjalan kielen elvyttämisestä. Tässä esitelmässä yritin näyttää karjalan kielen opettamisen tilannetta Prääsän piirin koulujen esimerkillä, mutta tulevaisuudessa olisi hyvä saada käsitys siitä,
mikä on nykytilanne karjalan kielen opettamisessa kaikkialla Karjalan tasavallan kouluissa. Se on tärkeäta, että olisi selkeä kuva siitä, että ryhtyä toimiin karjalan kielen elvyttämistä varten. Lähteet: 1. Bogdanova J.V. Karjalan kielen tila Karjalan Tazavallas, sen kehityksen hommat da tulii aigu // Развитие карельского языка в Республике Карелия: состояние, проблемы, перспективы (материалы Республиканской научно-практической конференции 26-27 июня 2007 года. Петрозаводск, 2007. S. 17-19. 2. Boiko T. Oma sana. Petroskoi, 1996 3. Kočerina J. Opastummo livvin kieldü Opassamma vienan kieltä. Petrozavodsk, 2004. 4. Markianova L. Kirjuniekku. Petroskoi, 1992. 5. Markianova L. Livvin murdehen morfoulogii. Nominat da abusanat. Petroskoi. 1993; Markianova L. Livvin murdehen morfoulogii. Verbit. Adverbi. Petroskoi, 1995. 6. Markianova L, Dubrovina Z. Aberi. Petroskoi, 2002. 7. Pasanen A. Kielipesätoiminta osana karjalan ja inarisaamen revitalisaatioita. Sukukansaohjelman arki. Helsinki, 2005. S. 67-82. 8. Rahvahalline piiri da kylä: mi se on? // Oma mua 44 (928). S. 1. 9. Zaikov P. Vienan aapini. Petroskoi, 1992 10. Зайков П.М. О преподавании карельского языка в Петрозаводском государственном университете // Бубриховские чтения: Проблемы прибалтийско-финской филологии и культуры: Сб. науч. ст. Изд-во: ПетрГУ. Петрозаводск, 2002. С. 12-17. 11. Здравствуй, детский сад // Наша жизнь (Мейян элайгу). 44 (7264)