Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 32,13 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 952,73 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 37 60,66% 2. nainen 24 39,34% Yhteensä 61 100% 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 56 91,80% 2. naimaton 1 1,64% 3. muu (leski/eronnut) 4 6,56% Yhteensä 61 100% 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. 3. Kansa-/peruskoulu 8 13,11% Ammattikoulu/kurssi 2 3,28% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 0 0,00% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 28 45,90% Sivu 1
. 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 5 8,20% 6. 7. Ylempi korkeakoulututkinto 18 29,51% Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 61 100% 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 12 19,35% 2. Ylempi toimihenkilö 5 8,06% 3. Alempi toimihenkilö 5 8,06% 4. Työntekijä 6 9,68% 5. Yrittäjä 13 20,97% 6. Maatalousyrittäjä 0 0,00% 7. Opiskelija 0 0,00% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 0 0,00% 9. Työtön/lomautettu 2 3,23% 10. Eläkeläinen 19 30,65% 11. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 62 100% 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 13 20,97% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 0 0,00% 3. Valtio/ muu julkinen 5 8,06% 4. Järjestö/yhdistys 0 0,00% 5. Yritys 8 12,90% Sivu 2
6. Oma yritys/itse työllistynyt 14 22,58% 7. Ei työelämässä 21 33,87% 8. Muu, mikä 1 1,61% Yhteensä 62 100% 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 5 8,06% 2. 3. 4. Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 43 69,35% 14 22,58% 0 0,00% 5. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 62 100% 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 1 1,67% 2. 2 9 15,00% 3. 3 19 31,67% 4. 4 19 31,67% 5. Oikeisto 12 20,00% Yhteensä 60 100% 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3
Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) 2 3 4 (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 4,13) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,83) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,26) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,93) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 2,79) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 3 % 9 % 20 % 40 % 28 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 0 0,00% 2. Etelä-Suomen Sanomat 39 62,90% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 34 54,84% 4. Käytän vain internettiä 2 3,23% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 55 88,71% 34 54,84% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4
Lähin naapurusto (avg: 3,43) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,20) Seurakunta (avg: 2,63) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,56) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 2,73) 100 % Lääni (avg: 2,07) 100 % Suomi (avg: 4,25) 100 % Pohjola (avg: 3,17) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,90) 100 % Yhteensä 12 % 21 % 25 % 28 % 14 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 20 32,26% 2. Kyllä 42 67,74% Yhteensä 62 100% 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 24 38,71% 23 37,10% 3. Kylän keskustassa 3 4,84% 4. Haja-asutusalueella 12 19,35% Yhteensä 62 100% 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 29 46,77% 2. 2 13 20,97% Sivu 5
3. 3 14 22,58% 4. 4 4 6,45% 5. Erittäin epätodennäköistä 2 3,23% Yhteensä 62 100% 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 1 1,67% 2. 2 13 21,67% 3. 3 12 20,00% 4. 4 24 40,00% 5. Erittäin hyvin 10 16,67% Yhteensä 60 100% 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,33) 100 % turvallinen (avg: 4,15) tunnettu (avg: 3,72) läheinen (avg: 3,67) välittävä (avg: 2,88) auttava (avg: 2,98) yhteisöllinen (avg: 3,03) urheilullinen (avg: 3,78) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6
(avg: 3,76) avoin (avg: 2,56) 100 % Yhteensä 5 % 14 % 27 % 37 % 17 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 39 65,00% 2. Kyllä 21 35,00% Yhteensä 60 100% 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 33 55,93% 2. Kyllä 26 44,07% Yhteensä 59 100% 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 15 24,59% 2. Kyllä 46 75,41% Yhteensä 61 100% 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 56 93,33% 2. rakennuksista 30 50,00% 3. ihmisistä 21 35,00% 4. historiasta 33 55,00% 5. saavutuksista 6 10,00% 6. muusta, mistä 26 43,33% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7
1. On 19 32,76% 2. Ei 39 67,24% Yhteensä 58 100% 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 2 3,45% 2. 2 19 32,76% 3. 3 25 43,10% 4. 4 8 13,79% 5. En koskaan 4 6,90% Yhteensä 58 100% 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 13 24,07% 2. Kotiseutuyhdistys 9 16,67% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 6 11,11% 4. Liikunta- tai urheiluseura 20 37,04% 5. Kulttuurijärjestö 12 22,22% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 0 0,00% 7. 8. 9. Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 27 50,00% 6 11,11% 5 9,26% 10. Eläkeläisjärjestö 8 14,81% 11. Ympäristöjärjestö 6 11,11% 12. Vapaaehtoisjärjestö 11 20,37% 13. Maanpuolustusjärjestö 10 18,52% Sivu 8
Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 4 7,41% 6 11,11% 11 20,37% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 46 76,67% 2. Ei 14 23,33% Yhteensä 60 100% Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 38 84,44% 2. Ei 7 15,56% Yhteensä 45 100% 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 56 94,92% 2. Ei 3 5,08% Yhteensä 59 100% 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,38) 100 % tansseja (avg: 1,95) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,32) 100 % kuvataidetta (avg: 1,26) 100 % Yhteensä 52 % 48 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 16 26,67% 2. Ei 44 73,33% Yhteensä 60 100% 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 24 45,28% 2. Ei 29 54,72% Yhteensä 53 100% 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä 15 100,00% Yhteensä 15 100% 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 14 27,45% 2. En 37 72,55% Yhteensä 51 100% Sivu 10
Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 4 vuotta 16 vuotta 30 vuotta 47 vuotta 32 vuotta 40 vuotta 35 vuotta 15 vuotta 46 vuotta 50 vuotta 11 vuotta 30 vuotta 23 vuotta 60 vuotta 46 Sivu 1
vuotta 36 vuotta 40 vuotta 45 vuotta 22 vuotta 46 vuotta 65 vuotta 50 vuotta 35 vuotta 38 vuotta 10 vuotta 11 vuotta 21 vuotta 14 vuotta 27 vuotta 43 vuotta 37 vuotta 51 vuotta 7 vuotta 35 vuotta 62 Sivu 2
vuotta 59 vuotta 38 vuotta 26 vuotta 24 vuotta 72 vuotta 27 vuotta 70 vuotta 15 vuotta 5 vuotta 38 vuotta 11 vuotta 26 vuotta 68 vuotta 1 vuotta 39 vuotta 38 vuotta 34 vuotta 28 vuotta 39 vuotta 43 Sivu 3
vuotta 8 vuotta 35 vuotta 35 vuotta 10 vuotta 7 vuotta 6 vuotta 10 2. Minä vuonna olette syntynyt 1944 1953 1944 1962 1940 1940 1951 1944 1941 1956 1937 1943 1967 Sivu 4
1943 1963 1970 1959 1954 1957 1957 1944 1956 1948 1948 1948 1972 1956 1968 1951 1935 1945 1958 1967 1964 1947 Sivu 5
1949 1940 1962 1956 1937 1951 1934 1944 1946 1971 1930 1958 1941 1969 1970 1946 1951 1978 1943 1962 1972 1942 Sivu 6
1937 1967 1965 1967 1949 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä Yksityinen palvelulaitos 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme, Länsi-Savo Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Sivu 7
Itä-Häme Itä-Häme itä-häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme itä-häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme, Länsi-Savo Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme, Tornionjokilaakso Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme itä-häme Itä-Häme ja internet Sivu 8
Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme, Hesarin sunnuntainumero Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Kotimaa Helsingin Sanomat Sivu 9
Helsingin Sanomat Hesari hs Helsingin Sanomat HS HS Maaseudun Tulevaisuus HS, Kauppalehti, Uusi HS Huvfudstadsbladet HS HS HS HS HS HS HS HS HS HS HS HS Sivu 10
HS HS HS HS 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Nastola, Sysmä Kitee Juva Ilmajoki, Isojoki Lohja, Pori Helsinki, Savonlinna Pori, Pieksämäki Asikkala, Sysmä Sysmä n mlk, Asikkala Kauhajoki, Parkano Sysmä, Korpilahti, Käkisalmi Nastola, Sivu 11
n mlk, Teisko Käkisalmi, ruskeala, polvijärvi Sysmä, Leivonmäki Uukuniemi, Sysmä Hirvensalmi Lumivaara (Karjalassa), Kouvola Eura, Perniö Pyhäsalmi, Sonkajärvi Asikkala, Vaasa Lapua Mikkelin mlk Tohmajärvi, Iitti Kuopio mlk, Kotka Ylitornio, Muhos Mikkeli, Kangasniemi Sivu 12
Ristiina, Rautjärvi Petäjävesi, Aura Kuhmalahti, Viipurin mlk Jaala Nastola, Käkisalmi, Varkaus Paavola, Saloinen Savonlinna n mlk, Lappväärtti Lahdessa n mlk, Nastola Helsingin liepeillä Helsinki, Savonlinna, Leivonmäki Viipurin mlk Mäntyharju, Jaakkima Pietari mlk Iitti, Tohmajärvi Jalasjärvi, Ilmajoki Juva, Nurmes Sivu 13
Pori, Pieksamäki 14. Mikä on syntymäkuntanne? mlk Kitee Ilmajoki Tampere Helsinki Rauma Sysmä Kihniö Sysmä Helsinki n mlk liperi Sivu 14
Joutsa Mikkeli Pertunmaa Valkeala Eura Askola Tampere Kannus Mikkelin mlk Iitti Kuopio mlk Ylitornio Mikkeli Mikkeli Valkeakoski Sivu 15
Jaala n mlk Saloinen Tampere n mlk Nurmijärvi kk Helsinki Kuopio Viipurin mlk Pietari Iitti Helsinki Helsinki Rauma 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Sivu 16
Rauma liperi Sivu 17
Nastola Helsinki Sivu 18
ja Savonlinna n mlk Nurmijärvi kk Hyvinkää mlk? Iitti Rauma 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Ympäristö, ystävät, viihtyvyys Asuinpaikka + perhe + työ Työsuhde ja yrityksen sijainti, asiakaspiiri, tuttavat ja ystävät Tuttavat, sukulaiset Sivu 19
Yhteisö, naapurit, yhdistykset Pitkäaikainen asuminen Työpaikka, tuttavat, ystävät Lapsuus Eläminen, työ yms. Kieli, heimo ja luonto Syntymäpaikka. Aina kiinteä suhden an puoliso/asunto/ sosiaaliset yhteydet Paikan tuntee omakseen. Missä on koti ja mihin maksaa verot Tuttuus; tutut ihmiset lapsuudesta asti, pitkät asiakassuhteet paikallisissa yrityksissä Ystäväpiiri (turvaverkot), tutut maat ja mannut Se, että on lapsena siihen tutustunut ja päässyt juurtumaan. Lapsuudenkokemukset, luonto, perhe ja ystävät lapsuus, nuoruus, sukulaiset, tutut paikat, muistot Hallinnollisilla kuntarajoilla ei ole merkitystä kotiseudun määrittelyssä. Kotikaupunki syntymäkoti Työ, ystävät ja läheiset Kaunis ympäristö Koti, naapuri, seurakunta, kylän yhteiset asiat Pitkä asuminen, lasten koulukaupunki Omakotitalo hvyällä paikalla, mukavalla alueella, kivat naapurit, hyvät kunnan palvelut (elämänkaaritalo, päivähoito, koulu). Ihmiset, työpaikka, vapaa-ajan vietto, rauhallinen asuinpaikka, hyvät yhteydet muualle. Sivu 20
Lapsuusmuistot Historia, luonto Koti Perhe, koti, ystävät, naapurit, sukulaiset Tuttu ympäristö/ihmiset Alue, juuret, suku, koti, työ, perhe Pitkäaikainen asuminen, henkilökohtaiset muistot Asuminen Olen asunut lapsuuteni täällä, tehnyt työurani ja lähiomaiset asuvat täällä Asuminen Koti, läheiset, perhe, tuttu ympäristö Pitkä asumisaika, sosiaaliset ympyrät Vahvat siteet, juuret, läh. perhe, tuntee ympäristönsä, historian, ihmiset. Asuminen: tekee arkiset askareet, elää siellä pääasiallisesti. Pitkäaikainen asuminen Oma tupa, perunamaa, ystävät, tutut, polut, maisemat Toimivuus, viihtyvyys, virikkeet Sielu Olen aktiivinen ekl:ssä, paljon ystäviä. Koti ja perhe Olen koko ikäni asunut täällä Kotiseutu on mielestäni se missä on vakituinen asuinpaikkani. Sivu 21
Tutut paikat ja ihmiset sekä yhteiset muistot Sukulaiset - ympäristö - tapahtumat = kulttuuri. Lapsuuden: kaupat-koulut-juhlat-kaverit-kirkko. Maisemat: kyläteitäkin on vielä, joilla opeteltiin pyörälläajoa. Vanhalla paloasemalla ollut hammaslääkäri. Siellä on työ ja harrastukset Sosiaalinen verkosto ja juurtuminen. Juurtuminen Tuttu ympäristö, menneet tapahtumat, tutut ihmiset. Perhe, luottamustehtävät, velvollisuudet. Koti - tutut maisemat, naapurit, ystävät. Koti, työ, sosiaalinen ympäristö, "juuret". Sosiaaliset suhteet Asuinpaikka nyt =, kotiseutu = Lappeenranta, tuttuus, opiskelu/kasvupaikka, nostalgia, tutut (pitkäaikaiset) ihmissuhteet, muistot. Juuret ja kasvuympäristö 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Luonto, ihmisen kokoinen kaupunki 1. Kunnan koko 2. Vesistöjen runsaus Kova kunnallisverotus, vesistöjen määrä Kaupungin johdon (virkamiehet ja luottamushenkilöt) eripuraisuus Rajat Pikkukaupunkimainen, hieno luonto kaupunkiympäristössä Sivu 22
n päätöksenteko on nihkeää ja riitaisaa Hyvä veli -järjestelmä, poliittinen korruptio Pienuus - kauneus - vesistöt -tonttimaat Poikkeuksellisen runsas palvelutarjonta ja loistavat liikuntapaikat Keskeinen sijainti. Hyvät palvelut. Kaikkea tarvittavaa tarjolla. Taajama edut palveluineen Läheisyys, yhteisöllisyys Tuttu ja turvallinen sekä kohta kallis Pieni + turvallinen, kauniit maisemta + hyvät liikenneyhteydet Itsekkyys, riidanhaluisuus Kesätapahtumat, kulttuuri, vesistöt, liikenneyhteydet, Urheiluopisto, kansallinen kaupunkipuisto, keskustan ruutukaava Omat itselle rakentuneet merkitykset, asumisolosuhteet, Urheiluopisto, Reuma hyvät puolet osataan kadottaa, peittää ja tuhota tehokkaammin itsehallinnollisena organisaationa on sisäänpäin lämpiävä, riitaisa ja itseriittoinen. Tuhoisa sisäsiittoisuus on lisääntynyt, kun nuori väki on karannut muualle asumaan. Kotikunta, luonnonläheisyys, hyvä sijainti Rantamaisemat, kesäteatteri, urheilumahdollisuudet Ns. "kaupunkikunta", muut "maalaisia"! Kompakti vanha kaupunki Liikuntamahdollisuudet erinomaiset Luonto, rauhallisuus ja kaupunki sulassa sovussa. "Oikea kaupunki" Sivu 23
Maisema, miljöö, ympäristö, ystäväpiiri Poliittinen sisäsiittoisuus Maisemat, vesistöt Puistokaupunki, vesistö, pieni mittakaava Infrastruktuuri Monipuoliset liikuntapaikat tarjolla, Musiikkiopisto, vilkas kesäkulttuuri. "Pienuuskin" on joskus hyvä asia. Kaunis, puistomainen pikkukaupunki. Palvelut lähellä. (Poliittiiset päätökset) + kotiseuturakkaus Palvelut, ympäristö, yhteydet muualle hyvät. Ympäröivä vesistö, puistot, kulttuuriperinteet, urheilu, hyvä terveydenhuolto, terveyskeskus, sillat, teollisuus. Täydellinen omahyväisyys ja itseriittoisuus. Hyvä sijainti, kaunis luonto Hallinnon riitely, paljasjalkaisten heinolalaisten jatkuva valittaminen pikkuasioista Kateellisuus, asioiden salailu, kaupungin henkilöstön riitelyt Kauneus, tunnelma ja kesä Kaupunkirakenne Riitaisuus on pieni paikkakunta, jossa tuntee olevansa tervetullut. Täällä ihmiset ovat avoimia ja puheliaita. on sentään kaupunki pienten Itä-Hämeen kuntien keskellä. En tiedä erottaako, mutta luonto on kaunis!! Erik. kesällä. Hallinto on nihkeää ja päätöksenteko vaikeaa. Omalaatuisuus, kulmikkuus. Sivu 24
Luonto, vesistö, teollisuuskaupunki Tullut ainakin tunnetuksi lintutalosta ja kesäteatterista. Täällä on minun maailmani. Kulttuuri, mm. kesäteatteri, urheiluopisto. Urheilullisuus, Vierumäki Kaunis kaupunki, sopivan kokoinen, helppo asioida 23. Mikä on mielestänne en menestyksekkäin kunta? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti en tiedä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Sysmä Sivu 25
kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Nastola kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Orimattila kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Asikkala kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala Sivu 26 taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä
taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti lahti? kulttuurisesti lahti? sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä, Asikkala Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - Sivu 27
taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Hollola kulttuurisesti / sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti Sysmä, varauksella kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Nastola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - Sivu 28 taloudellisesti Hollola kulttuurisesti
sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Nastola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Orimattila Hollola Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Padasjoki taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Vääksy taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Sysmä taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti Sysmä/Hartola/ sosiaalisesti/yhteisöllisesti - Sivu 29
taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Nastola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola/Asikkala Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Eipä juuri ole Sivu 30
En tiedä Muinainen residenssi ja kylpyläkaupunki n residenssin synty Rautatie - tehtaat - hevosmarkkinat - vanha maantiesilta ym- Jyrängön virran rannalle syntynyt kauppapaikka. Kymenkartanon läänin pääkaupunki. Kunta ollut alunperin Hollolan erämaita, Hämeenkoskelaisten metsästysalueita, jota kautta syntynyt varhaisin ositus. Itsenäistynyt Hollolasta 1835. Residenssin aika lyhyesti oli kievaripaikka, jossa matkustajat pysähtyivät Joku englantia puhuva kulki läpi kyläpahasen ja totesi: "Hey, this is not Los Angeles" ja siitä tuli paikalle nimi. Läänin pääkaupunki, kylpylä, porvarillistuminen, teollinen vaihe puunjalostusteollisuuden kasvu vesistöt vetäneet asutusta rannoille ja kulkureittien varrelle. Kulkureitti ja silta tärkeitä kunnan synnyssä., tarkemmin Rantakasino, on maailman synnyn alkulähde. Paikallinen ravintolayrittäjä Jääskeläinen perustelee Raamatun lauseisiin tukeutuen a maailman synnyn alkupaikkana. Opettaja Matti Malin sijoittaa n Kalevalan Väinämöisen retkien vesivarsille. Läänin keskus (Mikkelin läänin aikana) Hallintokeskus Läänin pääkaupunki Nykyinen syntyi n kaupungista ja mlk:sta vähän "varkain". Vuosia puhuttiin, sitten tuli kiire! Vesireittien ja harjuja pitkin kulkevien reittien solmukohta. Kustaa III perustui Kymenkartanon läänin residenssipaikkakunnaksi. Läänihallitus lähti täältä 1843 "viimeisillä kesäkeleillä". Perinteinen kylpyläkaupunki Sivu 31
Kuningas Kustaa III käsky 1700-luvun lopulla Kaupunki perustettu 1843. Aikaisemmin toiminut mm. lääninkivalteri ja lääninsairaala. Kymijoki on ollut Ruotsin länsiraja. Vanha residenssi sitä ollaan ja Hollolan alusmaita. n seutu vanhastaan kuulunut Hollolan kirkkopitäjään, myös Asikkalan kappeli v. 1540 lähtien, Nastola v. 1500 lop. n maaseurakuntaan kuvernööri lähetti välipäätöksellään 15.8.1868 määräyksen. Kunnan hallinto on perustettava. Kaupunkioikeudet 1839. Kylpyläkaupunki, entinen Mikkelin läänin pääkaupunki. ollut joskus läänin pääkaupunki jne. Kustaa III perustama on täynnä historiaa ja tarinaa. Ei ole tietoa n historiasta. on kaupunkina hyvin vanha ja siihen luotiin jo varhain ruutuasemakaava. Se on muodostunut paikkaan, josta Kymi oli helpoin ylittää. Residenssi, kylpyläaika, Kailas, liittyy asioita Venäjän vallan aikaan. n residenssiaika Residenssikaupunki syntyi Ruotsin ja Venäjän rajamaille, koulukaupunki: seminaari, oppikoulu 1840, lukio 1906, reuma, kylpylä Täytti tänä vuonna 170 v. Läänin pääkaupunki 1700-luvulla. 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? ihmisen kokoinen kaupunki ei parkkipirkkoja liikunnan tärkeys En tiedä Hyvä terveydenhoidon taso ja saatavuus Peruskoulutus Sivu 32
En tiedä Tehokkuus, taloudellisuus, sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Ei ole Tuttavuus - toveruus - pienen kaupungin kaikki edut Tasapuolisuus, asukastyytyväisyys, suvaitsevaisuua Hyvä kasvaa isoksi! Itsenäisyy, tasa-arvo yms. Sopivan pieni ja turvallinen sekä luonto lähellä Riita pitää saada aikaan vaikki mistä Ehkei ole yhtenäistä arvopohjaa Luonnon kunnioitus Rehellisyys Työ ei tietoa kysymyksen loppuosan kriteereillä Pieni ja hyvin hallittava. Päätämme itse tekemisistämme. Kaunis ja viihtyisä, ainakin ulkoisesti. Vankka historia, jolle voi juurevasti rakentaa eri elämänalueilla. Pieni ja kaunis Hyvä elää Turvallinen Lyhyet matkat Luonnonkauneuden vaaliminen ssa on hyvä kasvaa isoksi. Liikuntakaupunki Luonto, oma kaupunki Kompakti "vanha" kaupunki, kaupunkikuva Ympäristö- ja miljööarvot Kulttuuri, kesäkulttuurikaupunki. "Luonnonläheinen pikkukaupunki". Henki pysyä itsenäisenä kuntana. Liikuntakaupunki - ilmaiset salivuorot alle 18-vuotiaille. Projekti: Kunnossa kaiken ikää. Terveydenhoito Sivu 33
Yö/viikonloppupäivystyt halutaan säilyttää. Kouluista halutaan pitää kiinni. Pyritään etsimään ja tuottamaan omat palveluasumismuodot. Perinteet, museot, vanhat rakennukset. Kaupungin ja ympäristökuntien historia. Kotiseutukirjojen julkaisut, perinnetapahtumat. Reumasairaala, Urheiluopisto Pikkukaupunki, kaunis luonto (harjut, vesistöt), hyvät yhteydet Historia ja asuinmiljöö Ystävällisyys, avoimuus, auttavaisuus. Kunnassani ei mielestäni ole sellaisia arvoja, joita sen asukkaat noudattavat. Täysin hakusessa! Kuntaa leimaa sekasorto ja pahansuopaisuus, kateus, henk.koht. kaunoja kuittaillaan jatkuvasti. Avoimuus, sosiaalisuus, taloudellisuus. Itsenäisyys, omapäisyys. Sairaala, museot, lintutarha, kesäteatteri, tehtaat = pidetään tärkeinä. 1940-luvulla otettiin vastaan suuri määrä evakkoja Käkisalmesta eli tontteja löytyi runsaasti. Karjalaisuus elää edelleen. Luonto Eriarvoisuus, tuhlaavaisuus ja epäsosiaalisuus. Luonnonläheisyys 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? En tiedä Arvoista puhutaan, mutta käytännön toteutus puuttuu Ne ovat meidän omia En osaa sanoa Sivu 34
Ei mitenkään Ei merkittävästi eroa Kaipa moni muu kaipaa rauhaa ja riidattomuutta Ei varmaan oleellista eroa Ei mitenkään eipä juuri mitenkään siis oikeat arvot mutta jästipäisyys ja eripura ei juuri "arvoja" ssa eletään liian sisäänpäin lämpiävästi. Avoimuus, uskallus ja uteliaisuus puuttuvat. Tehdään niin kuin on aina tehty, muuttuupa maailma miten tahansa ympärillä. Nuoret jättävät n. Pieni ja läheinen Laatu! Ei samanlaista Vihreä pieni kaupunki Reumasairaala Naapurikunnissa arvoja noudatetaan Melkein samat kaikissa kunnissa Tässä taloudellisessa tilanteessa ei eroja muihin kuntiin. Muissa/joissakin kunnissa ostetaan palveluja mm. lääkäripäivystäminen ja palveluasuminen. Eivät eroa kovin paljon. Kotiseutu ja perinteet ovat läheisiä ja tärkeitä mielestäni lähikunnillekin. Yhteistyötäkin on. Molemmat tunnetaan maailmanlaajuisesti Ei juuri mitenkään, kaikilta löytyy samoja arvoja. En osaa sanoa. Kun ei ole, niin ei voi verrata. Esim. julkisuudessa: Sysmä näyttäisi pääsevän kulkemaan eteenpäin jatkuvasti. Sysmä ei haluaisikaan olla kuin reipas maalaiskunta!! Sivu 35
ssa niitä ei ole onnistuttu viemään päätökseen. Tuskin suuresti eroaa. Pienen kunnan kohdalla polarisoitumista nähtävissä. Puunjalostusteollisuus on ollut keskeinenelättäjä, karjalaisuus kukoistaa (Käkisalmijuhlat joka kesäkuu) Sijainti Naapurikunnissa asoiden hoito, politiikka avoimempaa, taloudellinen maine parempi ja yhteistyökyky parempi. 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? Positiivisin, Unikeko, Vuoden lainen Vuoden Unikeko 2009 - Olli Vuori On useita. mitalo, Unikeko Unikeko - tehnyt a tunnetuksi Unikeko, Vuoden yrittäjä -mitali Kyllä, -mitali tai Unikeko n mitali -mitali ja Unikeko -mitali -mitali Vuoden lainen -mitali -mitali Sivu 36
Positiivisin lainen, on muitakin, mutta ei muistu nyt mieleen. Unikeko -mitali Taitaa olla Unikeko Unikeko ja -mitali vaalii kylpyläperinteitään valitsemalla ja uittamalla vuosittain jonkun vaikutusvaltaisen ja ansioituneen kaupunkilaisen unikeoksi. mitali -mitali ja leikkimielinen Unikeko Vuoden yrittäjä -mitali (kaupunginhallitus nimeää saajat vuosittain) Vuoden Unikeko, -mitali Vuoden heinolalainen, -mitali -mitali mitali. Vuoden heinolalainen, Vuoden Unikeko Unikeko -mitali -mitali Unikeko heitetään Kymeen -mitali Vuoden Unikeko, enpä tiedä onko se palkinto? Sivu 37
-mitali, valitaan Unikeko, perinne 1800-luvulta. -mitali -mitali Vuoden heinolalainen, n Unikeko jne. Unikeko mitalli. mitali mitali Ei ole tästä tietoa. Ainoastaan lionsklubilaiset valitsevat Unikeon. Unikeko > tosin olleet hyviä valintoja aina! - hyviä toimijoita. Unikeko ja Vuoden heinolalainen. Vuoden heinolalainen, Vuoden hemmo, Unikeko Vuoden heinolalainen, Unikeko, Vuoden yrittäjä. Vuoden Unikeko -mitali Vuoden heinolalainen. Unikeko Positiivisin heinolalainen 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Ilves Sivu 38
Ilves Hämeen värit, silta ja ilves (maakuntaeläin) Ilves Ilves sillalla Ilves Ilves ja silta Ilves Silta ja ilves Ilves Ilves sillalla. Ilves Sillalla kävelevä Hämeen ilves. Silta ja ilves Ilves Ilves kävelee sillalla Sillalla kävelevä ilves Ilves ilves+sillat Ilves kävelee sillalla. Silta ja ilves Ilves Ilves Sivu 39