I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

Samankaltaiset tiedostot
Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

Partitiivin. monikko. Heidi Törmänen

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

JOKA -pronomini. joka ja mikä

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

o l l a käydä Samir kertoo:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

4.1 Samirin uusi puhelin

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

SANATYYPIT JA VARTALOT

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 15 Audio - osa 1. Tulin, näin, voitin!

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

AIKAMUODOT. Perfekti

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

-OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -OITA / -ÖITÄ -ITA / -ITÄ. Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Meidän metsä. Kaavakartan linkki:

Paritreenejä. Lausetyypit

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

MATKUSTUS Lämmittely

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Peikkoarvoitus Taikametsässä

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

9.1. Mikä sinulla on?

Reetta Minkkinen

KOMPARATIIVIN TAIVUTUS

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Titta Hänninen

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

joulu joulut jouluissa jouluihin jouluja joulujen jouluineni, jouluinesi, jouluineen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

KIELIKarhu harjoituskirja

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

KULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Arkipäivä kielen kehittäjänä


Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

Bob käy saunassa. Lomamatka

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta

muistijärjestelmä Ympäröivä aisti-informaatio Tiedon valikoiminen tarkkaavaisuuden avulla taustatietoa muistista MUISTI 7

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Odpowiedzi do ćwiczeń

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Transkriptio:

I-MONIKKO Heljä Uusitalo

YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat haukkuvat autoissa. Mieti: Koira on yksikkö. Koirat on monikko. Mistä tiedät, että koirat on monikko? Vastaus: Sanan lopussa on -t. Perusmuodossa monikon tunnus on t.

I-MONIKKO Koira haukkuu autossa. Koirat haukkuvat autoissa. Mieti: Autossa on yksikkö. Autoissa on monikko. Mistä tiedät, että autoissa on monikko? Vastaus: Sanan (auto) ja sijapäätteen (-ssa) välissä on i. Kun sana taipuu, monikon tunnus on i.

I-MONIKKO Jos sanavartalon lopussa on o, ö, u tai y, sana ei muutu monikon i:n edellä. Malli: Hän ajaa huonolla autolla. Tutki, mikä on sanan vartalo ja mikä sijapääte. vartalo huono- auto- sijapääte -lla -lla Liitä monikon i vartalon ja sijapäätteen väliin. Hän ajaa aina huonoilla autoilla.

ESIMERKKEJÄ Pojat saavat lahjan hassulta tytöltä. Pojat saavat lahjan hassuilta tytöiltä. Annoimme rahaa häijylle mummolle. Annoimme rahaa häijyille mummoille. Te puhuitte meille oudosta möröstä. Te puhuitte meille oudoista möröistä. He tapasivat autiolla koululla. He tapasivat autioilla kouluilla.

Ä- JA E-LOPPUISET SANAT Jos sanavartalon lopussa on ä tai e, monikon i syö vokaalin pois. Karhut elävät metsässä (yksikkö). Karhut elävät mets_issä (monikko). Valkoisella hevosella on paljon ruokaa. Valkois_illa hevos_illa on paljon ruokaa. Hän pitää suomalaisesta naisesta. Hän pitää suomalais_ista nais_ista.

A-LOPPUISET SANAT Jos sana on lyhyt ja sanavartalon lopussa on a ja sanan alussa vokaali o tai u, monikon i syö a:n. Lomalla ihminen rentoutuu (yksikkö). Ihmiset viettävät lomiaan eri tavoin (monikko). Kovalla pojalla on aina vaikeaa. Kovilla pojilla on aina vaikeaa. Muuten a muuttuu o:ksi. Kuulin halvasta hinnasta. Kuulin halvoista hinnoista. Pitkissä sanoissa ei ole tätä sääntöä

A-LOPPUISET PITKÄT SANAT, JOISSA MONIKON I SYÖ A:N Sanan loppu Esimerkkisana Yksikön missä-muoto Monikon missä-muoto -va/-vä mukava ikävä mukavassa ikävässä mukavissa ikävissä -ma/-mä suudelma elämä suudelmassa elämässä suudelmissa elämissä -aja/-äjä opettaja myyjä opettajassa myyjässä opettajissa myyjissä -ea/-eä kauhea hirveä kauheassa hirveässä kauheissa hirveissä -ton/-tön luvaton älytön luvattomassa älyttömässä luvattomissa älyttömissä

A-LOPPUISET SANAT, JOISSA A MUUTTUU O:KSI Sanan loppu Esimerkkisana Yksikön missä-muoto Monikon missä-muoto -ija/-ijä opiskelija häiritsijä opiskelijassa häiritsijässä opiskelijoissa häiritsijöissä -ra/-rä makkara ympyrä makkarassa ympyrässä makkaroissa ympyröissä -kka/-kkä mustikka kännykkä mustikassa kännykässä mustikoissa kännyköissä -na/-nä ikkuna päärynä ikkunassa päärynässä ikkunoissa päärynöissä -la/-lä pesula myymälä pesulassa myymälässä pesuloissa myymälöissä

SANAT, JOIDEN VARTALON LOPUSSA ON PITKÄ VOKAALI Jos sanavartalon lopussa on pitkä vokaali, monikon i syö ensimmäisen vokaalin. Puussa on vihreät lehdet. Puissa on vihreät lehdet. Suomalaiset pitävät lämpimästä maasta. Suomalaiset pitävät lämpimistä maista. Veneellä on mukava matkustaa. Veneillä on mukava matkustaa. Hän vaikuttaa väsyneeltä. He vaikuttavat väsyneiltä.

I-LOPPUISET SANAT Jos sanavartalon lopussa on i, se muuttuu e:ksi. Autossa koiran pitää olla häkissä. Autossa koiran pitää olla häkeissä. Talvitakissa on vuori. Talvitakeissa on vuori. Kokeilimme jäätä kepillä. Kokeilimme jäätä kepeillä.

SI-LOPPUISET SANAT Jos sanan lopussa on -si, se on monikossa perusmuodossa. Vesi : veden : vesissä Käsi : käden : käsissä Susi : suden : susissa Kaikilla on mielipide sudesta. Kaikilla on mielipide susista. Sinä uit mielelläsi kylmässä vedessä. Sinä uit mielelläsi kylmissä vesissä. Minulla oli laukut kädessä. Minulla oli laukut käsissä.