FORSSAN KAUPUNGIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.8.2013 ALKAEN

FORSSAN KAUPUNGIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.8.2013 ALKAEN Perusturvalautakunta hyväksynyt 71 27.6.2013 Voimaantuloajankohta 1.8.2013

2 1. YLEISTÄ... 3 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY... 3 2.1 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN... 3 2.2. HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 4 2.3. TOIMEENTULOTUEN PÄÄTÖSVALTA... 4 2.4. PÄÄTÖKSENTEKO JA PÄÄTÖS... 5 2.5. HAKEMUKSEN UUSIMINEN... 5 2.6. ATK KIRJAUKSET... 5 2.7. TOIMEENTULOTUEN MAKSATUS... 5 2.8. VIRANHALTIJAN OIKAISUPÄÄTÖS JA MUUTOKSENHAKU... 6 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (TOTUL 11 JA 12 )... 6 3.1. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 6 3.2. TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TAKAUTUVAT LASKELMAT... 8 4. TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT... 8 4.1. PERUSOSA TOTUL 9... 8 4.2. PERUSOSAN ALENTAMINEN... 9 4.3. PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT ASUMISMENOT... 9 4.4. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KULULUVAT MENOT... 10 4.4.1. Lääkkeet... 10 4.4.2. Fysikaalinen hoito... 11 4.4.3. Sairaala ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu)... 11 4.4.4. Päihdehoito... 11 4.4.5. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut... 11 4.4.6. Hammashoito ja hammasproteesit... 11 4.4.7. Silmälasit... 12 4.4.8. Päivähoito... 12 4.4.9. Elatusapumaksut... 12 4.5. MUUT ERITYISMENOT... 12 4.5.1. Hautauskustannukset... 12 4.5.2. Kodin hankinnat... 13 4.5.3. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet... 13 4.5.4. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut... 13 4.5.5. Lasten harrastusmenot... 13 4.5.6. Vuokravakuus... 13 4.5.7. Muuttokulut... 14 4.5.8. Romaninaisen vaatetus... 14 4.5.9. Opiskelukustannukset... 14 4.5.10 Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus... 14 5. ERITYISTILANTEET... 14 5.1. LAINOJEN LYHENNYKSET, KULUTUSLUOTOT, OSAMAKSUVELAT JA MAKSURÄSTIT... 14 5.2. JÄÄNNÖSVERO... 14 5.3. MATKAKUSTANNUKSET... 15 5.4. ULOSMITTAUS, ULOSOTTOMIEHEN VAHVISTAMA MAKSUSUUNNITELMA JA KELAN PERINTÄ... 15 5.5. VUOKRARÄSTIT... 15 5.6. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI... 16 5.7. JÄLKIHUOLLOSSA OLEVA NUORI... 16 5.8. VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT... 16 5.9. YRITTÄJÄT... 17 5.10. POSTE RESTANTE OSOITTEESSA ASUVAT... 17 5.11. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA... 17 5.12. VÄLITYSTILI... 18 5.13. EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI... 18 5.14. VELKANEUVONTA... 18

1. YLEISTÄ Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukiasian käsittelyä sääntelee ensisijaisesti Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412. Toimeentulotukilain lisäksi keskeisimmät toimeentulotukiasioissa noudatettavaa menettelyä koskevat säännökset sisältyvät sosiaalihuoltolakiin (17.9.1982/710), lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.200/812) ja hallintolakiin (6.6.2003/434). Lisäksi toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema opas toimeentulotuen soveltajille (julkaisuja 2013:4). Toimeentulotuki rakentuu perustoimentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ennaltaehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävän- ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä kunnilla on mahdollisuus käyttää kohtuullisuusharkintaa. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa toimeentulotuen käsittelijöille tarpeeksi kattavat ohjeet toimeentulotuen eri lajien perusteista ja toimeentulotuen käsittelyssä noudatettavista menettelytavoista sekä merkittävimmistä toimeentulotuen linjauksista. 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY 2.1 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai suullisesti varatulla ajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta ja toimeentulotuen jatkohakemus on saatavissa mm. sosiaalivirastosta ja kaupungin palvelupisteistä. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä on erillinen liiteluettelo ja esite toimeentulotuesta ja sen myöntämisestä. Lisäksi Forssan kaupungin Internet-sivulta löytyy uuden asiakkaan toimeentulotukihakemus, jatkohakemuslomake, liiteluettelo ja esite. Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava asiakaskertomukseen tai muulla tavoin rekisteröitävä (Hallintolaki 42 ). Uusille asiakkaille pyritään varaamaan aika ensimmäisen hakemuksen käsittelyä varten. Uudet asiakkaat täyttävät laajemman toimeentulotukihakemuksen. Uudelleen toimeentulotukea hakevalle on suppeampi jatkohakemus. Jos hakijan asioinnissa on yli kuuden kuukauden katkos, pyydetään häntä täyttämään uuden asiakkaan hakemus, jolloin varallisuus ym. tiedot tulevat päivitetyksi. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet (asiakkaan tietojenantovelvollisuus ToTuL 17 ). Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä yhdellä kertaa kaikista puuttuvista tiedoista ja pyyntöön sisällytetään kahden viikon määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä päätöksentekoa (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Selvityspyyntö: 1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättämi nen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) 3

Jos sosiaaliviranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voidaan tehdä kirjallinen pyyntö rahalaitokselle. Ennen pyynnön tekemistä asiasta on tehtävä päätös. Päätöksenteko-oikeus asiassa on delegoitu aikuissosiaalityönpäällikölle. Ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle (ks. lisäksi Kuntaliiton asiaa koskevat ohjeet). 2.2. Hakemuksen käsittely Toimeentulotukiasia tulee käsitellä viivytyksettä. Syynä kiireelliseen toimeentulotuen tarpeeseen voi olla esim. äkillinen odottamaton lääketarve vakavan sairauden johdosta silloin kun kyseessä ei ole säännöllinen lääkitys, matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Kiireelliseksi tapauksen arvioi sosiaalityöntekijä tai sosiaalityön palveluohjaaja. Kiireellinen toimeentulotukiasia käsitellään samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja toimeentulotuen myöntämisperusteet sinällään ovat kiireellisessäkin asiassa samat kuin toimeentulotuessa yleensä. Uuden asiakkaan tulee toimittaa normaaliin tapaan hakemus asianmukaisine liitteineen. Muut hakemukset käsitellään viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitystä ja käsittelyaika lasketaan niiden saapumisajankohdasta. Sähköpostilla saapuneet hakemukset käsitellään samalla lailla kuin normaalilla postilla saapuneet kirjalliset hakemukset. Jos hakemus on epäselvä eikä sisällä asian käsittelyssä tarvittavia perustietoja, voidaan hakijalle lähettää lisäselvityspyyntönä perustiedot kokoava toimeentulotuen hakemuslomake täytettäväksi. Sähköpostilla saapuneet lisäselvitykset ja liitteet otetaan vastaan ja käsitellään kuten kirjepostilla saapuneet lisäselvitykset ja liitteet. Jos asiakas haluaa keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa häntä opastetaan soittamaan puhelinaikana ja työntekijä varaa tarvittaessa ajan, jos puhelinneuvonta ei riitä. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä seitsemän arkipäivän aikana. Toimeentulotuki maksetaan asiakkaalle aikaisintaan hakemuskuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. 2.3. Toimeentulotuen päätösvalta Forssan kaupungin hallintosäännön 20 :n mukaan 1.8.2013 alkaen toimeentulotuen päätösvalta on delegoitu perusturvalautakunnan alaisille viranhaltijoille seuraavasti: aikuissosiaalityön päällikkö päättää norminmukaisen toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä, ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä, pyynnön esittämisestä rahalaitokselle asiakasta koskevien tietojen saamiseksi, taloudellista asemaa koskevien lausuntojen antamisesta sekä esityksistä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksamiseksi sosiaalilautakunnan välityksellä (esitykset koskien ns. välitystilejä) aikuissosiaalityön vastuualueen sosiaalityöntekijä päättää norminmukaisen toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä, ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä, taloudellista asemaa koskevien lausuntojen antamisesta ja välitysvarojen maksamisesta 4

aikuissosiaalityön vastuualueen sosiaaliohjaaja päättää norminmukaisen toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä, ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä, välitysvarojen maksamisesta ja taloudellista asemaa koskevien lausuntojen antamisesta etuuskäsittelijä päättää, norminmukaisen toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä, täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä sekä välitysvarojen maksamisesta. lastensuojelun päällikkö ja lastensuojelun vastuualueen sosiaalityöntekijä päättää norminmukaisen toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä sekä ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen liittyvistä kysymyksistä ja yleisistä toimeentulotukeen liittyvistä linjauksista voidaan keskustella aikuissosiaalityön viikkopalaverissa. 2.4. Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Tiedoksiantotapa ja -päivämäärä merkitään ATKohjelmaan. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen. 2.5. Hakemuksen uusiminen Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, tulee tukea hakea pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista. Tulojen ja menojen ollessa muuttumattomat, voidaan asiakkaalle tehdä useamman kuukauden voimassa oleva päätös, mikäli vuokrasopimus ja asumistuki ovat voimassa sen ajan. Tällöin hakijan ja hänen perheenjäsentensä tulee esittää tositteet päätöksen voimassaoloajalta seuraavan hakemuksen yhteydessä. Yli yhden kuukauden voimassa olevaan päätökseen kirjataan asiakkaan velvollisuus ilmoittaa hänen tiedoissaan tapahtuneista muutoksista ToTuL 17 :n mukaisesti. 2.6. Atk-kirjaukset Toimeentulotukihakemuksen (kirjallinen tai suullinen) käsittelijä kirjaa asian vireille järjestelmään. Käsittelijä huolehtii siitä, että perhetiedot, osoite- ja pankkitiedot sekä sosioekonominen asema ovat atk-järjestelmässä oikeat. Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa 18-vuotispäivästä alkaen. Tieto työnhaun voimassaolosta kirjataan ProConsona -ohjelman toimeentulotukiosioon hakemuksen käsittely -lehdelle: merkitään tieto työttömänä olosta, työttömyyden alkamispäivämäärä ja lisätiedot -kenttään tieto siitä, mihin asti työnhaku on voimassa. 2.7. Toimeentulotuen maksatus Tuen maksatus tapahtuu sen kuukauden aikana jota toimeentulotuki koskee. Seuraavan kuukauden toimeentulotukea ei makseta etukäteen. Maksupäiväksi voidaan valita päätöspäivää seuraava arkipäivä tai joku tulevista arkipäivistä tarpeen mukaan ja toimeentulotuki voidaan maksaa erissä. Toimeentulotuki voidaan maksaa kokonaan asiakkaalle tai maksaa sillä lasku. Jokaisesta maksutapahtumasta on kirjattava oma maksu ohjelmaan ja tiliöitävä se 5

oikeasta menokohdasta. Laskun maksussa käytetään ensisijaisesti viitenumeroita. Jos ne puuttuvat, esim. vuokranmaksussa, merkitään kenen vuokra on kyseessä, maksukuukausi ja osoite. Maksusitoumuksen perusteella tulevat suoraan kaupungille osoitetut laskut toimitetaan skannattavaksi toimistopalveluihin. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan (esim. häätö tai sähkönkatkaisu -uhka), voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy. (TotTuL 15.) Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan kuitenkin erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. 2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (HaL 50 1 mom.). Päätöksen korjaaminen asiakkaan vahingoksi edellyttää, että asiakas suostuu päätöksen korjaamiseen. Asiakkaan suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä (HaL 50 2 mom.). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen Forssan perusturvalautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös saatettiin asianomaiselle tiedoksi. Postitse lähetettynä päätös katsotaan saadun tiedoksi 7. päivänä lähetyspäivästä. Asiakkaalle luovutettu, asiakkaan allekirjoittama päätös katsotaan saadun tiedoksi luovutuspäivänä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) 3.1. Huomioon otettavat tulot ja varat Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Työntekijä tarkistaa tulot ja varmistaa, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaalietuuksia. Työntekijä ohjaa asiakasta ja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon myös kesä- ja heinäkuulla. KHO 30.11.1999/ 3854. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden 26 päivän ja sen jälkeen tulevat tulot lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Palkkatulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt 6

pidätykset (esim. ennakot, ulosmittaus, työpaikan henkilöstöruokailun maksut). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikaista, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta vähennetään työnantajan korvaamat matkakulut. Hakijan nettotuloja ei huomioida siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Laskelmassa työmatkakulut vähennetään ansiotulosta (nettotulosta) STM:n ohjeen mukaan. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisina halvimman vaihtoehdon mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä oman auton käyttö on välttämätön, voidaan menona hyväksyä 0,15e/km. Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Ellei asiakkaan ennakonpidätysprosenttia laskettaessa ole huomioitu vähennyksenä työmatkakuluja, ohjataan asiakas tarkistuttamaan ennakonpidätysprosenttinsa. Hoitotukea ei huomioida tulona, mutta sillä voidaan katsoa katettavaksi sellaiset kulut, jotka aiheutuvat sairaudesta tai vammasta, johon hoitotuki on myönnetty. Kelan maksamat etuudet tarkistetaan Soky- ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Tarkistetaan tiedoista, että veronalaisesta tulosta on maksettu kohtuullinen ennakkovero. Ohjataan hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos ennakonpidätys ei ole oikean suuruinen. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista. Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona, jos niitä on oikeus saada. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapumaksujaan, opastetaan asiakasta hakemaan Kelasta elatustukea, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulomuoto. Erotilanteessa tulee kiirehtiä elatussopimuksen laatimista (lapsen oikeus elatukseen). Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta sen kuukauden alusta lukien, kun elatussopimus tai oikeuden päätös elatusavusta on voimassa. Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena. Ulosmittauksesta on toimitettava tosite. Jos palautus on huomattava, siitä aiheutuva normiylitys voidaan jaksottaa pidemmälle ajalle. On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti 17-vuotiaiden (esim. opintotuki ja - laina, työtulo). Alle 18-vuotiaan tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät hänen huomioon otettavat menonsa. Alle 18-vuotiaiden vanhempiensa luona asuvien koululaisten lyhytaikaisten ja suhteellisen pienten kesäansioiden osalta käytetään harkintaa sen osalta, otetaanko niitä lainkaan tulona huomioon. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, mikä on ollut yrityksen tulos ja minkä verran ja minä päivinä yrittäjä on tehnyt yksityisottoja edeltävän puolen vuoden aikana. Lisäksi yrittäjä täyttää yrittäjän tuloselvityslomakkeen, joka liitetään varsinaiseen hakemuslomakkeeseen. Selvitetään mahdollisesti km-korvauksina ja päivärahoina yli verotuksessa huomioitavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. (Ks. myös luku 11 Yrittäjät.) Yrittäjyyteen liittyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissaan tapahtuviin muutoksiin. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä tulojen arviointikautena voi olla koko tilikausi. Selvästi kannattamatonta yri- 7

tystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään toimeentulotukea, on selvitettävä, millä asiakas on tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selvitys. 3.2. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (Kohtuullisuudesta ks. esim. KHO 28.2.2003/ 444). 4. TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT 4.1. Perusosa ToTuL 9 Ala-ikäiselle avoliitossa asuvalle ei voi tehdä yhteistä normilaskelmaa ja päätöstä avopuolison kanssa. (Ks. KHO 28.11.2001/2975.) Poste-restantessa asuvalle ja asunnottomalle, useassa eri paikassa oleskelevalle, lasketaan yksin asuvan perusosa. Pyydetään todiste siitä, että henkilö oleskelee vakituisesti paikkakunnalla. Jos aikuinen lapsi asuu täysi-ikäiseksi tultuaan edelleen kotona, hänelle huomioidaan kotona asuvan normi. Kotiin palaavalle täysi-ikäiselle huomioidaan yhteisasujan normi. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistös- 8

sä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Jos erityistilanteissa myönnetään tukea pelkkään ravintoon, myönnetään 49 % perusosasta. 4.2. Perusosan alentaminen Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava yhdessä toimeentulotuen hakijan ja mahdollisesti työvoimaviranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisesta päättää sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. 4.3. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot Asumismenot otetaan huomioon kohtuullisen suuruisina hakijan tai perheen olosuhteet huomioiden. Kohtuullisuusharkinta on aina yksilöllistä. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen suuruutta, eikä tarkoituksena ole tukea vähimmäistoimeentulon ylittävää asumismukavuutta tai -väljyyttä. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Normiin lasketaan asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Asumistukilain 6 :n tarkoittamia asumismenoja ovat vuokra tai yhtiövastike, lämmityskustannukset, vesimaksut, asuntolainan korot ja jätehuolto. Lämmityssähkö sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin yhdessä vuokran kanssa siten, että normilaskelmassa voidaan huomioida lämmityssähköä ja vuokraa yhteensä enintään kohtuullisen asumisnormin veran. Lämmityssähkön osuudeksi lasketaan 70 % laskusta asunnoissa, joissa on sähkölämmitys ja taloussähkön osuudeksi vastaavasti 30 % kokonaissähkölaskusta. Taloussähköllä tarkoitetaan muuta kuin asunnon lämmitykseen kotitaloudessa käytettävää sähköä. Tammikuussa 2013 on tarkistettu kiinteistövälityksestä Forssan vuokra-asuntojen keskimääräinen neliöhinta. Saatujen tietojen perusteella on määritelty kohtuullisena pidettävien asumismenojen enimmäisnormit: Henkilöluku asumisnormi 1 405 / kk 2 550 / kk 3 685 / kk 4 795 / kk 5 850 / kk 6 935 / kk Alivuokralla asuvien asumismenojen huomioimisessa käytetään tapauskohtaista kohtuullisuusharkintaa. Kohtuullisten asumismenojen lisäksi asumiskustannuksina hyväksytään vesi- ja jätevesimaksua enintään 28 /hlö/kk. Kohtuullisena taloussähkönä (ei lämmitys) hyväksytään enintään 40 yhdeltä henkilöltä/kk + 10 / samassa taloudessa asuva henkilö. Jos asunnossa on sähkölämmityksen lisäksi puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena huomioidaan enintään 350 / vuosi. Asumismenojen määrät kirjataan laskelmaan todellisen suuruisina ilmoitettu - sarakkeeseen ja hyväksyttävät menot -sarakkeeseen merkitään enintään asumisnormin mukaiset määrät. Hakemuksen käsittelijä tarkistaa hakemuksen liitteistä (kuitti tai tiliote), että edellisen kuukauden asumismenot on maksettu. Käsittelijä 9

myös antaa tarvittaessa asiakkaalle toimintaohjeita asumiskulujen maksamisen osalta vuokrarästien ym. välttämiseksi. Lämmitysöljyä voi hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. Vesi- ja sähkömenoista tulee esittää asianmukaiset palveluntuottajan alkuperäiset laskut silloin, kun vuokranantaja perii vedestä ja sähköstä maksuja erilaisin vapaamuotoisin laskelmin. Alkuperäinen lasku todentaa sen, että kyseinen meno on syntynyt ja miltä ajalta lasku on. Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää aina yksilöllistä hakijan olosuhteet ja vallitsevan vuokratason huomioon ottavaa harkintaa. Kun asumismenoja kohtuullistetaan, annetaan määräaika, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen, määräaika vähintään 3 kk). Asumismenot otetaan huomioon todellisina tämänkin jälkeen, jos asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuhintaista asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Päätöksen yhteydessä hakijaa opastetaan hakemaan asuntoa Forssa-asunnoilta tai yksityisiltä asunnonvuokraajilta. 4.4. Täydentävään toimeentulotukeen kululuvat menot 4.4.1. Lääkkeet Käsikauppalääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet ja muut pienehköt terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon reseptillä määräämät lääkkeet huomioidaan normilaskelmassa. Asiakkaan tulee esittää voimassaolevat reseptit ja siihen kuuluvat tositteet tai apteekin selvitys ostetuista lääkkeistä. Jos asiakas on saanut E-reseptin, ohjataan asiakasta pyytämään apteekista laskelma lääkeostoista, josta ilmenee lääkkeet ja reseptin antaneen lääkärin nimi. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin määrittämä edullisin lääkevaihtoehto, jos lääkäri ei ole kieltänyt vaihtoa. Tulisi myös suosia sv-korvattavia lääkkeitä, jotka kerryttävät vuosittaista Kelan lääkekattoa. Ensisijaisesti asiakkaat lunastavat itse lääkkeet apteekista. Tarvittaessa voidaan antaa asiakkaalle maksusitoumus apteekkiin lääkkeiden lunastamista varten. Maksusitoumus myönnetään ainoastaan julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämiin reseptilääkkeisiin. Maksusitoumus ei koske itsehoito- eikä vapaankaupan lääkkeitä (esim. rasvat, vitamiinit, sidetarpeet). Laihdutus-, potenssi- tai tupakanvieroituslääkkeisiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Asiakaskohtaisesti on selvitettävä, onko kysymys tilanteesta, jossa lääke on sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Tällöin toimeentulotuen hakijalta edellytetään, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. (KHO 11.8.2006/1887 ja 1889.) Terveydenhoitokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten KELAN tai vakuutusyhtiöiden kautta tulevat korvaukset. Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien (yli 3 kk) tarvittavia hoitotarvikkeita (esim. haavanhoitotuotteet) maksutta asiakkaan käyttöön. 10

4.4.2. Fysikaalinen hoito Hoito on pyrittävä järjestämään terveyskeskuksen kuntoutuksen kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun on ensin selvitetty, että hoito on kiireellistä ja välttämätöntä tai perusteltua, esim. työhön paluun nopeuttamiseksi, eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse. (KHO 1812.2000/3247.) 4.4.3. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu) Lyhytkestoisen hoidon maksu otetaan menona huomioon ja pääsääntöisesti huomioidaan asiakkaalle täysi perusosa ensimmäisen 30 vuorokauden ajan. Sen jälkeen perusosana huomioidaan käyttövara 99 /kk (3,30 /pv) niiltä päiviltä, jolloin asiakas on ollut laitoshoidossa. Asumispalvelusijoituksen ajalta menona huomioidaan muut kuin ravintomenot eli 51 % perusosasta, kun hoito kestää vähintään 1 kk, niiden osalta, joilla on asunto ja/tai erääntyviä, perusosalla katettavia menoja Jos henkilölle on määrätty laitos- ja sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle yleensä synny toimeentulotuen tarvetta. Hoito sisältää kaikki välttämättömät menot. Jos pitkäaikaishoito näyttää jatkuvan pitkään, tulee menojen alentamiseksi harkita mahdollisesta omistus- tai vuokra-asunnosta luopumisesta. Laitoshoidon aikana on asuminen turvattu muulla tavoin. Annetaan sopivaksi katsottava määräaika asian järjestämiseksi tapauskohtaisesti. 4.4.4. Päihdehoito Kuntoutustarpeen arviointi tapahtuu A-klinikalla. Päihdehuollon asiakasmaksuun annetaan maksusitoumus, mikäli asiakkaalla on toimeentulotukioikeus. Asiakkaalle haetaan A-klinikalta ensisijaiset etuudet (sv- päiväraha / kuntoutusraha). Mikäli asiakasmaksu maksetaan toimeentulotuesta, peritään asiakkaan etuudet perusturvalautakunnalle ja asiakkaalle maksetaan käyttövaroja kuntoutusajalle. 4.4.5. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Kunnan järjestämässä palveluasumisessa kotisairaanhoidon menot otetaan perusmenona ja muut menot täydentävänä menona. Tukipalveluista ateriamaksujen osuus katsotaan sisältyvän perusosaan kokonaisuudessaan, jolloin sitä ei huomioida erikseen. Jos asiakkaalla on hoitotuki tulona ja se on myönnetty em. palveluista syntyneiden kulujen perustella, katsotaan sen kattavan toimeentulotukilain 8 :n mukaisesti ensin niitä menoja jotka ovat toimeentulotuessa täydentäviä menoja. 4.4.6. Hammashoito ja hammasproteesit Hammashoidossa käytetään ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotukiasiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään pääsääntöisesti, että hammashoito kustannetaan omin varoin. Isommissa hammashoidon toimenpiteissä kustannukset voidaan jaksottaa esimerkiksi kolmelle kuukaudelle. Hammashoitolaskuista ei huomioida menona peruuttamattomia aikoja. Kun asiakas tarvitsee hammasproteesit, annetaan hänelle maksusitoumus FSTKY:n hammashoitolaan kustannusarvion tekemistä varten. Pääsääntöisesti 11

maksusitoumus kustannusarvion saamisen jälkeen annetaan ainoastaan proteettiseen ja hammastekniseen hoitoon. 4.4.7. Silmälasit Silmälasit voidaan myöntää pääsääntöisesti 3 vuoden välein. Mikäli laseja hakee muu kuin pitkäaikainen toimeentulotuen saaja, tarkastellaan hakijan tulotasoa takautuvasti 2 3 kuukaudelta ennen silmälasien hankkimista sekä hankinnan tarpeellisuutta. Kohtuullisina kustannuksina yksiteholaseista huomioidaan enintään 100 ja moniteholaseista 250. Mikäli lasit ovat jostain syystä kalliimmat, tulee asiakkaan toimittaa joko silmälääkärin tai optikon lausunto näkökyvystään/ silmälasien erityisvaatimuksista sekä hankittava kustannusarvio silmälaseista kolmesta eri optikkoliikkeestä. Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita: työolot, lääkärin määräys. Piilolasinesteet sisältyvät perusosaan. 4.4.8. Päivähoito Muutoin kuin satunnaisesti toimeentulotuen piirissä asioivan perheen tulee hakea muutosta päivähoitomaksuun. Jos kyseessä on esim. vanhemman työn päättyminen ja päivähoitomaksun erääntyminen sen jälkeen, huomioidaan maksu normilaskelman menona. Asiakasmaksulain 11 :n nojalla voidaan päivähoitomaksun perimisestä luopua mm. huollollisista syistä. Päivähoidon asiakasmaksun vapautusmahdollisuuden osalta asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä varhaiskasvatuspäällikköön. Yksityisistä päivähoitopalveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. 4.4.9. Elatusapumaksut Elatusapumaksun maksaminen voidaan ottaa huomioon normilaskelmassa menona, jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut todisteellisesti suoritettu. Muussa tapauksessa on ensisijaisesti haettava elatusmaksuun muutosta ja elatusmaksun saaja hakee elatustukea. Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyyspäiväraha) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta maksajan tulona huomioon. 4.5. Muut erityismenot ToTuL 7c :n 3 kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuja menoja. Erityismenoja huomioitaessa on syytä tarkastella perheen kokonaistilannetta pidemmällä aikavälillä ja perheen toimeentulotuen lisäksi saamia muita tuloja ja etuuksia. Erityismenojen huomioon ottamisen on perustuttava todelliseen tarpeeseen kokonaistilanne huomioon ottaen. Perustelu tulee merkitä asiakkaan asiakaskertomukseen. 4.5.1. Hautauskustannukset Tukea voidaan myöntää välttämättömien hautausmenojen kattamiseen maksusitoumuksena varattomalle henkilölle. Välttämättömät hautausmenot sisältävät arkun, vainajan vaatetuksen, kuljetuksen ja yksinkertaisen kukan arkun kannelle. Hautausavustus on enintään 550. Lisäksi täysin varattomalle vainajalle, jolla ei 12

ole lähiomaisia, voidaan myöntää 265 seurakunnan haudan kaivuu- ja peittokustannuksiin sekä hautapaikkaan. Toimeentulotukipäätös perustuu vainajan kuolinpäivän taloudelliseen tilanteeseen. Pääsääntöisesti päätös hautausavustuksesta tehdään vasta kun on saatu perunkirjatiedot. Muita hautauskustannuksia ei huomioida, kuten muistotilaisuuspaikan vuokraa, sanomalehti-ilmoituksia, hautakiveä, siunauskappeliin kukkia tms. Omaiset vastaavat itse sopimistaan kuluista, mutta eivät vainajan veloista, kuten maksamatta jääneistä laskuista. Jos hautaus tapahtuu toiselle paikkakunnalle, vastaavat omaiset kuljetuskustannuksista. Lähiomaiselle (puoliso, lapset, vanhemmat, puolison vanhemmat, sisarukset) voidaan myöntää avustusta 50 hautajaiskuluihin (matkat/ vaatteet/kukkavihko). 4.5.2. Kodin hankinnat Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa enintään 300. Kysymys on ensisijaisesti kertaluontoisesta alkukalustuksesta, joka sisältää sängyn, keittiön pöydän ja tuolit sekä ruokailu ja ruuanvalmistusvälineet. Kodin irtaimistoa hankittaessa tulee ensisijaisesti selvittää mahdollisuus hankkia ne käytettynä. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja. Avioerotilanteessa välttämättömät tarvikkeet katsotaan saatavan pääsääntöisesti yhteisestä kodista (omaisuuden ositus). Pesukoneen hankintaan voidaan myöntää 300 pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneille lapsiperheille. 4.5.3. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet Lastenvaunuihin, yhdistelmävaunuihin ja /tai rattaisiin voidaan myöntää tukea enintään 250 ensimmäiselle lapselle, pinnasänkyyn ja hoitopöytään enintään 50. Ne edellytetään hankittavaksi käytettynä ja hankinnasta on esitettävä tosite. 4.5.4. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Etävanhemman menona voidaan huomioida lapsen perusosa tapaamispäivää kohden. Etävanhemmalle aiheutuvia matkakuluja voidaan huomioida halvimman matkustustavan mukaisina. Oman auton käytöstä huomioidaan 0.15 /km. Tapaamisen toteutumisesta ja mahdollisista matkakuluista on esitettävä selvitys, jota varten on oma lomakkeensa. 4.5.5. Lasten harrastusmenot Jos perhe on ollut pitkään toimeentulotuen asiakkuudessa, voidaan lasten harrastusmenoja tukea enintään 250 /lapsi/vuosi. Tavalliset harrastusvälineet edellytetään pääsääntöisesti hankittavan perusosalla. 4.5.6. Vuokravakuus Vuokravakuus annetaan maksusitoumuksena. Rahana vakuus voidaan maksaa vain poikkeustapauksissa. Vuokravakuutena voidaan myöntää enintään 1 kk:n vuokraa vastaava määrä. Vuokravakuutta ei yleensä voida myöntää pelkästään, jos hakija ei muuten ole oikeutettu toimeentulotukeen. Kriisitilanteessa voi harkita ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä henkilölle, jolla ei ole varsinaista toimeentulotukioikeutta. 13

4.5.7. Muuttokulut Toimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin muuttokuluihin esitettyjen tositteiden perusteella silloin kun muutto on perusteltu. Muutosta tulee aina neuvotella etukäteen työntekijän kanssa. Ensisijaisesti asiakasta ohjataan järjestelemään muuttoasiat itsenäisesti halvimmalla tavalla (peräkärryn vuokraus, auton lainaus, oman auton polttoainekulut). Pääsääntöisesti apumiehen käyttämistä ei korvata. Kuljetusliikkeelle ei kuulu muuttotavaroiden pakkaus eikä purku eikä siihen käytettyä aikaa korvata toimeentulotukena. Paikkakunnalta poismuutosta aiheutuvista kustannuksista on etukäteen pyydettävä kustannusarvio useammalta kuin yhdeltä muuttopalveluja tuottavalta yritykseltä. Forssan sisäisiin muuttoihin voidaan myöntää avustusta enintään 100. 4.5.8. Romaninaisen vaatetus Romaninaisen vaatetukseen voidaan perusosaan sisältyvien vaatemenojen lisäksi myöntää hameen hankintaan enintään 500 joka toinen vuosi. Edellytyksenä on, että hakija on Forssassa vähintään vuoden asunut pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas ja oikeus toimeentulotukeen syntyy normilaskelman perusteella. 4.5.9. Opiskelukustannukset Opiskelujen alkuvaiheen hankinnoissa voidaan tukea myöntää harkinnanvaraisesti esim. työasuihin ja jalkineisiin, mikäli opiskelu vaarantuu puuttuvien välineiden vuoksi. Oppikirjat suositellaan hankittavaksi käytettyinä. Kirjojen kustannuksista huomioidaan yleensä puolet. Toimeentulotukea myönnettäessä katsotaan opiskelijan kokonaistilanne esim. ovatko vanhemmat toimeentulotukiasiakkaita. Ei-tutkintoon johtavan opiskelun tai toisen tutkinnon suorittamisesta johtuvien opiskelukustannusten huomioimisesta normilaskelmassa päätetään tapauskohtaisesti. 4.5.10 Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus Henkilöllisyystodistuksen tai passin hankinta sisältyy perusosaan, eikä niitä huomioida erityismenona. Kansalaisuushakemuksen kustannuksia arvioitaessa tulee asiakkaan kokonaistilanne ottaa huomioon päätöstä tehtäessä. (KHO 22.8.2001/1903) 5. ERITYISTILANTEET 5.1. Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, osamaksuvelat ja maksurästit Lainojen lyhennyksiä, kulutusluottoja, osamaksuvelkoja ja maksurästejä ei pääsääntöisesti oteta toimeentulotuessa menona huomioon. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan/ pankin kanssa lyhennysten lykkäämisestä ja velkajärjestelyyn hakeutumisesta. Velkajärjestelypäätöksen jälkeen ei pitäisi syntyä toimeentulotuen tarvetta. Jos kuitenkin taloudellinen tilanne velkajärjestelypäätöksen jälkeen muuttuu tai tulee suuria sairauskuluja, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti siten, että maksuohjelman mukainen meno otetaan huomioon toimeentulotuessa. Erilaiset maksurästit voidaan huomioida menoksi harkinnan mukaan, mikäli menon aiheutumiskuukautena olisi ollut oikeus toimeentulotukeen ja kyseessä on muutoin hyväksyttävä meno. Kyseisen kuukauden tulot ja menot on selvitettävä. 5.2. Jäännösvero Jäännösveroja ei oteta huomioon menona, eikä niihin myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotuen saaja voi hakea vapautusta/ lykkäystä jäännösverosta, mitä var- 14

ten voidaan antaa sosiaaliviranomaisen varallisuuslausunto. (ks. KHO 23.5.2000/ 939.) 5.3. Matkakustannukset Matkakustannukset sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Työvoimatoimisto myöntää avustusta työttömälle työnhakumatkaan silloin, kun haettava työ on työvoimatoimiston osoittama. Työtön henkilö voi myös saada Kelasta määräaikaista matka-avustusta, jos työmatkan pituus on yli 80 km. Matkaavustusta ei oteta tulona huomioon, ja vastaavasti työmatkakuluja ei tällöin oteta menona huomioon. Paluumatka kotipaikkakunnalle voidaan myöntää vain erityisen perustelluista syistä, jos avustamisen tarve katsotaan kiireelliseksi. Suoritetut matkakustannukset voidaan sopimuksen mukaan periä kotipaikkakunnan sosiaalitoimelta (yhteydenotto kotipaikkakunnan sosiaalitoimeen ennen päätöksentekoa ja päätökseen merkintä siitä, kenen kotipaikkakunnan viranhaltijan kanssa asiasta on sovittu). 5.4. Ulosmittaus, ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma ja Kelan perintä Suoraan ulosmitattava tulo ei ole elantoon käytettävissä eikä sitä oteta huomioon laskelmissa tulona. Tulona otetaan huomioon vain ulosmittauksen jälkeen käyttöön jäävä tulo. Ulosottomies voi palkan ulosmittauksen sijasta vahvistaa velallisen kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus on, että ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman mukaiset maksut otettaisiin toimeentulotukea myönnettäessä huomioon menona samalla tavoin, kuin jos määrä olisi ulosmitattu palkasta tai siihen rinnastettavasta tulosta. Ministeriön suositus on pääsääntöisesti kannatettava, mutta jos asiakas on niin pienituloinen, ettei ulosottaja perisi varsinaista ulosottoa lainkaan, ei vapaaehtoisia maksuja ole perusteltua huomioida menona toimeentulotuessa. Jos asiakas vapaaehtoisella sopimuksella maksaa ulosmittaukseen ensin tililleen tulleista varoista, otetaan tulo huomioon, koska se on ollut asiakkaan käytettävissä. Sama menettely koskee Kelan tekemiä perintöjä. Mikäli asiakas maksaa Kelan takaisinperintää muulla tavoin vapaaehtoisesti tililleen tulleista varoista, ei takaisin maksua oteta menona huomioon. (KHO 13.2.2007/293 ja KHO 5.7.2007/1800.) Sen sijaan asiakasta informoidaan mahdollisuudesta tehdä Kelan kanssa sopimus siitä, että se velkoisi takaisinperinnät kohtuullisissa osissa maksussa olevista etuuksista. Suurien ulosmittausten kyseessä ollessa tulee asiakas ohjata velkaneuvontaan. (KHO 3.4.2001/ 674 ja 27.1.2006/ 135.) 5.5. Vuokrarästit Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma rästiintymiskuukausille. Jos rästit jäävät vajeeksi eikä niihin ole aikaisemmin myönnetty toimeentulotukea tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää toimeentulotukena. Jos rästit ovat huomattavan suuret ja häätö uhkaa, rästeistä tulee olla vuokranantajan selvitys ja tällöin on harkittava tarkoituksenmukaisinta ratkaisua asumisen järjestämiseksi ja rästien maksamiseksi. Jos toimeentulotukea haetaan vain vuokrarästeihin eikä muuten normilaskelmassa jää vajetta, on selvitettävä ne syyt, miksi vuokrat ovat jääneet maksamatta. Var- 15

mistetaan, että hakijan asumistuki on voimassa ja se maksetaan suoraan vuokranantajalle. Vuokranmaksua tuetaan seurannan avulla. Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukena myönnetä toista kertaa. Kyseeseen voi tulla ehkäisevä toimeentulotuki. 5.6. Opiskelijan toimeentulotuki Opintolaina katsotaan tuloksi kaikilla päätoimisilla opiskelijoilla, joilla on siihen oikeus. Mikäli opiskelija ei voi saada opintolainaa, on asiasta esitettävä Kelan päätös valtiontakauksen hylkäämisestä. Riittävänä selvityksenä ei voida pitää esimerkiksi tositetta siitä, että hakijan luottotiedot ovat menneet tai vastaavaa. Huomattava on, että maksuhäiriömerkintä ei ole ikuinen. (Ks. KHO 2005/625.) Kesäajan toimeentulotukea haettaessa tulee esittää selvitykset asumismenoista, opintoetuuksista, opintolainan nostosta, todistus työnhausta ja muista asiaa selventävistä seikoista, kuten oleskelusta kesäaikana. Opiskelija täyttää hakemuksen liitteeksi opiskelijan olosuhdeselvityksen. (Ks. myös KHO 30.11.1999/ 3854.) Jos opiskelu on viivästynyt eikä opiskelija saa enää opintotukea, tulee hänen laatia suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen kuin toimeentulotukea myönnetään. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 %:lla, jos opiskelija ei pysty edelleenkään määräajassa (annetaan 1-2 kk) suorittamaan opintojaan loppuun ja hän siten laiminlyö velvollisuutensa kykynsä mukaan pitää huolta elatuksestaan. (Ks. KHO 22.6.2001/ 1481.) Jos opiskelija suorittaa toista tutkintoa siten, että opintoetuuksien enimmäismäärä on jo käytetty, opiskelijan tulisi rahoittaa vapaaehtoinen opiskelu muulla tavalla. Opiskelija voi kuitenkin saada asumistukea asumiskustannuksiin. Toimeentulotukea voidaan myöntää, mutta perusosaa voidaan alentaa 20 %:lla Toimeentulotukilain 10 :n 1 kohdan mukaisesti. (Ks. esim. KHO 4.10.2006/ 2547.) Päätöksen toimeentulotuen myöntämisestä tällaisessa tapauksessa tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Opiskelijan luvalla voidaan tilannetta ja opintojen edistymistä selvittää ottamalla yhteyttä opinto-ohjaajaan tai opintosihteeriin. Alaikäisen, kodin ulkopuolella asuvan kohdalla on muistettava, että vanhemmat ovat elatusvelvollisia, ja mahdollista toimeentulotukea myönnettäessä voidaan tuki myöntää takaisinperinnällä, mikäli vanhemmat ovat laiminlyöneet elatusvelvollisuuden. Vain tosiasialliset vanhempien avustukset huomioidaan (raha, ruoka, vaatteet jne.). 5.7. Jälkihuollossa oleva nuori Jos asiakkaana on toisen kunnan jälkihuollossa oleva nuori, neuvotellaan toimeentulotuen myöntämiskäytännöstä ja toimeentulotuen perinnästä jälkihuoltovastuussa olevan sosiaalityöntekijän kanssa (jälkihuoltosuunnitelma). Toimeentulotukipäätöksestä tehdään takaisinperintäpäätös ja päätös lähetetään sisäisessä postissa toimistopalveluihin laskutusta varten. 5.8. Vankilassa olevat ja vapautuvat Lyhytaikaisen pääsääntöisesti enintään kolmen kuukauden pituisen vankilatuomion aikana voidaan maksaa asunnon säilyttämiseksi asumiskulut vankilassa oloaikana edellyttäen, että henkilöllä ei ole työtuloja vankilassa oloaikana (tarkistettava). Jos joku perheenjäsenistä on vankilassa ja kotona asuvaa perhettä tuetaan toimeentulotuella, on tarkistettava vankilassa olevan työtulot ja siitä perheen 16

elatukseen mahdollisesti maksettava osuus. (Ks. esim. KHO 24.3.2003/ 674.) Vanki saa tarvittavan vaatetuksen, terveydenhuollon ja tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei toimeentulotukea näihin menoihin myönnetä. Silmälaseihin tai hammasproteeseihin ei saa valtion tukea, ellei kyse ole sairaudesta. Jos vangilla ei ole työtuloja tai säästöjä, myönnetään toimeentulotukena tarpeenmukainen käyttövara. Vankilasta vapautuneen on selvitettävä mahdolliset ansionsa kolmelta viimeiseltä vankilassaolokuukaudelta. 5.9. Yrittäjät Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu, voidaan tukea toimeentulotuella yleensä vain lyhytaikaisesti toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen. Yrittäjälle annetaan määräaika lopettaa kannattamaton yritystoiminta, yleensä 3 kk, jonka jälkeen yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi tai saa toimeentulonsa muulla tavoin. Päätökseen kirjoitetaan tieto järjestelyajan antamisesta kohtaan Toimintaohje asiakkaalle. Yrittäjän on tehtävä lopettamisilmoitus kaupparekisteriin. Jos yrittäjä ei lopeta kannattamatonta yritystoimintaansa määräajan kuluessa, voidaan perusosaa alentaa 20%:lla sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle. (KHO 20.6.2001/1472.) Jos tuen tarve jää alle 3 kk:n, voidaan tukea myöntää yritystoiminnasta saatujen selvitysten perusteella. Kirjanpitäjän todistuksesta ilmenee, kuinka paljon yrityksestä on tullut yrittäjän hyväksi esim. puolen vuoden ajalta. On selvitettävä mahdolliset ylisuuret, yli työehtosopimuksen maksetut päivärahat ja matkakorvaukset. Yrittäjän tuloa ovat mm. maksettu palkka, osuus tuotosta, yksityisnostot, päivärahat, voitto ja mahdollinen starttiraha. Yrityksen menoja ei toimeentulotuessa voida ottaa huomioon. 5.10. Poste Restante- osoitteessa asuvat Poste Restante-osoitteessa asuvilta on pyydettävä selvitys kuukausittain, missä yöpyvät. Heidän on todistettava vakinainen oleskelunsa Forssassa. Todisteena käy esim. sen henkilön allekirjoittama todiste luona-asumisesta, jonka luona pääsääntöisesti oleskelee. Jos ei pysty todistamaan vakinaistaasumista kunnassa, voi saada vain kiireellistä toimeentulotukea. Pääsääntöisesti asunnottomilta lasketaan yksin asuvan perusosa. ole käytettävissä. 5.11. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 10 luvun 3 :n 1 momentissa tarkoitetun ylläpitokorvauksen suuruinen toimintaraha osallistumispäivää kohti. Lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan osallistumisesta aiheutuvista matkakuluista toimeentulotukena matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti (seutulippu silloin kun se on käytettävissä). Oman auton käyttö (0,25 /km) hyväksytään, mikäli matka ylittää 5 km eikä yleistä kulkuneuvoa ole käytettävissä. 17

5.12. Välitystili Silloin, kun asiakas ei erilaisista tukitoimenpiteistä huolimatta kykene hallitsemaan rahavarojaan, on lainsäädännön perusteella mahdollista periä asiakkaan suostumuksella hänen tulonsa sosiaalitoimen välitystilille maksettavaksi. Näin turvataan laskujen maksu ja asiakkaan elanto. Välitystiliä voi käyttää esim. tilapäisenä keinona asiakkaan taloudellisen tilanteen vakauttamisessa. Näin voidaan menetellä esim. häädön uhatessa maksamattomien vuokrien takia, sopimus maksuohjelmasta vuokranantajan kanssa pitää neuvotella ensin. Välitystiliasiakkuus on maksutonta palvelua ja päätöksen sen myöntämisestä tekee aikuissosiaalityön päällikkö. 5.13. Edunvalvonta ja toimeentulotuki Edunvalvonnan hakeminen on tarpeen pysyvämmän taloudenhoidon saamiseksi. Sitä haetaan maistraatilta ja hakemukseen tarvitaan myös lääkärinlausunto asiakkaan terveydellisestä tilasta. Hakemuksessa tulee kuvata konkreettisesti, miten asiakkaan kanssa on työskennelty taloudenpidon haltuun saattamiseksi. Holhoustoimesta annetun lain mukaisen ilmoituksen tai hakemuksen tekemisestä holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle päättävät Hallintosäännön 20 :n mukaan toimeentulotuen ratkaisuvaltaa omaavista viranhaltijoista lastensuojelun päällikkö, lastensuojelun vastuualueen sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityön päällikkö ja aikuissosiaalityön vastuualueen sosiaalityöntekijä. Kun edunvalvoja hakee asiakkaalleen toimeentulotukea, tulee hänen liittää hakemukseen joko tiliote asiakkaansa yksityiskäytössä olevasta tilistä tai tilituloste yksityistilin saldosta ja sen, että hakijalla ei ole säästöjä tai varallisuutta tai muita tuloja kuin edunvalvojan tiedossa olevat tulot. Edunvalvojan palkkio otetaan toimeentulotukilaskelmassa kuukausittain menona huomioon täydentävänä toimeentulotukena (Totul 7 c :n 3 kohdan mukaisesti). Avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat edunvalvonnan asiakkaat käsitellään toimeentulotuessa normaalilla tavalla perheenä tulojensa ja menojensa puolesta. 5.14. Velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jota kuntien tulee asukkailleen järjestää. Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan yksityishenkilöille tietoa ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta sekä avustetaan taloudenpidon suunnittelussa. Ylivelkaantuneita avustetaan velkaongelmien hoitamisessa joko vapaaehtoisin sopimuksin tai velkajärjestelynä tuomioistuimessa. 18