Talven tuoksuja Jaakko Kuusisto, kapellimestari Elina Vähälä, viulu TORSTAINA 19.9.2013 KLO 19 MADETOJAN SALI
Ohjelma Torstaina 19.9.2013 klo 19 TALVEN TUOKSUJA Jaakko Kuusisto, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Jaakko Kuusisto (1974 ): Wiima op. 27 Jaakko Kuusisto: Viulukonsertto op. 28 Moderato Lento Molto allegro väliaika 20 min. Pjotr Tšaikovski (1840 1893): Sinfonia nro 1 g-molli op. 13 ( Talviunelmia ) Allegro tranquillo Adagio cantabile, ma non tanto Scherzo (Allegro scherzando giocoso) Finale (Andante lugubre Allegro maestoso) Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty. Konsertti päättyy n. klo 20.50 Jälkikaiku konsertin jälkeen. Illan taiteilijoita jututtaa Kimmo Pihlajamaa. Ravintola Preludin palvelupiste on auki Jälkikaiun ajan. Jaakko Kuusiston viulukonserton levyjä on myytävänä sekä väliajalla että konsertin jälkeen, taiteilijoilta saa halutessaan omistuskirjoituksen Jälkikaiun yhteydessä. Konserttiyhteistyössä OAMK
Jaakko Kuusisto: Wiima op. 27, Viulukonsertto op. 28 Wiima op. 27 (2008 2011) perustuu jousikvartetille aiemmin valmistuneeseen Play III:een. Kuusiston Play-sarjan teokset peilaavat otsikkonsa kaikkia merkityksiä, soittamista, leikkimistä ja pelaamista. Meta 4:lle sävelletty kvartettoteos on Wiimassa laajentunut, rikastunut ja vahvistunut (kontrabasso) tiiviiksi runoelmaksi jousiorkesterille. Kuusisto kuvailee Wiimaa näin: Sävelkieli on tavallaan tonaliteetteihin ankkuroitua, mutta toisaalta tämä ankkuri on paikoin erittäin löyhä. Rakennusmateriaalina on toisaalta yksi perusharmonia: F-bassolle rakennettu E-duurikolmisointu ja kvintti-intervallille paljolti perustuva melodiikka. Taipumukseni on hakea sointeja ja värejä lähtemällä liikkeelle jostain melko yksinkertaisesta sointurakenteesta, ja lisäämällä siihen dissonoivia, häiritseviä elementtejä. Wiimassa asettuvat vastakkain alussa kuultava hurja ja taiturillinen kiihko sekä sitä seuraava melodinen ja hidas elementti. Tuota rauhaa Kuusisto pyrkii häiritsemään ja provosoi D-duuriin ankkuroitua musiikkia ulos mukavuusalueeltaan. Liikkeelle lähdettyään teoksen vastakkaiset elementit sekoittuvat, mutta rauha palaa vielä ennen loppua, johon alkujakson aihe ilmaantuu rytmisesti latautuneena. Päätöksessä juhlii alkua säestänyt ja teoksen eri vaiheita värittänyt efektinomainen, improvisatorinen sävelkudos, Kuusisto kuvaa. Kuusisto suunnitteli oman viulukonserton säveltämistä vuoden 2000 paikkeilla, jolloin hän esitti monia kotimaisia teoksia, Uljas Pulkkisin, Einojuhani Rautavaaran konserttoja ja Kalevi Ahon kolmatta sinfoniaa viululle ja orkesterille. Projekti jäi kuitenkin uinumaan, kunnes lahtelaissyntyinen viulisti Elina Vähälä pyysi Kuusistolta viulukonserttoa. Senkin jälkeen Kuusiston viulukonsertto op. 28 (2011 2012) tarvitsi pitkän kypsyttelyn, jonka aikana säveltäjä pohti teoksen rakennetta ja kokoonpanoa. Monista radikaaleistakin vaihtoehdoista siivilöityi teokseen melko perinteisiä ratkaisuja. Lopputuloksesta kuitenkin kuulee, että ratkaisut on jouduttu löytämään ja perustelemaan huolella, eikä vain siepattu apteekin hyllyltä. Kolmiosaisen muodon käsittelyssä voi havaita samanlaista pyrkimystä orgaanisuuteen kuin aikoinaan Sibeliuksen viulukonsertossa. Laaja avausosa (Moderato) alkaa sooloviulun kadenssilla, taiturilliset parametrit asettavalla ja solistin persoonallisuutta määrittävällä johdannolla, jonka orkesteri keskeyttää innosta malttamattomana. Vasta tämän jälkeen puhkeaa kukkaan osan pääteema yhä korkeammalle kaartaen. Tuo liike kohti hurmioituneita ja liverteisiä korkeuksia luonnehtii koko avausosaa orkesterin aaltoillessa dramaattisesti solistinsa ympärillä. Sonaattimuotoisen osan lopussa rytminen jännite tiivistyy ja paiskaa musiikin attacca ( tauotta ) hitaaseen osaan (Lento).
Sen alkuun orkesteri maalaa mystis-eksoottista yömaisemaa, johon sooloviulu vaeltaa matkakumppaninaan klarinetti ja oboe. Aistikkaat sointivärit ja hiljaisista urkupisteistä kasvava odotuksen tunne lataavat myös rapsodisesti polveilevan viulusoolon. Välitaitteessa odotukset purkautuvat viulun intohimoiseen, väkevien orkesterirepliikkien höystämään resitatiiviin. Vasta aivan lopussa musiikki sulkeutuu takaisin hiljaisuuteen. Finaalia (Molto allegro) Kuusisto on luonnehtinut ikiliikkujamaiseksi. Motoriset rytmit, kilisevät ja nakuttavat lyömäsoittimet antavat välillä tilaa uljaasti kaartuville melodioille, mutta muuten musiikkia hallitsee valtava eteenpäin menemisen pakko. Kuusiston taitoa on kirjoittaa uhkea orkesteriosuus niin, että sooloviulu purjehtii ja puikkelehtii sen lomassa vapautuneesti. Myös täällä liike suuntautuu ylöspäin ja kiihtyy loppusuoralla vimmatuksi taiturisyöksyksi. Kuusiston viulukonsertto on syystä omistettu Elina Vähälälle. Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 1 g-molli op. 13, "Talviunelmia" "Ilman sumuharsot hajoo,/ kuu kun esiin tunkeutuu,/ surumieleen kentät vajoo,/ alakuloisuuteen kuun./ Troikka kiitää hangen pintaa,/ helkkyy kielet kulkusten,/ ikävällä painaa rintaa/ soitto yksitoikkoinen." (Aleksandr Pushkin, suom. Lauri Kemiläinen). Pjotr Tšaikovskin (1840 1893) ensimmäinen sinfonia ei ensimmäisenä versiona vuonna 1866 saanut ymmärrystä osakseen. Teos oli ensimmäinen laajamuotoinen sävellys, johon Tšaikovski tarttui valmistuttuaan Pietarin konservatoriosta ja sävellystyö oli ajaa hänet hermoromahduksen partaalle, valvottuine öineen ja harhanäkyineen. Pietarin konservatorion auktoriteettien, Anton Rubinsteinin ja Nikolai Zaremban tuomio oli tyly, eivätkä irrallisten osien esitykset muuttaneet suhtautumista. Moskovassa teos herätti enemmän vastakaikua ja Nikolai Rubinstein johti teoksen uudistetun laitoksen kantaesityksen vuonna 1868. Tšaikovski kuitenkin jatkoi sinfonian muokkausta, mm. vaihtoi scherzon (pianosonaatista op. post. 80), julkaisten lopullisen version vasta vuonna 1875. "En tiedä tunnetteko tämän teokseni. Vaikka se on monin tavoin epäkypsä, se on omilla ehdoillaan parempi ja merkittävämpi kuin moni myöhäisempi sävellykseni." Kirjeessään (1883) suojelijalleen Nadezda von Meckille Tšaikovski paljastaa, että vaikeuksista huolimatta hän säilytti uskonsa esikoissinfoniaansa.
Vaikka ensimmäinen sinfonia g-molli op. 13 on Tšaikovskin sinfonioista ainoa, joka sisältää tekstiviitteitä, se on hengeltään vähemmän ohjelmallinen kuin kohtalodramatiikan ohjaamat neljäs tai viides sinfonia. "Talviunelmia" otsikko ei viittaa niinkään maisemamaalailuun kuin venäläisen taiteen yhteen perusteemaan, talvisen maiseman ja pohjoisen sieluntilan väliseen yhteyteen. Ensimmäinen osa (Allegro tranquillo) on Tšaikovskin omaperäisimpiä sinfonianosia ja temaattiselta rakenteeltaan yllättävä. Otsikon ("Unelmia talvisella tiellä") kuvaama lyyrinen perustunnelma on latautunut jo jousitremoloiden ylle kohoavissa puhallinaiheissa ja jännitteinen kehittely johtaa myrskyisän huipennuksen jälkeen klarinetin idylliseen sivuteemaan. Talven majesteetillinen voima ja henkilökohtaiset mietteet sulautuvat slaavilaiseksi tajunnanvirraksi, jossa maalauksellinen aihe on transformoitunut puhtaasti musiikillisiksi mielenliikkeiksi. Toinen osa (Adagio cantabile ma non tanto) on hahmoltaan yksinkertaisempi ja sen alaotsikko ("Sulkeutunut hämärän maa") heijastuu herkästi sordinoitujen jousten johdannossa. Oboen esittelemä kansanlaulumainen pääteema kasvaa taitavasti soitinnettuna, kunnes sen keskeyttävät jousien pyryiset tremolot jotka laskevat irti uljaasti kajahtavat käyrätorvet. Melodian paatoksellisessa huipennuksessa tuntuu soivan koko venäläinen elämäntunto. Johdannon kertaus soi voipuneen nostalgisesti. Scherzossa (Allegro scherzando e giocoso) on mendelssohnmaista keveyttä, mutta mollisävyt pitävät esitysmerkinnän kehottaman hilpeyden aisoissa. Triotaitteesta löytyy Tšaikovskin ensimmäinen sinfoninen valssi, melankolisessa salonkityylissä. Yksinkertainen synkopointi ilman tempovaihdosta palauttaa päätaitteen ja koodassa valssi pyörähtää viimeisen kerran patarumpujen kolkuttaessa scherzo-aihetta. Viimeinen osa ei kaihda ulkokohtaistakaan dramatiikkaa. Vaikka finaalin Tšaikovskin mielestä sopikin olla banaali, ensimmäisen sinfonian päätöksestä kaikuu kaiken komeuden alta vapautunut ilo. Hidas ja synkkä johdanto (Andante lugubre) esittelee tyypillisen kansanlauluaiheen, joka voimistuu ja kiihtyy (Allegro moderato) valmistaakseen sotaisan vaskiteeman (Allegro maestoso) esiintuloa. Kontrapunktinen kehittely ei oikein nouse siivilleen, näppärästä fugatosta huolimatta. Komean rynnistyksen jälkeen kehittely raukeaa Andante lugubren kertaukseen, jonka hämärästä voitokas loppukertaus nousee. Pitkä kooda ansaitsee erityisen huomion: Tšaikovski kasvattaa retorista päätösryskettä yli odotusten villiksi riemujuhlaksi. Antti Häyrynen
Jaakko Kuusisto, kapellimestari Viulisti, kapellimestari ja säveltäjä Jaakko Kuusisto (s. 1974) on opiskellut viulunsoittoa Géza Szilvayn, Tuomas Haapasen, Miriam Friedin ja Paul Bissin oppilaana. Kuopion viulukilpailun 1989 voiton jälkeen Kuusisto on saavuttanut huippusijoja lukuisissa kansainvälisissä viulukilpailuissa. Sittemmin hän on esiintynyt käytännössä kaikkien suomalaisorkesterien sekä useiden ulkomaisten orkestereiden solistina. Hän kuuluu myös kotimaisten kesäfestivaalien vakiovieraisiin. Vuodesta 2013 alkaen Kuusisto on toiminut Oulun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana sekä Oulun konservatorion ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteisen Oulu Festivo -orkesterin taiteellisena neuvonantajana. Kuusisto on levyttänyt suuren määrän suomalaista musiikkia. Hänen kiinnostuksensa musiikin eri osa-alueisiin on johtanut esiintymisiin ja levytyksiin myös jazzin ja tangon saralla. Kuusiston kapellimestarityöskentely alkoi vuonna 2003. Kaksi vuotta myöhemmin hänet kiinnitettiin Oulu Sinfonian päävierailijaksi. Neljä vuotta kestäneen kautensa aikana hän johti sinfoniakonserttien lisäksi mm. Sallisen Punainen viiva -oopperan sekä suurimuotoisia viihdekonsertteja. Viime vuosina hän on noussut myös mm. Minnesota Orchestran, BBC Concert Orchestran, Sydneyn sinfoniaorkesterin, Belgian kuninkaallisen filharmonian, Tallinnan, Liettuan ja Lausannen kamariorkesterien, Avanti!n sekä Tapiola Sinfoniettan eteen. Säveltäminen on aina ollut kiinteä osa Jaakko Kuusiston muusikkoutta. Hän opiskeli sävellystä Eero Hämeenniemen ja David Dzubayn johdolla. Sävellyksiä häneltä ovat tilanneet mm. Kuhmon Kamarimusiikki, kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu sekä Yhdysvaltain merkittävimpiin musiikkijuhliin lukeutuva Ravinia Festival. Lukuisien kamarimusiikkiteosten lisäksi Kuusiston teosluetteloon kuuluu orkesterimusiikkia, elokuvamusiikkia sekä kolme oopperaa. Hänen viimeisin suurimuotoinen teoksensa on tässä konsertissa kuultava Elina Vähälälle omistettu viulukonsertto, joka sai menestyksekkään kantaesityksen Lahdessa keväällä 2012. Kokonaan oman lukunsa Kuusiston toiminnassa muodostaa Sinfonia Lahti, jonka konserttimestarina hän toimi 1999 2012. Vuosien mittaan työnkuva Lahdessa sisälsi niin solisti- ja kapellimestaritehtäviä kuin sävellys- ja sovitustyötäkin. Hänen johtamiinsa produktioihin kuuluvat mm. menestyksekkäät Abba- ja Queenviihdekonsertit, Jesus Christ Superstar -musikaalin konserttiesitykset sekä useat mm. Sibeliuksen, Järnefeltin ja Ilkka Kuusiston musiikkia sisältävät levytykset BIS-levymerkille.
Elina Vähälä, viulu Viulisti Elina Vähälä kuuluu suomalaisten instrumentalistien kansainväliseen kärkikaartiin. Hän debytoi Lahden Kaupunginorkesterin solistina jo 12-vuotiaana. Myöhemmin kapellimestari Osmo Vänskä valitsi hänet nykyisen Sinfonia Lahden Vuoden nuoreksi solistiksi. Vähälän muusikonuraa on vauhdittanut mm. voitto Young Concert Artists International Auditions -kilpailussa New Yorkissa vuonna 1999. Kuluvalla kaudella Vähälää voi kuulla Oulun lisäksi muun muassa Okko Kamun johtaman Sinfonia Lahden Etelä-Amerikan kiertueen, Madridin RTVE-sinfoniaorkesterin sekä Oregonin sinfoniaorkesterin solistina. Lisäksi hän vierailee lukuisilla kamarimusiikkifestivaaleilla, joista mainittakoon Spring Light Chamber Music Festival, Naantalin musiikkijuhlat ja Kuhmon kamarimusiikkifestivaali. Vähälä on syksyllä 2009 toimintansa aloittaneen Suomen Kulttuurirahaston tukeman Viuluakatemian perustajajäsen sekä Karlsruhen musiikkikorkeakoulun viuluprofessori. Elina Vähälän ohjelmisto kattaa musiikin aikakaudet barokista nykypäivään. Hän on kantaesittänyt pianisti-kapellimestari Ralf Gothónin kanssa Aulis Sallisen Kamarikonserton sekä Curtis Curtis-Smithin Kaksoiskonserton. Hän oli myös John Coriglianon viulukonserton Punainen Viulu Pohjoismaiden ensiesityksen solistina. Vähälä on aktiivinen kamarimuusikko, jonka partnereihin lukeutuvat mm. Juri Bashmet, Patrick Gallois, Jan-Erik Gustafsson sekä Paavali Jumppanen. Elina Vähälä aloitti viulunsoiton 3-vuotiaana Seppo Reinikaisen johdolla Päijät-Hämeen konservatoriossa ja jatkoi siellä Pertti Sutisen oppilaana. Vuosien varrella häntä ovat opettaneet Kuhmon Viulukoulussa mm. Pavel Vernikov ja Ana Chumachenco. Opintonsa Sibelius-Akatemiassa Vähälä suoritti Tuomas Haapasen johdolla. Elina Vähälän soitin on Giovanni Battista Guadagnini vuodelta 1780.
Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Viime kauden orkesterin taiteellisena partnerina ollut Johannes Gustavsson on tästä syksystä lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Vuosina 1997 2009 orkesterin nimikkosäveltäjänä oli Olli Kortekangas. Tänä aikana orkesteri levytti Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Viime keväänä ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia I viulu Andres Kaljuste, I konserttimestari * Lasse Joamets, I konserttimestari Anne Somero, äj * Anita Virkkala, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Johanna Tuikka, äj Susanna Nietula, väj Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Emiliano Travasino Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, äj Juhana Ritakorpi, väj Mikaela Fagerholm * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Katri-Maria Leponiemi, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Kenneth Sjöwall, väj Nora Niskanen Fagotti Jari Laakso, äj Ladislau Acs, väj Ann-Louise Wägar Käyrätorvi Leo Palosaari, äj Pasi Salminen, väj Keijo Haikola Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Patarummut Kalevi Ohenoja, äj Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Yhteishengellä orkesteria eteenpäin Pidän itseäni säveltäjien sanansaattajana, kuvailee itseään Oulu Sinfonian uusi ylikapellimestari Johannes Gustavsson ja jatkaa: Mielestäni kapellimestarin tehtävä ei ole määrätä orkesteria, vaan hänen täytyy houkutella paras esiin soittajista. Siksi yhteys orkesteriin ja yhteishenki ovat minulle äärimmäisen tärkeitä. Kautensa aloittava Gustavsson on johtanut Oulu Sinfoniaa vierailevana kapellimestarina jo useampien vuosien ajan. Pari vuotta sitten kävin täällä muutamia kertoja peräkkäin ja huomasimme orkesterin kanssa, että meillä synkkaa. Ensin he pyysivät minua käymään useammin ja nyt ollaan tässä, Gustavsson summaa. Uusi ylikapellimestari arveleekin nimityksensä juontuvan sujuvasta yhteistyöstä ja yhteisestä halusta kehittää Oulu Sinfoniaa. Uuden asemansa myötä Gustavssonilla on nyt vierailijaa enemmän vastuuta ja vaikutusvaltaa. Pääsen paneutumaan orkesterin toimintaan kokonaisvaltaisemmin. Saan osallistua ohjelmiston suunnitteluun ja voin vaikuttaa siihen, mitä ja miten teemme, Gustavsson tiivistää. Yhdeksi tavoitteekseen hän määrittelee orkesterin kehittymisen niin, että vierailevat kapellimestarit, solistit ja paikalliset kuulijat haluavat tulla Oulu Sinfonian vieraiksi yhä uudelleen. Teksti: Mari Kiirikki Kuva: Timo Heikkala
Yle radio 1 lähettää 12.9. äänitetyn Oulu Sinfonian konsertin perjantaina 20.9. klo 19.03
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Seuraavat konsertit Torstai 26.9. klo 18 Madetojan sali PEKKA JA SUSI Erkki Lasonpalo, kapellimestari Mikko Kouki, kertoja Sergei Prokofjev: Pekka ja Susi Ei väliaikaa Liput 8 11 euroa Sunnuntai 29.9. klo 14 Madetojan salin lava VOX BALAENAE VALAAN ÄÄNIÄ Kamarikonsertti Oulu Sinfonian muusikoita Vapaa pääsy Torstai 3.10. klo 19 VALOA SYKSYYN Rolf Gupta, kapellimestari Pieter Wispelwey, sello Richard Wagner: Siegfried-idylli Joseph Haydn: Sellokonsertto nro 1 C-duuri, Hob. 7b/1 Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7 A-duuri, op. 92 Liput 8 24 euroa liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma to klo 8 17, pe klo 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan palvelupiste Lanssi, Kirkkotie 3 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin yhteispalvelu, Ukkoherrankuja 10 B Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prisma Raksila, Prisma Limingantulli, R-Kioski Pateniemi (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, ei palvelumaksua. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus