ASIA: OHJEET HAETTAESSA ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTAAN 2015-2019



Samankaltaiset tiedostot
yhdistysten yhteenliittymät täyttävät myös tämän lomakkeen

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

J Y T R Y Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin ( ) Työterveyslaitos

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 ( )

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

Osaamisen ennakointifoorumi

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Liikennehallinnon virastouudistus

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi Verkostokuulumisia

SISÄLLYS. N:o 94. Tasavallan presidentin asetus

Järjestöneuvottelukunta Pohjois-Pohjanmaalle

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

OM Oikeusministeriö. Hei, kiva että asia järjestyy! Tässä Nerimanin tiedot: Neriman Al Take Nuorisolautakunta, varapuheenjohtaja Daisy Young Club ry

Esitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli Verkostokuulumisia

Rahoituksen tukikeinot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Verkostotapaaminen Joensuu

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN ROAD SHOW

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

HYVÄ ALUEFOORUM

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

Satakunnan verkostotapaaminen

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen verkkolaskuosoitteet

Järjestöneuvottelukuntien hyviä käytäntöjä muualta Suomesta Kansalaisjärjestöilta Ylivieskassa

Osaajat kohtaavat seminaari Tarja Tuominen Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen verkkolaskuosoitteet

3.2 Vammaisneuvoston tehtävät

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Rahoitusvaihtoehtoja Lappeenranta

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Sovitut toimintatavat

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku Pekka Rantala

Valtioneuvoston asetus

Esitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Transkriptio:

HAKUOHJE 1 (10) ASIA: OHJEET HAETTAESSA ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTAAN 2015-2019 Nämä ohjeet on suunnattu rekisteröidyille järjestöille, yhdistyksille ja uskonnollisille yhdyskunnille 1, jotka ovat kiinnostuneita edustamaan maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä 2 Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa eli ETNO:ssa toimikaudella 2015-2019. 1. MIKÄ ON ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTA ETNO? Neuvottelukunta on asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on edistää vuoropuhelua viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. ETNO on neuvoa-antava lausuntotaho, jolla ei ole varsinaista päätösvaltaa. Sen tehtävät, kokoonpano ja toimikausi on määritelty valtioneuvoston asetuksessa. Neuvottelukuntana ETNO pyrkii nostamaan asioita yleiseen keskusteluun myös antamalla omia kannanottoja eri aiheista. Neuvottelukunnalla voi olla lisäksi omia tapahtumia, kampanjoita, julkaisutoimintaa sekä muita omia projekteja ETNO toimii oikeusministeriön yhteydessä. Alueelliset neuvottelukunnat toimivat alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) yhteydessä. ETNO:n toimikausi on neljä vuotta 2015-2019. ETNO:ssa on koko Suomen kattava valtakunnallinen neuvottelukunta ja seitsemän alueellista neuvottelukuntaa Valtakunnallinen ETNO Alueelliset ETNOt Toimialue: koko Suomi ETNOn toimialue (pääpaikkakunta): ETELÄ-SUOMEN ETNO - Uusimaa, Häme ja Kaakkois-Suomi (Helsinki) PIRKANMAAN JA KESKI-SUOMEN ETNO (Tampere) LÄNSI-SUOMEN ETNO - Varsinais-Suomi ja Satakunta (Turku) ITÄ-SUOMEN ETNO - Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (Kuopio) POHJANMAAN ETNO - Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa (Vaasa) POHJOIS-SUOMEN ETNO - Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (Oulu) LAPIN ETNO (Rovaniemi) 1 Jatkossa mainitaan vain yhdistykset, vaikka sillä viitataan rekisteröityneisiin järjestöihin ja yhdistyksiin, rekisteröityneisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin, sekä yhdistysten yhteenliittymiin 2 Jatkossa mainitaan vain maahanmuuttajat, vaikka sillä viitataan myös muihin etnisiin vähemmistöihin.

HAKUOHJE 2 (10) kokouksia noin 4 kertaa vuodessa järjestää ETNO-foorumin asioita valmisteleva työjaosto Adhoc -työryhmiä kokoukset pääosin Helsingissä enintään 34 jäsentä, joista vähintään 10 edustaa maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä (valitaan järjestöhaun kautta) kokouksia 3-6 kertaa vuodessa järjestää muita paikallisia tapahtumia vähintään 10 ja enintään 14 jäsentä, joista vähintään puolet edustavat maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä (valitaan pääsääntöisesti järjestöhaun kautta) varapuheenjohtaja maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustaja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustaja Työtä koordinoi oikeusministeriö Työtä koordinoivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukset (ELY-keskukset) Neuvottelukunnan kokoaa oikeusministeriö ja sen nimeää valtioneuvosto. Vastuulliset ELY-keskukset nimeävät alueelliset neuvottelukunnat alueen muita ELY-keskuksia kuultuaan.

HAKUOHJE 3 (10) 1.1 Seitsemän alueellista ETNO neuvottelukuntaa Lapin ETNO Pohjois-Suomen ETNO (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) Pohjanmaan ETNO (Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) Itä-Suomen ETNO (Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala ja Etelä-Savo) Pirkanmaan ja Keski-Suomen ETNO Länsi-Suomen ETNO (Varsinais-Suomi ja Satakunta ) Etelä-Suomen ETNO (Uusimaa, Häme ja Kaakkois-Suomi)

HAKUOHJE 4 (10) 1.2 Mitkä ovat ETNO:n tehtävät? 1) edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä; 2) seurata etnisten suhteiden kehittymistä yhteiskunnassa ja tehdä aloitteita maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseksi, näiden ryhmien henkilökohtaisen turvallisuudentunteen parantamiseksi ja eri väestöryhmien välisen myönteisen asenneilmapiirin kehittämiseksi; 3) toimia asiantuntijaelimenä antamalla lausuntoja sekä tekemällä esityksiä ja aloitteita maahanmuutto-, kotouttamis- ja yhdenvertaisuuspolitiikan eri osa-alueiden kehittämiseksi; 4) tehdä aloitteita etnisiä suhteita koskeviksi selvitys- ja kehittämishankkeiksi sekä osallistua niihin; 5) tiedottaa etnisten suhteiden kehittymisestä sekä tehdä tunnetuksi monimuotoisen yhteiskunnan etuja. 1.3 Mitä ETNO tekee? antaa lausuntoja ja suosituksia, tekee aloitteita ja esityksiä sekä järjestää koulutus- ja muita tilaisuuksia järjestää vuosittain Etnisten suhteiden foorumin tiedottaa ja välittää tietoa 1.4 Mitä ETNO ei tee? Koska ETNO:n tehtävänä on tuoda esille maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen tilannetta ja ongelmia laajasta näkökulmasta: Neuvottelukunta ei etsi konkreettisia ratkaisuja yksittäisten ihmisten ongelmiin Neuvottelukunta ei puutu yksittäisiin syrjintätilanteisiin Neuvottelukunta ei edistä yksittäisten ryhmien etua Neuvottelukunta ei etsi tai tarjoa työpaikkoja tai yhdistykselle ja muille yhteisöille taloudellista tukea

HAKUOHJE 5 (10) 2. KETKÄ YHTEISÖT VOIVAT HAKEA ETNON JÄSENEKSI? Valtakunnalliseen ETNO:on voivat hakea: rekisteröidyt yhdistykset sekä rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, jotka voivat edustaa maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja/tai muita etnisiä vähemmistöjä. Yhdistysten yhteenliittymät; eli useampi yhdistys yhdessä. Vähintään yhden hakijayhdistyksen tulee olla rekisteröitynyt, muut voivat olla epävirallisempiakin yhteisöjä. Alueelliseen ETNO:on voivat hakea: rekisteröidyt yhdistykset ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat tai yhteisöjen yhteenliittymät, joilla on toimintaa alueellisen ETNO:n alueella. 2.1 Millaisilta järjestöiltä toivotaan hakemuksia ETNO:on? Hakemuksia toivotaan maahanmuuttajataustaisten yhdistyksiltä, kattojärjestöiltä ja sellaisilta monikulttuurisilta yhdistyksiltä, joissa kantaväestön lisäksi toimii maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hakemuksia voivat tehdä myös muut rekisteröidyt yhteisöt, kuten uskonnolliset yhdyskunnat. Tärkeää on yhdistyksen kyky edustaa maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä. Halutessaan yhdistykset voivat hakea ETNO:n jäseneksi myös yhdessä. Tällöin kyseessä on yhdistysten yhteenliittymä Jos useampi yhdistys laatii hakemuksen ETNO:on yhdessä (yhdistysten yhteenliittymänä), tämä voi lisätä sen edellytyksiä edustaa maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Yhdistysten yhteenliittymän laatimassa hakemuksessa vähintään yhden yhdistyksen tulee olla rekisteröitynyt, muut voivat olla epävirallisempiakin yhteisöjä. 2.2 Millä perusteella ETNO:n viralliset jäsenjärjestöt valitaan? Koska valtakunnalliseen ja alueellisiin neuvottelukuntiin voidaan ottaa jäseneksi vain rajallinen määrä järjestöjä, oikeusministeriö valitsee hakemuksen jättäneistä järjestöistä valtakunnallisen ETNO:n viralliset jäsenjärjestöt. Alueellisten neuvottelukuntien työtä koordinoivat ELY-keskukset valitsevat hakemuksen jättäneistä järjestöistä ETNO:n viralliset jäsenjärjestöt alueellisiin neuvottelukuntiin. Valinnassa otetaan huomioon erityisesti seuraavat asiat: Yhdistyksen edustama yhteisö ja sen jäsenten määrä Yhdistyksen asiantuntijakokemus ja osaaminen Yhdistyksen yhteistyöverkostot Yhdistyksen tavoitteet hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi Yhdistyksen hyvä hallinto Yhdistyksen halu ja resurssit sitoutua ETNO:n toimintaan Hakemuksen jättäneistä yhdistyksistä pyritään kokoamaan mahdollisimman monipuolinen ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja etnisiä vähemmistöjä mahdollisimman hyvin edustava kokoonpano.

HAKUOHJE 6 (10) 2.3 Mitä muita tahoja kuuluu ETNO:on? Maahanmuuttajataustaisten jäsenten lisäksi valtakunnalliseen ETNO:on kuuluu edustajat esimerkiksi oikeusministeriöstä, sisäministeriöstä, ulkoasiainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä, eduskunnassa edustettuina olevista puolueista, Suomen Kuntaliitosta ja keskeisistä työmarkkinajärjestöistä. Alueellisen neuvottelukunnan kokoonpanon määrittelee koordinoiva ELY-keskus alueen muita ELY-keskuksia kuultuaan. Mukaan voidaan kutsua yhdistyksistä valittujen maahanmuuttajien lisäksi esimerkiksi ELY -keskusten, kuntien, aluehallintovirastojen, kansalaisjärjestöjen, työelämän osapuolten ja uskonnollisten yhteisöjen edustajia. 3. MIKSI JÄRJESTÖN KANNATTAA HAKEUTUA ETNO:ON? 3.1. Toiminta ETNO:n virallisena jäsenjärjestönä Osallistuminen etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimintaan kannattaa, koska: Järjestöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja edistää hyviä etnisiä suhteita Suomessa valtioneuvoston asettaman neuvottelukunnan kautta. Neuvottelukunnassa voi tutustua maahanmuutto-, kotouttamis- ja yhdenvertaisuuspolitiikan tekemiseen ja ajankohtaisiin maahanmuuttokysymyksiin. Neuvottelukunnassa toimimalla saa mahdollisuuden verkostoitua maahanmuutto-, kotouttamis- ja yhdenvertaisuuspolitiikkaa valmistelevien ja toimeenpanevien poliitikkojen, virkamiesten ja muiden tahojen kanssa. Tarjoamalla oman näkemyksensä etnisten suhteiden tilasta Suomessa maahanmuuttajat voivat vaikuttaa tehtäviin linjauksiin. ETNO:ssa toimivat maahanmuuttajataustaiset ja etniset vähemmistötaustaiset henkilöt voivat antaa taustatietoja ja perustella kysymyksiä heidän näkökulmasta, mikä vaikuttaa prosessien kautta myös tehtäviin päätöksiin ja maahanmuuttopolitiikan toimeenpanoon. Maahanmuuttaja- ja etnisiä vähemmistöjä edustavat järjestöt voivat hakeutua niin valtakunnalliseen kuin alueelliseenkin ETNO:on (katso tämän ohjeen kohta 2). Alueellisen neuvottelukunnan päämääränä on keskittyä käsittelemään alueen etnisiin suhteisiin liittyviä erityispiirteitä, kun taas valtakunnallisella neuvottelukunnalla on koordinoivampi ja laajempia suuntalinjoja tarkasteleva rooli. 3.2. Järjestöjen muu yhteistyö ETNO:n kanssa Koska valtakunnalliseen ja alueellisiin neuvottelukuntiin voidaan ottaa jäseneksi vain rajallinen määrä edustajia, kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse ETNO:n virallisiksi jäseniksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei neuvottelukunnan toimintaan olisi mahdollista osallistua muuten. Esimerkkejä muista osallistumismahdollisuuksista:

HAKUOHJE 7 (10) Etnisten suhteiden foorumi Joka vuosi ETNO järjestää julkisen tilaisuuden, jonka päämääränä on käsitellä ajankohtaisia etnisiin suhteisiin liittyviä teemoja ja lisätä maahanmuuttopolitiikan ja etnisen yhdenvertaisuustavoitteen näkyvyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa Ad hoc työryhmät: ETNO voi asettaa toiminta-ajaltaan ja tavoitteeltaan rajattuja työryhmiä, jotka esimerkiksi tekevät selvityksen tietystä teemasta. Ad hoc työryhmiin voidaan kutsua asiantuntijajäseneksi myös muita kuin ETNO:n virallisia jäseniä. ETNO:n kokoukset ja kuulemistilaisuudet ETNO:n kokoukseen voivat osallistua myös muut kuin sen varsinaiset jäsenet. Käsiteltävän teeman perusteella sinne voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita. ETNO järjestää myös tarpeen mukaan laajempia kuulemistilaisuuksia eri sidosryhmille. Järjestöjen sähköpostilista: Hakemuksista saaduista järjestöjen yhteystietoista luodaan järjestöjen sähköpostilista. Sähköpostilistan kautta järjestöt saavat tärkeää tietoa mm. rahoituskanavista ja hakuajoista, järjestöille tarkoitetuista koulutuksista, kuulemistilaisuuksista ja muista ajankohtaisista asioista.

HAKUOHJE 8 (10) 4. MITÄ ETNO:N JÄSENELTÄ ODOTETAAN? Kun ETNO:n viralliset jäsenyhdistykset on valittu, yhdistyksiä pyydetään esittämään jäsen ja varajäsen ETNO:on. Yhdistyksiä pyydetään huomioimaan, että henkilöedustajat pyydetään nimeämään alkusyksyn aikana. Tästä syystä yhdistyksiä pyydetään alustavasti pohtimaan henkilöjäseniä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jäsenellä ja varajäsenellä tulee olla riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja asiantuntemusta neuvottelukunnassa toimimiseen. Jäsentä ja varajäsentä esitettäessä tulee huomioida, että molemmat sukupuolet ovat tasaisesti edustettuina. On tärkeää, että: Yhdistys ja sen nimeämä jäsen/varajäsen sitoutuu ETNO:n toimintaan. Jäsen tai varajäsen osallistuu kokouksiin Mikäli jäsenelle tulee este, hänen tulee varmistaa, että henkilökohtainen varajäsen pääsee osallistumaan kokoukseen. Oman kiinnostuksensa ja asiantuntemuksensa mukaisesti jäsenet voivat lisäksi hakeutua mahdollisesti perustettaviin ad hoc työryhmiin. Valtakunnallinen ETNO kokoontuu pääasiallisesti Helsingissä, mutta alueellisten ETNO:jen kokoontumispaikan voi määritellä neuvottelukunta itse. Alueellisia kokouksia voidaan järjestää myös vuorotellen eri kaupungeissa. ETNO:n jäseniltä odotetaan valmiutta matkustaa toisella paikkakunnalla järjestettäviin kokouksiin. Matkakustannukset korvataan neuvottelukunnan budjetista. Samoin maksetaan kokouspalkkio sekä myöhemmin sovittavin perustein mahdolliset ansionmenetykset. Jäsen tuntee suomalaista yhteiskuntaa ja erityisesti maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen tilannetta Suomessa jossain määrin. Oman taustaryhmän tilanteen tunteminen on arvokas lähtökohta. Erityisesti valtakunnallisen neuvottelukunnan jäseniltä toivotaan jo valmiiksi kohtalaisen syvällistä maahanmuutto-, kotouttamis- ja yhdenvertaisuushallinnon tuntemusta. Kaikilla neuvottelukunnassa toimivilla jäsenillä tulee olla hyvä suomen tai ruotsin kielitaito. Kokouksissa käsitellään usein kieleltään melko monimutkaisia aiheita, esimerkiksi lakitekstiä. Aikaisempi kokemus yhteistyöstä viranomaisten kanssa tai työskentelystä neuvottelukunnassa voivat olla suureksi avuksi ETNO:ssa toimimisessa. Jäsen ja varajäsen varmistavat tiedonkulun omille taustayhteisöille ja sidosryhmille Mitä laajemmin jäsenet varmistavat tiedonkulun omasta organisaatiosta tai taustaryhmästä ETNO:on ja ETNO:sta omalle organisaatiolle tai taustaryhmälle, sitä tehokkaampia tuloksia neuvottelukunta voi saavuttaa.

HAKUOHJE 9 (10) 5. MINNE HAKEMUKSET LÄHETETÄÄN ja MISTÄ SAA LISÄTIETOJA? Valtakunnalliseen ja alueelliseen neuvottelukuntaan voi hakea lomakkeella, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ministerio/neuvottelujalautakunnat/etnistensuhteidenneuvottelukunta.html Lomakkeen liitteenä on pakollista lähettää: yhdistyksen säännöt ote yhdistysrekisteristä Lomakkeen liitteenä on vapaaehtoista lähettää: yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2014 yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suosituskirjeitä ei tarvitse toimittaa. Hakulomakkeet tulee lähettää allekirjoitettuina ja pakollisten liitteiden kanssa oikeusministeriön kirjaamoon viimeistään 18.9.2015 2015 klo 16.15 mennessä osoitteella: HAKULOMAKKEEN PALAUTUSOSOITE Oikeusministeriö KIRJAAMO PL 25 00023 Valtioneuvosto Käyntiosoite: Kasarmikatu 25, 00130 Helsinki Tiedusteluihin vastaavat Valtakunnallinen ETNO Oikeusministeriö ETNO:n sihteeristö Sähköpostiosoite: etno.om@om.fi Peter Kariuki, peter.kariuki@om.fi Puh. +358 2951 50191 Sanna Laukkanen, sanna.laukkanen@om.fi Puh. +358 2951 50205 Tiedusteluihin vastaavat ALUEELLISET ETNO NEUVOTTELUKUNNAT ETELÄ-SUOMEN ETNO Uudenmaa, Häme ja Kaakkois-Suomi ELY -KESKUKSET etunimi.sukunimi@elykeskus.fi Minna Kuivalainen (Helsinki) puh. 050 350 8841

HAKUOHJE 10 (10) PIRKANMAAN JA KESKI-SUOMEN ETNO Pirjo Pajunen (Tampere) puh. 040 549 5590 Sari Jokinen (Jyväskylä) puh. 050 395 27 44 LÄNSI-SUOMEN ETNO Varsinais-Suomi ja Satakunta ITÄ-SUOMEN ETNO Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo POHJANMAAN ETNO Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa POHJOIS-SUOMEN ETNO Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu LAPIN ETNO Kalle Myllymäki (Turku) puh. 050 395 2550 Lisbeth Mattson (Kuopio) p. 0295 026 597 Hanna Auronen (Vaasa) puh. 050 312 8532 Hanna Määttä (Oulu) puh. 044 260 7508 Anne-Mari Suopajärvi (Rovaniemi) puh. 040 074 1601 HUOM. Kaikki 18.9.2015 kello 16:15 mennessä postileimatut lomakkeet otetaan huomioon ETNO:n asettamisneuvotteluissa. Valtakunnallisen neuvottelukunnan kokoonpanosta esityksen valtioneuvostolle tekee oikeusministeriö. Alueellisten neuvottelukuntien asettamisesta ovat vastuussa kunkin alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Liitteet: Valtioneuvoston asetus etnisten suhteiden neuvottelukunnasta 771/2015.