Aika: Torstaina 21.2.2013 klo 13.00 15.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun toimistolla, Satakunnankatu 18 A, Tampere Osallistujat: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä: Jyrki Laiho elinkeino- ja maankäyttöjohtaja, Tampere, pj. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Karoliina Laakkonen-Pöntys, maak.kaav.johtaja Pirkanmaan liitto Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahti Leena Stranden yliarkkitehti Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Ari Vandell suunnittelupäällikkö Tampere Aulikki Graf seutuarkkitehti TKS, sihteeri Muut osallistujat: Kimmo Kurunmäki MAL-proj.pääll. TKS Poissa: Kaisu Anttonen ympäristöpäällikkö Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Risto Laaksonen tilaajapäällikkö Tampere Kari Niemelä henkilöstöryhmien ed. Tampere Mikko Nurminen kiinteistöjohtaja Tampere Ilari Rasimus kaavoituspäällikkö Lempäälä Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti Nokia Pekka Salmi apulaispormestari Tampere Janne Lindberg tietohallintokoordin. Tampere Päivi Myllykangas toimitusjohtaja Tredea Oy Ritva-Asula-Myllynen seutukoordinaattori TKS Lauri Helke liikennejärjestelmäins. TKS Päivi Nurminen seutujohtaja TKS 1/14
Käsiteltävät asiat: 12 KOKOUKSEN AVAUS 3 13 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 14 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 4 15 SEUDULLISEN PALVELUVERKON JA KESKUSVERKON KEHITTÄMINEN 6 16 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN 8 17 MAAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN KAUPUNKISEUDULLA 11 18 TONTINLUOVUTUKSET V. 2012 13 19 KOKOUKSET KEVÄÄLLÄ 2013 14 20 MUUT ASIAT 14 21 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 Liitteet: Palveluverkkoselvitykset 2008 ja 2011 Tampereen esitys maankäyttövaihtoehtoihin Rakennesuunnitelman uudistamisen selostuksen runko, alustava luonnos Helsingin ja Espoon maankäyttösopimuspohjia Oriveden ja Kangasalan maankäyttösopimuspohjia Ranta-Tampellan maankäyttösopimus 22.8.2011 Suunniteltu ja toteutunut tontinluovutus ja tonttitarjonta 2/14
12 KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Keskusteltiin asialistan käsiteltävien pykälien numeroinnista. Puheenjohtaja ehdotti, että jokainen kokous numeroidaan alkaen yhdestä eikä juoksevaa numerointia kokousten välillä käytetä. 13 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Jaettu asialistan liitteenä. Päätösehdotus. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 21.2.2013 Puheenjohtaja Laiho: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen 10.1.2013 muistion. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä päätti hyväksyä kokouksen 10.1.2013 muistion. 3/14
14 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Tiedoksi annettavat kuntien asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista, kuntakohtaisesti á 3-5 min. Pirkkala Taajamaosayleiskaava on tulossa käsittelyyn. Rakennemalli on siinä huomioitu hyvin. Asukastavoite on 7000. Soljassa on osa, keskustassa ja Loukonlahdessa myös. Joukkoliikenteen laatukäytävän varrelle tulee paljon rakentamista. Suojelualueet jäävät vapaiksi. 31-33% vapaa-aluetta. Tiivistä yhdyskuntarakennetta on toteutettu. Kangasala Suoraman osayleiskaava on vauhdissa, rakennesuunnitelman tavoitteita on toteutettu. Hankaluutena on palvelut kolmessa eri pisteessä. 1700 uutta asukasta on tavoite. Ojala-Lamminrahka etenee. Viranomaislausunnot on saatu Lamminrahkan luonnoksista. Keväällä suunnitelma tehdään valmiiksi, kesällä tehdään vaikutusten arvioinnit. Käsittelyyn yleiskaavaehdotukset tulevat syksyllä. Maakunnallinen virkistysalue on alueen keskellä. Haasteena on eri asioitten yhteensovittaminen. Vesilahti Koskenkylän yleiskaava on rakennemallivaiheessa. Kulttuuriympäristö ja maisema ovat tärkeänä perusteena kaavoitukselle. Rakennusoikeus pyritään sijoittamaan maisemallisesti sopiviin kohtiin. Maaliskuun lopussa kaavatoimikunta käsittelee. Yleisötilaisuus pidetään rakennemallien valmistumisen jälkeen. Tampere Keskustan kehittäminen on menossa suunnittelujaostoon huhtikuussa. Kaupunkiratikan reittivaihtoehtojen valinta tehdään keväällä. Laajempi maankäytön suunnittelu alkaa valittavan reitin ympäristössä. Vaikein valinta tulee olemaan Pispalanvaltatie vai rantaväylä. Tunneli liittyy tähän myös. Orivesi Elinkeino-, maankäyttö-, ja asumisen toimikunta aloittaa toimintansa, toimii lautakunnan ja hallituksen apuna. Keskusteleva ryhmä. Keskustan yleiskaava on käynnistymässä kevään aikana. Keskustan kupeeseen tulee nähtäville asemakaavaa. Seututoimiston ajankohtaiset asiat: MAL-verkosto, Kimmo Kurunmäki - MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja 25.3.2013 - Urban Zone tilaisuus 27.3. liikennetutkimushankkeen tulosseminaarin kanssa yhdessä 4/14
- Toukokuussa lievealueitten ohjaamisen työpaja Elinvoimaselvitys. Rauno Saari on pyytänyt seututoimistoa pohtimaan kuntien kipupisteitä ja kuntien välisiä kipupisteitä. Työ on käynnistetty selvittämällä tehtyjen suunnitelmien sisältöä, tavoitteita, tehtyjä toimenpiteitä ja suunnitelmien ohjausvaikutuksia. Pohdittavana on myös työryhmätyöskentely ja seututoimiston sekä kuntien välinen yhteistyö. Kymppi-Moni hankkeen tulosseminaarin aika on muuttunut: uusi aika on 21.3.2013, seminaari pidetään Tampereella. Kunnallistekniikan avustusten hakeminen ARAsta 28.3.2013 mennessä. Infrapalvelut (ent. Teknilliset palvelut työryhmä) kerää seudun hakemukset ja käsittelee niitä kokouksessaan 13.3.2013. ARA:n tontinhinnat ja kartta hyväksyttiin kuntajohtajien kokouksessa 15.2.2013. ELY-keskus Kevään aikana julkaistaan useita selvityksiä MRL:n toimivuuden arviointiin liittyen. Selvitysmies Auvo Haapanalan raportti valmistuu 5.3.2013 ELYjen roolista maakäyttöä ja rakentamista ohjaavina viranomaisina. Osana maakuntakaavan valmistelua päivitetään Pirkanmaan vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma vuodelta 2006. Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus järjestivät aiheesta seurantaseminaarin pari viikkoa sitten. Seuraavaksi työn tavoiteasettelusta kuullaan kuntia ja tiedotetaan julkisesti työn aloituksesta. Pirkanmaan liitto Selvityksiä on tulossa lisää maakuntakaavaan liittyen. Julkinen ja kaupallinen palveluverkko on tarkoitus tehdä yhdessä. Todettiin keskustelussa, että kaupunkiseutu tulisi nähdä rakenteen kannalta, ei kuntakohtaisesti. Asiointisuuntaselvitykset hyödynnetään suunnittelussa. Seudullisia keskuksia pitäisi analysoida sekä kaupunkiseudulla että sen ulkopuolella. Kokonaisuus pitää hallita, toisaalta tavoitetila on tärkeä. Tapahtuneet kuntaliitokset vaikuttavat myös uuteen keskus- ja palveluverkkoon. Maakuntarajojen ylittäminen huomioidaan ja palvelujen hakua tutkitaan myös maakunnan rajan yli. Asukasnäkökulma on tärkeä. Päätösehdotus. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 21.2.2013 Puheenjohtaja Laiho: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsee asiat tiedoksi. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsi asiat tiedoksi. 5/14
15 SEUDULLISEN PALVELUVERKON JA KESKUSVERKON KEHITTÄMINEN Seutuarkkitehti Graf: Palveluverkon ja keskusverkon suunnittelu ja kehittäminen on ajankohtaista juuri nyt, kun maakuntakaavaa tehdään. Verkkojen suunnittelussa priorisoidaan ja luokitellaan lähipalvelut ja muut palvelut. Kehittämistyössä on selvitettävä, miten verkko muodostetaan ja minkälainen hierarkia muodostetaan. Myös toimintatapoja, aluejakoa ja kehittämistarpeita voidaan suunnitella. Tärkeänä pidetään sitä, että maankäyttö ohjaa pääasiassa verkkojen suunnittelua, eivät talous ja liikenne. FCG Oy teki palveluverkosta selvityksen v. 2008. Sen jälkeen Marja Uusivuori teki selvityksen nykytilasta v. 2011. Molempien raporttien johtopäätöksissä todetaan, että palveluverkkoa tulisi suunnitella kokonaisuudessaan Tampereen kaupunkiseudulla. Yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä tarvitaan sekä kasvun että luopumisen hallinnassa. Palvelutarpeet kunnallisesti ja seudullisesti on kartoitettu palveluverkkoselvityksissä. Palveluverkon kehittäminen voi olla nimikkeiden pohtimista tai maankäyttöön liittyvä paikkaan sido ttu kartta tai molempia. Hyvinvointipalveluissa on tähän mennessä pohdittu lähinnä nimikkeiden yhdistämistä ja yhtenäistämistä. Kaupunkiseudun tasolla olisi tarpeellista saada aikaan yhtenäinen kriteeristö lähipalveluille, aluepalveluille sekä keskitetyille palveluille. Yhtenäinen kriteeristö ja termikäytännöt helpottavat kuntien välistä palveluverkon yhteishahmottamista ja tukevat mahdollisia yhteissuunnittelutarpeita erityisesti kuntien raja-alueilla. Kaupunkiseudun kuntien tahto alueen suunnitteluun näkyy rakennesuunnitelmassa 2030. Palvelut jäivät tässä suunnitelmassa kuitenkin vähälle huomiolle. Rakennesuunnitelman uudistamisen eräänä lähtökohtana on tieto nykyisestä ja tavoitteellisesta palveluverkosta. Keskusverkko on muodostettu edellisessä maakuntakaavassa. Kriteeristöä on pohdittu uuden maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtojen työryhmässä. Tässä kokouksessa on tarkoitus keskustella verkkojen suunnittelusta maankäytön kannalta. Mikä on maankäyttö- ja rakennetyöryhmän kannanotto maakuntakaavan keskusverkkoon ja palveluverkkoon? Millaisia kriteerejä tulisi valita? Kokousseloste: Selvityksiä on tulossa lisää maakuntakaavaan liittyen. Julkinen ja kaupallinen palveluverkko on tarkoitus tehdä yhdessä. Pääpaino on maakuntakaavanäkemyksellä. Kaupunkiseutu on nähtävä rakenteen kannalta, ei kuntakohtaisesti. Asiointisuuntaselvitykset hyödynnetään suunnittelussa. Seudullisia keskuksia pitäisi analysoida. Ehkä Sastamala olisi seudullinen keskus. Kokonaisuus pitää hallita, toisaalta tavoitetila on tärkeä. Kuntaliitokset vaikuttavat myös uuteen keskus- ja palveluverkkoon. Maakuntarajojen ylittäminen harkittava tarkkaan, palvelujen hakukarttaa tutkitaan myös maakunnan rajan yli. Asukasnäkökulma on tärkeä ja ajatus itsenäisyydestä. 6/14
Liitteet: Palveluverkkoselvitykset 2008 ja 2011 Tampereen esitys maankäyttövaihtoehtoihin Päätösehdotus. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 21.2.2013 Puheenjohtaja Laiho: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeistaa keskusverkon ja palveluverkon suunnittelun jatkovalmistelua maakuntakaavoituksen työryhmälle ja merkitsee asian tiedoksi. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeisti keskusverkon ja palveluverkon suunnittelun jatkovalmistelua maakuntakaavoituksen työryhmälle ja merkitsi asian tiedoksi. 7/14
16 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN Seutuarkkitehti Graf: Rakennesuunnitelman uudistaminen on mainittu MAL-aiesopimuksessa 2013-15: Kunnat uudistavat kaupunkiseudun rakennesuunnitelman siten, että sen sitovuutta vahvistetaan. MAL-aiesopimuksen 2011-12 seurannassa on mainittu, että jatkossa rakennesuunnitelma ja kuntien toteuttamisohjelmat tulisi kytkeä vahvasti kuntien taloussuunnitteluun, koska ohjelmien toteutuminen on riippuvaista kuntien talousarvioissa osoitetuista taloudellisista resursseista. Yhteistyöalueiden osalta tulisi varmistaa yhteistyöalueen toteuttaminen suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena. Se on edellytys myös palveluverkon hyvälle suunnittelulle ja toteutukselle. Tavoitteena MAL-aiesopimuksessa on väestönkasvuvarauma keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Uudessa rakennesuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota myös yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Kulkutapajakauman muutos vaatii voimakkaita toimia uuden maankäytön ja täydennysrakentamisen kohdentamiseksi joukkoliikenteen laatuvyöhykkeille. Myös joukkoliikenteen palvelutasoa tulee nostaa merkittävästi ja priorisoida liikenneinvestoinnit joukkoliikenteeseen. Maankäytön on toteutettava joukkoliikenteen vaatimuksia ja joukkoliikenteen toteuttamisessa on otettava maankäyttö huomioon. Kaupunkiraitiotien suunnittelun on edettävä rakennesuunnitelman uudistamisen kanssa yhtä matkaa. Maankäytön suunnittelulla tulee vahvistaa lähijunaliikenteen edellytyksiä. Kuntien ja valtion käynnistämän kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen edistää kestävää kehitystä ja siirtymistä pois henkilöautomatkoista. Liikenneverkkoinvestointien kytkentää maankäytön kehittämiseen tulee vahvistaa. Maakuntakaavassa laaditaan v. 2013 aikana maankäyttövaihtoehdot. Niiden yhteydessä tarkastellaan palvelu- ja keskusverkkoa, jota voidaan käyttää rakennesuunnitelman uudistamisessa hyväksi. 21.12.2012 olleessa maankäyttö- ja rakennetyöryhmän kokouksessa pohdittiin sitä, että palveluverkkojen suunnittelun kytkeminen rakennesuunnitelmaan on tarpeen. On tarvetta tarkastella uudistuksen yhteydessä paitsi palveluverkkoa myös asuntoalueiden toteutumista. Maakuntakaavassa tullaan määrittelemään tilaa vaativan kaupan sijoittaminen kuntien alueille, mutta tarpeen olisi myös rakennesuunnitelman mittakaavassa pohtia tätä asiaa. Seudullinen yhteistyö elinkeinorakentamisen ohjauksessa on myös välttämätöntä. Alustava aikataulu rakennesuunnitelman uudistamiselle on tässä vaiheessa 1,5 vuotta. Mal-aiesopimuksessa 2013-15 on nostettu maankäytöstä ja palveluverkosta esille useita tavoitteita ja seurannan kohteita. Kunnille tehtiin sähköpostikysely, jossa keskeisiä kysymyksiä olivat: Miten rakennesuunnitelma on toteutunut? Mitä uusia tarpeita on ilmaantunut rakennesuunnitelman hy- 8/14
väksymisen jälkeen? Mitä uutta lähijunan, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen sekä raideliikenne ovat tuoneet? Vastauksissa (Orivesi, Kangasala, Pirkkala) yleisin näkemys nykytilanteesta oli, että rakennesuunnitelma on toteutunut varsin hyvin. Täydennysrakentaminen on onnistunutta kuntien keskustoissa, sekä asuntoja että palveluja on rakennettu. Palveluverkkoselvityksiä on tehty kaavoituksen ja palvelujen yhteensovittamisen suunnittelemiseksi ja edistämiseksi. Maapolitiikka on tehostunut maapoliittisten ja toteutusohjelmien vaikutuksesta. Kaavoitus on vireätä sekä yleiskaavojen että asemakaavojen osalta. Yhteistyöhankkeet kuntien raja-alueilla ovat edistyneet. Lieverakentamista seurataan ja analysoidaan. Kangasalla pidetään yllä lieverakentamisen 10- vuotisseurantakarttaa. Siihen merkitään tiedot lieverakentamisesta ja analysoidaan se, onko määrä vähentynyt MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Pirkkalassa lievealueiden rakentaminen on linjattu maapoliittisessa ohjelmassa. Pitkän tähtäimen kaavoitus- ja maapoliittisten ohjelmien laadinta on kunnissa tekeillä. Pirkkalassa tietojohtamiskäytännöillä on tehostettu maankäytön-, teknisen-, perusturvan- ja sivistysosaston välistä yhteistyötä merkittävästi. Lainmukainen kaavoituskatsaus tehdään kaikissa kunnissa yleensä alkuvuodesta. Kaikkia kuntia palveleva kävelyn ja pyöräilyn työryhmä on aloittanut kehittämistoimenpiteiden määrittelyn. Rakennesuunnitelman uudistamiselle asetettuja tarpeita tuli kyselyssä esille monia. Keskeistä on valitun maapolitiikan pitkäjänteinen toteuttaminen ja raakamaahankinnan toteuttaminen. Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelman kehittäminen maankäytön ja palveluverkon toteutusohjelmaksi on tarpeen. Se ohjaisi investointiohjelmia ja talousarvion valmistelua kunnissa. Muodostuisi toimintatapa, joka yhdistäisi maankäytön (yhdyskuntarakenteen) ja palveluverkkojen suunnittelun, maanhankinnan, toteuttamisen ajoituksen, investointien ennakoinnin ja ehkäisisi palvelujen käyttäjäpiikkien syntymistä. Tähän tarpeeseen ollaan kehittämässä Mallikas-työkalua. Mallikas muodostaa jatkossa olennaisen osan maankäytön ja palvelujen hallintaa sekä ajoitusta kunnissa ja seudulla. Mallikkaassa kootaan kaavavarantotiedot systemaattisesti ja paikkatietopohjaisesti, ja tehdään säännöllisesti analyysit maankäytön suunnittelun seurannan ja ennakoinnin parantamiseksi. Palvelujen ja kunnallistekniikan kytkeminen maankäytön suunnitteluun entistä tehokkaammin on Mallikkaan tavoitteena. Tavoitteena rakennesuunnitelman uudistamisessa on myös erilaisten kyselyaineistojen (mm. keskustabarometri) ja kaupunkiseudulla tehtyjen projektien (mm. keskitehokas ja liikenteen hankkeet) monipuolinen hyödyntäminen. Vuorovaikutusta kansalaisten kanssa pidettiin rakennesuunnitelman yhtenä tärkeänä uudistamisen tarpeena. Tässä kokouksessa on tarkoitus keskustella rakennesuunnitelman uudistamisesta ja suunnittelun käynnistämisestä. On pohdittava muun muassa, 9/14
tehdäänkö nykyisestä rakennesuunnitelmasta sisäinen arvio vai onko ulkopuolinen arvioitsija tarpeellinen. Keskustellaan liitteen selostuksen rungosta. Kokousseloste Liite: Ratkaisut on löydettävä yhteisesti sovitellen. Sitovuuden lisääminen ja parantaminen sekä selkeä näkemys vaikuttavuudesta on pohdittava aluksi. Ratkaisut tehdään maakuntakaavassa. On pohdittava, miten prosessi liittyy maakuntakaavaan. Kunnat voivat keskenään miettiä, miten sitovuutta lisätään, esimerkiksi osallistamalla kansalaisia. Tavoitekeskustelu pitää käydä: mihin suunnitelmassa tähdätään, miten se kytkeytyy maakuntakaavan samanaikaiseen prosessiin, mitkä ovat seudullisesti merkittäviä tavoitteita? Ovatko vanhat tavoitteet oikeita? Asuntopolitiikassa on pohdittava, minkälaiseen asuntotuotantoon tulisi varautua. Luova ja vihreä talous tulevat kasvamaan, siihen on varauduttava. Palvelutarpeen ennakointi on tehtävä. Yhteishankkeita pitää hyödyntää. Työpaikkatarpeitten luonne ja sijainti on selvitettävä. Maakuntakaavavarauksia on jo pohdittu maankäytön osalta. On keskityttävä oleelliseen, strategiseen isoon kuvaan. Voitaisiin tehdä kysely kuntien kaavoittajille maankäytön tulevaisuudesta. Kun Vuores on valmis, on tulossa tilanne, että työpaikkarakentaminen on etelässä ja asuntorakentaminen pohjoisessa. Se ei suinkaan vähennä liikennetarvetta, niin kuin on ollut tarkoitus. Maankäyttövaihtoehdot maakuntakaavassa tehdään kuntien kanssa yhdessä, nostetaan strategisesti tärkeät asiat esille. Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeä osa uudistamista. Laatukäytäväselvitys on viimeistelyä vaille valmis. Mikä on oikea tapa kehittää sitä? Työ aloitetaan tavoitekeskustelulla. Urban Zone tilaisuus on hyvä starttitilaisuus tähän. Mitä kriteereitä on huomioitava, jotta haluttuihin tuloksiin päästään? Tavoitteena on, että saadaan työ käynnistettyä ja prosessit hoidettua yhdessä maakuntakaavan kanssa. Tärkeää ja perusteellisen pohdinnan aiheena on, mitä merkitsee Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaa Suomessa. Alustava luonnos: Rakennesuunnitelman uudistamisen selostuksen runko, Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 21.2.2013 Päätösehdotus. Puheenjohtaja Laiho: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä käy asiasta lähetekeskustelun ja päättää käynnistää rakennesuunnitelman uudistamisen sekä ohjeistaa jatkovalmistelua käydyn keskustelun perusteella. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä kävi asiasta lähetekeskustelun ja päätti käynnistää rakennesuunnitelman uudistamisen sekä ohjeisti jatkovalmistelua kokousselosteessa kuvatun keskustelun perusteella. 10/14
17 MAAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutuarkkitehti Graf: Hyvä hallinto edellyttää, että kansalaisia kohdellaan tasavertaisesti. Vaikka kunnissa on eroa, on kaupunkiseudulla järkevää, että maapolitiikka on melko yhtenäistä. Uudella MAL-aiesopimuskaudella kuntien tulee saattaa maapoliittiset ohjelmat ajan tasalle. MAL-aiesopimuksessa on mainittu myös, että kuntien tulee käyttää maapoliittisia välineitä tehokkaasti seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eräs maapolitiikan väline on maankäyttösopimukset ja kaikissa kaupunkiseudun kunnissa niitä on käytetty. Käyttö ei ole yleistä ensimmäisen asemakaavan laadinnassa, mutta kaavamuutoksissa varsin yleistä silloin, kun maanomistajalla on oma intressi muutokseen. Kun v. 2012 aikana maankäyttösopimusten malleja kaupunkiseudulta kerättiin, kävi ilmi, että kunnissa on käytössä erilaiset sopimuspohjat. Myös Helsingin, Vantaan ja Espoon sopimukset ovat omanlaisiaan. Ainoa yhteinen piirre sopimuksissa oli, että liitteinä on käytetty karttoja, koska sopimus liittyy kaavoitukseen ja maaperään. Sopimuksessa tärkeintä ovat sopijaosapuolet, se mistä sovitaan ja korvaukset. Sanamuodot ovat muovautuneet ajan myötä kussakin kunnantoimistossa niitä laativien viranhaltijoitten omiksi ja hyviksi havaituiksi. Yhtenäistä mallia tehdä maankäyttösopimuksia on tarpeetonta esittää. Tampereella on tehty ensimmäiset nykyisenmuotoiset sopimukset Kanta- Tampellan alueella jo ennen 1990-lukua. Kaupunki kaavoittaa pääasiassa vain omistamiaan maita eikä Tampereella tehdä juurikaan raakamaasopimuksia. Kehittämiskorvauksia ei ole tarvinnut käyttää lainkaan, vaan aina on päästy sopimukseen. Kehittämiskorvauksen suurin mahdollinen korvaus on 60% arvonnoususta. Sitä on pidetty myös maankäyttösopimusten korkeimpana mahdollisena korvauksena. Ranta-Tampellan maankäyttösopimus on yksi Tampereen suurimmista ja se oli käsittelyssä 22.8.2011. Tampereen kaupungilla arvonnousun leikkaus on 33%. Kunnissa on käytössä erilaiset leikkausprosentit, Kangasalla käytetään 50%. Kokousseloste Liite: Pohdittiin päätösehdotuksen lausetta: että kunnissa ei tehtäisi raakamaasopimuksia. Sopimuksia tehdään kuitenkin, jos hyviä tarjouksia maanomistajilta tulee. Sopimuksia tehdään myös, jos on win win-tilanne raakamaalle. Kaavan laatimisen alkuvaiheessa pitää kertoa jo oas-vaiheessa sopimuksen tekemisestä. Läpinäkyvyyttä toivotaan päätöksentekoon ja valmisteluun. Tavoitteena on, että kuntalaisille on hyvissä ajoin näkyvissä maanomistajan saama korvaus. Joissakin kunnissa tehdään kaavan aloittamissopimus alussa jo ennen oasia, jolloin se voidaan kirjata oas:ssa. Pääsääntö on kuitenkin, että ei tehdä maankäyttösopimuksia ensimmäisen asemakaavan kohdalla. Helsingin ja Espoon sopimuspohjia 11/14
Kangasalan ja Oriveden sopimuspohjia Ranta-Tampellan sopimus 22.8.2011 Päätösehdotus. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 21.2.2013 Puheenjohtaja Laiho: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä esittää, että kunnissa ei käytettäisi raakamaasopimuksia ja päättää viedä asian käsiteltäväksi kuntajohtajakokoukseen. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä suosittelee, että kunnissa ei käytettäisi raakamaasopimuksia ja päätti viedä asian tiedoksi kuntajohtajakokoukseen. 12/14
18 TONTINLUOVUTUKSET V. 2012 Seutuarkkitehti Graf: MAL-aiesopimukseen 2013-15 kerättiin v. 2012 aikana tietoa tontinluovutuksista ja arvioita tulevista luovutuksista. Nyt luvut on tarkistettu ja merkitty kaavioon. Kaavio muodostaa pohjan Mallikas-hankkeen lähtötietoihin, kun pyritään muodostamaan käsitys kaupunkiseudun tonttituotannosta ja tarpeista. Kaavioon on tarkoitus kerätä tietoa vuosittain ja tehdä analyysejä tontinluovutuksesta. Kaupunkiseudun kunnat tarjoavat omakotitontteja yleensä ison määrän kerran vuodessa ja ottavat silloin vastaan tarjouksia ja varauksia. Tonttitarjonta ja tontinluovutus vaihtelevat kunnan mukaan. Monissa kunnissa miltei kaikki tarjolla olevat tontit varataan ja myös myydään heti. Toisissa kunnissa vain osa menee kaupaksi, jolloin myymättä jääneet tontit jäävät tonttitarjontaan seuraavalle vuodelle. Tämän kokouksen tarkoituksena on keskustella kaavion käyttökelpoisuudesta kunnissa ja kaupunkiseudulla. Onko kaavio sopiva analyysien tekoa varten? Onko kaaviossa oikeat lähtöoletukset, tiedot ja kriteerit? Kokousseloste: Liite: Esim. Pirkkalassa on yksityisten tontteja tarjolla, mutta kunnan tontteja ei. Maapolitiikkaa on näiltä osin muutettu. Ylöjärven kunta hallitsee tontinluovutusmarkkinoita. Taulukossa tontit ovat asemakaavoituksen perusteella luovutettavia tontteja, eivät rakennuspaikkoja. Lempäälän tilanne on haastava, koska yksityisellä maalla on paljon asemakaavoja, jotka voivat lähteä toteutumaan milloin tahansa. Velvoitteet palveluista tulevat kunnalle. Suunniteltu ja toteutunut tontinluovutus ja tonttitarjonta Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 21.2.2013 Päätösehdotus. Puheenjohtaja Laiho: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsee asian tiedoksi ja päättää viedä asian edelleen tiedoksi kuntajohtajakokoukseen. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsi asian tiedoksi ja päätti viedä asian edelleen tiedoksi kuntajohtajakokoukseen. 13/14
19 KOKOUKSET KEVÄÄLLÄ 2013 Maankäyttö ja asuminen työryhmän kevään 2013 kokousten aikataulu ja arvioitu sisältö: torstai 11.4.2013 klo 13-15 Rakennesuunnitelman uudistaminen Mallikas-työryhmän väliraportointi Elinvoimaselvityksen tehtävät työryhmälle torstai 23.5.2013 klo 14-16 MAL-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Rakennesuunnitelman uudistaminen 20 MUUT ASIAT Seutusihteeri Graf kiitti kaikkia miellyttävästä yhteistyöstä, koska tämä oli hänen viimeinen maankäyttö- ja rakennetyöryhmän kokouksensa. 21 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.50. 14/14