FORSSAN KESKUSTAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS JA JOUKKOLIIKENTEEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Forssan Elsa

FORSSAN KESKUSTAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS JA JOUKKOLIIKENTEEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Forssan Elsa

Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina 2003-2006. Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö

5 ALKUSANAT Forssan keskustan esteettömyysselvitys ja joukkoliikenteen esteettömyyskartoitus (Forssan Elsa) kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön Elsa-tutkimusohjelmaan. Työ on laadittu Forssan kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen toimeksiannosta Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä ja suunnittelijana ins. (AMK) Eija Yli-Halkola ja erikoisasiantuntijana DI Christel Kautiala. Suunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Pentti Eskola Rainer Suvanto Antti Heinilä Tiina Tuomisto Esa Eerola Arto Nurmi Erkki Tiira Tuula Kallioinen Raija Vähätalo Leila Miettinen Pentti Arjovirta Seppo Nikkanen Tuomo Kojo Christel Kautiala Eija Yli-Halkola Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi (10.4.2006 saakka) Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi (15.8.2006 saakka) Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi (15.8.2006 alkaen) Forssan kaupungin tekninen lautakunta Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi Forssan kaupunki, Sivistystoimi Forssan kaupunki, Sosiaalitoimi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Forssan seudun vammaisneuvosto Forssan vanhusneuvosto Etelä-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto Tieliikelaitos, Konsultointi Tieliikelaitos, Konsultointi Lisäksi hankkeen yhteydessä järjestetyille kävelylle sekä aivoriiheen osallistuivat: Liisa Jalasjoki Tommi Nieminen Forssan seudun invalidit Matkahuolto oy Forssassa marraskuussa 2006 Tekninen- ja ympäristötoimi; Forssan kaupunki

6

7 TIIVISTELMÄ Työn aikana tehtiin esteettömyyskartoitukset keskustan fyysisiin ongelmakohteisiin ja tärkeimpiin julkisten rakennusten sisäänkäynteihin sekä selvitettiin Forssan kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen sekä Sosiaali- ja terveystoimen esteettömyyttä edistävät ja estävät toimintatavat sekä sidosryhmäyhteistyö. Joukkoliikenteen osalta kartoitettiin Forssan paikallisliikenteen linjan Paikkurin linja-autopysäkit, paikallisliikenteen kalusto ja henkilökunnan osaaminen sekä linja-autoasema ja sen ympäristö. Suunnitelmassa esitetään fyysisille ongelmakohteille parantamistoimenpiteet sekä kustannusarvio. Lisäksi kohteet on priorisoitu sekä jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Fyysisen jalankulkuympäristön esteettömyyteen ongelmat liittyivät suurimmaksi osaksi suojateiden osalta korkeisiin tai kokonaan viistettyihin reunakiviin sekä suojateiden ohjattavuuteen. Reunakiven korkeuden tulisi olla riittävän korkea, jotta näkövammainen pystyy hahmottamaan ajoradan reunan ja toisaalta riittävän matala, jotta pyörätuolilla tai rollaattorin avulla liikkuvat kykenevät käyttämään suojatietä. Liian korkeat reunakivet katkaisevat rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuvan matkanteon tai ohjaavat liikuntaesteisen kiertoteille. Näköesteiselle liian matalat reunakivet ja suojatien heikko johdattavuus voivat estää suojatien ylittämisen tai pahimmillaan ohjata kulkijan ajoneuvoliikenteen sekaan. Kulkureiteillä ongelmaksi muodostuvat etenkin kulkuväylän pinnoitteena olevan laatoituksen epätasaisuus Kartanonkadulla, Kauppakadulla ja Vapaudenkadulla linjaautoaseman edessä. Kulkuväylillä ongelmaksi muodostuivat myös kulkureiteillä olevat esteet kuten valaisinpylväät, liikennemerkit ja A-mainokset. Joukkoliikenteen osalta suuria esteettömyysongelmia ei ole. Kaupungissa toimii päätoiminen joukkoliikennevastaava, jonka tehtävänä on kuljetuspalvelujen suunnittelu, hankinnan koordinointi, käytön ja kustannusten seuranta, palveluliikenteen kehittäminen, tiedottaminen, markkinointi sekä palveluliikenteen ylläpito. Paikallisliikenteen osalta suurimmaksi ongelmaksi muodostuvatkin Paikkurin käyttämät linja-autopysäkit, joille suunnitelmassa esitetään parantamistoimenpiteet. Julkisten rakennusten sisäänkäyntien esteettömyyden osalta suunnitelmassa esitetään pieniä parantamistoimenpiteitä, joilla parannetaan palvelujen saavutettavuutta. Kaupungin tarjoamien palveluiden on oltava esteettömästi saavutettavissa kaupunkilaisten tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi. Forssan kaupungin sisäisen ja sidosryhmien yhteistyön parantamiseksi suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä yhteistyön parantamiseksi sekä myös forssalaisten esteettömyystietämyksen lisäämiseksi.

8

FORSSAN ELSA Sisällysluettelo 9 ALKUSANAT TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 11 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 12 2.1 Työn tavoitteet 12 2.2 Työn sisältö 12 2.3 Aiemmat selvitykset 12 2.3.1 Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman seurantaseminaarin yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely 12 2.4 Työn yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely 13 3 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN NYKYTILA 14 3.1 Kävely 14 3.1.1 Tori 15 3.1.2 Tyykikyyti palvelubussi 15 3.1.3 Suojatiet 16 3.1.4 Vapaudenkadun jalkakäytävä (linja-autoaseman puoli) 17 3.1.5 Linja-autoasema 18 3.1.6 Teatteritalon sisäänkäynti 19 3.1.7 Hämeentien apteekki 20 3.2 Aivoriihi 21 3.3 Maastotarkastelut 22 3.3.1 Suojatiet 22 3.3.2 Kevyen liikenteen kulkuväylät 24 3.3.3 Paikkurin linja-autopysäkit 26 3.3.4 Tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit 27 3.3.5 Forssan linja-autoasema 28 4 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMINEN 30 4.1 Toimenpide-ehdotukset suojateille 30 4.1.1 Katujen linjaosuudella olevat suojatiet 30 4.1.2 Sivuteiden liittymissä olevat suojatiet 31 4.1.3 Valo-ohjatut suojatiet 31 4.1.4 Suojateiden priorisointiperusteet 32 4.2 Toimenpide-ehdotukset kulkuväylille sekä kulkuväylien priorisointi 33 4.3 Toimenpide-ehdotukset Paikkurin linja-autopysäkeille 35 4.3.1 Perustason linja-autopysäkki 35 4.3.2 Erikoistason linja-autopysäkki 35

10 FORSSAN ELSA Sisällysluettelo 4.4 Toimenpide-ehdotukset julkisten rakennusten sisäänkäynneille ja sisäänkäyntien priorisointi 38 5 PAIKALLISLIIKENNE 39 5.1 Yleistä 39 5.2 Paikallisliikenteen kalusto 39 5.3 Matkustaminen 39 5.4 Matkustaja informaatio 39 5.5 Kuljettajien koulutus 40 5.6 Käyttäjämäärät ja kannattavuus 40 5.7 Paikallisliikenteen reitit ja aikataulut 40 6 HALLINNONALOJEN TOIMINTATAVAT JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 43 6.1 Hallinnonalojen vastuualueet 43 6.2 Hallinnonalojen toiminta sekä toimenpide-ehdotukset yhteistyön ja esteettömyyden parantamiseksi 43 7 JATKOTOIMENPITEET 46 LÄHTÖTIETOAINEISTO 47 LIITTEET 48

FORSSAN ELSA Johdanto 11 1 JOHDANTO Liikkumis- ja toimimisesteisiä ovat henkilöt, joiden kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida on joko pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman, ikääntymisen tai sairauden takia. Liikkumis- ja toimimisesteisyys voi liittyä myös ymmärtämis- ja oppimisvaikeuksiin, sairauksiin tai muihin matkustamista ja liikkumista hankaloittaviin tekijöihin. Se voi olla joko näkyvää tai ulospäin näkymätöntä. Liikuntaesteisiin kuuluvat esimerkiksi erilaisia apuvälineitä kuten kävelykeppiä, käsi- tai sähkökäyttöistä pyörätuolia tai rollaattoria käyttävät henkilöt. Myös lasten, lastenvaunujen tai raskaiden kantamusten kanssa liikkuvat henkilöt luetaan liikkumisrajoitteisiin. Arvioiden mukaan ihminen on elinajastaan keskimäärin 35-40 % eri tavoin liikkumis- ja toimimisrajoitteinen. Näkövamma on eniten liikkumista heikentävä aistivamma. Näkövammaiset luokitellaan näkökykynsä puolesta heikkonäköisiin ja sokeisiin. Sokeat jaetaan lisäksi syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja täysin sokeisiin. Täysin sokeita on vain noin 3 % näkövammaisista. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2005 lopussa Suomen väestöstä yli 840 000 eli 16 % oli yli 65-vuotiaita. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa siten, että vuonna 2015 iäkkäiden osuus on jo yli 20 % ja vuonna 2030 26 % väestöstä. Forssan seudulla väestö ikääntyy suhteellisesti hieman nopeammin kuin koko Suomen väestö keskimäärin: seudun asukkaista yli 65-vuotiaita on vuonna 2015 noin 22 % ja vuonna 2030, jo noin 30 %. 35 30 Yli 65 vuotiaat yhteensä 65-74 vuotiaat yli 75 vuotiaat ennuste %/koko väestö 25 20 15 10 5 0 2005 2010 2030 Vuosi Kuva 1. Forssan seudun väestön ikääntymisen ennuste vuoteen 2030 mennessä. Vanheneminen tuo tullessaan liikkumisenteisyyteen liittyviä ongelmia. Näkö, kuulo, lihasvoimat, nivelten liikkuvuus ja tasapaino heikkenevät iän myötä. Liikenne- ja elinympäristön esteettömyyden keinoin voidaan vaikuttaa siihen, että ikääntyvä väestö pystyy liikkumaan omatoimisesti pidempään. Omatoiminen liikkuminen ylläpitää osaltaan liikkujan fyysistä kuntoa ja vanhusväestö pysyy terveempänä pidempään ja laitoshoidon ja kuntoutuksen tarve vähenee.

12 FORSSAN ELSA Työn lähtökohdat ja tavoitteet 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Työn tavoitteet Forssan keskustan esteettömyyskartoituksen ja joukkoliikenteen esteettömyysselvityksen ensisijaisena tavoitteena on kehittää esteetöntä matkaketjua prosessimaisesti matkan alkamisesta sen päättymiseen. Fyysisen ympäristön osalta ratkaisumalleja voidaan hyödyntää vastaavanlaisissa kohteissa muulla Forssan kaupungin alueella. Forssan kaupungin paikallis- ja palveluliikenteen (Paikkuri) osalta tavoitteena on parantaa toimivuutta asiakaslähtöisemmäksi ja esteettömämmäksi. Forssan kaupungin eri hallinnonalojen osalta työn tavoitteena on lisätä työn kautta eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä lisätä tietämystä esteettömyydestä. Lisäksi tavoitteena on ollut herättää aiheesta julkista keskustelua. 2.2 Työn sisältö Työssä kartoitettiin fyysisen ympäristön osalta keskusta-alueen jalankulun ja pyöräilyn kulkuväylät ja suojatiet, julkisten rakennusten sisäänkäynnit sekä Paikkurin linjaautopysäkit. Joukkoliikenteen osalta kartoitettiin lisäksi linja-autoasema ja sen ympäristö sekä paikallisliikenteen kalusto ja henkilökunnan osaaminen. Lisäksi kartoitettiin Forssan kaupungin teknisen ja sosiaali- ja terveystoimen esteettömyyttä edistävät ja estävät toimintatavat sekä sidosryhmäyhteistyö. Fyysisille ongelmakohteille esitetään parantamistoimenpiteet sekä kustannusarvio. Lisäksi kohteet on priorisoitu sekä jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. 2.3 Aiemmat selvitykset Forssan keskustan liikenneväylien sekä palvelupisteiden esteettömyyttä kartoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981 Liikuntaesteiden kartoituksessa. Viime vuosina Forssan keskusta-alueen esteettömyyttä on kartoitettu kahdessa eri selvityksissä: Kari Ylärakkola, Veikko Mäntylä ja Sirkka-Liisa Iivonen tekivät kesällä 2004 Forssan kaupungin ydinkeskustan esteettömän ympäristön esteettömyyskartoituksen. Lisäksi keväällä 2005 toteutettiin liikenneturvallisuus- ja esteettömyyskysely. 2.3.1 Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman seurantaseminaarin yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely Vuonna 2005 toteutettiin vuonna 2001 valmistuneen Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman seurantaseminaari, jonka yhteydessä suoritettiin internet-pohjainen liikenneturvallisuus- ja esteettömyyskysely alueen asukkaille. Kyselyssä kartoitettiin jalankulun ja pyöräilyn ongelmakohteita Forssan seudulla. Vastaajilla oli mahdollisuus merkitä ongelmakohteita kartalle, kertoa ongelman syystä sekä antaa toimenpideehdotuksia. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 100, joista 15 oli forssalaisilta. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden ongelmakohteita Forssassa tuli esiin yhteensä 40, joista esteettömyyspuutteita esiintyi 21 kohteessa. Forssassa koettiin kyselyn mukaan eniten esiintyviksi esteettömyysongelmiksi kevyen liikenteen väylien väärinkäyttö, liikennevalojen vihreiden valojen vaihtuminen liian nopeasti tai hitaasti sekä puutteellinen talvihoito.

FORSSAN ELSA Työn lähtökohdat ja tavoitteet 13 2.4 Työn yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely Seurantaseminaarin yhteydessä suoritetun internet-kyselyn lisäksi tehtiin myös tämän työn yhteydessä Forssan seudulla toimivien eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajille ja vammaisneuvoston jäsenille kohdennettu kysely. Kyselyssä kartoitettiin Forssan keskustan ja palveluliikenteen esteettömyyden ongelmakohteita. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 14, joista 10 palautettiin täytettynä. Kyselyssä keskeisimmiksi liikenneympäristön ongelmiksi koettiin: Kartanonkadulla turvattomat suojatiet, kevyen liikenteen väylän epätasaisuus, jalankulun ja pyöräilyn erottelemattomuus, autojen pysäköinti, mainoskyltit sekä talvisin lumikasat. Hämeentiellä valo-ohjaamattomien suojateiden turvattomuus, polkupyörien pysäköinti sekä kesäterassi. Kauppakadulla jalkakäytävien pinnan epätasaisuus ja talvisin sulamisvesien jäätyminen jalkakäytäville sekä suojateille. Vapaudenkadulla jalkakäytävän epätasainen pinta linja-autoaseman puolella sekä jalkakäytävällä olevat esteet ja lumikasat etenkin Sibeliuksenkadun ja Vapaudenkadun liittymissä. Torikadulla polkupyörien ja autojen pysäköinti, mainoskyltit, jalkakäytävän pinnan epätasaisuudet sekä meneillään olevat katutyöt. Wahreninkadulla korkeat reunakivet suojateiden kohdilla. Linikkalankadulla ajoneuvojen korkeat ajonopeudet Torilla keskeneräiset parannustyöt. Parhaiksi liikkumista parantavaksi keinoiksi koettiin matalat reunakivet, polkupyöräilyn ja jalankulun erottaminen sekä esteiden poistaminen kevyen liikenteen väyliltä ja talvihoidon tehostus. Kyselyn mukaan parhaat liikkumista parantavat keinot on esitetty kuvassa 2. Matalat reunakivet 2 2 6 Pyöräilyn ja jalankulun erottaminen Esteiden kuten mainoskylttien poistaminen 2 Pidempi vihreä valo Talvihoidon tehostus (hiekoituksen ja lumen aurauksen lisääminen) Tunnistelaatat jalkakäytävillä 5 5 Inva-paikkojen lisääminen Penkkien lisääminen 4 5 Kuva 2. Mitkä tekijät parantaisivat liikkumistanne? Keskeisimmiksi julkisten liikerakennusten sisäänkäyntien ongelmakohteiksi mainittiin: Linja-autoaseman ympäristön kulkuväylien epätasaisuus, laiturin puoleinen sisäänkäynti sekä kesäterassi. Teatteritalon jyrkkä luiska.

14 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 3 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN NYKYTILA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytilaa kartoitettiin ohjausryhmälle suunnatulla kävelyllä sekä maastotarkasteluilla. Fyysisen ympäristön esteettömyyskartoituksessa kartoitettiin Forssan keskustan suojatiet, kevyen liikenteen väylät, Paikkurin linjaautopysäkit ja tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit sekä linja-autoasema ja sen ympäristö. 3.1 Kävely Keväällä 2006 järjestettiin esteettömyysselvityksen ohjausryhmälle kävely, jonka tarkoituksena oli havainnoida liikkumisympäristön ongelmia eri liikkujaryhmien näkökulmasta ja lisätä suunnitteluprosessiin osallistuvien tietämystä esteettömyydestä. Kävelyn tarkoituksena oli myös laajentaa eri sidosryhmien yhteistyötä ja herättää aiheesta julkista keskustelua. Kävelyllä oli mukana hankkeen ohjausryhmään kuulunut näkövammainen sekä pyörätuolilla liikkuva liikuntaesteinen. Kävelyn aikana tutustuttiin liikenneympäristön ja sisäänkäyntien ongelmiin torin ympäristössä sekä tutustuttiin Tyykikyydin palvelubussiin. Kuva 3. Kävelyn kulkureitti (tarkastelukohteet numeroitu).

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 15 3.1.1 Tori Toria ympäröivällä puistoalueella uudet sorapintaiset kevyen liikenteen väylät, joissa on oikeaoppisesti ohjaava kivireunus ja oleskelualue penkkeineen väylän ulkopuolella. Myös pintamateriaali on kivetty. Kävelyn ajankohtana torin ja sen ympäristön rakentaminen oli vielä kesken, josta johtuen kiveysten väleissä oli leveitä rakoja ja sadevesikaivojen ympärillä oli kiveämättömiä kohtia. Torialueella olevat myyntikojujen noppakivetyt rajaukset koettiin huonoiksi näkövammaiselle, koska kiveyksen epätasainen pinta rasittaa keppiä käyttävän ranteita. Kuva 4. Torin puiston vastavalmistuneet puistokäytävät sekä levähdyspaikat houkuttelevat käyttäjiä. 3.1.2 Tyykikyyti palvelubussi Vapaudenkadun torin puolella olevalta uudelta, vielä keskeneräiseltä linjaautopysäkillä, kokeiltiin kulkua pyörätuolilla Tyykikyydin palvelubussiin. Bussi ei voinut ajaa tarpeeksi lähelle odotustilan reunaa, koska reunakivi oli liian korkealla. Vapaudenkatu päällystettiin kesän aikana. Jos reunakivi on eritasossa kuin bussin oviaukko, kuljettaja asentaa pyörätuolia ja rollaattoria varten kulkurampin, jota myöten matkustaja pääsee autoon.

16 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Kuva 5. Palvelubussin oviaukkoon asennetaan kulkuramppi, jos reunakivi ei ole oviaukon kanssa samalla tasolla. 3.1.3 Suojatiet Sibeliuksenkadun suojatiellä Vapaudenkadun kulmassa suojatien todettiin olevan hankala näkövammaiselle, koska reunakivi oli koko matkaltaan viistetty eikä näkövammainen näin tiedä tulevansa suojatielle. Sekä näkövammainen, että pyörätuolilla liikkuva kokivat kaarelta lähtevän suojatien ongelmaksi. Näkövammaisen kannalta suojatien tulisi lähteä kevyen liikenteen väylän reunasta kohtisuoraan, koska reunakivi antaa suoran kulkusuunnan suojatien yli. Lisäksi ongelmaksi koettiin reunakiven ja kevyen liikenteen väylän laatoituksen väliin jäävät raot, joihin näkövammaisen keppi tökkää. Hämeentien suojatiellä Sammon kohdalla liikennevalojen painonappien todettiin sijaitsevat saavuttamattomissa puun takana.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 17 Kuva 6. Sibeliuksenkadun suojatie on hankala näkövammaiselle, koska suojatie lähtee kaarelta, reunakivi on kokonaan viistetty ja reunakiven viereen jää rakoja. 3.1.4 Vapaudenkadun jalkakäytävä (linja-autoaseman puoli) Vapaudenkadun linja-autoaseman puoleisen jalkakäytävän pinnoitteena olevan laatoituksen todettiin olevan pahasti routinut. Linja-autoaseman kohdalla jalkakäytävä rajoittuu pysäköintialueeseen, jonka reunassa on reunakivi. Reunakivi toimisi näkövammaiselle ohjaavana elementtinä, mutta pysäköityjen autojen nokat peittävät reunakiven. Lisäksi ohjaavuutta haittaa reunakivilinjan epäsuoruus. Kauppakeskuksen piha-alueella todettiin olevan pahasti painunut kaivo.

18 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 3.1.5 Linja-autoasema Linja-autoasemalle pääsisäänkäynnistä mentäessä jalkakäytävä rajoittuu pysäköintialueeseen, jonka reunassa todettiin olevan huonokuntoinen kaide ja polkupyöräteline. Linja-autoaseman pääsisäänkäynnin ulko-ovi on syvennyksessä ja katettu, joten ulkooven edustan todettiin olevan sula talvellakin. Lisäksi ulko-oven edessä on riittävä tasanne. Ulko-oven todettiin olevan tummuutensa takia huomaamaton etenkin heikkonäköisille. Ulko-ovessa ei aukea automaattisesti, mutta on kuitenkin helposti aukeava ja tuulikaapissa on tarpeeksi tilaa oven aukeamista varten. Ulko-oven kynnys on n. 2 cm. Myös tuulikaapin matto todettiin esteettömäksi. Kuva 7. Linja-autoaseman sisäänkäynti on esteetön. Neuvonta/lipunmyyntipisteen tiski todettiin olevan sopivalla korkeudella myös pyörätuolilla liikkuville. Kuulovammaisten ja huonokuuloisten asiointia varten tiskillä on muistiinpanovälineet.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 19 Kuva 8. Linja-autoaseman neuvontapisteen tiski on sopivalla korkeudella myös liikuntavammaiselle. Kaukoliikenteen linja-autojen aikataulu on matkahuollon seinällä sekä sähköisenä, että lasien takana perinteisenä paperisena aikatauluna. Forssan sisäisen paikallisliikenteen reitti-kartta ja aikataulut puuttuivat Matkahuollon info-taululta. Laitureille menevän sisäänkäynnin ovi on katettu. Sisäänkäynti ei ole kuitenkaan esteetön, koska oven edessä on ainoastaan porras, ei luiskaa. Todettiin myös oven eteen jäävän liian vähän tilaa, jotta tasanteelle mahtuisi pyörätuolilla avaamaan oven. Lisäksi todettiin laitureille johtavan suojatien, linja-autoaseman puoleinen reunakiven olevan korkea. 3.1.6 Teatteritalon sisäänkäynti Teatteriin mennään sisään melko jyrkkää luiskaa käyttäen. Luiskan molemmilla puolilla on kaiteet, joiden tulisi olla seinästä paremmin erottuvat. Luiska on katettu ja syvennyksessä. Sisäänkäynnin todettiin kuitenkin olevan melko huomaamaton heikon valaistuksen takia. Luiskan havaittavuutta on mahdollista parantaa luiskan alku- jo loppupäihin merkittävällä varoitusalueella.

20 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Kuva 9. Teatterin ulko-ovi on pimeä ja huomaamaton. 3.1.7 Hämeentien apteekki Hämeentien apteekkiin ei pääse sisään pyörätuolilla itsenäisesti, vaan henkilökunta avustaa sisäänpääsyssä asentamalla rampit. Ovessa on puhelinnumero, johon soittamalla saa apua mikäli henkilökunta ei huomaa avuntarvitsijaa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toimi, vaan asiakas joutuu odottamaan pitkään sisäänpääsyä. Apteekin edustalla todettiin olevan A-mainos, joka on esteenä jalkakäytävällä. Mainokset tulisi sijoittaa seinän viereen.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 21 Kuva 10. Apteekin A-mainos on jalkakäytävällä. 3.2 Aivoriihi Aivoriihi järjestettiin 6.6.2006. Tilaisuuteen oli kutsuttu samat tahot kuin kävelykierroksellekin. Aivoriihessä käytiin läpi työn yhteydessä tehdyn kyselyn ja kävelyn tuloksia, keskusteltiin hyvistä esteettömistä ratkaisuista sekä fyysisten ongelmakohteiden priorisoinnista.

22 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 3.3 Maastotarkastelut Maastotarkasteluilla kartoitettiin kuvassa 11 esitetyn suunnittelualueen suojatiet, kevyen liikenteen kulkuväylät, Paikkurin käyttämät linja-autopysäkit sekä tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit sekä linja-autoasema ympäristöineen. Kuva 11. Suunnittelualue. 3.3.1 Suojatiet Suojateistä osalta tarkasteltiin suojatien johdattavuutta, pinnan tasaisuutta, suojatien ajoratamerkinnän kuntoa, reunakiven korkeutta, saarekkeen leveyttä, suojatiemerkkipylväiden sijaintia sekä liikennevalo-ohjatuilla suojateillä jalankulkijavalojen painonappien sijaintia.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 23 Kartoitusperusteet Suojatien johdattavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka kohtisuoraan suojatie lähtee reunakiven reunasta. Suojatien tulisi lähteä kohtisuoraan reunakiveä vastaan. Tällöin näkövammainen saa reunakiven reunasta suunnan ajoradan yli kadun vastapuolelle. Myös pyörätuolilla liikkuvan kulkeminen reunakiven yli helpottuu. Suojateiden pinnan tasaisuudessa tulisi olla korkeintaan 5 mm poikkeamaa 2 metrin matkalla. Mikäli kulkupinnalla on laatoitusta tai kiveystä, hammastusta saisi olla 5 mm ja laattojen saumojen tulisi olla korkeintaan 5 mm leveitä. Kulkupinnan epätasaisuus vaikeuttaa etenkin rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvan liikkumista. Myös valkoista keppiä käyttävien näkövammaisten ranne rasittuu epätasaisella pinnalla. Suojateiden ajoratamerkinnässä ( seepraraidoitus ) tulisi olla mahdollisimman voimakas kontrasti (sävyero). Suojatiemerkinnän tulisi olla hyväkuntoinen, eikä merkinnän läheisyydessä saa olla vastaavasti kuvioituja alueita. Hyvä suojatiemerkintä helpottaa mm. heikkonäköisten liikkumista. Suojatiemerkinnät olisikin hyvä tarkistaa joka kevät lumen sulamisen jälkeen. Reunakiven korkeuden tulisi olla riittävän korkea, jotta näkövammainen pystyy hahmottamaan ajoradan reunan ja toisaalta riittävän matala, jotta pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat kykenevät käyttämään suojatietä. Keskisaarekkeen leveyden tulisi olla vähintään 2,5 metriä, jotta saarekkeen odotustilassa on tarpeeksi tilaa polkupyörälle, lastenvaunuille tai pyörätuolille. Suojatiemerkkipylväät tulisi sijoittaa kaksisajorataisella ajoradalla suojatien molemmin puolin. Etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään 2 metriä, jos näkyvyys on hyvä etäisyys voi olla enintään 3,5 metriä. Hyvin sijoitettu merkki sijaitsee suojatiemerkinnän kohdalle ajoradan/jalkakäytävän reunassa, 0,5 m etäisyydellä kadun reunasta. Johdonmukaisesti sijoitetut suojatiemerkit auttavat näköesteisiä suojatien hahmottamisessa. Myös autoilija havainnoi lähellä suojatien reunaa olevan merkin helposti. Keskisaarekkeessa olevat suojatiemerkkien korkeus tulee olla sellainen, että se ei muodostu näkemäesteeksi saarekkeella odottavalle jalankulkijalle. Jalankulkijavalojen painonappi tulisi sijaita niin, että se on myös pyörätuolilla liikkuvien helposti saavutettavissa. Painonapin etäisyys kulkuväylän reunasta tulisi olla enintään 300 mm ja korkeuden maasta 900 1100 mm. Forssan keskustan suojateiden tyypillisimmät ongelmat Tyypillisimpiä ongelmia Forssan keskustan suojateillä olivat korkeat reunakivet, koko matkaltaan viistetyt reunakivet ja viisteen jyrkkyys, suojatien johdattavuus, suojatiesaarekkeen odotustilan kapeus, suojatiemerkkien sijainti sekä liikennevalopylväissä olevien painonappien sijainti käyttäjän ulottumattomissa. Keskustan suojateiden kartoitustaulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 1.

24 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Kuva 12. Puutarhakadun suojatiellä kulkuväylän pinnoitteena oleva laatoitus ei ulotu koko suojatien leveydelle. 3.3.2 Kevyen liikenteen kulkuväylät Kulkuväylien osalta kartoitettiin väylän tasaisuus ja leveys sekä kulkuväylällä olevat esteet.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 25 Kuva 13. Vapaudenkadun linja-autoaseman puoleinen kulkuväylä. Forssan keskustan kulkuväylien tyypillisimmät ongelmat Tyypillisimpiä ongelmia Forssan keskustan kulkuväylillä olivat pinnan epätasaisuus etenkin Vapaudenkadulla linja-autoaseman puolella, Kartanonkadulla ja Kauppakadulla sekä kulkuväylillä olevat esteet kuten esim. A-mainokset ja valaisinpylväät. Kauppakadulla ongelmaksi muodostui jalkakäytävän kapeus, kulkuväylällä olevat kiinteistöjen sadevesiurat ja porrastasanteet. Keskustan suojateiden kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 2.

26 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 3.3.3 Paikkurin linja-autopysäkit Linja-autopysäkkien osalta kartoitettiin Paikkurin reiteillä olevat pysäkit. Pysäkeitä kartoitettiin linja-autopysäkin tyypit, odotustilan mitoitus, kulkuväylät pysäkille, kuivatus, valaistus, näkemät linja-autopysäkin tulosuuntaan, varustelu (roskis, penkki) sekä matkustajainformaatio (aikataulu, reittikartta). Kuva 14. Forssan keskustan linja-autopysäkkien pysäkkikatokset olivat kesällä 2006 pääosin vanhoja ja huonokuntoisia. Lisäksi odotustilat ovat usein liian kapeita. Paikkurin linja-autopysäkkien tyypillisimmät ongelmat Tyypillisimpiä ongelmia Paikkurin reitillä olevilla pysäkeillä olivat näkemät linja-auton tulosuuntaa, odotustilojen kapeus, pysäkkikatosten heikko kunto sekä puutteelliset kulkuväylät pysäkille. Paikkurin linja-autopysäkkien kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 3.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 27 3.3.4 Tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit Julkisten rakennusten osalta kartoitettiin aivoriihessä ryhmätyöperusteella tärkeimmiksi todetut iäkkäiden ja liikuntaesteisten käyttämät rakennukset. Tärkeyden mittarina käytettiin rakennusta käyttävien vanhuksien ja liikkumis- ja toimintaesteisten määrää. Tällaisiksi julkisiksi rakennuksiksi valittiin: terveyskeskus sairaala Kansaneläkelaitoksen toimipiste Heikanrinteen vanhainkoti palvelukeskus Rimpikoto vanhustenpalvelukeskus Tyykihovi viihdeuimala Vesihelmi kaupungin kirjasto seurakuntatalo kirkko kaupungintalo teatteri posti keskusta-alueella olevat apteekit Kartoitusperusteet Julkisista rakennuksien sisäänkäynneistä kartoitettiin luiskat ja portaat, kaiteet, oven sijainti (katoksessa/ilman katosta), odotustasanteen koko, kynnykset, sisäänkäynnin oven aukeavuus, tuulikaapin koko, mattojen esteettömyys sekä inva-pysäköintipaikat ja niiden sijainti. Julkisten rakennusten sisäänkäyntien tyypillisimmät ongelmat Inva-paikkojen puuttuminen tai niiden sijainti, luiskan puuttuminen ja kaiteiden puuttuminen. Julkisten rakennusten kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 4.

28 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 3.3.5 Forssan linja-autoasema Linja-autoaseman osalta kartoitettiin sisätilojen ja aseman lähiympäristön esteettömyys sekä neuvontapisteen henkilökunnan osaaminen. Linja-autoaseman kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 4. Linja-autoaseman lähiympäristön osalta ongelmiksi todettiin: Inva-paikkojen sijainti rakennuksen päässä. Parkkipaikat sijaitsevat kaukana sisäänkäynnistä. Lisäksi inva-paikoilta ei ole korkean reunakiven takia esteetöntä pääsyä linja-autoaseman eteen. Linja-autoaseman pääsisäänkäynnin viereisen pysäköintialueen reunassa olevan huonokuntoinen kaide ja polkupyöräteline. Kuva 15. Inva-paikalta ei pääse korkean reunakiven takia linja-autoasemalle. Sisäänkäynnit Pääsisäänkäynnin ulko-ovi on tummuutensa takia huomaamaton etenkin heikkonäköisille. Laitureille menevän sisäänkäynnin ovi ei ole esteetön, koska oven edessä on ainoastaan porras. Laitureille menevän suojatien linja-autoaseman puoleinen reunakivi on korkea. Aikataulut Forssan sisäisen paikallisliikenteen reitit ja aikataulut puuttuvat matkahuollon seinältä.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 29 Wc-tilat Wc-tilat ovat kahvilan puolella ja vain kahvilan asiakkaille maksuton. Neuvontapiste Heikkokuntoisen asiointia helpottaisi tiskin eteen sijoitettu tuoli.

30 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 4 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMINEN 4.1 Toimenpide-ehdotukset suojateille Forssan keskusta-alueen suojateillä todettiin kartoituksen yhteydessä runsaasti esteettömyys-ongelmia. Toimenpiteitä esitetään yhteensä 54 suojatielle. Jotta kaupungilla olisi realistista toteuttaa toimenpiteet 10 vuoden aikajänteellä suojatiet jaettiin kolmeen luokkaan: katujen linja-osuudella olevat suojatiet, sivuteiden liittymissä kevyen liikenteen väylän jatkeella sijaitsevat suojatiet sekä valo-ohjatut suojatiet. Kaupunki toteuttaa suojateiden parantamistoimenpiteet vähitellen omana työnään. Suojateiden toimenpide-ehdotukset esitetään taulukossa liitteenä 1. 4.1.1 Katujen linjaosuudella olevat suojatiet Vilkkaimpien ja kevyen liikenteen käyttäjämäärien kannalta tärkeimpien katujen linjaosuuksilla sijaitsevilla suojateillä päädyttiin käyttämään SuRaKu-ohjeiden mukaista ratkaisua, joka on esitetty kuvassa 15. Reunakiven tulee olla pystysuoralla osuudella 30 40 mm korkea. Pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvia sekä polkupyöräilijöitä varten rakennetaan 1500 metriä leveä viistetty reunakiviosuus, jossa on nousua 40 mm 160 mm matkalla. Reunakiven jälkeen kulkuväylän kaltevuus saa olla enintään 5 %. Varoittavana ja ohjaavana elementtinä kevyen liikenteen väylältä suojatielle tultaessa käytetään 30 40 mm korkean reunakiven edessä ja keskisaareen reunoille maalattavia varoitusalueita. Viistetyn reunakiven eteen kevyen liikenteen väylälle maalataan viistetyn osuuden havaittavuutta helpottamaan pyörätuoli-ajoratamaalaus. Toimenpide-ehdotukset Lyhyen tähtäimen toimenpiteinä katujen linjaosuuksien suojateille esitetään reunakivien uusimisen, varoitusalueen maalauksen ja pyörätuoli ajoratamaalausten lisäksi suojatiemerkkien siirtoa tai puuttuvan suojatiemerkin asennusta, kevyen liikenteen väylän ja suojatien epätasaisuuksien parantamista ja reunakiven vieressä olevien rakojen korjaamista. Lisäksi Kartanonkadulla liikenteenjakajan herätevarsia ehdotetaan nostettavaksi siten, että ne eivät muodostu näkemäesteeksi saarekkeella odottavalle kevyen liikenteen kulkijalle. Pitkän tähtäimen toimenpiteenä esitetään Forssan keskustassa sijaitsevien kapeiden suojatiesaarekkeiden leventämistä mallipiirustuksen mukaisesti. Kartanonkadulla ja Vapaudenkadulla sijaitsevien kapeiden keskisaarekkeiden korjaus esitetään suoritettavaksi katuosuuksittain, koska korjaus vaatii jatkosuunnittelua ja tulee rakennuskustannuksiltaan halvemmaksi yhtenä kokonaisuutena rakennettaessa. Kartanonkadun parantamisen jatkosuunnittelu on kaupungin suunnitelmissa.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 31 Kuva 16. Suojatien malliratkaisu. 4.1.2 Sivuteiden liittymissä olevat suojatiet Sivuteiden liittymissä kevyen liikenteen väylän jatkeella olevilla suojateillä vain reunakivet, jossa ei ole viistettä korjataan edellä olevan mallipiirustuksen mukaisesti. Kaupunki voi korottaa myös kokonaan ilman reunakiveä tai kokomatkaltaan viistetyt reunakivilinjat myöhemmässä vaiheessa. Toimenpide-ehdotukset Sivuteiden liittymissä olevilla suojatiellä lyhyen tähtäimen toimenpiteitä olivat reunakivien madaltamisen lisäksi reunakivien viisteen korjaus, suojatiemerkkien siirto tai puuttuvien suojatiemerkkien asentaminen, suojatien edessä olevien esteiden poisto sekä kulkuväylän laatoituksen korjaaminen. 4.1.3 Valo-ohjatut suojatiet Valo-ohjatuilla suojateillä madalletaan yli 40 mm korkeat reunakivet sekä rakennetaan viistetyt osuudet. Alle 30 mm korkeat tai kokonaan viistetyt reunakiviosuudet jätetään nykyiselleen, koska näkövammainen tunnistaa suojatielle saapumisen valo-ohjauksen äänimerkistä. Mikäli jalankulkijavalon painonappi sijaitsee liian korkealla, esitetään painonapin siirtämistä SuRaKu-ohjeiden mukaisesti korkeudelle 900-1100 mm ajoradan pinnasta. Joissakin tapauksissa liikennemerkkivalopylväs sijaitsee esteen takana. Näissä tapauksissa esitetään esteen poistamista.

32 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Toimenpide-ehdotukset Valo-ohjatuilla suojateillä lyhyen tähtäimen toimenpiteinä esitetään reunakivien madaltamisen, jalankulkijavalon painonapin siirtämisen ja painonapin edessä sijaitsevien esteiden poiston lisäksi reunakiven viisteiden korjauksia ja kulkuväylällä olevien epätasaisuuksien parantamista. 4.1.4 Suojateiden priorisointiperusteet Suojatiet jaettiin kolmeen ryhmään suojatien tärkeyden, puutteen vakavuuden sekä toteutettavuuden perusteella. Lisäksi otettiin huomioon yhteen kytkentä Kartanonkadun tulevaan parantamiseen. Kohteet priorisoitiin eri luokkiin siten, että luokkaan 1 sijoitettiin vilkkaimpien katujen käyttäjämääriltään tärkeimmät suojatiet, luokkaan 2 Kartanonkadun parantamisen yhteydessä parannettavat suojatiet sekä luokkaan 3 muut kartoitetut suojatiet. Kuva 17. Kartoitetut suojatiet ja suojateiden priorisointi.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 33 4.2 Toimenpide-ehdotukset kulkuväylille sekä kulkuväylien priorisointi Forssan keskustan kevyen liikenteen väylillä suurin ongelma on kevyen liikenteen väylien pinnoitteena olevien laatoitusten paha epätasaisuus, jonka aiheuttaa pääasiassa kevyen liikenteen väylien reunassa olevien puiden juuriston kasvaminen. Eniten epätasaisuutta on Vapaudenkadulla linja-autoaseman edessä olevalla kevyen liikenteen kulkuväylällä sekä Kartanonkadun ja Kauppakadun kevyen liikenteen väylillä. Forssan keskustan kevyen liikenteen väylille esitetyt toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. Toimenpide-ehdotukset Kulkuväylien lyhyen tähtäimen toimenpiteitä ovat kulkuväylillä olevien epätasauksien korjaus mm. kaivon kansien reunat, kulkuväylällä olevat esteiden poisto (valaisinpylväät) sekä esteiden siirto (A-mainokset). Hämeentie 3 kohdalla sekä Kartanonkadulla Matka-Merilän kohdalla esitetään kulkuväylällä olevan tasoeron luiskaamista. Kulkuväylien priorisointi Forssan keskustan kevyen liikenteen väylien toimenpiteet priorisoitiin ongelman vakavuuden ja toimenpiteiden kustannusten perusteella kolmeen ryhmään.

34 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Kuva 18. Kulkuväylien ongelmakohteet ja priorisointi.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 35 4.3 Toimenpide-ehdotukset Paikkurin linja-autopysäkeille Linja-autopysäkit jaettiin erikois- ja perustason linja-autopysäkkeihin. Erikoistason linjaautopysäkkeihin luokiteltiin linja-autoaseman läheisyydessä olevat sekä vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkoja palvelevat pysäkit. Muilla pysäkeillä tavoitetilana on perustaso. Linja-autopysäkeille esitetyt toimenpiteet esitetään taulukoissa liitteenä 3. 4.3.1 Perustason linja-autopysäkki Parantamistoimenpiteitä esitettiin yhteensä 25 perustason linja-autopysäkille. Perustason linja-autopysäkkien varustelu ja tavoitetilana on: hyväkuntoinen pysäkkimerkki, joka näkyy linja-auton tulosuunasta riittävä katuvalaistus turvallinen pysähtymistila linja-autolle riittävä kuivatus auraus ja liukkauden torjunta on mahdollista, riittävästi tilaa koneelliseen talvikunnossapitoon (vähintään 2250 mm) esteetön kulkuyhteys kulkuväylältä pysäkille riittävät näkemät linja-auton tulosuuntaan Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotuksia perustason pysäkeille olivat huonokuntoisten pysäkki-merkkien vaihto uuteen, näkemäraivaukset linja-auton tulosuuntaan tai pysäkkimerkin edestä, odotustilan rakentaminen, kulkuväylien parantaminen, olemassa olevan penkin siirto lähemmäs pysäkkiä ja odotustilalla olevien esteiden poisto. Lisäksi perustason pysäkeiksi luokitelluilla pysäkeillä esitetään nykyisten erittäin huonokuntoisten pysäkkikatosten peruskorjausta tai uusimista. 4.3.2 Erikoistason linja-autopysäkki Erikoistason pysäkkejä esitetään torin, linja-autoaseman, Tyykihovin Viihdeuimala Vesihelmen, Heikanrinteen vanhainkodin sekä terveyskeskuksen linja-autopysäkeille. Erikoistason linja-autopysäkkien varustelu ja tavoitetilana on perustason pysäkin vaatimuksien lisäksi: linjanumero- ja nimikilvet hyväkuntoinen katos, jossa penkki ja aikatauluinformaatio roska-astia ajoradasta korotettu odotustila varoitusalue odotustilan reunassa kevyen liikenteen väylän sijainti odotustilan takana mikäli mahdollista

36 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Kuva 19. Erikoistason linja-autopysäkki. Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotuksia erikoistason pysäkeille olivat katoksen uusiminen tai uuden pysäkkikatoksen rakentaminen sekä pysäkkikyltin, nimikilven, reittiopasteen ja aikataulun lisäys katokseen, roska-astian siirto tai asentaminen, varoitusalueen maalaus reunakiven reunaan, odotustilan kunnostus sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen.

FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 37 Kuva 20. Paikkurin linja-autopysäkit joihin esitettiin parantamistoimenpiteitä.

38 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 4.4 Toimenpide-ehdotukset julkisten rakennusten sisäänkäynneille ja sisäänkäyntien priorisointi Julkisten rakennusten toimenpiteet jaettiin kolmeen luokkaan toimenpiteiden kustannusten perusteella. Linja-autoaseman ja tärkeimpien julkisten rakennusten parantamistoimenpiteet on esitetyt t taulukoissa liitteenä 4. Toimenpide-ehdotukset linja-autoaseman esteettömyyden parantamiseksi Linja-autoaseman esteettömyyden parantamiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: Inva-paikkojen siirto lähemmäs linja-autoaseman pääsisäänkäyntiä. Linja-autoaseman pääsisäänkäynnin viereisen pysäköintialueen reunassa olevan huonokuntoisen kaiteen ja polkupyörätelineen uusiminen. Ulko-oven havaittavuuden parantaminen maalamalla ulko-ovi paremmin seinästä erottuvalla kontrastisävyllä. Luiskan rakentaminen laiturin puoleisen sisäänkäynnin porrastasanteen reunaan. Laitureille johtavan suojatien linja-autoaseman puoleisen reunakiven madaltaminen ja viistetyn reunakiviosuuden rakentaminen mallipiirustuksen mukaisesti (kohdassa suojateiden toimenpide-ehdotukset). Forssan sisäisen paikallisliikenteen reittien ja aikataulujen lisääminen matkahuollon info-taululle. Tuolin sijoittaminen neuvonta-/lipunmyyntipisteen tiskin eteen. Toimenpide-ehdotukset julkisten rakennusten sisäänkäynneille Terveyskeskuksen hammashoitolan sisäänkäynnin luiskaan ja portaisiin lisätään kaiteet. Sairaalan inva-paikkoilla ensimmäisen paikan kohdalla olevan sadevesikaivon kallistukset ovat melko jyrkät. Inva-paikkoja siirretään, jotta pyörätuolia käyttävän autoilijan kulku ulos pyörätuoliin helpottuu. KELA:n sisäänkäynnin ovet korvattaan liukuovilla tai helpommin aukeavilla ovilla. Heikanrinteen vanhainkodin parkkipaikalle rakennettaan inva-paikat. Kirjaston pääsisäänkäynnin kynnykseen asennetaan kynnysluiska. Lisäksi parkkipaikalle rakennetaan inva-paikat. Teatteritalon pääsisäänkäynnin ja huonosti seinästä erottuvien kaiteiden havaittavuutta parannetaan kontrastimaalauksella. Lisäksi luiskan havaittavuutta parannetaan luiskan alku- ja loppupäähän maalattavilla varoitusalueilla. Vapaudenkadun apteekin luiskan lisätään kyltti, jossa kielletään polkupyörien pysäköinti luiskan eteen. Pitemmän tähtäimen toimenpiteenä oven edessä olevaa tasannetta levennetään 1,5 metriin niin, että luiskalle mahtuu pyörätuolilla pysähtymään ja avaamaan oven. Euromarketin parkkipaikalle Paimenkadulta ja Torikadulta johtavien portaille ja luiskille rakennetaan kaiteet molemmin puolin ja Torikadun yläpäässä olevaa epätasaista asfalttitasanne parannetaan. Lisäksi Paimenkadulta tulevien portaiden askelmat korjataan siten, että askelman reunassa oleva kynnys ei enää muodostu kompastumisriskiksi.

FORSSAN ELSA Paikallisliikenne 39 5 PAIKALLISLIIKENNE Paikallisliikenteen osalta kartoitettiin Paikkurin käyttämä kalusto ja henkilökunnan osaaminen. 5.1 Yleistä Forssan paikallis- ja palveluliikenteen kehittäminen käynnistettiin keväällä 2001, Etelä- Suomen lääninhallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön tukemassa kehittämisprojektilla. Keskustan palveluliikenne aloitti toimintansa maaliskuussa 2002. Palveluliikennekokeilun päätyttyä keväällä 2004 palveluliikenne muuttui vakiintuneeksi käytöksi. Matkustajan valittavana on kaksi matkustusvaihtoehtoa kiinteällä reitillä kulkeva Paikkuri sekä kutsuohjattu tai osittain kutsuohjattu Tyykikyyti. Forssan kaupunki kilpailuttaa palveluliikenteen vuosittain. 5.2 Paikallisliikenteen kalusto Forssan kaupungin keskustan kaupunkiliikennettä ajetaan 17-paikkaisella matalalattiaisella pikkubussilla. Bussissa on tilaa pyörätuolille, rollaattoreille sekä lastenvaunuille. Kilpailuttamisen yhteydessä tarjouspyyntöasiakirjoissa annetaan tarkat määräykset kaluston esteettömyydestä. 5.3 Matkustaminen Paikallis- ja palveluliikenteessä matkat voi maksaa älykortilla, matkahuollon lipputuotteilla tai käteisellä. Edullisimmillaan matkan hinta on maksettaessa matkahuollosta ostettavalla 22 tai 44 matkan älykortilla. Älykortin voi ladata uudelleen linja-autoasemalla tai autossa. Kertamaksulla maksettaessa noudatetaan kulloinkin voimassaolevia Matkahuollon alimpia kertamaksuja. Palveluliikennettä käyttävä vanhusväestö ostaa markkinoinnista huolimatta usein matkalippunsa kertamaksulla. 5.4 Matkustaja informaatio Forssan palveluliikenteen aikataulut julkaistaan mm. busseista, matkahuollosta ja kaupungin asiointipisteisiin (esim. terveyskeskus, sairaala, palvelutalot, pankit, KELA ja kirjasto) saattavilla olevana aikatauluvihkona. Vihkossa on aikataulujen lisäksi eri liikennöintivaihtoehtojen reitit sekä ohjeet kyydin tilaamisesta ja matkojen hinnoista. Sama informaatio löytyy myös Forssan kaupungin www-sivuilta (www.forssa.fi). Internetissä aikataulut ovat kuitenkin melko hankalasti haettavissa. Aikatauluihin tulisikin päästä käsiksi suoraan etusivun sisällysluettelosta esim. linkistä aikataulut tai liikennepalvelut. Paikallisliikenteen muutoksista tiedotetaan paikallislehdessä, suoramarkkinointi suoraan kotitalouksiin jaettavalla esitteellä sekä jalkautumalla pääkohderyhmien keskuuteen.

40 FORSSAN ELSA Paikallisliikenne 5.5 Kuljettajien koulutus Ennen palveluliikenteen liikennöinnin järjestämistä järjestettiin kaupungin, nykyisen liikennöitsijän ja kuljettavien välinen yhteinen keskustelutilaisuus, jossa sovittiin toimintaperiaatteista jotta palvelubussin henki toteutuu. 5.6 Käyttäjämäärät ja kannattavuus Forssan paikallis- ja palveluliikenteen käyttäjämääriä on vaikea verrata keskenään vuositasolla, koska vuoroaikatauluja on muutettu viime vuosina useita kertoja paremmin kannattavien ja asiakaslähtöisempien kuljetusten mahdollistamiseksi. Kutsuohjattu- tai osittain kutsuohjattu Tyykikyyti oli vuoden 2004 tilastoinnin mukaan selkeästi kannattavampaan kuin vakioreitillä kulkevan Paikkurin liikennöinti. Paikkurin kuljettama asiakasmäärä ajotuntia kohti oli lähes neljä kertaa pienempi kuin osittain kutsuohjattuna aikana. Ajokilometrejä kertyi kuitenkin Paikkurissa selkeästi enemmän. Paikkurin kate olikin n. 10 %, kutsuohjatun 46 %, osittain kutsuohjatun 40 % ja lauantai-liikenteen 13 %. Paikkurin matkustajamääriin vaikuttavat selkeästi sääolosuhteet sillä lumettomana aikana matkustajamäärät laskevat. Osa Paikkurin asiakkaista näyttääkin tekevän työ- / koulumatkansa em. ajankohtana esim. polkupyörällä. Kutsuohjatussa ja osittain kutsuohjatussa liikenteessä samanlaista asiakasmäärien laskua ei ole havaittavissa toisenlaisen asiakasprofiilin takia. 5.7 Paikallisliikenteen reitit ja aikataulut Paikkuri Paikkurin pääkäyttäjäryhmänä ovat työmatkalaiset sekä koululaiset. Paikkuri kulkee arkiaamuisin klo 6.30 8.50 kiinteällä aikataululla vakioreittejä.

FORSSAN ELSA Paikallisliikenne 41 Kuva 21. Paikkurin vakioreitit. Tyykikyyti Tyykikyyti on tarkoitettu kaikille, pääasiassa Tyykikyytiä käyttävät kuitenkin iäkkäät ja liikuntaesteiset. Tarvittaessa matkustajia autetaan bussiin nousemisessa ja poistumisessa. Pyörätuolilla liikkuville ja lastenvaunuille asennetaan kulkuramppi, jota pitkin matkustaja voi nousta autoon. Matkustajien käyttämät rollaattorit ja lastenvaunun voidaan kerätä auton takaosaan. Autoon otetaan tilan puutteen takia vain yksi pyörätuoli kerrallaan. Kyyti tilataan soittamalla auton puhelinnumeroon hyvissä ajoin, mieluimmin jo edellisenä päivänä tai sopimalla kuljettajan kanssa edellisellä matkustuskerralla. Kutsuohjattu palveluliikenne ajaa rajatulla alueella arki aamupäivisin klo 9.00-11.00. Palvelubussi hakee matkustajat kotiovelta. Osittain kutsuohjattu palveluliikenne ajaa vakioreitillä arkisin klo 11.00-17.30 ja lauantaisin klo 9.00-14.00. Reitiltä tehdään poikkeamia kutsuohjatun palveluliikenteen alueelle tilausten mukaisesti.

42 FORSSAN ELSA Paikallisliikenne Kuva 22. Tyykikyydin osittain kutsuohjattu vakioajoreitti. Paikallis- ja palveluliikenteen ongelmia ovat: Miten saadaan myös työmatkalaiset ja koululaiset käyttämään enemmän aamun Paikkuria Paikkurin kesäajan liikenteen sääherkkyys Iäkkäät matkustavat yhä runsaasti kertalipulla - miten saadaan markkinoitua iäkkäille kertamaksulla halvempaa älykorttia Toimenpide-ehdotukset: Paikallisliikenteen sivulle tehdään suora linkki Forssan kaupungin www-sivujen etusivulta. Aikataulujen ja reittikarttojen lisääminen matkahuollon info-taululle sekä erikoistason linja-autopysäkkikatosten seinille. Älykortin markkinoinnin jatkaminen etenkin iäkkäille esim. ns. kädestä pitäen - opastusta.

FORSSAN ELSA Hallinolojen toimintatavat ja sidosryhmäyhteistyö 43 6 HALLINNONALOJEN TOIMINTATAVAT JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 6.1 Hallinnonalojen vastuualueet Tekninen - ja ympäristötoimi Katu- ja viherlaitos vastaa mm. katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelusta ja rakentamisesta, kaupungin liikenneväylien - ja alueiden kunnossapidosta ja ylläpidosta ja tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Rakennus- ja ympäristötoimi vastaa rakentamiseen liittyvistä lakisääteisistä lupa- ja valvontatehtävistä sekä rakennetun ympäristön tilan valvonnasta. Tilapalvelut vastaa kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyvyydestä ja tuottavuudesta sekä ylläpitää, myy ja vuokraa rakennettuja kiinteistöjä ja huoneistoja. Perusturvatoimi Perusturvatoimen palvelutuotanto vastaa Forssan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluista. Perusturvatoimen kannalta on olennaista palveluiden esteetön saavutettavuus. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun terveydenhuollon ky vastaa kaupungin terveyspaluista. Toimipisteitä on Urheilukentänkadulla Pääterveysasema ja Forssan sairaala sekä Sortohaan kadulla a-klinikka ja perheneuvola. Hammashoitoloita on myös kutomolla ja Siurilankadulla. Lisäksi Haudankorvankadulla on ympäristöterveysasema. Kuntayhtymä vastaa omien kiinteistöjensä osalta esteettömyydestä 6.2 Hallinnonalojen toiminta sekä toimenpide-ehdotukset yhteistyön ja esteettömyyden parantamiseksi Aloitteet Kaupungin tekninen- ja ympäristötoimi saa suoraan kaupunkilaisilta fyysisen ympäristön esteettömyyteen liittyviä aloitteita kuten esim. talvikunnossapidon taso. Aloitteisiin pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti.

44 FORSSAN ELSA Hallinolojen toimintatavat ja sidosryhmäyhteistyö Kaupungissa toimii liikenneturvallisuustyöryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Työryhmässä on edustajia kaupungin eri hallinnonaloilta. Liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaa voitaisiin laajentaa koskemaan myös esteettömyyttä. Ryhmään tulisi tällöin ottaa mukaan myös vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsen. Uudet suunnitelmat Forssan kaupungin uudet suunnitelmat laitetaan valmistuttuaan julkisesti nähtäville Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Forssan kaupungintalolle. Kaikilla on mahdollisuus antaa muistutuksia suunnitelmista. Nähtävillä olosta tiedotetaan paikallisissa lehdissä sekä Forssan kaupungin internet-sivuilla. Katu- ja julkisten rakennusten suunnitelmien valmistumisesta tulisi tiedottaa kaupungin organisaation sisällä eri hallintokunnissa sekä vanhus- ja vammaisneuvostoille. Suunnitelmista voitaisiin myös tiedottaa edellä mainitussa liikenneturvallisuus- ja esteettömyystyöryhmässä. Uusille vastavalmistuneille suunnitelmille tulisi myös tehdä esteettömyysauditointi. Esteettömyysauditoinnilla varmistetaan uusien ratkaisujen esteettömyys ennen rakentamista tai seuraavaa suunnitteluvaihetta. Uudet suunnitelmat olisi hyvä myös esitellä vanhus- ja vammaisneuvostolle. Katutyöt Työnaikaisilla järjestelyillä on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Kaikilla työmailla on valvoja, joka vastaa kohteen opasteista sekä kohteiden merkitsemisestä ja aitaamisesta, kulkureittien merkitsemistä ja niistä informoimisesta. Valvonnasta huolimatta, parannettavaa esiintyi mm. torin rakentamisen työaikaisissa järjestelyissä. A-mainokset, kesäterassit ja myyntikojut Kaupunki valvoo kesäterassien, myyntikojujen ja A-mainosten sijaintia. Kesäterasseja ja myyntikojuja varten tarvitaan erillinen lupa ja pystytystä valvotaan. A-mainosten sijoittelu on ohjeistettu. Ohjeistuksesta huolimatta mainoksia sijoitellaan usein väärin. Talvikunnossapito Useissa yhteyksissä tuotiin esille talvihoidon vaikutus esteettömyyteen. Talvihoitovastuu jakaantuu keskusta-alueella usealle vastuutaholle. Kaupungin katujen kunnossapito kuuluu Kaupungille. Tontinomistajien velvollisuutena on kuitenkin lain mukaan, vastata tontin kohdalla oleva jalkakäytävä lumen poistosta ja liukkauden torjunnasta. Tämä aiheuttaa jonkun verran liukkauden torjunnan ja aurauksen ajoittumisessa eri tavoin sekä liikkumista sekä näkemiä hankaloittavina lumikasoina. Rakennus- ja ympäristötoimi vastaa kiinteistöjen kohdalla olevien kevyen liikenteen väylien valvonnasta ja huomauttaa kiinteistön omistajia talvihoidon puutteista. Mikäli kiinteistön omistaja ei korjaa puutteita kaupungin katu- ja viherlaitos hoitaa talvikunnossapidon puutteet tontinomistajan kustannuksella.