Pärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu.



Samankaltaiset tiedostot
Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Napapiirin luontokansio

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta Puidenhoitajien Oy puidenhoitajat.fi

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Kaivopuiston puukujanteen uusinta


Toimenpiteet: tarkkailtava

Pystypuusta lattialankuksi

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kuoren rakenne ja kemia

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Esimerkki - Näkymätön kuu

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

GEMINO -ROLLAATTORIT. Aktiiviselle ihmiselle ROLLAATTORIT FI

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta. Kasvinsuojelukoulutus

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März : Printed in U.S.A. Form 48882

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Tuulituhot ja metsänhoito

Metsänhoidon perusteet

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

rantarakentaminen patoalueella

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Profiilit kierrätysmuovista Tuotekuvasto

Kurtturuusun torjuntaohje

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

1.4 Suhteellinen liike

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto


MÄÄRÄLUETTELO RYHMITTÄIN JA NIMIKKEITTÄIN. Koko laskelma. Rakennusosat

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Liite 5 Harvennusmallit

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)


TAHROJEN POISTO ADOBE PHOTOSHOP ELEMENTS 6:N AVULLA

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh fax PL Kajaani

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Quality from start to finish

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Transkriptio:

PÄRNU SUOJELTUJEN KATUPUIDEN KUNTOTUTKIMUS KEVÄT 2010 Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh. 0400 93 55 58 teppo@puidenhoito.fi www.puidenhoito.fi 6.4-8.7.2010 Y L E I S T Ä Työ on tehty neljällä kadulla, Ringi, Kuninga, Puhavaimu ja Vanapargi. Kyseisten katujen puusto on jonkin verran erilaista joka kadulla. Työn ovat tehneet Teppo Suoranta ja Siv Wikström Puiden hoito TS-Ympäristöpalvelu Ky:stä. Katupuita tutkittu 400 kappaletta. Tärkeimpänä ja keskeisimpänä tutkimusvälineenä on käytetty Picus Sonic Tomograph ääniaaltolaitetta sekä kahta kannettavaa tietokonetta. Sen rinnalla on käytetty Sibert 375 digitaalista mikroporaa. Sen käyttö yhdessä Tomografia- laitteen kanssa on tärkeää kun puussa on sisäisiä halkeamia. Tyvet tutkitaan Picuksella yleensä siksi, että siellä on eniten ongelmia kaivu-ja kunnossapitotöiden takia. Halkeamat vaikuttavat Tomografian tulokseen jonkin verran lahokuviota lisäävästi. Ääniaallot eivät voi kulkea suoraan halkeamien yli vaan ne aina kiertävät ne. Siksi ääniaaltojen kulkema matka on pitempi ja tämä lisää lahon puun aluetta tuloksissa. Muut tärkeät työvälineet ovat kumivasara, 120 cm pitkä terässondi mitta-asteikolla, kiikari, tikkaat ja puukiipeilyvälineet. Puiden ongelmat on kuvattu digikameralla. Kunnollista ja luotettavaa, kirjallista raporttia ei voi tehdä toimistossa ilman monia, hyviä digikuvia. Nämä auttavat muistamaan jokaisen puun erityispiirteet ja ongelmat. Picus Sonic Tomograph-laitteemme on tällä hetkellä nykyaikaisin mahdollinen talvella tehdyn huollon ja päivityksen jälkeen. Työ etenee siten, että puille tehdään ensiksi silmämääräinen tutkimus, jossa erityispiirteet kirjataan muistiin kuntotutkimuslomakkeelle. Tämän jälkeen voidaan käyttää laitteita ja saada tarkka käsitys puiden lahoista sisällä rungoissa. Näemme sellaista mitä ei voi nähdä silmillä. Pärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu. Kasvupaikkaa ei ole voitu suojella. Kaupungin keskustan kaikki tarvitsema tekniikka pakottaa leikkaamaan puita usein liian rajusti. Ilman kaupunkitekniikan vaatimuksia ei puita leikattaisi ollenkaan. Maan alla on paljon kunnallistekniikkaa, viemäreitä, vesijohtoja, sähkökaapeleita. Kadut päällystetään, asennetaan reunakiviä ja tukimuureja. Jo pelkästään liikenteen aiheuttama tärinä usean vuoden aikana tiivistää kasvualustaa runsaasti. Puut vilkkaasti liikennöidyn kadun puolella ovat selvästi huonompia kuin puut keskimäärin. On olemassa erittäin suuri ristiriita puiden suojelun ja kunnallisteknisten, välttämättömien töiden välillä. Puita on mahdotonta suojella hyvin keskellä kaupunkia ja varsinkin juuristo joutuu kokemaan kovia. Juuret ovat näkymättömissä, mutta puut elävät 90 % juuristollaan. Niin tärkeitä ovat nämä maanalaisen vankilan näkymättömät kärsijät. Kaivutyöt ovat vahingoittaneet jokaisen kadun puuston juuria huomattavan paljon. Eikä tässä ole auttanut puiden suojeltuna olemisen status ollenkaan. Kaikkein tärkeintä on tehdä ja laatia puille tekniset, nykyaikaiset suojelumääräykset. Puiden elämää on tutkittu viime vuosina paljon ja nyt tunnetaan niiden elämää, tarpeita ja vaatimuksia hienosti.

Käsittelyohjeiden tulee perustua tieteeseen, tieteelliseen tutkimustyöhön ja käytännössä saatuihin hyviin tuloksiin ja kokemuksiin. Ohjeiden noudattaminen ei aina ole helppoa ja siksi tarvitaan tarkkaa kontrollia eri työmailla koskien työntekoa esim. kaivinkoneilla juuristoalueella. Kokemus on osoittanut kaivinkoneurakoitsijoiden usein tekevän toisin kuin puita suojelevissa työmääräyksissä sanotaan. Ratkaisevaa on miten kaivutyöt tehdään ja valvotaan. Nykyiset, käytössä olevat tavat ja määräykset tehdä kunnallisteknisiä töitä puiden lähellä eivät huomioi riittävästi puiden tarpeita pysyä terveenä ja elinvoimaisena. Kaupunkipuiden oikea käsittely rakennettaessa ilman muuta nostaa työn kustannuksia. Siksi määräyksistä halutaan poiketa. Kyse on paljolti asenteista ja arvostuksista. Pärnun puusto kiinnostaa ihmisiä kovasti. Puut koetaan tärkeinä kaupunkikuvassa. Pärnu tunnetaan runsaasta puustostaan ja puistoistaan. Latvukset ovat yleisesti epätasapainoisia ja kurottautuvat kohti valoa eli siis kadulle päin. Valoa hakevista puista tulee myös vinoja rungoltaan. Heikentyneitä ja epätasapainoisia puita voidaan pienentää ja tasapainottaa leikkaamalla. Puhutaan latvuksen pienentämisestä. Heading Back-leikkaus tai Crown Reductionleikkaus. Nämä ovat vaativia toimenpiteitä tehdä. Säännöt ovat kyllä selvät, mutta ne osaa ja voi oikein toteuttaa vain hyvin koulutettu arboristi. Ongelmat on ensin kartoitettava ja sitten löytää niille ratkaisut. Ajankohtaisin ja runsaasti riskitekijöitä sisältävä asia ovat suuret, kuivat oksat ylhäällä latvuksissa. Kun puut ovat täydessä lehdessä, ei niitä helposti näe. Puissa niitä on sadoittain. Jos oksa painaa 30 kiloa ylhäällä latvuksessa, painaa se neljä kertaa enemmän kun se putoaa alas 10 metristä, eli 120 kiloa. Jos alla on ihminen tai omaisuutta, ovat tuhot ehkä hyvinkin pahat. Kuollet oksat syntyvät valon vähyydestä puiden kasvaessa tiheässä. Juuriston kaivaminen ja vahingoittaminen ja maan tiivistyminen synnyttävät kuolleita oksia. Suurien, kuolleiden oksien poisto oksankauluksen ulkopuolelta parantaa puiden turvallisuuden lisäksi niiden terveyttä ja kauneutta. Siivoustyö jalkakäytävillä ja nurmikoilla vähenee selvästi. Turvallisuusvaatimukset etenkin Ringin ja Kuningan puiden alla ovat suuret. Koululaiset käyttävät jalkakäytäviä jatkuvasti juoksuharjoituksiin. Heidänkin turvallisuus on taattava. Turvallisuus on saatava syntymään ennen kuin jotain todella pahaa tapahtuu. Olemme testanneet kuolleiden oksien kiinnittymistä latvuksessa heittoliinalla. Se on heitetty kuolleiden oksien ympärille ja sitten vedetty käsivoimin alaspäin. Useimmat suuret oksat ovat olleet hyvin vähän enää kiinni rungossa tai latvuksessa. Isot leikkaushaavat ovat tarkkailun kohteena myös. Suuresta haavasta puussa syntyy laho-onkaloita ja heikkoja kohtia puihin. On siis hyvin tärkeää miten suuria haavoja tehdään eläville puille. Rungon halkeamat lähtevät usein suurista rungonmyötäisistä leikkauksista. Tärkeää on tuntea puiden biologiaa ja fysiologiaa, jotta ymmärretään leikkauksissa jättää oksankaulukset jäljelle. Rungonmyötäisiä ns. Flush Cut-leikkauksia on aivan liian paljon.

Niillä on 14 erilaista negatiivista vaikutusta puiden elämään. Puiden tapittaminen ei ole ollenkaan puiden hoitotyötä. Tällöin puut menettävät kauniin ulkonäkönsä, terveytensä ja rahallisen arvonsa. Tapitettuja puita on jonkin verran. Tapituskohdat ovat yleensä puissa 9m:n korkeudella. Näissä kohdissa on aina lahoa ja uusi latvus voi olla heikosti kiinni vanhassa puussa. Sydänlahoa esiintyy usein tapitetuilla puilla. Kun latvusta leikataan niin valtavan paljon, vähenee juuriston määrä myös suhteessa. Näin syntyy lahoa juuristoon ja laho nousee vuosien varrella ylös tyvelle ja siitä edelleen runkoon. Näin syntynyttä tyvi-ja runkolahoa on löytynyt suuret määrät tutkituista puista. Pakkashalkeamat voivat nousta myös alhaalta ylöspäin. Juuristo-ongelmat, pintaruhjeet aiheuttavat alhaalta ylöspäin kulkevia halkeamia. Suurimmat ja pahimmat puuongelmat kyseisillä kaduilla ovat tulleet kaivutöistä, kunnossapitokoneista, liikenteestä ja itse puunhoitotyöstä. Juurien käsitteleminen, kunnioittaminen ja niiden tärkeyden ymmärtäminen ovat avainasioita. Nurmikon poistaminen kaikkien puiden tyven ympäriltä noin 80 cm:n säteellä lisää puiden elinvoimaa paljon. Mekaaniset vauriot vähenevät melkein kokonaan kun ei tarvitse ajaa ruohonleikkurilla lähelle tyveä tai kiinni siihen. Eikä tarvitse käyttää ruohotrimmeriä. Nurmikon poiston jälkeen on katteilla tärkeä tehtävä pitää maa tasaisen kosteana ja rikkakasvit poissa. Ruohonleikkaajat pitävät hyvänä ratkaisuna nurmikon poistamista puiden runkojen ympäriltä, sillä se säästää paljon työtä kierrettäessä puita. Säästyy aikaa ja resursseja muuhun tärkeämpään. Ilmalapiolla voidaan työ nykyään tehdä nopeasti ja tehokkaasti. Teppo Suoranta Arboristi, hortonomi Puiden hoito TS-Ympäristöpalvelu Ky Bonäs 21710 Korppoo FINLAND

PÄRNU SUOJELTUJEN KATUPUIDEN KUNTOTUTKIMUS KEVÄT 2010 Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh. 0400 93 55 58 teppo@puidenhoito.fi www.puidenhoito.fi 6.4-8.7.2010 P I C U S S O N I C T O M O G R A P H Ä Ä N I A A LT O L A I T E P U I D E N K U N T O A R V I O I N N E I S S A Laite on tarkoitettu lahon ja onkaloiden tutkimiseen elävillä puilla. Se mittaa äänen suhteellista nopeutta puuaineksessa. Suhteellista nopeutta käytetään siksi,että puuaineksen ominaisuudet vaihtelevat eri puulajien ja saman lajin yksilöiden kesken. Äänen nopeus ja sen eteneminen puuaineksessa riippuu puun tiheydestä ja joustavuusmoduulista. Lahon ja vaurioiden takia pienenevät puun tiheys ja joustavuusominaisuudet. Ääniaallot etenevät puussa parhaiten rungon pituussuunnassa, seuraavaksi poikittaissuunnassa ja hitaimmin kehän suuntaan. Säätilalla on suuri merkitys. Pakkasella ovat puuaineksen ominaisuudet muuttuneet suuresti. Mittaus ei silloin ole mahdollinen. Äänen nopeuteen puussa vaikuttavat lisäksi puulaji, mittausväline, vuodenaika, puun vesipitoisuus, naulan pituus. Picus-laite osoittaa puussa ne kohdat, missä äänen etenemisen nopeus muuttuu. Laite mittaa vain ääniaaltojen etenemisen nopeutta, ei mitenkään syitä nopeuden muutoksiin. Vaurioista riippuen voi äänen eteneminen hidastua (alkuvaiheen laho) tai ääniaallot kiertävät onkalon vakionopeudella (matka pitenee). Halkeamat estävät ääniaaltojen kulkua ja aiheuttavat ongelmia tomogrammin laskemisessa ja tulkinnassa. Ääniaallot eivät voi ylittää halkeamia vaan ne joutuvat kiertämään halkeamat. Uusimmassa Picus-ohjelmassa on tähän kiinnitetty erityistä huomiota. Ohessa käytetään Picus Calliper runkojen koon ja muodon mittauslaitetta. Puun muodon, geometrian määrittäminen tarkasti takaa mahdollisimman hyvän ja mittatarkan tomogrammin. Mitä pienempi on lahoalue, sitä tärkeämpää on puun rungon oikean muodon ja koon määrittäminen tarkasti. Picus mittaa äänen kulkeman ajan, mutta etäisyys määritetään geometrian mukaan. Picus mittaa siis äänen kulkua metriä sekunnissa. Jo pienikin virhe rungon koon ja muodon mittaamisessa vaikuttaa tomogrammia huonontavasti.

T U L O S T E N T U L K I N T A Tomogrammin tulkinnassa käytetään kolmea pääväriä: 1. Musta, ruskea osoittaa puuaineksen olevan tervettä. Tiheys on suuri, ääni kulkee nopeasti. Tammella se on 1600m/s. Lehmuksella 1200m/s. 2. Vihreä väri, ei yksiselitteistä tulkintaa, mutta siinä on usein tapahtunut kemiallisia muutoksia ja lahoamisen esiasteita. 3. Violetti, sininen, valkoinen väri näyttää muuttunutta puuta, kovaa lahoa, pehmeää lahoa ja onttoa kohtaa. Ääni kulkee hitaasti koska puun tiheys on alhainen. Värien tulkintaa ei voida automaattisesti liittää tiettyihin vaurioihin. Värien osuus ja jakautuminen tomografiassa antaa kuitenkin lisätietoa vauriotyypistä. Jos ruskea, vihreä ja violetti-värit ovat hyvin tiiviisti vauriokohdan ympärillä kapeina vyöhykkeinä, voidaan olettaa puun puolustusmekanismien toimineen ja vaurioituneen ja terveen puun väliin on syntynyt esim. barriäärivyöhyke tai jokin estovyöhyke. S U H T E E L L I S E N Ä Ä N E N N O P E U D E N N Ä Y T T Ä M I N E N T O M O G R A M M I S S A Terveen puun suhteellinen äänen nopeus palkissa tomogram-kuvan yläpuolella on 100% esim. 1600m/s. Kun oikeassa laidassa on (sininen väri) 66%, tarkoittaa se, että kokonaisnopeus äänellä on 34% heikompi eli 66%. Se on silloin 1056m/s. Laho tai pehmeä pintapuu on hidastanut suhteellista äänen kulkua.