KOUVOLAN KAUPUNGIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

RAPORTTI 1 (76) 30.9.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0091/05.02.09/2013 Päätöksen päivämäärä 13.6.2013 KOUVOLAN KAUPUNGIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

2 (76) Sisällys ESIPUHE... 4 TERMIT JA LYHENTEET... 5 1. YHTEENVETO... 6 1.1 Katselmuskunta... 6 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet... 8 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT... 12 2.1 Kunnan alue, väestö ja taajamat... 12 2.2 Rakennemalli... 12 2.3 Rakennuskanta... 15 2.4 Elinkeinot ja teollisuus... 18 2.5 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa... 19 2.6 Ympäristöohjelma ja Kuntien energiatehokkuussopimus... 19 2.7 CO2-raportti... 19 3. ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA... 21 3.1 Lähtötiedot... 21 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus... 21 3.2.1 Sähkön erillistuotanto... 21 3.2.2 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto... 22 3.2.3 Sähkön kulutus... 27 3.2.4 Energiataseita... 28 3.3 Lämmöntuotanto... 31 3.3.1 Kaukolämpö- ja maakaasuverkostot... 31 3.3.2 Kaukolämmön tuottajat... 41 3.3.3 Teollisuuden lämmöntuotanto... 43 3.3.4 Kaukolämmön energiatase... 43 3.4 Kiinteistöjen lämmitys... 45 3.4.1 Rakennuskanta... 45 3.4.2 Kunnan kiinteistöt... 47 3.5 Kokonaisenergiatase... 48 4. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET... 51 4.1 Puupolttoaineet... 51 4.1.1 Nykykäyttö... 51 4.1.2 Varannot... 51 4.1.3 Potentiaali... 51 4.2 Peltobiomassat... 52 4.2.1 Nykykäyttö ja potentiaali... 52 4.2.2 Myllykosken bioetanolitehdas... 53 4.3 Biokaasu... 54 4.3.1 Biokaasun tuotanto Kouvolassa... 54 4.3.2 Biokaasun tuotantopotentiaali... 55 4.3.3 Kaatopaikkakaasu... 55 4.4 Jätepolttoaineet... 56 4.5 Tuulivoima... 57 4.6 Aurinkoenergia... 58 4.6.1 Aurinkolämpö... 58 4.6.1.1 Nykyinen tuotanto... 59 4.6.1.2 Potentiaali... 59 4.6.2 Aurinkosähkö... 59 4.6.2.1 Nykyinen tuotanto... 60 4.6.2.2 Potentiaali... 60 4.7 Vesivoima... 61

3 (76) 4.8 Lämpöpumput... 61 4.8.1 Maalämpö... 61 4.8.1.1 Nykykäyttö ja potentiaali... 62 4.8.2 Ilmalämpö... 62 4.8.2.1 Nykykäyttö ja potentiaali... 63 4.8.3 Vesistölämpö... 63 4.9 Yhteenveto... 63 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA JATKOSELVITYKSET... 65 5.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet... 65 5.1.1 Lämmitystavan muutokset energiakatselmuskohteissa... 65 5.1.2 Lämmitystavan muutokset kaikissa öljylämmityskohteissa... 65 5.1.3 Aurinkoenergian hyödyntäminen, edistäminen ja tilastointi... 66 5.1.3.1 Pilottikohde aurinkoenergialle... 66 5.1.3.2 Korian asuntomessualueelle aurinkoenergiaa ja maalämpöä... 67 5.1.3.3 Aurinkoenergiajärjestelmien tilastointi... 67 5.1.3.4 Aurinkoenergiaselvitys... 67 5.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet... 67 5.2.1 Myllykosken bioetanolitehdas... 67 5.2.2 Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen... 67 5.2.3 Kaukolämmön tuottaminen uusituvalla energialla... 68 5.2.4 Uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvan sähköntuotannon lisääminen... 68 5.3 Yhteistyössä toteutettavat kohteet... 68 5.3.1 Aurinkosähköpaneelien yhteishankinta... 68 5.3.2 Aurinkovoimalaitos Kouvolaan... 68 5.3.3 Uusiutuvan energian edistämisryhmän perustaminen... 69 6. SEURANTA... 70 6.1 Kytkentä ympäristöohjelmaan ja energiatehokkuussopimukseen... 70 6.2 Uusiutuvan energian edistämisryhmä... 70 LÄHDELUETTELO... 72 LIITTEET... 76

4 (76) ESIPUHE Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilanne ja arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Tavoitteena on, että katselmusraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat pohjana päätöksille, joiden avulla nykyistä suurempi osuus Kouvolassa käytetystä energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla. Näin katselmus tukee Kouvolan ympäristöohjelman ja energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Katselmointi on tehty 7.6.2013 30.9.2015. Kouvolan kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kouvolassa tuotetusta sähköstä n. 90 % ja kaukolämmöstä n. 70 % tuotettiin uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2012. Lähtötilanne on siis melko hyvä ja kaukolämmön käyttöä tulisikin edistää. Osassa kaupunkia tuotetaan kauko- ja aluelämpöä fossiilisilla polttoaineilla. Tämä tulisi korvata tulevaisuudessa uusiutuvalla energialla. Alueen teollisuus sivutuotteineen näyttelee suurta osaa uusiutuvan energian tuottajana ja käyttäjänä. Sivutuotteiden lisäksi muutakin uusiutuvaa bioenergiaa käytetään ja tullaan käyttämään teollisuudessa paljon. Mielenkiintoinen on myös mahdollinen Myllykoskelle perustettava bioetanolitehdas. Myös biokaasun tuotanto Kouvolassa on tärkeää. Sen jakelua varten kun olisi laaja kaasuverkosto jo olemassa. Pientuotannossa ja -käytössä tulee jatkossa panostaa etenkin maalämpöön, muihin lämpöpumppuihin ja aurinkosähköjärjestelmiin. Kaupungin tulisi toimillaan edistää etenkin aurinkoenergian käytön lisääntymistä. Myös lämpöyrittäjyyden edistäminen on tärkeää. Tuulivoiman lisäämisen potentiaalia Kouvolan alueella on tutkittu vuonna 2010-2011, jolloin Kymenlaakson liitto laati asiasta selvityksen. Uusiutuvan energian kuntakatselmusta varten ei erillistä selvitystä siis tehdä. Vesivoiman lisäämisen tulee perustua uusien maankäytöllisten ratkaisujen sijasta olemassa olevien voimalaitosten hyötysuhteen parantamiseen. Uusiutuvan energiantuotannon pitkäjänteinen lisääminen Kouvolassa ja lähialueella vaatii usean eri tahon yhteistyötä. Katselmukseen liittyen järjestettiin Mistä lisää uusiutuvaa energiaa Kouvolaan? työpaja 31.3.2014. Työpajaan osallistui 27 energiavaikuttajaa Kymenlaaksosta. Työpajassa pohdittiin ryhmätöinä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia Kouvolassa. Ryhmillä oli kolme teemaa: Puu, Peltobiomassa, jätepolttoaineet ja biokaasu sekä Lämpöpumput ja aurinkoenergia. Työpajojen ryhmätöiden tulokset ovat tämän raportin liitteenä 1. Katselmusraportin ovat tehneet projektisuunnittelija, DI Mika Huttunen ja ympäristötarkastaja, DI Katja Kangas. Katselmuksen vastuuhenkilönä on toiminut Katja Kangas. Katselmuksen suunnitteluun ovat lisäksi osallistuneet seuraavat henkilöt: Hannu Friman, ympäristöpäällikkö, Ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki Mika Helkala, kehittämispäällikkö, Tilaliikelaitos, Kouvolan kaupunki Hannu Luotonen, tekninen johtaja, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki Vesa Junttila, kehittämispäällikkö, Kouvola Innovation Oy Anna-Riikka Karhunen, ympäristöasiantuntija, Ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki Timo Oksanen, toimitilajohtaja, Tilaliikelaitos, Kouvolan kaupunki Heikki Rantula, energianeuvoja, Kymenlaakson energianeuvonta Ville Räty, projektipäällikkö, Green Jobs-hanke, Kouvola Innovation Oy Markku Tommiska, liiketoimintayksikön johtaja, KSS Energia Oy Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö 60 % osuudella ja Kouvolan kaupunki 40 % osuudella.

5 (76) TERMIT JA LYHENTEET Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. Aluelämpö CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö kwp kwth Lämpökeskus Lämpöyrittäjä TEM Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen. Huipputeho (aurinkosähkö) kilowatteina (Aurinko)lämpöteho kilowatteina Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

6 (76) 1. YHTEENVETO 1.1 Katselmuskunta Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on 2012. Mikäli on käytetty jonkun muun vuoden tietoja, on tämä mainittu raportissa erikseen. Kouvolan kaupungin alueella on kymmenen vesivoimalaitosta ja viisi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Lämpölaitoksia Kouvolassa on kymmeniä. Kaukolämpöä tuotettiin Kouvolassa vuonna 2012 yli 500 GWh, prosessihöyryä yli 3 500 GWh ja sähköä yli 1 700 GWh. Rakennusten lämmitykseen kului energiaa lähes 1 300 GWh. Sähköä kulutettiin kaikkiaan lähes 2 800 GWh. Kemiallinen puunjalostusteollisuus on hallitseva tekijä Kouvolan energiakokonaisuudessa. Tästä osoituksena Kouvolan selvästi merkittävin yksittäinen energiantuotannon polttoaine on sellunkeiton sivutuotteena syntyvä biopolttoaine mustalipeä, jota käytettiin yli 3 000 GWh edestä. Myös muiden polttoaineiden käytössä alueen puunjalostusteollisuus on suuressa osassa. Kouvolan energiankulutuksessa suurteollisuuden vaikutus näkyy suurena sähkön ja prosessihöyryn käyttönä. Kemiallinen puunjalostusteollisuus on siis sekä suuri energian tuottaja että kuluttaja. Yhteensä energian tuotannossa ja siirrossa aiheutui häviöitä n. 1 500 GWh. Hiilidioksidipäästöjä aiheutui yhteensä yli 600 000 tonnia. Seuraava energiatasekaavio näyttää energian lähteet ja käytön Kouvolassa. Kaavion vasemmassa reunassa on kuvattu energian lähteet; joko polttoaineen energiasisältö tai tuotetun sähkön määrä. Häviöihin on laskettu yhteen sekä energian tuotannon että siirron häviöt. CO 2-nuolen lukema kertoo kuinka paljon energiantuotannosta aiheutui hiilidioksidipäästöjä. Taseen oikean reunan laatikoihin on jaoteltu häviöiden jälkeen kulutettavaksi jääneet energian määrät energialajeittain. Kaavion vasemman reunan nuolet eivät suoranaisesti osoita tiettyä oikean reunan laatikkoa. On myös huomioitava, että yhteistuotantosähköä tuotetaan lämmön- tai prosessihöyryntuotannon yhteydessä, mikä ei ilmene kaavion rakenteesta.

7 (76) Biokaasu 10 GWh Hajukaasu 11 GWh 616 000 tco2 Häviöt yhteensä 1 530 GWh Metanoli 46 GWh Liete 70 GWh Kierrätyspuu 102 GWh Maakaasu (erillislämmitys) 129 GWh Tuntematon 157 GWh (erillislämmitys) Jyrsinturve 171 GWh Lämmitys Kaukolämpö 457 GWh Muu rakennusten lämmitys 598 GWh (ilman sähköä) Yht. 1 055 GWh Puu 203 GWh (162 GWh erillislämmitys, 41 GWh höyry) Metsätähde 242 GWh Pakkausjäte 335 GWh Öljy 304 GWh (erillislämmitys) Prosessihöyryn kulutus 3 559 GWh Kuori 856 GWh Maakaasu 1 150 GWh (440 GWh yhteistuotanto, 118 GWh kaukolämpö, 592 GWh teollisuushöyry) Mustalipeä 3 112 GWh Sähkön kulutus Yhteistuotantosähkö 807 GWh Vesivoimalla tuotettu sähkö 942 GWh Tuontisähkö 1 092 GWh Kuva 1. Kouvolan energiatase vuonna 2012. Teollisuus 2 041 GWh Palvelut ja rakentaminen 362 GWh Asuminen ja maatalous 381 GWh Yht. 2 784 GWh josta lämmityssähköä 218 GWh

8 (76) 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kouvolassa käytetään tällä hetkellä melko paljon uusiutuvaa energiaa. Metsäteollisuuden sivutuotteet (mustalipeä 3112 GWh, kuori 856 GWh, liete 69 GWh, metanoli 45 GWh ja hajukaasu 11 GWh) ovat selvästi muuta energiantuotantoa suurempaa. Muu puupolttoaine sisältää kierrätyspuuta 88 GWh. Lisäämispotentiaalia on ainakin metsähakkeen käytössä. Aurinkoenergian, tuulisähkön ja lämpöpumpuilla tuotetun lämmön teoreettinen potentiaali on lähes rajaton, joten kysymystä on tarkasteltu käytännön esimerkkien kautta. Nämä esimerkit on esitetty raportin kutakin energiamuotoa käsittelevässä osassa. Kuva 2. Uusiutuvan energian nykykäyttö sekä koko tuotanto- ja/tai hyödyntämispotentiaali.

9 (76) Taulukko 1. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Öljy ja maakaasu, erillislämmitys Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/a % GWh/a % CO 2- muutos, t/a* 484 6,35 475,75 6,31-2675 Turve 153 2,01 153 2,03 0 Kivihiili 0 0,00 0 0,00 0 Maakaasu 1 174 15,40 1086 14,40-17424 Muut uusiutumattomat 0 0,00 0 0,00 0 Yhteensä uusiutumattomat 1811 23,75 1714,75 22,74-20099 Puupolttoaineet 4 649 60,98 4650,6 61,69-489 Peltobiomassat 0 0,00 0 0,00 0 Biokaasu 14 0,18 16,9 0,22-580 Jätepolttoaineet 193,6 2,54 193,6 2,57 0 Tuulivoima 0 0,00 0 0,00 0 Aurinkoenergia 0,2 0,00 0,8 0,01-80,1 Vesivoima 942 12,36 942 12,50 0 Muut uusiutuvat 14,5 0,19 20,4 0,27-1957 Uusiutuvat yhteensä 5813,3 76,25 5824,3 77,26-3106,1 Kaikki yhteensä 7624,3 100 7539 100-23205 Sähkön tuonti 1 092 892-26400 * Verrattuna fossiilisen polttoaineen käyttöön

RAPORTTI 10 (76) 30.9.2015 Taulukko 2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY 1 2 Lämmitystavan muutokset energiakatselmuskohteissa (Sippolakoti ja Sippolan koulu) Lämmitystavan muutokset kaikissa kaupungin öljylämmityskohteissa Investointi - kustannus [ ] Säästöt [ /a] Takaisinmaksuaika [a] Uusiutuvien energialähteid en lisäys [GWh/a] CO 2- päästön vähenemä [t/a] Raportin kohta Korvattava energialähde Aikatauluehdotus 40 000 22 000 1,8 Öljy 0,75 228,7 5.1.1 2016-2017 2a Pelletti 20 % kohteista 160 000 88 000 n. 2 1,6 Öljy 7,5 2 446,3 5.1.2 2016: Suunnitelma 2017 alk: Toteutus 2b Maalämpö 80 % kohteista 3 000 000 289 000 n. 10 5,9 3 4 5 6 Pilottikohde aurinkoenergian hyödyntämisessä kaupungin kiinteistössä Korian asuntomessualueelle maalämpöä ja aurinkoenergiaa Aurinkoenergiajärjestelmien tilastointi Aurinkoenergiaselvitys koko Kouvolan alueelta (vrt. Etelä-Kymenlaakso) 20 000 25 000 5.1.3.1 5.1.3.2 5.1.3.3 5.1.3.4 2018 (Vaatii lisäselvityksiä) 2017-2019 (Vaatii lisäselvityksiä) 2016-2017 -> (Vaatii lisäselvityksiä) 2017 (Vaatii lisäselvityksiä)

11 (76) 7 8 9 10 11 Myllykosken bioetanolitehtaan voimalaitoksen tuottaman kaukolämmön hyödyntäminen/korvaamalla maakaasu bioenergialla Kaatopaikkakaasun lisähyödyntäminen Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikalla Kaukolämmön tuottaminen uusiutuvalla energialla koko Kouvolassa Uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvan oman (KSS Energia) sähköntuotannon lisääminen Aurinkosähköpaneelien yhteishankinta n. 10 n. 10 12 Aurinkovoimalaitos 157 000 9,5 13 Uusiutuvan energian edistämisryhmän perustaminen Maakaasu 8* 1 584* 4.2.2 Maakaasu ja fossiilinen sähkö Maakaasu ja öljy Kouvolan ulkopuolella tuotettu fossiilinen sähkö Kouvolan ulkopuolella tuotettu fossiilinen sähkö Kouvolan ulkopuolella tuotettu fossiilinen sähkö Jos tehdas/ energiantuotanto käynnistyy 2,9 580 4.3.3 2017 80 15 840 5.2.3 200 26 400 5.2.4 (Vaatii lisäselvityksiä) (Vaatii lisäselvityksiä) 0,47 62,4 5.3.1 2016-2020 0,13 17,7 5.3.2 YHTEENSÄ (vähintään) 3 377 000 399 000 299,75 47159,1 * Maakaasulla tuotetun kaukolämpötehon korvaus uusiutuvalla bioenergialla Myllykosken alueella. 2020 (Vaatii lisäselvityksiä) 6.2 2016

RAPORTTI 12 (76) 30.9.2015 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT 2.1 Kunnan alue, väestö ja taajamat Kouvola sijaitsee Kymijoen varrella Kymenlaakson maakunnassa. Nykyisessä muodossaan se perustettiin vuoden 2009 alussa, jolloin Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi uusi kaupunki. Kouvolan pinta-ala on 2 871 km 2, josta 328 km 2 on vesistöjä. [1] Taulukko 3. Tilastotietoa Kouvolasta.[2] Taajama-aste 85,4 % Asuntokuntien lukumäärä 43 644 Rivi- ja pientaloasuntokuntien osuus asuntokunnista 62 % Taulukko 4. Kouvolan asukasmäärä alueittain.[3] Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Voikkaa 60 524 Myllykoski-Inkeroinen 12 532 Elimäki kk 1 608 Jaala kk 815 Kyläkeskukset 3 431 Vaihettumisalueet 2 541 Maaseutualueet 4 625 Yhteensä 86 076 2.2 Rakennemalli Maankäytön ratkaisujen vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, joten maankäytön suunnittelu on pohjana myös tuleville energiaratkaisuille. Kouvolan tulevaa maankäyttöä on pohdittu vuonna 2013 hyväksytyssä rakennemallissa. Kouvolan kaupungin rakennemalli on luonteeltaan kunnan kehittämistavoitteet sisältävä alueidenkäytön kehityskuva, jossa pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen kaupungin eri osien maankäytön kehittämisestä. Rakennemallissa esitetään kaupungin keskusverkko ja alueiden kehittämisen painopistealueet. Kouvolan rakennemallilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Rakennemallin on kuitenkin tarkoitus määritellä tavoitteita ja suuntaviivoja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle kaavoitukselle. [4]

13 (76) Kuva 3. Kouvolan kaupungin rakennemallin kartta. [4]

14 (76) Kuva 4. Kouvolan kaupungin rakennemallin tiivistelmä. [5]

15 (76) Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Vuonna 2015 valmistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. Kaava käsittää Kouvolan, Kuusankosken, Voikkaan, Korian sekä Valkealan kirkonkylän ja Utin taajamat ja niiden lievealueet. Vuonna 2015 on hyväksytty myös maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelma (MATO), jossa on suunniteltu Kouvolan maankäyttöä tulevaisuuteen. MATO:ssa on tarkasteltu alueiden sijaintia palveluihin eli liikkumiseen nähden. Eri alueita on pisteytetty sen mukaan, miten lähellä ne sijaitsevat päiväkotia, koulua, päivittäistavarakauppaa ja joukkoliikenneyhteyksiä. Tämä vaikuttaa oleellisesti alueiden käytön aiheuttamaan energiankulutukseen. [77] 2.3 Rakennuskanta Kouvolassa oli vuoden 2012 lopussa tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 28 010 rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 7,8 miljoonaa m 2. Kouvolan kaupungin omien rakennuskantatietojen mukaan kerrosalaa on 9,2 miljoonaa m 2. Kesämökkejä Kouvolassa oli 7 720. [6] Seuraavassa osiossa esitetään Kouvolan rakennuskantaan liittyvää tilastotietoa vuodelta 2012. Tilastokeskuksen esityksessä kesämökit ja maatalousrakennukset eivät pääsääntöisesti sisälly tilastoon. Tilastokeskuksen tiedoista vaikuttaa puuttuvan lisäksi energiantuotannon rakennuksia sekä palo- ja pelastustoimen rakennuksia. Rakennuskantaa tarkastellaan seuraavaksi lukumäärän, käyttötarkoituksen, kerrosalan, lämmitysmenetelmän ja rakennusvuoden suhteen. Tietolähteenä on käytetty siis Tilastokeskusta, jonka tiedot perustuvat lupatietoihin. Ilman luvanvaraista peruskorjausta tehdyt lämmitystavan muutokset eivät yleensä välity tilastoihin. Etenkin kivihiilen käytön osalta Tilastokeskuksen tiedot ovat varmasti vanhentuneita. Kuva 5. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen käyttötarkoituksen ja rakennusten lukumäärän mukaan vuonna 2012. [6]

16 (76) 23 182 Käyttötarkoitus ja kerrosala (m 2 ) 886 400 270 563 161 383 197 752 237 531 366 870 2 998 594 Erilliset pientalot 2 998 594 Rivi- ja ketjutalot 542796 Asuinkerrostalot 1 263 741 Liikerakennukset 585 223 Toimistorakennukset 247 879 Liikenteen rakennukset 237 531 247 879 585 223 Hoitoalan rakennukset 197 752 Kokoontumisrakennukset 161 383 Opetusrakennukset 270 563 1 263 741 542 796 Teollisuusrakennukset 886 400 Varastorakennukset 366 870 Muut rakennukset 23 182 Kuva 6. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen käyttötarkoituksen ja kerrosalan (m 2 ) mukaan vuonna 2012. [6] 416 1 388 Lämmitysmenetelmä ja lukumäärä 3 094 4 899 Kauko- tai aluelämpö 3 094 Öljy, kaasu 7 698 Sähkö 10 313 202 7 698 Kivihiili 202 Puu, turve 4 899 Maalämpö 416 Muu, tuntematon 1 388 10 313 Kuva 7. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen lämmitysmenetelmän ja rakennusten lukumäärän mukaan vuonna 2012. [6]

17 (76) 87 858 26 495 543 479 439 186 Lämmitysmenetelmä ja kerrosala (m 2 ) 1 708 385 2 770 201 Kauko- tai aluelämpö 2 770 201 Öljy, kaasu 2 206 310 Sähkö 1 708 385 Kivihiili 26 495 Puu, turve 543 479 Maalämpö 87 858 Muu, tuntematon 439 186 2 206 310 Kuva 8. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen lämmitysmenetelmän ja kerrosalan (m 2 ) mukaan vuonna 2012. [6] Kuva 9. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen rakennusvuoden ja lukumäärän mukaan vuonna 2012. [7]

18 (76) Kuva 10. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen rakennusvuoden ja kerrosalan mukaan vuonna 2012. [7] 2.4 Elinkeinot ja teollisuus Tässä osiossa esitetään tietoa Kouvolan elinkeinojen ja teollisuuden jakautumisesta toimialojen mukaan. Taulukko 5. Tilastotietoa Kouvolan elinkeinoista. [8] Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 34 359 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2011 56,1 Työttömyysaste, % 31.12.2011 12,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2011 35 334 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 24,5 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 70,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2011 29,2 Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2011 5 080 Taulukko 6. Kouvolan henkilöstömäärältään suurimpia teollisuusyrityksiä toimialoineen. [9] Teollisuusyritys Toimiala UPM-Kymmene Oyj Kymi Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat Lumon Oy UPM-Kymmene Wood Oy Kalson viilutehdas Destia Oy, Itä-Suomi Oy Scanweb Ab Destia Rail Oy Paperin ja kartongin valmistus Paperin ja kartongin valmistus Metallisten rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Vanerin ja viilun valmistus Infrarakentaminen Aikakauslehtipaino Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen

19 (76) Recticel Oy Vaahtomuovin valmistus ja jatkojalostus 2.5 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa Kouvolan kaupunki omistaa kokonaan KSS Energia Oy:n. KSS-konsernin liikevaihto oli 116,7 miljoonaa euroa vuonna 2012. KSS Energia-konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Rakennus Oy ja KSS Lämpö Oy. KSS Energia Oy harjoittaa sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. KSS Verkko Oy harjoittaa sähköverkkoliiketoimintaa. KSS Rakennus Oy:n toimialana on verkonrakennus ja siihen liittyvät palvelut. KSS Lämpö Oy myy maakaasua ja kaukolämpöä. [10] Kouvolan Vesi Oy:n Mäkikylän biokaasulaitos vastaanottaa biohajoavia jätteitä, joista se valmistaa biokaasua, lämpöä ja sähköä. Kouvolan kaupunki omistaa 15,7 % Kymenlaakson Sähkö Oy:stä. [12] Kymenlaakson Sähkö Oy:n liikevaihto oli vuonna 2012 131,2 miljoonaa euroa. [13] 2.6 Ympäristöohjelma ja Kuntien energiatehokkuussopimus Kouvolan kaupungilla on kaupunginvaltuuston hyväksymä ympäristöohjelma, ja se on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian Laadukas ympäristöstrategiapäämäärää toteuttava ohjelma. Ohjelma toteuttaa lisäksi Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa ja EU:n sekä kansallisia tavoitteita. [14] Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 tavoitteena on vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on tarkoitus nostaa 60 %:iin. Lisäksi pyritään kokonaan eroon öljylämmitteisistä kiinteistöistä esim. lämmitysjärjestelmää vaihtamalla. Ympäristöohjelman toteuttamisella ja toimeenpanolla on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja haitallisia ympäristövaikutuksia. [14] Kuntien energiatehokkuussopimuksella 2008 2016 (KETS) pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Sopimuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sopimuskauden lopussa vuonna 2016 liittymisvaiheessa asetettava vuotuinen energiansäästötavoite (MWh/a), joka vastaa yhdeksää prosenttia liittymisvaiheessa ilmoitetusta vuoden 2005 energiankäytöstä. [15] Mainittu yhdeksän prosentin säästötavoite vuosille 2008-2016 on 14 346 MWh, välitavoite vuoteen 2013 on 7 173 MWh. [16] Uusiutuvan energian kuntakatselmus tukee siis osaltaan Ympäristöohjelman ja Kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista. 2.7 CO2-raportti Kouvolan kaupunki on mukana CO2-raporttipalvelussa. Tässä osiossa esitetään vuonna 2014 ilmestyneen kasvihuonekaasupäästöraportin keskeisimpiä tuloksia. Yksikkönä luvuissa on kt CO 2-ekv

20 (76) eli tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilidioksidin ekvivalenttipäästöihin otetaan huomioon myös päästöihin mahdollisesti sisältyvien metaanin ja typpioksiduulin kasvihuonekaasuvaikutukset. Kouvolan kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2012 olivat yhteensä 536,6 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 65,0 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 32,9 kt CO2-ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 41,0 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 105,2 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 190,9 kt CO2-ekv tieliikenteestä, 70,9 kt CO2-ekv maataloudesta ja 30,3 kt CO2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 249,8 kt CO2-ekv. Kouvolan päästöt asukasta kohti vuonna 2012 olivat 6,1 t CO2-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 4,4-13,2 t CO2-ekv. Kouvolan päästöt ilman teollisuutta laskivat 8 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2012. [17] CO2-raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa, jossa kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun energian määrään riippumatta siitä, onko kaukolämpö tuotettu kunnassa vai kunnan ulkopuolella. Kunnassa tuotettu, mutta kunnan ulkopuolella kulutettu kaukolämpö ei ole mukana kunnan päästöissä. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella. [17] Kuva 11. Hiilidioksidiekvivalenttipäästöt sektoreittain Kouvolassa ilman teollisuutta. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. [17]

21 (76) 3. ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA 3.1 Lähtötiedot Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on 2012. Katselmuksessa esitettävät tiedot on pyritty mahdollisuuksien mukaan valitsemaan kyseiseltä vuodelta. Vuoden 2012 erityispiirteenä Kouvolassa voidaan mainita vähentynyt sähkönkulutus johtuen Myllykosken paperitehtaan lopettamisesta edellisenä vuonna. Tietoja katselmukseen on saatu Kouvolan kaupungilta, julkisista lähteistä ja yksityisiltä tahoilta. Tarkemmat lähdetiedot selviävät lähdeluettelosta. 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus 3.2.1 Sähkön erillistuotanto Kouvolassa ei ole muuta merkittävää sähkön erillistuotantoa kuin vesivoimaa. Seuraavassa osiossa esitetään tietoa Kouvolan vesivoimaloista. Taulukko 7. Kouvolan vesivoimalat. Virtaama on joko rakennevirtaama (rak.) tai keskivirtaama (kesk.). Teho on ilmoitettu keskivirtaamalle (kesk.) silloin kun tieto on ollut saatavilla. Vesivoimalla tuotetut energiamäärät vaihtelevat vuosittain. [18] [19] [20] [21] Voimala ja toimija Myllykoski KSS Energia Oy Siikakoski KSS Energia Oy Verla KSS Energia Oy Kannuskoski KSS Energia Oy Voikkaa UPM-Kymmene Oyj Kuusankoski UPM-Kymmene Oyj Keltti UPM-Kymmene Oyj Anjalankoski Kemijoki Oy Inkeroinen Kemijoki Oy Huhmarkoski, Tirva Tirvan Voima Oy Virtaama m 3 /s Pudotuskorkeus m Teho MW Tuotettu energia vuodessa MWh kesk. 300 7,0 31 153 000 rak. 70 3,5 2,0 9 000 70 6,2 3,3 15 000 rak. 6 4,6 0,3 1 600 rak.415 8,6 21,9 191 500 kesk.306 kesk. 306 9,2 23,4 204 800 kesk. 306 6,1 15,5 135 800 kesk. 300 9,7 20 117 500 kesk 300 9,7 17 112 400 rak. 5,7 4,4 0,2 1 300 Yhteensä 134,6 MW Yhteensä n. 942 000 MWh = 942 GWh

22 (76) Kouvolan ulkopuolella Iitin Vuolenkoskella on KSS Energia Oy:n voimalaitos, jonka yhteisteho on 9 megawattia. Sen pitkän aikavälin keskivirtaama on 240 kuutiometriä sekunnissa ja putouskorkeus on 3,5 metriä. Voimalaitoksella tuotetaan vuodessa energiaa n. 65 000 MWh. [18] 3.2.2 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa harjoittaa Kouvolassa merkittävässä suuruusluokassa Kymin Voima Oy, UPM-Kymmene Oyj, KSS Energia Oy, Kymen Bioenergia Oy ja Stora Enso Oyj. Kymin Voima Oy Kymin Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n ja KSS Energia Oy:n omistama tuotantoyhtiö. Kymin Voiman voimalaitos tuottaa prosessihöyryä, tehdaskaukolämpöä ja sähköä UPM Kymin tehtaalle sekä lämpöä ja sähköä KSS Energialle. Voimalaitos sijaitsee Kuusankoskella, Kuusanniemen tehdasalueella. Voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 2002. [22] Sen lämpöteho on 180 megawattia ja sähköteho 76 megawattia. [23] Kymin Voiman voimalaitos käyttää polttoaineenaan kuorta, metsätähdettä, haketta, lietettä, purua ja turvetta sekä varapolttoaineenaan maakaasua. Pääpolttoaine on kuori, joka siirretään paikallisen tehtaan kuorimolta suoraan kuljettimilla voimalaitoksen kuorivarastoon ja edelleen voimalaitoksen kattilaan. Kuorivarastoon puretaan myös tehdasalueen ulkopuolelta tuotavat biopolttoainekuormat. Alueella myös murskataan saapuvaa biopolttoainetta ennen polttoa. [22] Voimalaitoksen tarvitsema turve kuljetetaan Kuusankoskelle maanteitse pääasiassa Valkealan ja Anjalankosken turvesoilta. Kuljetusetäisyydet ovat lyhyitä. Voimalaitoksella on erillinen turvesiilo, josta turve siirretään hihnakuljettimella kattilaan. [22] Kymin Voima on luonteeltaan kaukolämmön peruskuormalaitos, joka tuottaa KSS Energialle yli 300 gigawattituntia lämpöä vuodessa eli enemmän kuin kaksi kolmasosaa koko Kouvolan tarvitsemasta kaukolämmöstä. Samalla laitos tuottaa vastapainesähköä KSS Energian asiakkaille. Vuotuinen sähkön tuotanto vastaa noin 20 prosenttia sähkön käytöstä KSS Energian toimialueella. [22] Taulukko 8. Kymin Voima Oy:llä käytetyt polttoaineet vuonna 2012. [24] Polttoaine Polttoaine-energia MWh Jyrsinturve 132 970 Maakaasu 6 005 Kuori 626 710 Liete 10 947 Metsätähde 202 689 Kierrätyspuu 60 647 Polttoaineet yhteensä 1 039 968 Taulukko 9. Kymin Voima Oy:llä tuotettu energia vuonna 2012. [24] Energialaji Tuotanto MWh Sähkö 224 580 Prosessihöyry 248 830 Lämpö 374 660

23 (76) Yhteensä 848 070 Taulukko 10. Kymin Voima Oy:n hiilidioksidipäästöt vuonna 2012. [24] Polttoaine Päästöt tco 2 Fossiiliset 51 875 Biopolttoaineet 357 974 UPM-Kymmene Oyj Kymi UPM:n Kymin tehdas sijaitsee Kouvolassa Kymijoen rannalla. Kymin tehdasintegraattiin kuuluvat sellutehdas ja hienopapereita valmistava paperitehdas. Sellutehtaassa on kaksi tuotantolinjaa. [25] Kemikaalien talteenotto kuuluu sellunvalmistuksen pääprosesseihin. Talteenottolaitoksen tehtävänä on sellun keitossa käytettyjen kemikaalien talteenotto ja palautus uudelleen käyttöön. Samalla keitossa liuennut puuaines hyödynnetään energiaksi. [26] Taulukko 11. UPM-Kymmene Oyj Kymillä käytetyt polttoaineet vuonna 2012. [27] Polttoaine polttoaine-energia MWh Mustalipeä 3 112 036 Maakaasu 422 381 Hajukaasu 11 067 Metanoli 45 964 Polttoaineet yhteensä 3 591 447 Taulukko 12. UPM-Kymmene Oyj Kymin energian tuotanto, osto ja myynti vuonna 2012. [27] Energialaji Tuotanto MWh Osto MWh Myynti MWh Sähkö 482 260 286 850 18 380 Prosessihöyry 3 124 870 248 830 27 300 Lämpö - 32 930 - Taulukko 13. UPM-Kymmene Oyj Kymin hiilidioksidipäästöt vuonna 2012. [27] Polttoaine Päästöt tco 2 Fossiiliset 83 356 Biopolttoaineet 1 356 719 Kymin Voima Oy:n ja UPM-Kymmene Oyj:n energiantuotantoprosessit ovat yhteydessä toisiinsa ja kaukolämpöverkkoon. Myllykoski Paper Oy (UPM Myllykoski) Myllykoski Paper Oy:n tuotanto loppui vuoden 2011 lopussa eli vuonna 2012 ei valmistettu paperia. Myllykoski Paper Oy osti 29.6.2012 tehtaalle energiaa toimittaneen Vamy Oy:n voimalaitoksen. Voimalaitoksella tuotettiin alkuvuonna 2012 höyryä kiinteän polttoaineen kattilalla. Huhtikuusta alkaen höyryä tuotettiin maakaasukattilalla. Höyryä käytettiin pääasiassa rakennusten lämmitykseen. [29]

24 (76) Pääpolttoaineina kiinteän polttoaineen kattilassa poltettiin tammikuusta huhtikuuhun turvetta, metsähaketta ja kierrätyspuuta. Yhteensä kiinteän polttoaineen kattilassa käytettiin alkuvuonna polttoainetta 90 GWh. Voimalaitos käytti yhteensä polttoaineita 105 GWh vuoden 2012 alkupuolella. Taulukko 13. Myllykoski Paper Oy:n / Vamy Oy:n energian tuotanto, osto ja myynti vuonna 2012. [29] Energialaji Tuotanto MWh Osto MWh Myynti MWh Sähkö 10 000 41 000 10 000 Prosessihöyry 107 000 - - Lämpö - - 9 000 Taulukko 14. Myllykoski Paper Oy:n / Vamy Oy:n hiilidioksidipäästöt vuonna 2012. [29] Polttoaine Päästöt tco 2 Fossiiliset 19 791 Biopolttoaineet 21 100 Tällä hetkellä (v. 2015) voimalaitos ei ole ollenkaan käytössä vaan on säilötty mahdollista tulevaa käyttöä varten. KSS Energia Oy, Hinkismäen voimalaitos Hinkismäen maakaasuvoimalaitos on rakennettu 1980-luvun lopulla. KSS Energian omistukseen voimalaitos rakennuksineen ja tontteineen siirtyi vuonna 2000. Hinkismäen voimalaitoksessa on kaasuturbiini, pakokaasulämmönvaihdin, lämpöakku ja lämpökeskus, jossa on kolme 16 megawatin maakaasukattilaa. Kaasuturbiinia käytettäessä saadaan voimalaitoksesta 70 megawattia lämpöä ja 40 megawattia sähköä yli 85 prosentin kokonaishyötysuhteella. Voimalaitoksen polttoaineteho on maksimissaan 140 megawattia. Hinkismäen käyttö ajoittuu talvikaudelle, tuottaen lämpöä vuoden kylmimmille kuukausille. Voimalaitoksen kaukolämpöakkua hyödynnetään kaasuturbiinin yhteydessä lämpötarpeen ollessa suurimmillaan. Voimalaitoksen lämpökeskuksella tuotetaan yleisemmin kaukolämpöä talviaikaan sekä tarvittaessa kesällä muiden tuotantolaitosten vuosihuoltojen aikana. Hinkismäki on luonteeltaan huippuvoimalaitos, jolla KSS Energia voi nostaa lämmöntuotannon omavaraisuuden yli 90 prosenttiin seudun lämmön tarpeesta. Hinkismäen voimalaitoksella on mahdollista käyttää varapolttoaineena polttoöljyä, mikä varmistaa energian saantia poikkeusolosuhteissa sekä mahdollisten maakaasun toimituskatkosten aikana. Hinkismäen kaasuturbiinilaitos toimii myös kantaverkkoyhtiö Fingridin nopean reservin laitoksena tarjoten tehopulan uhatessa valtakunnan sähköverkkoon 40 megawatin sähkötehon 15 minuutin varoitusajalla. [24] Taulukko 15. Hinkismäen voimalaitoksella käytetyt polttoaineet vuonna 2012. [30] Polttoaine Polttoaine-energia MWh Maakaasu yhteensä 62 700 Lämpökattiloilla käytetty kaasu 56 400 Kaasuturbiinilaitoksella käytetty kaasu 6 300

25 (76) Kaasuturbiinilaitoksella käytetty kevyt öljy koeajoissa 250 Taulukko 16. Hinkismäen voimalaitoksella tuotettu energia vuonna 2012. [30] Energialaji Tuotanto MWh Sähkö 1 600 Lämpö 56 600 Taulukko 17. Hinkismäen voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vuonna 2012. [30] Polttoaine Kaasuturbiinin päästöt tco 2 Lämpökattiloiden päästöt tco 2 Maakaasu 1 237 11 121 Kevyt öljy 65 - Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat Stora Enson Anjalankosken tehtaat on tehdaskokonaisuus, johon kuuluvat Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas. Stora Enson Anjalankosken paperitehtaan voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on yhteensä 165 megawattia sähköä ja 430 megawattia prosessihöyryä. Voimalaitoksella on leijukerroskattila, jossa poltetaan erilaisia kiinteitä polttoaineita, kuten puunkuorta, pakkausmateriaalia ja kuivattua veden puhdistuksesta syntynyttä lietettä. [31] Höyryvoimalaitos koostuu leijukerroskattilasta, kombivoimalaitoksesta, lietteenkuivauslaitoksesta, vastapaineturbiinista, lauhdeturbiinista, varakattilasta sekä kattilavedenkäsittelylaitoksesta. Laitos tuottaa lämpö- ja sähköenergiaa paperin ja kartongin tuotannon tarpeisiin. Leijukerroskattilan (K2), polttoaineteho on 218 MW. [32] Kombilaitos käsittää maakaasua polttoaineenaan käyttävän kaasuturbiinin (GT2), sähköteholtaan 73 MW, sekä savukaasujen lämpöä hyödyntävän kombikattilan (K4). Kaasuturbiinin polttoaineteho on 215 MW ja kombikattilan polttoaineteho on 113 MW (raitisilmapoltossa 184 MW). [32] Taulukko 18. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden leijukerroskattilan (K2) tietoja vuodelta 2012. [33] Polttoaineet Polttoaine-energia MWh Tuotettu energia MWh Päästöt tco 2 Maakaasu 5 203 1 027 Bio, kuori,yms 225 663 Biopolttoaineet Höyry kaikilla 123 221 Bio liete 57 872 polttoaineilla yhteensä PDF (erilliskerätty 335 137 555 141 48 142 pakkausjäte) Turve 2 031 766 Yhteensä 623 875 555 141 173 156 Taulukko 19. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden kaasuturbiinin (GT2) ja kombikattilan (K4) tietoja vuodelta 2012. [33]

26 (76) Polttoaineet Polttoaine-energia Tuotettu energia MWh MWh Maakaasu GT2 347 Sähkö 100 Päästöt tco 2 Maakaasu K4 585 778 Höyry ja 115 651 kaukolämpö 442 342 Yhteensä 586 125 115 651 Taulukko 20. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden varakattilan (K1) tietoja vuodelta 2012. [33] Polttoaineet Polttoaine-energia MWh Tuotettu energia MWh Päästöt tco 2 Maakaasu 152 Höyry 127 30 Taulukko 21. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden prosessien energiatietoja vuodelta 2012. [33] Prosessien suorakäyttökaasut MWh Päästöt tco 2 PK2 10 773 2 126 KK4 (kartonkikone) 23 661 4 669 Sähköä tuotettiin 86 863 MWh vuonna 2012. Integraatin hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2012 yhteensä 172 412 t. [33] Kouvolan Vesi Oy, Mäkikylän biokaasulaitos (ent. Kymen Bioenergia Oy) Kouvolan Mäkikylässä jätevedenpuhdistamon vieressä on toiminut vuodesta 2011 lähtien Kymen Bioenergia Oy. Vuonna 2014 laitos siirtyi Kouvolan Vesi Oy:n omistukseen. Laitos tuottaa sähköä, lämpöä ja biokaasua. Pääraaka-aineet ovat jätevesiliete ja kotitalouksien sekä kauppojen biojäte. Mäkikylän biokaasulaitos tarjoaa biohajoavien jätteiden vastaanotto- ja käsittelypalveluja kunnille ja yrityksille. Jätteistä valmistetaan biokaasua, josta KSS Energia jalostaa sähköä. Biokaasua käytetään myös lämmön ja biometaanin tuotannossa. Biometaani toimitetaan maakaasun siirtoverkon kautta liikenne- ja voimalaitospolttoaineeksi. Mädätysprosessista jäljelle jäävä ravinnepitoinen aines hyödynnetään lannoitteena maataloudessa ja viherrakentamisessa. [34] Biokaasulaitoksen käsittelykapasiteetti on 19 000 tonnia jätteitä ja biomassaa vuodessa. Kaikki Kymenlaakson alueelta kerätyt biojätteet käsitellään tässä laitoksessa. Raaka-ainemäärästä syntyy noin 14 miljoonaa kilowattituntia biokaasua kaasutehon ollessa yli 2 megawattia. [34] Elintarvikesektorilta ja teollisuudesta tuleva sekä yksityistalouksista kerättävä biojäte ja puhdistamoilta tulevat lietteet yhdistetään suuressa sekoitussäiliössä. Siellä massa lämmitetään ja pumpataan sen jälkeen biokaasureaktoriin. Hapettomassa tilassa tapahtuvan mikrobitoiminnan seurauksena syntyy biokaasua, joka sisältää n. 65 % metaania ja 35 % hiilidioksidia. Reaktorista tuleva mädätysjäännös hygienisoidaan kuumentamalla, jolloin mahdolliset taudinaiheuttajat häviävät. Valmiit lannoitetuotteet toimitetaan lähialueen viljelijöille lietteenä tai kuivattuna n. 25 % kuiva-ainepitoisuuteen. [35] Biokaasulaitos tuotti biokaasua vuonna 2012 keskimäärin 800 MWh/kk. Tuotetun biokaasun metaanipitoisuus (CH 4) oli keskimäärin 66 %. Biokaasua käytettiin laitoksella sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä biometaanin valmistukseen. Jalostettu biokaasu (biometaani) johdettiin Gasum Oy:n maakaasun siirtoverkkoon. [36]

27 (76) Taulukko 22. Kymen Bioenergia Oy:n (nyk. Kouvolan Vesi Oy/Mäkikylän biokaasulaitos) vastaanottamat raaka-aineet vuonna 2012. [36] Vastaanotetut raaka-aineet Määrä Osuus Lisätietoja t Puhdistamoliete 7 896 50,9 % Kuiva-ainepitoisuus 20 % [37] Vihermassa 67 0,4 % Biojäte 6 178 39,8 % Erilliskerätty kotitalouksien biojäte sekä kaupan ja teollisuuden biojäte. Jauhetut kalanperkeet 44 0,3 % Nestemäinen ruokajäte 139 0,9 % Varuskunnan suurkeittiöstä. Raski 257 1,7 % Leipomosta. Laktoosi 892 5,7 % Elintarviketehtaasta. Luokan 3 nesteet 18 0,1 % Nesteet ja veri. Mädätysjäännös 30 0,2 % Takaisin prosessiin kierrätetty tuote Raaka-aineet yhteensä 15 521 100 % Taulukko 23. Kymen Bioenergia Oy:n (nyk. Kouvolan Vesi Oy/Mäkikylän biokaasulaitos) biokaasun tuotanto ja käyttö vuonna 2012 [36] Biokaasu Määrä m 3 Määrä MWh Osuus % Biokaasua tuotettu yhteensä 1 502 400 9 900 100 Tuotanto jakaantuu seuraavasti: Biokaasua jalostukseen (biometaanin valmistus) 543 100 3 600 36 Biokaasua soihdulle 182 700 1 200 12 Biokaasua varoventtiilien kautta ilmaan 15 000 99 1 Biokaasua kaasumoottorille (CHP) 761 600 5 001 51 Kymenlaakson Jäte Oy, mikroturbiinilaitos Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikalla on sähköä ja lämpöä laitoksen tarpeisiin tuottava mikroturbiinilaitos. 3.2.3 Sähkön kulutus Kouvolan sijoitus laski 2. sijalta 5. sijalle vuonna 2012 kuntien sähkönkulutusvertailussa. Sähkönkulutus väheni selvästi edellisvuodesta Myllykosken paperitehtaan lopettamisen vuoksi. Kouvolan sähkönkulutus vuonna 2012 oli yhteensä 2 784 GWh. [38] Seuraava kuva kertoo sähkönkulutuskohteiden jakautumisesta eri kulutuskohteisiin.

28 (76) Kouvolan sähkönkulutus vuonna 2012 13 % 14 % Asuminen ja maatalous 381 GWh Teollisuus 2041 GWh Palvelut ja rakentaminen 362 GWh 73 % Kuva 12. Sähkön kulutuksen jakautuminen vuonna 2012 Kouvolassa. [38] Taulukko 24. Kouvolan sähkönkulutuksen jakautuminen vuosina 2009-2012. [38] Vuosi Asuminen ja Teollisuus Palvelut ja Yhteensä Sija maatalous GWh GWh rakentaminen GWh GWh 2012 381 2 041 362 2 784 5. 2011 381 2 712 356 3 448 2. 2010 416 2 778 375 3 569 2. 2009 400 2 884 346 3 630 2. 3.2.4 Energiataseita Tässä osiossa esitetään Kouvolan sähkön erillistuotannon tase sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tase. Kouvolassa ei ole muuta merkittävää sähkön erillistuotantoa kuin vesivoimaa. Sähkön erillistuotannon tase muodostuu siis vesivoimalla tuotetun sähkön tuotannosta, siirtohäviöistä ja kuluttajille jäävästä osuudesta. Vesivoimatuotantoa on esitelty tarkemmin raportin kohdassa 3.2.1.

29 (76) Siirtohäviöt 19 GWh Vesivoima Sähkö 942 GWh Kuluttajat 923 GWh Kuva 13. Sähkön erillistuotannon tase Sähkön ja lämmön yhteistuotannon tasetta laadittaessa on huomioitu seuraavat energiaa tuottavat toimijat: Kymin Voima Oy, UPM-Kymmene Oyj, KSS Energia Oy, Kymen Bioenergia Oy ja Stora Enso Oyj. Tasekaavion vasemmassa reunassa on kuvattu käytettyjen polttoaineiden energiasisältö. Taseen keskiosasta nähdään polttoaineista saadun sähkö- ja lämpöenergian määrät tuotannon häviöiden jälkeen. Oikean reunan laatikot sisältävät siirtohäviöiden jälkeen jäljelle jääneet energiat lajiteltuina käyttökohteiden mukaan.

30 (76) Tuotannon häviöt 1 070 GWh 195 000 tco 2 Siirtohäviöt sähkö 10 GWh lämpö 98 GWh Biokaasu 5 GWh Hajukaasu 11 GWh Metanoli 46 GWh Liete 70 GWh Kierrätyspuu 102 GWh Jyrsinturve 153 GWh Sähkö 807 GWh Kuluttajat 165 GWh Teollisuus 632 GWh Teoll.lämpö 34 GWh Kaukolämpö 311 GWh Metsätähde 230 GWh Pakkausjäte 335 GWh Lämpö 3 477 GWh Prosessihöyry 3 035 GWh Maakaasu 440 GWh Kuori 854 GWh Mustalipeä 3 112 GWh Kuva 14. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tase.

31 (76) 3.3 Lämmöntuotanto 3.3.1 Kaukolämpö- ja maakaasuverkostot Kaukolämpötoiminta on aloitettu Kouvolan keskusta-alueella 1960-luvulla, Kuusankoskella 1976, Korialla 1978 ja entisen Anjalankosken alueella 1982. Verkostojen kokonaispituus on yhteensä 222 kilometriä. Asiakkaita oli vuoden 2012 lopussa 3120 ja lämmönkulutus oli 508 GWh. Kaukolämpöverkostoon kuuluu teollisuus-, julkis- ja asuinkiinteistöjä. Verkosto laajenee vuosittain noin 1-3 kilometriä lähinnä keskusta-alueella. [39] Kouvolan keskustan kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2012 lopussa noin 1950 asiakasta ja lämmönkulutus oli 323 GWh. Verkoston kokonaispituus on 115 kilometriä. Kuusankosken kaukolämpöverkostossa oli 940 asiakasta ja lämmönkulutus vuonna 2012 oli 127 GWh. Verkoston kokonaispituus on 87 kilometriä. Korian, Inkeroisten, Keltakankaan ja Myllykosken kaukolämpöverkostoissa oli vuoden 2012 lopussa 230 asiakasta ja lämmönkulutus oli 58 GWh. Verkostojen kokonaispituus on noin 20 kilometriä. [39] Maakaasua käytetään lämpökeskuksissa kaukolämmön tuotantoon ja yhteistuotantovoimalaitoksissa pää- tai varapolttoaineena. Pelkän maakaasuverkoston alueilla maakaasua käytetään suoraan polttoaineena kiinteistökohtaisissa maakaasukattiloissa. Suurin osa kaavoitetuista kiinteistöistä on joko kaukolämpö- tai maakaasuverkoston alueella. Kuvissa 15-23 on esitetty Kouvolan kaukolämpö- ja maakaasuverkostot sekä erilaiset energiantuotantolaitokset ja maakaasun paineenvähennysasemat. Kartoissa ei ole esitetty vain yritysten tai toimijoiden omaan käyttöön energiaa tuottavia laitoksia, jotka ovat pääverkostosta erillään.

32 (76) Kuva 15. Kouvolan keskustan kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

33 (76) Kuva 16. Kuusankosken kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

34 (76) Kuva 17. Korian kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

35 (76) Kuva 18. Inkeroisten kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

36 (76) Kuva 19. Myllykosken ja Keltakankaan kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset. UPM-Kymmene Oy:n voimalaitos ei tällä hetkellä (09/2015) ole käytössä.

37 (76) Kuva 20. Valkealan kirkonkylän maakaasuverkosto.

38 (76) Kuva 21. Utin maakaasuverkosto.

39 (76) Kuva 22. Kaipiaisten maakaasuverkosto. Kaipiaisissa maakaasua käytetään energiantuotantoon teollisuusalueella.

40 (76) Kuva 23. Elimäen kirkonkylän ja Teuroisten maakaasuverkosto.

41 (76) 3.3.2 Kaukolämmön tuottajat KSS Energia tuottaa 85 prosenttia Kouvolan seudulla käytettävästä kaukolämmöstä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetaan seudun kaukolämmöstä noin 75 prosenttia. [40] Taulukko 25. KSS Energia Oy:n lämpölaitosten tietoja vuodelta 2012. [39] [41] [42] Laitos Kaukolämpöteho MW Polttoaine Polttoaineenergia MWh Tuotettu energia MWh Kiskokatu 48 (4x12) Maakaasu POK 989 11 988 10 Kekkurintie 40 (2x12+2x8) Maakaasu POK Ojaniitty 4 Maakaasu 0 0 Kymintehdas, Ruukinportti Kuusankoski, Keskuslaitos Saint-Gobain Weber Oy:n yhteydessä Urheilualueen lämpökeskus Voikkaan lämpökeskus 94 11 40 10 12 Maakaasu 10 906 10 361 8 Maakaasu 2 369 2 252 8 Maakaasu 16 519 15 694: kaukolämmöksi 6 500 MWh 19,3 Maakaasu 0 0 (2x8+2+1,3) 7,3 Maakaasu 5 167 4 909 4,0 (kaasu/öljy) ja 3,3 (kaasu) 4 Maakaasu 0 0 Sairaala, Kuusankoski Ratatien 12 (8+4) POK 233 218 lämpökeskus Tehtaanmäki 0,4 Maakaasu 790 750 Hasunmäentie 4,8 Maakaasu 0 0 Sairaalankaari 3,7 Maakaasu 8 070 7 660 Kupparintien 6 Maakaasu 6 761 6 424 lämpökeskus Kytöahonkujan 4,8 (3+1,8) Maakaasu 5 225 4 963 lämpökeskus Jaakonkara 1 Maakaasu 1 760 1 670 Hurjanhaka 1,3 Maakaasu 2 880 2 735 Eskolanmäki 8,5 (5,8+2,7) Maakaasu 0 0 Gasum Oy:llä on Valkealassa toimipisteessä kompressoriasema. Kompressoriin liitetyn pakokaasukattilan tarkoituksena on hyödyntää kaasuturbiinin pakokaasujen hukkalämpö. Pakokaasukattilasta saatava lämmitysenergia myydään kaukolämpöverkkoon, sekä käytetään

42 (76) maakaasukeskuksen alueella rakennuksien lämmitykseen. Kattilan nimellisteho on 15 MW. [41] [49] Vuonna 2012 Gasum Oy myi kaukolämpöä KSS Lämpö Oy:lle 11,1 GWh. [39] Vapo Oy:llä on aluelämpökeskukset varuskunta-alueilla sekä vuonna 2012 oli myös UPM Kalson viilutehtaalla. Nykyisin Kalson lämpökeskuksen omistaa UPM Kalso. Taulukko 26. Vapo Oy:n* lämpölaitosten tietoja vuodelta 2012. [43] [44] [45] [46] [47] [48] Laitos Kaukolämpöteho MW Polttoaine Polttoaineenergia MWh Tuotettu energia MWh Utin varuskuntaalue Vekaranjärven varuskuntaalue 1) UPM Kalson viilutehdas* 2) Uusi keskus: 2,5 MW peruskuormakattila: kiinteä polttoaine 3,5 MW huippukuorma- ja varakattila: kevyt polttoöljy Vanha keskus: 2 MW ja 1,6 MW varalla: kevyt polttoöljy 5,75 MW peruskuormakattila: palaturve ja puupolttoaine 6,9 MW huippukuorma- ja varakattila: raskas polttoöljy 4,7 MW huippukuorma- ja varakattila: raskas polttoöljy 0,6 MW huippukuorma- ja kesäkattila: puupelletti 12,2 MW peruskuormakattila: sivutuotehake 10,4 MW huippukuorma- ja varakattila: raskas polttoöljy Turve Hake POK Turve Hake Pelletti POR Puu POR 7 467 4 090 818 Yht. 12 375 14 030 8 053 2 094 7 001 Yht. 31 178 41 204 2 183 Yht. 43 387 Yht. 10 029 Yht. 25 192 Yht. 36 148 1) Vekaranjärven lämpökeskus on lähellä teknisen käyttöikänsä loppua. Uusi laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2016. 2) Vapo Oy:n höyrykattilalaitos tuotti prosessihöyryä UPM:n kuusiviilua valmistavalle tehtaalle. * Nykyisin (v. 2015) lämpölaitoksen omistaa UPM Kalson viilutehdas. Kaukolämpökauppa Kouvolassa Kymin Voima Oy myy tuottamansa kaukolämmön KSS Energia Oy:lle, joka myy tuottamansa ja ostamansa kaukolämmön KSS Lämpö Oy:lle. Loppuasiakkaalle lämpöä myy vain KSS Lämpö Oy. Muu kaukolämpökauppa selviää alla olevasta taulukosta. Taulukko 27. Lämmönmyyjien välinen lämpökauppa Kouvolassa vuonna 2012. Ostajana KSS Lämpö Oy. [39] Kaukolämmön toimittaja MWh Gasum Oy 11 100 Saint-Gobain Weber Oy Ab kevytsoratehdas 6 500 Stora Enso Yhteispalvelut Oy 20 600 KSS Energia Oy 387 600 Yhteensä 425 800

43 (76) Taulukko 28. Kaukolämmön asiakastietoja Kouvolassa vuonna 2012. [41] Asiakastyyppi Lukumäärä Liittymisteho MW Rakennustilavuus m 3 Kaukolämmön kulutus GWh Asuintaloasiakkaat 2 726 140,8 5 850 000 259,3 Teollisuusasiakkaat 41 12,0 455 000 21,1 Muut asiakkaat 354 124,1 5 328 000 178,5 Yhteensä 3 121 276,9 11 633 000 458,9 Lukumäärä Kerrosala m 2 Asukasluku Asunnot 18 199 1 968 000 40 200 Kaukolämmitettyjen talojen asukkaiden osuus Kouvolan väestöstä 46 % 3.3.3 Teollisuuden lämmöntuotanto Edellisissä kappaleissa mainittujen energiantuottajien lisäksi Kouvolassa on joitakin yrityksiä, jotka tuottavat energiaa omiin tarpeisiinsa. Taulukossa 29 on mainittu esimerkkejä näistä yrityksistä. Lisäksi esimerkiksi Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n Kaipiaisten höyrylämpökeskus tuottaa energiaa Kaipiaisissa CH-Polymers Oy:lle, Chemigate Oy:lle ja Raisioagro Oy:lle (taulukko 30). Pienet laitokset eivät ole mukana energiatasekuvissa. Taulukko 29. Joitakin Kouvolan energiaa tuottavia teollisuusyrityksiä toimialoineen. [19] Yritys ja toimiala Bim Finland Oy Kouvolan tehdas, kemianteollisuus Novita Oy Korian tehdas, villakehräämö Recticel Oy, vaahtomuovitehdas Solvay Chemicals Finland Oy, vetyperoksiditehdas Wienerberger Oy Ab Korian tiilitehdas Taulukko 30. Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n Kaipiaisten höyrylämpökeskuksen energiankulutus vuonna 2012. [50] Kattila Maakaasun polttoaine-energia MWh Kattila 1 21 332 Kattila 2 2 600 Yhteensä 23 932 3.3.4 Kaukolämmön energiatase Kouvolan kaukolämmön energiatase noudattaa samoja periaatteita kuin edellä esitetyt taseet. Kouvolan kaukolämmöstä suurin osa saadaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoprosessista Kymin Voima Oy:ltä, jossa polttoaineina käytetään valtaosin puuperäisiä polttoaineita ja turvetta. Kaukolämmön erillistuotannon osuuden polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua. Kaukolämmön kulutus on jaoteltu rakennustyypeittäin.