Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1
KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa metsän kehittyminen luonnontilassa; vrt metsätalouteen uudistamiseen vaikuttavat tekijät nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät ( luontainen ja viljely ) ja uudistamisketjun valinta uudistamistyöt sekä valmistelutyöt ja jälkihoito lakisääteiset ilmoitukset 2
Metsikkökuvio metsänhoidon ja hakkuiden käsittelyyksikkö. puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue jakoperusteena myös kehitysluokka toimenpiteet 3
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 4
Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 1996-2003 koko maa (%) Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 16,4 % 0,3 % 1,2 % 1,3 % 6,3 % 14,7 % 22,6 % 37,1 % Aukea uudistusala Pieni taimikko (Hdom <1,3 m) Varttunut taimikko (D1,3 <8 cm) Nuori kasvatusmetsikkö Varttunut kasvatusmetsikkö Uudistuskypsä metsikkö Suojuspuumetsikkö Siemenpuumetsikkö 5
Kehitysluokat A0 = aukeat S0 = siemenpuumetsiköt T1 = taimikot T2 = varttuneet taimikot Y1 = ylispuustoiset taimikot 02 = nuori kasvatusmetsä 03 = varttunut kasvatusmetsä 04 = uudistuskypsät metsiköt 05 = suojuspuumetsiköt Lisäksi laatuluokitus, joka on korvannut vajaatuottoisen metsän määritelmän. 6
Metsän kehittyminen luonnontilassa K 7
Metsän uudistaminen Metsää älköön hävitettäkö 1. yksityismetsälaki voimaan 1928 hakkuukypsää metsää ei ole pakko hakata, jos hakkaa, uudistamisesta on huolehdittava. Lakisääteinen velvoite metsälaki ja -asetus 8
Metsänuudistamisen tavoite Uusi tuottoisa puusukupolvi nopeasti pienin kustannuksin Otetaan huomioon metsäluonnon monimuotoisuus! 9
Uudistuskypsyys Metsä kannattaa uudistaa, kun uudistaminen tulee kasvattamista edullisemmaksi. Uudistuskypsyys vaihtelee: puulajin maantieteellisen sijainnin kasvupaikkatyypin mukaan 10
Uudistuskypsyys määritellään: järeyden iän ja kasvun ( esim. VT- kuusikot, suopuustot ) Poikkeaminen uudistamissuosituksista: metsän monimuotoisuus terveydelliset syyt huonolaatuiset metsät erityiskäyttöön perustetut metsät 11
Uudistuskypsyyden suositukset: Etelä-Suomi yli 1200 d.d ppa:lla painotettu keskiläpimitta, cm ikä, vuotta MÄNTY Tuore kangas tai parempi 26-32 70-90 Kuivahko kangas 25-30 80-100 Kuiva kangas 22-26 90-120 KUUSI Lehtomainen kangas < 28-32 70-90 Tuore kangas 26-30 70-90 RAUDUSKOIVU Lehtomainen kangas < 28-32 60-70 Tuore kangas 27-30 60-70 HIESKOIVU Lehtomainen kangas jne. 23-27 60-70 12
Uudistamisjärjestys vajaatuottoiset yli-ikäiset juuri uudistuskypsyyden saavuttaneet Hyönteistuho vanhassa kuusikossa 13
Päätökset KASVATUSHAKKUU? Uudistumiseen valmistelevat hakkuut VILJELY? UUDISTUS? LUONTAINEN? LEPO? Muut toimenpiteet 14
Uudistamismenetelmä Edullisin, riittävän nopeasti hyvään ja hyvälaatuiseen taimettumiseen johtava menetelmä. LUONTAINEN UUDISTAMINEN METSÄNVILJELY 15
Metsän uudistamismenetelmät Lähde: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2005 16
Monen tekijän summa maaperä ilmasto puulaji elinvoima kuvion sijainti korjuu-tekniikka työvoima kustannukset riskit tuottotavoite monikäyttö lakikohteet maisema terveys arvostukset tuhojen ennaltaehkäisy Tuottava, terve taimikko 17
Uudistamismenetelmän valinta kangasmailla Lähde: Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset 2006 18
Uudistamismenetelmän valinta turvemailla Lähde: Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset 2006 19
Puulajin valinta?? 20
Säästöpuut uudistusalalle jätetään säästöpuita 10-20 kpl, läpimitta yli 10 cm pääasiallisesti ryhmiin pystypuita; eläviä myrskynkestävyys ei liikenneväylien, linjojen, muinaismuistojen läheisyyteen ei siemenpuita 21
Ennakkotöitä Uudistusalan raivaus on tarpeen monissa kohteissa 22
Hakkuutähteiden keruu helpottaa maanmuokkausta viljelyä vähentää taimikon aukkoisuutta kohteina isot kuusikot n. 30 % hakkuutähteistä jätetään 23
Raivaus on tehty, seuraavaksi maanmuokkaus 24
Metsämaan muokkaus Muokkauksen vaikutus: maaperän lämpötila, ilmavuus, kosteus hakkutähteet ja humus hajoaa nopeammin muun kasvuston kilpailu ja tukkimiehentäin tuhot vähenevät viljelykausi pitenee ja viljelytyöt helpottuvat 25
muokkaamaton uudistusala 26
Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet CT MT LEHTO VESI RAVINTEET RAEKOKO VALO ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA LAJILUKU BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit 1987 27
Menetelmät: äestys laikutus mätästys kulotus 28
n. 2 m Äestetty uudistusala 29
Laikkumätästys taimi mätäs laikku 30
Luontainen uudistaminen Uusi taimikko kasvatetaan olemassa olevan puuston siemennyksestä. Uudistamisen onnistuminen edellyttää: sopivaa maaperää riittävästi hyviä siemenpuita riittävästi valmistavia töitä 31
Menetelmät: Luontainen uudistaminen siemenpuuhakkuu mänty ja koivu 32
Hyvä siemenpuu 33
Suojuspuuhakkuu kuusi 34
Kaistalehakkuu Mänty ja kuusi Metsän tulisi olla terveydentilaltaan ja laadultaan riittävän hyvää. 35
Vuoden ikäisiä sirkkataimia 36
Metsikkö uudistetaan viljellen taimikko saadaan aikaan kerralla ja nopeasti luontaisen uudistamisen edellytykset puuttuvat halutaan käyttää hyväksi metsänjalostuksen edut halutaan vaihtaa puulajia metsitetään ennestään aukea ala 37
Metsänviljely Kylvö tai istutus Mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen Puulajin valintaan vaikuttavat: kasvupaikkatekijät tuhoalttius 38
Taimien tiedot pitäisi aina löytyä kuljetuslaatikosta tai -säkistä 39
Istutus viljely kuokalla tai putkella paakkutaimet / ( avojuuriset ) 1600-2000 tainta / hehtaari kaikki puulajit 40
Kylvö käsin tai koneella hyvä alkuperä ja itävyys menekki 300-500 g/ha kylvökohtia 4000-5000 kpl/ha mänty ja (koivu) Kylvö perinteisesti 41
Jälkityöt inventointi heinääminen täydennysviljely perkaus harvennus 42
Vuonna 2002 viljelty kuusentaimikko ja tilanne 2 vuotta myöhemmin 43