Jätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA



Samankaltaiset tiedostot
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Kaavoitus ja jätehuolto

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

Lähienergialiiton kevätkokous

Muovit kiertoon! Maija Pohjakallio,

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti Markku Salo JLY

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Jätteistä liiketoimintaa ja energiaa

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Jäteselviytyjät Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

Kierrätys ja kompostointi

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Energian tuotanto ja käyttö

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli P. Kouvo

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys Ilkka Reko Myyntijohtaja

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Bioenergian lähteillä seminaari Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Lm-muovin kierrätys- ja uusiokäyttöprojekti KIERRÄN tulokset

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Lahden seudun kierrätyspuisto

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Oulun läänin jätesuunnitelman

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

KOKOEKO Kuopio Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal

Energiaa ja elinvoimaa

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Energiatuki Kati Veijonen

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

Lujitemuovijätteen kierrätys

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Transkriptio:

Jätteet energiaksi Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA

UUTTA TEKNIIKKAA JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖÖN VTT Energia kehittää voimakkaasti jätteiden energiakäytön tutkimus- ja tuotekehityspalveluja ja tarjoaa teollisuus-, jätehuolto- ja energiayrityksille sekä muille asiakkaille monipuolisia sekä koko hyödyntämisketjun että yksittäisten erikoisongelmien ratkaisuja. VTT:n kolmivuotinen (1997 99) Jätekonversio-tutkimusohjelma tuottaa järjestelmäteknisiä perusvalmiuksia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja näihin hankkeisiin. Suomen energiahuolto perustuu monipuolisesti eri energialähteisiin ja polttoaineisiin. Suomessa on niin teollisuudessa kuin yhdyskunnissa paljon kiinteän polttoaineen kattiloita, jotka antavat luontevan pohjan myös jätteistä valmistettujen kierrätyspolttoaineiden käytölle. Näistä kattiloista saadulla energialla tuotetaan niin sähköä kuin kaukolämpöä ja prosessihöyryä hyötyenergiaksi. Suomessa tuotetaan eniten maailmassa sähköä juuri yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon avulla, mikä takaa energian edullisen hinnan. Polttokelpoista jätettä kertyy Suomessa 4 6 milj. tonnia/vuosi. Suomessa hyödynnetään vajaa 10 % jätteiden energiasisällöstä. Euroopassa jätteidenpoltto on hyvin yleistä, mutta energiasta saadaan sähköksi vain 10 15 %. Ehdotettu EU:n jätteenpolttodirektiivi tulee voimaan tullessaan linjaamaan jätteiden vaihtoehtoisia käsittelyratkaisuja. VTT:n Jätekonversio-tutkimusohjelma kehittää uusia tekniikoita täyttämään nämä tiukkenevat vaatimukset. Tavoitteena on luoda uusia voimalaratkaisuja, joissa jopa 75 85 % jätteiden energiasta saadaan hyödyksi, josta sähkön osuus voi olla 20 40 %. Investoinnit ja käyttökustannukset ovat edullisimmat, kun kierrätyspolttoaineet voidaan seospolttaa tai kaasuttaa polttokaasuksi nykyisillä energialaitoksilla. Tavoitteena on hyödyntää jätteiden energiasisältöä kaatopaikkakäsittelyä halvemmin kustannuksin. Savukaasupäästöjen puhdistus ja tuhkan jälkikäyttö ei kierrätyspolttoaineiden vuoksi saa häiriintyä, eivätkä päästöt tietenkään saa kasvaa pääpolttoaineisiin nähden. Näillä ratkaisuilla vähennetään myös kasvihuonepäästöjä sekä kaatopaikoilla että energian tuotannossa. Suomessa yleinen leijukerrospoltto soveltuu useimpien kierrätyspolttoaineiden hyödyntämiseen. Kierrätyspolttoaineen laatu varmistetaan esitetyssä jätteiden hyödyntämismallissa hyvällä syntypaikkalajittelulla ja REF:n valmistuksella eri tuotefraktioihin. Hyvä syntypaikkalajittelu luo taloudellisen pohjan myös materiaalikierrätyksen samanaikaiselle kehittämiselle ja tukee ns. ecological industry -tavoitetta. Kestävä ja taloudellinen ratkaisu löytyy jätteiden h y ö t y k ä y t t ö v a i h t o- jen kokonaisuuden hallinnalla. Kaasutustekniikan avulla suurissa kivihiili- ja maakaasukattiloissa voidaan osa fossiilisista polttoaineista korvata kierrätyspolttoaineilla.

Jätteet energ Suomessa jätehuollon kokonaiskulut ovat noin 5 mrd. mk vuodessa. Maassamme toimii noin tuhat jätealan yritystä. Yhdyskuntajätettä syntyy noin 3 milj. tonnia ja vastaavanlaista teollisuusjätettä noin 3 milj. tonnia vuodessa. Niiden energiasisältö vastaa 3 Mtoe vuodessa. Pääosa näistä jätteistä on viety kaatopaikoille. Tämä tulee vähentymään oleellisesti, kun kaatopaikkoja EU-direktiivien ja valtioneuvoston jäteohjelman materiaalikierrätyksen ja energiahyötykäytön tavoitteiden täyttämiseksi suljetaan ja kaatopaikkamaksuja ja jäteveroja nostetaan. Monille yrityksille onkin tärkeää niin imago- kuin kustannussyistä kehittää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiakäyttöä. Uusien jätteiden hyötykäytön liiketoimintamallien, järjestelmämuutosten, teknisten ja logististen ratkaisujen markkinat kasvavat tämän vuoksi voimakkaasti niin kotimaassa kuin ulkomailla. KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN VALMISTUS, LAATU, JÄTESELVITYKSET Onnistunut energiahyötykäyttö perustuu hyvälaatuisen kierrätyspolttoaineen valmistamiseen yritysten, kaupan ja kotitalouksien kuivista ja polttokelpoisista jätteistä. Erikoistapauksissa voidaan käyttää myös muita jätevirtoja, kuten jätevesipuhdistamojen lietteitä, elektroniikkaromua, autonrenkaita jne., mutta ne vaativat omat erityistekniikat. Eräitä jätefraktioita voidaan polttaa tavallisten voimalakattiloiden lisäksi myös sementtiuuneissa tai masuuneissa. Paperi 30 % Metalli ja lasi 3 % Biojäte 17 % Kuivajäte 50 % Kierrätyspolttoaineista valmistetaan markkinakelpoisia polttoaineita, jotka sopivat nykyisten voimalaitosten käsittely-, syöttö- ja polttolaitteisiin. Syntypaikkalajittelun tehokkuus, lajittelujärjestelmä ja käsiteltävät materiaalit vaikuttavat tarvittaviin yksikköoperaatioihin: murskaus - metallinerotus - tuulierotus optinen lajittelu - seulonta - jälkimurskaus Kotitalousjätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttö edellyttää syntypistelajittelua. Kuvassa tyypillinen jakauma painoprosentteina. Polttoaineen laatu varmistetaan systemaattisella näytteenotolla ja analyyseillä, joiden pohjalta tuote luokitellaan eri laatuluokkiin, joista ollaan laatimassa esitystä suomalaisiksi standardeiksi.

giaksi räätälöidyi TÄRKEIMMÄT OSAAMISALUEEMME Jätemateriaalien tuntemus Jätteiden koostumus ja lähteet vaikuttavat niiden hyödyntämistapaan ja -talouteen sekä ympäristövaikutuksiin. Materiaalien valinnoissa tuleekin pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät jätteitä sekä helpottavat kierrätystä ja energiakäyttöä. Syntypistelajittelu ja jätteiden fraktiointi Jätteet lajitellaan syntypaikoilla 1-6 astiaan riippuen syntypaikasta sekä yritys- ja talousjätteen laadusta. Eri järjestelmät poikkeavat toisistaan ja asettavat myös erilaisia vaatimuksia jätteiden jatkokäsittelylle ja erityisesti energiakäyttöä varten lajitelluille jakeille. Eri jakeet ohjataan jätteiden fraktioinnilla niille parhaiten soveltuvaan käsittelyyn. Esimerkki jätteenkäsittelylaitoksen pohjaratkaisusta (Pirkanmaan Jätehuolto). Kierrätyspolttoaineen laadun hallinta edellyttää stan dardoitujen analyysimenetelmien ja niitä tukevien erikoisanalyysien kehittämista. Kierrätyspolttoaineen eli REF:n valmistus Syntypistelajitelluista jätevirroista valmistetaan mekaanisilla käsittelyillä markkinakelpoiset kierrätyspolttoainelaadut eri energiakäyttökohteisiin. Eri kattilatyyppeihin voidaan valmistaa usean laatuluokan jakeita. Kierrätyspolttoaineen laadunhallinta ja analyysipalvelut Kierrätyspolttoaineen laatu on hallittava ja taattava jätteiden lajittelusta valmiiseen polttoaineeseen. Se on turvallisen ja hallitun käytön perusedellytys. Laatuluokituksella määritellään eri polttoainelaadut. Määrittelyt perustuvat riittävän laajaan ja tarkkoihin näytteenottoihin, näytteiden käsittelyyn sekä standardoituihin polttoaineanalyyseihin. Hallitsemme REF:n erikoisanalyysit ja merkityksen liittyen tuhkan haitallisiin yhdisteisiin, kuten klooriin, alkali- ja raskasmetalleihin ja alumiiniin, jotka aiheuttavat kattilan korroosioita ja tuhkan sulamisongelmia. Analyysien pohjalta esitetään soveliaimmat jätteiden käyttökohteet. Menetelmiä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä teollisuuden ja viranomaisten kesken, kokemuksia ulkomailta siirretään suomalaisille asiakkaille. Käsittelyn turvallisuus ja työhygienia REF:n valmistukseen, varastointiin ja käsittelyyn liittyy turvallisuus-, palo- ja terveysriskejä, jotka ratkaistaan asianmukaisilla varotoimenpiteillä ja työtavoilla. Biologisten, fysikaalisten tai kemiallisten altisteiden lähteinä ovat niin jätemateriaalit kuin niiden käsittelyvaiheet. Työhygienisilla ratkaisuilla otetaan huomioon esim. jätteistä vapautuvat mikrobit ja niiden hajoamistuotteet, pölyt, kemialliset aineet sekä kaasut ja melu. Kierrätyspolttoaineen laadunhallinta edellyttää laboratorioanalyysejä.

n ratkaisuin Polttotekniikat REF:n polttotekniikoita kehitetään eri kokoluokissa ja kattilatyypeissä yhdessä laitevalmistajien ja energialaitosten kanssa. Kenttämittauksin varmistetaan seospolton onnistuminen tai tarvittaessa haetaan ratkaisuja havaittuihin ongelmiin kuten kattiloiden likaantumiseen ja korroosioon, savukaasupäästöjen vähentämiseen puhdistimilla tai pesureilla. Eri REF-laatujen käyttäytymistä kattiloissa voidaan ennustaa laboratoriokokein. Kaasutustekniikat Usein kierrätyspolttoaineet sisältävät epäpuhtauksina klooria, alkali- ja raskasmetalleja tai alumiinia sellaisia määriä, joita ei voida sallia isojen voimakattiloiden seospolttoaineissa. Ne aiheuttaisivat liian ison riskin kattilan käytettävyydelle ja nostaisivat samalla merkittävästi käyttökustannuksia. Ongelma voidaan usein ratkaista kaasutuksella. Tällöin REF voidaan ensin kaasuttaa, tuotettu kaasu puhdistaa kiinteistä ja kaasumaisista epäpuhtauksista ja puhdas polttokaasu johtaa lopuksi pääkattilaan poltettavaksi. Näin korvataan samalla ostopolttoainetta. Eri kaasutustekniikoilla hallitaan eri tehoalueet. Kehitämme uusia ratkaisuja eri jätetyypeille nopeasti kasvaville markkinoille. Kierrätyspolttoaine hyödynnetään yleensä lisäpolttoaineena esimerkiksi puun rinnalla. Pyrolyysi ja muut erikoistekniikat Pyrolyysiprosessilla voidaan valmistaa mm. PE-muovista nestemäistä polttoainetta, joka on varastoitavissa ja käytettävissä perinteisen polttoöljyn tavoin. Muita erikoistekniikoita ovat käyttö sementtiuuneissa, masuuneissa ja pelkistyskaasuna. Euroopassa yleistyvät massapolttolaitoksina arinapolton rinnalla erityyppiset pyrolyysikaasutusratkaisut kuten Thermoselect-, Siemens- ja Noell-prosessit. Niiden soveltamista Suomen olosuhteisiin selvitetään, erityisesti sähkön ja kaukolämmön lisäämismahdollisuuksien kannalta. Tuhkat Polton ja kaasutuksen tuhkien koostumus tulee tuntea, jotta voidaan arvioida mahdolliset rajoitukset niiden jälkikäytössä. Kun tuhkat viedään kaatopaikalle, voidaan erikoismenetelmin myös vitrinoida tuhka vähentäen huomattavasti valumavesien haitallisuutta. Tuhkan jälki- ja hyötykäytön tutkimuksessa koko VTT:n osaaminen on käytettävissä. Järjestelmä- ja kilpailukykyselvitykset Etenkin teollisuuslaitosten suurille jätemäärille on usein löydettävissä materiaali- ja energiahyötykäytön yhdistelmä, jolla minimoidaan jätehuoltokulut. Teemme asiakaskohtaisia kokonaistarkasteluja. LCA-analyyseissä tukeudumme VTT:n sisäiseen yhteistyöhön. Kaukolämpökattiloiden kierrätyspolttoaine on pääasiassa jätepuuta.

JÄTETTÄ TUOTTAVA TOIMINTA Jäte LCA Kierrätys Kierrätyspolttoaine LAITE- VALMISTAJAT Kaatopaikka JÄTETTÄ JALOSTAVA TOIMINTA Lämpöä Sähköä Kaasua Polttoöljyä ENERGIAN- TUOTANTO Tuhkat - kierrätykseen tai kaatopaikalle KIERRÄTYS- TEKNOLOGIA VTT ENERGIA Uudet energiatekniikat Biologinkuja 5, PL 1601 Espoo, 02044 VTT Koivurannantie 1, PL 1603, 40101 Jyväskylä e-mail: etunimi.sukunimi@vtt.fi Jätteiden energiakäyttö, järjestelmä- ja kustannustarkastelut Lassi Hietanen, tuotepäällikkö, puh. (014) 672 520 Kai Sipilä, tutkimusprofessori, puh. (09) 456 5440 Kierrätyspolttoaineiden valmistus, laatuohjeet Juhani Juvonen, tutkija, puh. (014) 672 524 Kierrätyspolttoaineiden käsittely Carl Wilén, erikoistutkija, puh. (09) 456 5452 Jätteiden käsittelyn työhygienia Sirke Hyvönen, tutkija, puh. (014) 672 509 Polttoaineanalyysit ja tuhkaongelmat Antero Moilanen, erikoistutkija, puh. (09) 456 6599