VI. Palolaitos. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta vuonna 930 oli seuraavansisältöinen: Palotoimikunnan jäsenet. Palotoimikuntaan, joka maistraatin alaisena valvoo palolaitosta, kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: johtaja G. Idström puheenjohtajana, teollisuusneuvos I. Killinen varapuheenjohtajana, sekä viilari Hj. Blomqvist, junankuljettaja F. B. Gröndahl ja työmies R. Reunanen. Sihteerinä toimi ent. lääninsihteeri A. Th. Möller. Palotoimikunta kokoontui vuoden kuluessa 7 kertaa. Tulipalot. Palokunta hälyytettiin vuoden varrella 38 kertaa, josta 9 kertaa todellisiin tulipaloihin tai tulipalonalkuihin, kertaa nokivalkeoihin, 6 kertaa savun johdosta, 5 kertaa valonheijastuksesta, 8 kertaa pulmoottoriavustuksen antamista varten, 9 kertaa palolennätinvian takia, joista kertaa Stockmannin rakenteilla olevaan tavarataloon, kerran vedentulvan takia, 3 kertaa väärinkäsityksestä ja kertaa ilkivaltaisuudesta. Edelliseen vuoteen verrattuna hälyytysten luku vähentyi :llä ja tulipalojen luku 59:llä. Tulipaloista sattui 6 järjestetyssä kaupungissa ja 3 sen ulkopuolella. Vuoden eri kuukausien kesken tulipalot jakautuivat seuraavasti: tammikuussa 3, helmikuussa 9, maaliskuussa 8, huhtikuussa 7, toukokuussa 6, kesäkuussa 7, heinäkuussa 5, elokuussa 5, syyskuussa, lokakuussa 6, marraskuussa 6 ja joulukuussa 3. Tulipaloista sattui päivällä, laskien klo 68 ja 75 yöaikaan, klo 86. Ensimmäinen tieto tulen irtipääsystä saatiin 6 tapauksessa puhelimitse, 9 tapauksessa palolennättimellä ja tapauksessa suullisen sanantuojan ilmoittamana. Tulipalojen jakautuminen tulen irtipääsypaikan mukaan käy selville seuraavista numeroluvuista: Kivi- Puutaloja. taloja. Yht. Kivi- Puutaloja. taloja. Yht. Asuinhuoneita 5 7 68 Hissikuiluja 5 5 Kellareita 7 9 Rakenteilla olevia taloja 5 5 Autoja tai moottori- Rikkalaatikoita 5 pyöriä. 6 Kaatopaikkoja. 5 Tehdas- tai työhuoneita 0 5 5 Myymälöitä Ullakolta 8 Vajoja tai ulkohuone- Laivoja tai moottori- rakennuksia veneitä Metsämaata Hiilivarastoja. 0 Kemiallisia laboratoreja 3 3 Työainekojuja tai pavil- Pesutupia jonkeja 7 7 Höyrypannuhuoneita..
VI. 0* Kivi- Puutaloja, taloja. Elokuvateattereja Leipomoita Tervapatoja Bensiinijakeluasemia Puuaine- tai halkovarastoja Sähköpylväitä Valimo Palolaitos. v nt Y Kivi- Puu- v, taloja, taloja. Y n t Auto vaja Sauna Sairaala Rohdoskauppa Kähertämö Ravintola Silta Huviteltta Yhteensä 5 9 Tulen irtipääsemisen syyt käyvät selville alla olevista luvuista:. Puutteellinen tulisija tai savu johto Tulenarkojen nesteiden varomaton pitely Lyhytsulku sähköjohdoissa Syttyminen rä j ähdy smoottoreista Tulisijasta pudonneet kipinät ja kekäleet Itsesytytys Lampun, kynttilän tai tulitikkujen varomaton pitely Hitsauskoneen varomaton käsittely Varomaton tupakanpoltto Tulensijan ja savujohdon liiallinen kuumuus Puhalluslampun varomaton pi9 tely jäätyneitä putkia sula8 tettaessa Lasten leikkiminen tulella.... 7 Nokivalkea 3 Murhapoltto Syttyminen kaasujohdosta.... 9 Tulensekaisen tuhkan säilyttäminen sopimattomassa pai7 kassa 6 Tuntematon (selville saamaton) 3 7 Yhteensä 9 jakautuivat seuraavasti: Eri kaupunginosain kesken I kaupunginosa II III IV V VI VII VIII IX X XI 7 8 5 3 9 8 6 6 X I I kaupunginosa XIII XIV XV XX Vallila Hermanni Toukola Pasila Meilahti Helsingin pitäjä 9 3 3 7 6 Yhteensä 9 9:sta vuoden kuluessa sattuneesta tulipalosta oli 9 pientä eli senlaatuista, että ne sammutettiin käyttämällä ainoastaan pönttöruiskua tai muuta vehjettä, 7 keskikokoista eli senlaatuista että yksi vesijohdon moottori- eli hiilihapporuiskun suihku riitti tulen sammuttamiseen sekä 9 vaarallisempaa
VI. Palolaitos. * eli siksi suurta että oli käytettävä useampia suihkuja tulipaloa sammutettaessa. Tulipaloista ei mikään ollut niin suuri, että palokunnan kokonaisuudessaan olisi tarvinnut lähteä liikkeelle. Vakavaluontoisimmista mainittakoon seuraavat: Maaliskuun p:nä syttyi tulipalo Shell-yhtiön varastoimispaikalla bensiiniä ja petroolia varten Sörnäisten niemellä, jolloin puinen korjauspaja, joka oli yhteenrakennettu tulenarkojen nesteiden laskuhuoneen kanssa, syttyi palamaan. Palokunnan onnistui kuitenkin tunnin kuluttua sammuttaa tuli. Kymmenen vesisuihkua 5 autoruiskusta otettiin käytäntöön. Kiinteän omaisuuden ja irtaimiston vahingot nousivat ainoastaan 7,50 markkaan. Ullakkopaloa talossa n:o 5 Yrjönkadun varrella, jossa kiinteistön ja irtaimiston vahingot nousivat yhteensä 5,77:0 markkaan, oli hyvin vaikea rajoittaa, koska tuli jo oli saanut liian suuren vallan, ennenkuin palokunta hälyytettiin. Tulipaloa jalkineliikkeessä talossa n:o 6 Heikinkadun varrella joulukuun 5 p:nä ei ollut vaikea sammuttaa, mutta koska palokunta hälyytettiin liian myöhään ennätti arkalaatuinen tavaravarasto suuresti vahingoittua. Vahingot irtaimistosta arvioitiin 756,789: 87 markaksi ja kiinteistöstä 38,59 markaksi. Tulipaloissa sattui seuraavat tapaturmat: tulipalossa huhtikuun p:nä puisessa asuinrakennuksessa talossa n:o 5 Alppikadun varrella paloi eräs mieshenkilö. Tapaturma tapahtui ennen palokunnan tuloa. Lokakuun p:nä sattui surullinen tapaturma talossa n:o Kristianinkadun varrella. Kaksi naista, jotka olivat varomattomasti käsitelleet spriitä kaasullekin läheisyydessä, saivat niin pahoja palohaavoja, että he kuolivat myöhemmin sairaalassa. Joulukuun p:nä, tulipalossa Annankadun n:o 3 :n kellarissa, sai palokorpraali J. E. Salminen surmansa savumyrkytyksestä. Salmisella oli sydänvika mikä osittain vaikutti surulliseen tapahtumaan. Palovahingot ja niiden korvaaminen. Tulen suuremmassa tai pienemmässä määrässä vahingoittaman irtaimiston arvo oli 60,360,0 markkaa ja kiinteän omaisuuden 370,860,36 markkaa eli yhteensä 3,0,57 markkaa, kun taas palovahingonkorvaus irtaimesta omaisuudesta oli,770,353: 9 markkaa ja kiinteästä omaisuudesta,67,5:6 markkaa, eli yhteensä,7,80:83 markkaa; korvaus oli niin ollen.0 % vakuutussummasta. Palovahingoista kotimaiset vakuutuslaitokset suorittivat 3,707,78:08 markkaa ja ulkolaiset vakuutuslaitokset 335,75:80 markkaa, jotavastoin vakuuttamatonta omaisuutta, mikäli on saatu selville, turmeltui 37,76: 95 markanarvosta. Vertailun vuoksi annetaan tässä tietoja palovahingon arvosta prosenteissa koko vakuutussummasta kymmenvuotiskaudelta 909: 90.8 95 0.9 9.7 96.5 9.8 97.6 93 l.o 98 3.0 9. 99 0.9 Palokunnan sairaankuljetusvaunuja ja -autoja käytettiin vuoden kuluessa,96 kertaa, niistä,087 kertaa sairaiden ja 09 kertaa tapaturman uhrien
* VI. Palolaitos. kuljetukseen. Vastaavat luvut edelliseltä vuodelta olivat,90,,5 ja 379, joten kuljetusten lukumäärä vähentyi 05:llä. Keskimäärin toimitettiin.3 ajoa päivää kohti ja kuljetusmatkojen yhteinen pituus oli vuoden aikana 3,99 km, vastaten 6,09 km edellisenä vuonna. Näistä kuljetuksista suoritettiin kaupunginkassaan yhteensä 0,07 markkaa. Allaolevasta yhdistelmästä ilmenee vaunujen ja autojen käyttö eri kuukausina: Sairaus- Tapatur- Yhtapauksissa. missä, teensä. Sairaus- Tapatur- Yh- tapauksissa, missä, teensä. Tammikuu... 35 3 385 Heinäkuu... 36 53 399 Helmikuu 37 7 399 Elokuu 3 0 35 Maaliskuu 375. 7 0 Syyskuu 38 0 358 Huhtikuu 350 37 Lokakuu... 99 3 3 Toukokuu... 30 35 375 Marraskuu... 36 3 393 Kesäkuu 3 37 358 Joulukuu... 338 359 Yhteensä,087 09,96 Terveydentila palokunnassa oli vuoden aikana hyvä. Yllämainittua ikävää tapausta korpraali Salmisen kanssa lukuunottamatta, ei tulipaloissa eikä harjoituksissa ole tapahtunut mitään vakavampaa tapaturmaa. Palokunnan avustusrahastotkäsittivät vuoden alussa yhteensä 3,309: 75 markkaa. Vuoden kuluessa varat lisääntyivät sairaankuljetusmaksuilla, koroilla, sisäänpääsymaksuilla palotorniin, lahjoilla y. m. 9,839: 5 markalla, kun taas menot kirjojen, sanomalehtien, nuottien ja soittimien ostosta sekä kapellimestarin palkkaamisesta y. m. nousivat 9,058: 05 markkaan. Vuoden lopussa oli säästö näin ollen 35,09: 5 markkaa, mistä summasta 7,79: 55 markkaa oli sijoitettuna pääoma- tai säästökassatilille eri pankkeihin, 95,000 markkaa lainana kaupunkikiinnitystä vastaan, 9,00 markkaa pankkiosakkeina ja 98: 60 markkaa käteistä rahaa kassassa. Irtaimisto ja kalusto. Palokunnan hallussa oleva kalusto ja tulensammutusvälineet lisääntyivät vuoden kuluessa pääasiallisesti upseerin tarkastusauton ja korkeapaine-keskipakoispumpulla varustetun paloauton oston kautta. Letku varastoa täydennettiin sitäpaitsi ja palokaappien lukua lisättiin. Lisäys oli arvoltaan 03,05 markkaa ja vuoden poistot 58,08 markkaa. Joulukuun 3 p:nä 930 oli kaluston ja irtaimiston arvo kirjattu 5,06,36 markaksi. Palokunnan autovarasto käsitti 7 autoa, niistä 3 henkilö-, 3 sairaidenkuljetus- ja kuorma-auto, sekä moottoripyörä ynnä 9 paloautoa, joista oli varustettu korkeapaine-keskipakoispumpulla. Hermannissa oleva pieni paloasema, johon kuului miestä ja paloauto muutettiin vuoden aikana Sörnäisten niemelle, toimenpide, joka oli välttämätön siellä olevien tulen vaarallisten öljy- ja puuta vara varastojen takia. Palolaitoksen ylläpitokustannukset olivat vuonna 930 5,3,67:5 markkaa ja jakautuivat seuraaviin eriin: Määräraha, Menot, Määraraliain säästö, Palkat ja palkkiot 3,7,670: 3,39,3: 78,539: Vuokra, lämpö ja valaistus 36,300: 5,38: 30 80,98: 70 Siivous, vedenkulutus ja puhtaanapito 50,000: 39,06:0 0,938:80 *) Tietoja puuttuu kahdesta yksityisillä lahjoituksilla kerätystä rahastosta, joiden pääoma tammikuun 3 p:nä 99 nousi 8,5: 75 markkaan,
VI. Palolaitos. 3' Määrärahat, Kaluston hankkiminen,00,600:- ylläpito,00:- Painatus, sidonta ja tarverahat...,500: - Pesu ja lääkkeet 3,000: - Hevosten ylläpito 0,683: - Autojen käyttökustannukset... 85,000: - Rakennusten korjaukset 86,000: - Vakuutukset 75,000: - Menot, Määrärahain säästö,,03,:0 7,57:80 98,53: 5 3,867: 75 8,60: 75 3,39: 5 6,383: 60 7,66: 0 8,3:80,3:0 80,968:35,03:65 85,5: 65 77: 35 50,3: 35,756: 65 Yhteensä 5,399,53: 5,3,67:5 6,8:55