Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013
Tavoitteena vesivarojen kestävä käyttö Vedenhankintaan käytettävissä olevat pohjavesivarat tunnetaan, turvataan ja hyödynnetään kestävällä tavalla Pintavesivarojen laatu turvataan vesihuollon osalta mm. vähentämällä jatkuvasti jätevesikuormitusta kaikissa purkuvesistöissä, parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT), parhaiden ympäristökäytäntöjen (BEP), suositussopimuksen ja puhtaan tekniikan (Cleantech) periaatteiden mukaan Valitaan vesihuoltoratkaisuissa huolellisesti selvitettyinä parhaat ja kestävimmät vaihtoehdot ensisijaisesti Pirkanmaan kannalta unohtamatta laajempia vaikutuksia 2
Pirkanmaan ratkaisuja raamittavat monet mm. kansalliset tavoiteohjelmat Vesipuitedirektiivin (VPD) mukainen, vesienhoitoalueen Vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 (päivitys alkamassa) -Pirkanmaan toimenpideohjelma vuoteen 2015 Vesitalousstrategia 2011 2020 / maa- ja metsätalousministeriö Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 (päivitys 2012-2015) / ympäristöministeriö Kaikkien toimien taustalla tarvitaan vastuullista ajattelua huomattavasti tällaisia ohjelmia pidemmälle tulevaisuuteen 3
Vesitalousstrategia 2011 2020 / MMM Vesitaloustehtävissä huolehditaan: vesistöjen ja pohjavesien käytöstä ja hoidosta vesihuoltoon liittyvistä tehtävistä em. tehtäviä palvelevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Strategia on toiminnan ja talouden suunnittelun sekä tulosohjauksen lähtökohta niin valtioneuvoston kuin aluehallinnonkin tasolla. 4
Vesitaloutta hoidetaan monien tahojen ja hallinnonalojen yhteistyönä Käytännön työssä on sovitettava yhteen vesivarojen hyödyntämisen alueiden käytön vesiensuojelun ympäristöterveyden sisäisen turvallisuuden tavoitteita. Vesitaloustehtävät sivuavat myös maatalouteen, metsätalouteen, maaseudun kehittämiseen ja kalatalouteen liittyviä tehtäviä. 5
Vesitalousstrategian päämäärät ja toimintalinjat 1. Varaudutaan muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin 2. Valuma-alueilla sovitetaan yhteen vesien käytön ja hyvän tilan tavoitteet 3. Toimintatavat ovat asiakaslähtöisiä ja perustuvat kumppanuuksiin 4. Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen vesialan osaaminen 6
Vesiensuojelun suuntaviivojen keskeiset tavoitteet (YM) vuoteen 2015 mennessä Rannikko- ja sisävesien rehevöityminen pysähtyy ja tila paranee. Haitallisista aineista ei aiheudu uhkaa eliöyhteisöille eikä ihmisen terveydelle. Vesien ja rantojen eliöstön ja niiden elinympäristön tilan heikkeneminen pysähtyy ja niiden tila paranee. Pohjavesien laadullinen ja määrällinen tila säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Säännöstelyn ja vesirakentamisen haitat vesien käytölle ja vesiluonnolle vähenevät. 7
Yhdyskunnat, kuormitusosuus (2004): Fosfori 5 %, Typpi 16 %. Jätevesien haitat ovat vähentyneet, haasteena edelleen rehevöityminen ja muu kuormitus. Kehittämistarvetta taajamien kasvun sekä haja-asutuksen jätevesihuollon takia. Saneeraukset vaativat resursseja. Vaikuttava keino vähennettäessä vesistöpäästöjä. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyä tehostetaan erityisesti, ellei tila hyvä tai se uhkaa heiketä. Tarkoituksenmukaisesti tehostettu ravinteiden poisto lisää myös kierrätyspotentiaalia. Teollisuuden jätevedet ja hulevedet mukana vesistökuormituksen vähentämistarkasteluissa. Edellytyksiä parannetaan lietteen turvalliselle, kestävälle hyötykäytölle ja sijoitukselle. Haja-asutus, kuormitusosuus (2004): Fosfori 8 %, Typpi 3 %. Keskitettyä viemäröintiä edistetään teknis-taloudellisin ja ympäristöllisin perustein, vuoteen 2016 saakka linjassa hajajätevesiasetuksen toimeenpanon kanssa. Kehitetään ja otetaan käyttöön kiinteistökohtaisesti sovellettavissa olevia kustannustehokkaita ja ympäristöllisesti kestäviä teknologioita. Hajajätevesilietteet laskennallisesti käsiteltävissä maakunnan jätevedenpuhdistamoissa (KVVY, 2009). Kehitetään ja edistetään kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelyn hoito- ja huoltopalveluja. 8
Laaja yhteistyö välttämätöntä Kuntien välinen (esim. neljässä Pirkanmaan kunnassa ei ole enää jätevedenpuhdistamoa) Maakuntien välinen (esim. vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamisessa) Kaikkien tahojen ja tasojen yhdessä määrittämä, mahdollisimman yhtenäinen näkemys tavoitteista helpottaa päätöksentekoa