Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014

Tuloksia Tekesin vaikuttavuudesta Tekes on ollut rahoittamassa 65% suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina 1985 2009 Pk-yritykset odottavat vuoden 2013 projekteista 7,7 miljardin euron liikevaihtoa vuodessa 2013 päättyneissä projekteissa syntyi 840 opinnäytettä Liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä 2009-2012 -yksikköä ennemmän, kuin vastaavissa yrityksissä 2013 päättyneissä projekteissa syntyi Vienti kasvoi Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä 20 % 1 270 20 % tuotetta, palvelua tai prosessia vuosittain 2009-2012 Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan 2 eurolla 2012 päättyneissä projekteissa syntyi 1 030 patenttia tai patenttihakemusta 150 Tekesin rahoittamien nuorten innovatiivisten yritysten liikevaihto kasvoi % vuosittain Yli 80 % innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä Kymmenestä Suomen Työpaikat lisääntyivät nopeimmin kasvaneesta Tekesin rahoittamissa teknologiayrityksestä pk-yrityksissä 2009-2012 9 oli Tekesin asiakkaita 17 % 2013 -yksikköä ennemmän, kuin vastaavissa yrityksissä 2

Sisältö 1 Suomen talouskasvu ja hyvinvointi perustuvat innovaatioihin... 4 Suomen tulevaisuus kasvaa osaamisesta ja uusista innovaatioista... 5 Tuottavuuden kasvu ja työpaikat haasteita innovaatiotoiminta entistäkin tärkeämpää... 6 Suomen taloudessa on uudentyyppisiä kasvun merkkejä... 8 Startup-yrittäjyys raivaa uusia polkuja... 9 Kansainvälistyvien kasvuyritysten rooli korostuu... 9 T&k- ja innovaatiotoiminta on kannattavaa toimintaa kansantaloudelle... 10 Kilpailu parhaista osaajista kiihtyy... 10 Julkinen rahoitus paikkaa markkinapuutetta ja vaikuttaa laajasti... 10 Alkutaipaleella menestyjätkin tarvitsevat julkista rahoitusta... 10 Suomessa vähän julkista rahoitusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan... 12 Innovaatiotoiminnan verokannusteista kerätään kokemuksia... 12 Menestys vaatii riittävät resurssit ja toimivat verkostot... 12 2 Tekesin rahoitus on tutkitusti vaikuttavaa toimintaa... 14 Tekesin rahoittamat yritykset lisäsivät liikevaihtoa ja työpaikkoja... 16 Riskinotto on innovaatiotoiminnan olennainen piirre... 17 Valtaosa Tekesin asiakkaista on pk-yrityksiä... 18 Nuoret kasvuyritykset luovat uusia elinkeinorakenteita... 19 NIY-ohjelman arviointi kartoitti Tekesin rahoituksen vaikutuksia... 19 Innovation Mill ja Ideat kiertoon -hankkeet tuottivat uusia yrityksiä... 20 Tekesin rahoittamat kasvuyritykset menestyivät hyvin... 20 Suurten yritysten rahoitus vahvistaa innovaatioympäristöä... 21 Lisäarvoa ohjelmatoiminnan palveluista ja verkostoista... 23 Tekesin toiminnalla on selkeät päämäärät... 24 Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa... 24 Tekesin vaikutukset tuottavuuteen ja uudistumiseen... 25 Osaaminen ja kyvykkyydet luovat pohjan yritysten menestymiselle... 26 Tutkimustuloksia Tekesin rahoituksen vaikutuksista... 26 Lähdeluettelo... 28 3

4 Suomen talouskasvu ja hyvinvointi perustuvat innovaatioihin

Suomen tulevaisuus kasvaa osaamisesta ja uusista innovaatioista Suomi on monilla hyvinvoinnin ja talouden mittareilla kärkimaiden joukossa. Hyvinvointi perustuu yritystemme menestymiseen globaaleilla markkinoilla ja tämän luomaan vaurauteen ja työpaikkoihin. Menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla yritysten on pystyttävä uudistumaan jatkuvasti ja kasvattamaan liikevaihtoaan korkean arvonlisän tuotteilla. Teollisuuden globaalin rakennemuutoksen aikana uudistumista ja radikaaleja muutoksia tarvitaan entistä enemmän. Innovaatiotoiminta on talouskasvun tärkein lähde, jolla voimme rahoittaa hyvinvointipalvelut. Suomen innovaatiotoiminta on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa Vertailut osoittavat, että Suomi kuuluu innovaatiotoiminnan edelläkävijämaiden joukkoon. Yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen julkisten panostusten osumatarkkuus on ollut erinomainen. WEF:n Europe 2020 kilpailukykyraportti: Suomi on EU-alueen kilpailukykyisin maa. Suomen vahvuuksia ovat koulutus, innovaatiot, muutos kohti digitaalitaloutta sekä yritysten toimintaympäristö. European Innovation Scoreboardin mukaan Suomi on EU:n neljänneksi innovatiivisin maa Ruotsin, Saksan ja Tanskan jälkeen. Suomi menestyy eritoten tutkimus- ja innovaatiopanoksissa, julkaisuissa, patenttihakemuksissa, yritysten innovaatiotoiminnassa ja yhteistyössä. WEF:n kilpailukykyraportti 2013 2014: Suomi oli kolmantena Sveitsin ja Singaporen jälkeen globaalin kilpailukyvyn indeksillä mitattuna ja ensimmäisenä innovoinnissa. WEF, The Global Information Technology Report, The Network Readiness Index 2014. Suomi oli jo toista kertaa vertailun kärjessä tietotekniikan hyödyntämistä mittaavassa indeksissä. Suomen vahvuuksia ovat infrastruktuuri ja digitaaliset sisällöt. IMD:n vuoden 2014 kilpailukykyvertailussa Suomi oli sijalla 18. Suomen sijoitus nousi hieman. Suomen vahvuuksia ovat hyvä koulutus ja toimiva infrastruktuuri. INSEAD:n Global Innovation Index 2013 -raportin mukaan Suomi sijoittui kuudenneksi. Suomen vahvuuksia ovat osaaminen ja tutkimus sekä yritysten ja tutkimuksen yhteistyö, heikkouksia vähäinen kansainvälinen rahoitus. Grant Thorntonin Global Dynamics Index 2013 -raportin mukaan Suomi on maailman viidenneksi dynaamisin talous. Vahvuuksia ovat tiede ja teknologia, heikkoutena tuottavuuden ja talouden kasvu. Talouslehti Forbesin (2014) mukaan Suomi on yritysten kannalta paras innovaatioympäristö. Vertailun mittareita olivat muun muassa teknologia, innovointi, verot ja korruptio. 5

Tuottavuuden kasvu ja työpaikat haasteita innovaatiotoiminta entistäkin tärkeämpää 6 Innovaatio on uusi tuote, prosessi, palvelu tai toimintatapa, jota hyödynnetään kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti. Suomen talouskasvu perustuu vientiin. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia. Viime vuosien globaali lama on vaikuttanut nopeammin Suomen viennin ja teollisuuden tuotannon supistumiseen kuin muihin kehittyneisiin maihin. Tavaravientimme ei ole toipunut lamaa edeltäneelle tasolle. Tämä johtuu erityisesti elinkeinorakenteestamme ja samanaikaisesta tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Investointihyödykkeiden suuri osuus korostuu Suomen viennissä. Vientilukujen lisäksi on tärkeää, mitä toimintoja sijoittuu Suomeen arvoverkostoissa. Suomessa tuottavuuden kasvu perustuu entistä enemmän aineettomiin investointeihin, kuten osaamiseen, tietoon ja innovaatioihin. Hyvä tuottavuuden kasvu yksityisellä sektorilla on tuonut suomalaisille vaurautta ja kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelujamme. Suomessa työn tuottavuuden kasvu romahti finanssikriisin seurauksena, kuten muissa kehittyneissä talouksissa. Suomessa tuottavuuden kasvu on jatkunut hitaana, kun monet muut maat, kuten Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat, ovat toipuneet. Yleinen näkemys on, että tämä johtuu elektroniikka- ja metsäalan vaikeuksista, mutta myös muilla aloilla on tuottavuuden kasvu ollut hidasta. Työtunnit ovat vähentyneet kaikkiaan noin 15 prosenttia. Työtunnit ovat vähentyneet eniten heikoiten tuottavista yrityksistä, eli luovaa tuhoa on tapahtunut. Politiikkavalinnat, tekninen kehitys ja innovaatiot eivät ole ongelmana, vaan enemmänkin niiden hyödyntäminen. Suomi on innovaatiotoiminnan kansainvälisissä vertailuissa viiden kärkimaan joukossa. Myös yritysrakenteemme on uudistunut viimeisten 10 15 vuoden aikana. Suomi ja muut Pohjoismaat menestyvät erinomaisesti kyvykkyyksien vertailussa (OECD Skills Outlook 2013). Ikärakenteen vuoksi työvoiman määrä Suomessa kasvaa hyvin hitaasti, joten talouskasvu rakentuu yhä enemmän tuottavuuden kasvun varaan. Tekes kannustaa innovoimaan korkean arvonlisän tuotteita ja palveluja markkinoille ja kehittämään uusia tuote- ja palveluprosesseja. Tätä varten tarvitsemme entistä vahvemmat kannusteet innovaatiotoiminnalle ja aineettomille investoinneille. Suomalaiset yritykset toimivat entistä enemmän globaaleissa arvoverkostoissa. Uudentyyppiset palvelukonseptit ovat tärkeä kilpailuetu näissä verkostoissa. Siksi on tärkeää, että Suomeen sijoittuu korkean arvonlisän toimintoja, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Tuottavuuden kasvu Suomessa on taittunut rakennemuutoksen johdosta BKT asukasta kohden 1000 euroa, ostovoimakorjattu vuoden 2005 hinnoin 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Suomi OECD USA Teollisuuden rakennemuutoksen johdosta hyvä tuottavuuden kasvu on taittunut Suomessa jyrkemmin kuin monissa muissa maissa. Lähde: OECD 2014 Luovan tuhon vaikutuksesta resursseja suunnataan heikosti tuottavista yrityksistä korkeamman tuottavuuden yrityksiin Suomi 1995=100 300 250 200 150 100 50 Luovan tuhon vaikutus Olemassa olevien yritysten tuottavuuden kehityksen vaikutus Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä kasvuun. 0 1975 1975 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Suomi Saksa Ruotsi USA Suomi ilman luovaa tuhoa Lähteet: Groningen University, EU KLEMS, OECD STAN Maliranta (2013) 7

Tutkimustuloksia tuottavuuden kehityksestä Suomessa on runsaasti resursseja tuottavuuskasvun aikaansaamiseksi: koulutettu työvoima, ICT-alan osaamista sekä kansainvälisen markkinoiden johtotason tuntemusta (Holmström Korkman Pohjola 2014) Suomessa yritysten on otettava uutta teknologiaa nopeammin käyttöön tuottavuuden parantamiseksi (Maliranta Vihriälä 2014) Aloittavat yritykset ovat tärkeitä innovaatioiden syntymisen sekä talouden uudistumisen ja tuottavuuskasvun kannalta (Holmström Korkman Pohjola 2014) Tuottavuuskasvu perustuu t&k-toiminnan ja korkea-asteen koulutuksen investointeihin ja laatuun. (Maliranta 2013) Teollisuuden työn tuottavuuden kasvu OECD-maissa korreloi positiivisesti suorien sijoitusten ja t&k-menojen kasvun kanssa. Lisäksi koulutustaso ja yritysten mukautumiskyky kasvattavat tuottavuutta. Hyvärinen (2012) Niissä maissa, joissa t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta on korkea kuten Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa myös työn tuottavuus teollisuudessa on kärkitasoa. Hyvärinen (2012) Tuottavuus on sitä korkeampi, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus. Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila (2012) Yritykset, jotka palkkaavat työntekijöitä itseään tuottavammista yrityksistä, saavat tiedon ulkoisvaikutuksina tuottavuushyötyjä noin vuoden päästä. Stoyanov Zubanov (2012) (Tanska) Korkeasti koulutettujen työntekijöiden palkkaaminen lisää yritysten tuottavuutta 1 2 %, joka kuvaa tiedon siirrosta tulevia hyötyjä. Parrotta Pozzoli (2012) Suomen taloudessa on uudentyyppisiä kasvun merkkejä Suomen taloustilanne on muuttanut elinkeinoelämämme rakenteita. Tietotekniikka-ala kasvaa ripeästi. Palvelualoille ja teollisuuteen on muodostumassa uusia kasvualoja kuten cleantech, informaatioteknologian sovellukset palveluissa ja teollinen internet. Pelialan menestys on ollut hieno saavutus. Globaalissa työnjaossa ja tuotannossa Suomen kannattaa erikoistua arvoketjun eniten lisäarvoa tuottaviin osiin, kuten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, markkinointiin ja brändiin. Pelialan kehitys kuvaa alan nopeaa kasvua ja menestystä Suomessa Suomalainen pelitoimiala on noussut kansainvälisesti tunnetuksi menestykseksi. Ala on myös hyvä esimerkki elinkeinoelämän uudistumisesta ja rakennemuutoksesta. Suomen peliteollisuuden kokonaisliikevaihdon arvioidaan olevan lähes miljardi euroa vuonna 2013. Kokonaisliikevaihto vuonna 2004 oli 40 miljoonaa euroa eli kasvuvauhti on ollut huimaa. Pelialalla menestys perustuu hittipeleihin, mutta taustalla on pitkäjänteinen systemaattinen työ. Menestyksen takana ovat mm. teknologinen osaaminen, vankka harrastajapohja ja Assemblyn kaltaiset tapahtumat, tiiviit verkostot ja yhteistyökulttuuri sekä Tekesin ulkomaisia pääomasijoituksia houkuttava rahoitus. Tekesin katsauksessa 303/2013 on selvitetty pelialan synty ja kehitys 1980-luvulta nykypäivään. 8

Startup-yrittäjyys raivaa uusia polkuja Perinteisten vientialojen vaikeuksien takia startup-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja uusien innovaatioiden lähteitä. Aloittavien ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuudet ovat merkittävästi parantuneet. Suomeen on syntynyt erittäin positiivista yrittäjyyskulttuuria Aalto-yliopiston, Startup Saunan ja Slush-tapahtuman ympärille. Startup Sauna valittiin parhaaksi yliopiston yhteyteen syntyneeksi yrityshautomoksi ja 15. parhaaksi koko maailmassa (UBI Index, 150 yliopistoa 22 maassa). Maailmanlaajuisesti merkittäväksi startup-tapahtumaksi kasvanut Slush toi marraskuussa 2013 Helsinkiin yli 1000 kasvuyritystä ja 60 miljardin euron pääomat. The Nordic Growth Entrepreneurship Review analysoi kasvuyrittäjyyden toimintaympäristöä ja gaselliyrityksiä. Raportin mukaan Suomessa on Pohjoismaiden paras nuorten kasvuyritysten toimintaympäristö. Suomessa gaselliyritysten absoluuttinen määrä oli suhteellisen pieni, mutta ne kasvoivat nopeammin ja suuremmiksi kuin muissa Pohjoismaissa. OECD:n mukaan nuorten yritysten vaikutus uusien työpaikkojen ja radikaalien innovaatioiden syntyyn on erittäin suuri. Kansainvälistyvien kasvuyritysten rooli korostuu Globaalit arvoverkostot tarjoavat rajattomat mahdollisuudet suomalaisille kasvuyrityksille. Nämä yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja uusien innovaatioiden lähteitä. Pienten yritysten kannustamisella oppimiseen ja verkostoitumiseen on merkittävä rooli. Keskisuuria globaalisti toimivia suomalaisia yrityksiä on tällä hetkellä vähän ja kansainvälistyviä kasvajia on tässä yritysjoukossa vain muutama. Tärkeä kysymys on, miten startup- ja keskisuuret yritykset pääsevät hyödyntämään innovaatioitaan globaaleissa verkostoissa? Teollisuus ja palvelut täydentävät toisiaan, ja palvelujen merkitys kasvaa edelleen. Suomen korkeaa osaamista vaativien palvelutehtävien osuus työpaikoista on Euroopan kärkeä. Lisäksi Suomen vientiteollisuus on entistä enemmän palveluvaltaista ja palvelut ovat yhä useammin kiinteä osa teollista tuotetta. Kaksi kolmasosaa palveluviennistä on teknologiateollisuuden tuotteita. Suomen kilpailuetu painottuu enenevästi digitaalisiin palveluihin (Pajarinen et al. 2012). Palvelut hyödyntävät entistä enemmän ICT-alan sovelluksia. Tässä on tärkeä mahdollisuus suomalaisille kasvuyrityksille. Pelkkä ICT:n käyttöönotto ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja työn organisointiin ja johtamistapoihin sekä koulutusta (Castrén et al. 2013). Peliteollisuus perustuu aina yksittäisten yritysten vahvaan ydinosaamiseen, luovuuteen ja innovatiivisuuteen, eikä sitä osaamista helpolla siirretä pois Suomesta. 9

10 T&k- ja innovaatiotoiminta on kannattavaa toimintaa kansantaloudelle Onnistunut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka kannustaa kehittämään uusia vaihtoehtoja, alustoja ja prosesseja markkinoille. Kullakin kansantaloudella on maan innovaatioympäristöön räätälöidyt politiikkatoimet, mutta yleisesti niissä esiintyvät talouden uudistamista, arvonlisäystä, vientiä, työllisyyttä, osaamista ja hyvinvointia parantavat tavoitteet. Tuottavuuden kasvu on innovaatiopolitiikan onnistumisen tärkein mittari. Tuottavuuskehityksen parantamiseksi tarvitsemme pitkällä aikajänteellä jatkuvaa uudistumista ja sen tuomaa tuottavuuskasvua. Tuottavuuskasvu synnyttää myös edellytykset kannattaville investoinneille. Tämä kehitys luo uutta liikevaihtoa, vientituloja ja työpaikkoja. Nykyisessä talouskriisissä korostuvat sekä suhdanteista johtuva taantuma että rakennemuutoksen kiihtyminen. Julkinen valta voi vaikuttaa kasvupolitiikalla rakennemuutokseen. Kasvupolitiikan tavoitteena on muuttaa talouden rakenteita kilpailukykyisemmiksi esimerkiksi vaikuttamalla kyvykkyyksiin ja muihin innovaatio- ja toimintaympäristön vahvuuksiin. Kilpailu parhaista osaajista kiihtyy Innovaatioympäristöjen kilpailu parhaista yrityksistä ja tutkijoista on lisääntynyt globalisaation myötä. Julkista innovaatiorahoitusta käytetään tärkeimmissä Suomen kilpailijamaissa. Sen tarkoituksena on kasvattaa yksityisen innovaatiotoiminnan lisäarvoa (additionaliteetti) ja osoittaa yrityksille, että uusiin innovaatioihin kannattaa panostaa juuri kyseisessä innovaatioympäristössä. Yksi julkisen innovaatiorahoituksen tärkeimmistä keskustelunaiheista on valinta alustoista, joita yritykset voivat Julkisen t&k- ja innovaatiokannusteiden hyödyistä puolet leviää yhteiskuntaan ulkoisvaikutuksina, kuten uutena osaamisena verkostoissa. hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Tämä perustuu näkemykseen, että yritykset eivät innovoi tarpeeksi yhteiskunnan näkökulmasta. Siksi julkisella innovaatiorahoituksella voidaan tehdä investointeja, joihin yksityinen sektori ei ryhdy. Pitkällä aikavälillä nämä alustat tuottavat ulkoisvaikutuksia, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Julkinen rahoitus paikkaa markkinapuutetta ja vaikuttaa laajasti Julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen tarve johtuu markkinapuutteesta ja ulkoisvaikutusten hyödyistä. Aloittavien kasvuyritysten rahoituksessa on olemassa selkeä markkinapuute. Yritykset eivät saa riittävästi markkinaehtoista rahoitusta eivätkä yksityisiä pääomasijoituksia siemen- ja aloitusvaiheessa, koska riskit ovat liian korkeat ja tuotto-odotukset liian kaukana. Kansainväliset vertailut osoittavat, että ne yritykset menestyivät parhaiten, jotka olivat saaneet kohtuullisesti julkista rahoitusta sekä merkittävästi yksityistä rahoitusta. Teknologian ja osaamisen siirtyminen panostavasta yrityksistä muiden hyödyksi synnyttää ulkoisvaikutuksia yhteiskunnassa. Julkisella toimijalla on tässä tärkeä rooli, koska yritysten saama hyöty omista tutkimus- ja kehityspanoksistaan on alle puolet syntyneistä kokonaishyödyistä. Yli puolet hyödyistä tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ulkoisvaikutuksina, kun syntyvä osaaminen siirtyy eri tavoilla muiden hyödyksi. Osaaminen siirtyy työtekijöiden vaihtaessa työpaikkaa, yritysten tehdessä yhteistyötä innovaatiotoiminnassa, liiketoiminnan kumppanuus- ja arvoverkostoissa sekä uusien innovaatioiden rakentuessa aiempien innovaatioiden pohjalle. Tekes on pystynyt edistämään sellaisten innovaatioiden syntyä, joilla on ollut myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja hyvinvointiin (Hjelt ym. 2011). Alkutaipaleella menestyjätkin tarvitsevat julkista rahoitusta Monet menestyneet yksityisen sektorin innovaatiot ovat saaneet alkuvaiheessa rahoitusta ja muita palveluita julkiselta sektorilta niin Yhdysvalloissa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Mazzucaton pamfletti The Entrepreunial State kokoaa yhteen julkisen sektorin rahoittamien suurten teknologisten innovaatioiden kehitykseen internetistä bioteknologiaan Yh-

dysvalloissa. Esimerkiksi iphonen älykkäät teknologiat ovat julkisen sektorin rahoittamia, kuten myös internet, langattomat verkot, GPS-järjestelmä, mikroelektroniikka, kosketusnäyttö ja Siri-ääniohjaus. Julkisen sektorin rahoittamia teknologiat ovat levinneet lukuisille yksityisille toimialoille kuten: Googlen käyttämä algoritmi DARPAn innovaatiot: mm. internet, RISC, GPS Applen kosketusnäyttö Lääkealan ja bioalan sovellukset Nanoalan sovellukset Cleantech Suomessa valtiovallalla on tärkeä rooli alueilla, joissa on laajat yhteiskunnalliset ulkoisvaikutukset. Suomella on hyvät edellytykset esimerkiksi digitaalisuuden hyödyntämisessä. Talouden uudistumisen kannalta tärkeässä roolissa ovat alkavat yritykset, jotka tuottavat uusia innovaatioita sekä kasvuyritykset. Valtiolla on tärkeaä rooli kasvuyrittämisen suorassa tukemisessa. Tästä on malliesimerkkinä Israel, jossa kasvuyrittäminen lähti vauhtiin valtion voimakkaalla tuella Holmström Korkman Pohjola (2014). Tekesin rooli Suomen innovaatiolähtöisessä uudistumisessa on ollut merkittävä. Sfinno-tietokannan mukaan Tekes on ollut rahoittamassa 65 prosenttia Suomessa 1985 2009 syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista. (Hyytinen ym. Tekes Review 289/2012, VTT Sfinno-päivitys 2013). Tekes on ollut alkuvaiheessa rahoittamassa monia kansantalouden kannalta tärkeitä innovaatioita: GSM-verkko Kannettavat puhelimet Mobiilipelit Innovatiiviset palvelukonseptit Terveyden itsehoito Ikääntyvien hoito Uudistuvat sairaalat Laktoosittomat tuotteet Biojalostamot Biomateriaalit Teollisuuden palveluliiketoiminta Pakkaus ja logistiikka, esimerkiksi nosturit ja trukit Energian säästö ja ympäristö, erityisesti cleantech Ruostumattoman teräksen jalostus Informaatioteknologia metsäkoneissa Tutkimustuloksia innovaatiotoiminnan vaikutuksista kansantaloudelle Julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet lisäävät työllisyyttä OECD-maissa. Thomson Jensen 2013 (25 OECD-maata) Nuorten innovatiivisten yritysten innovointikyky ja uusien tuotteiden kaupallistaminen ovat parempia kuin vertailuryhmässä. Tåg Maliranta Pehkonen 2013 (Suomi) Yritysten t&k-avustusten saaminen monena vuonna peräkkäin tai monesta lähteestä ei vähennä julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuutta. Czarnitzki Bento 2012 (Flanders) Julkinen t&k-rahoitus lisää matalan teknologian yrityksissä osaamisen hankkimista ulkopuolelta ja vahvistaa korkean teknologian yrityksissä omaa t&k-toimintaa. Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät molemmissa yritysryhmissä. Albors - Garrigos Barrera 2011 (Espanja) Yrityshautomo-ohjelma, jossa oli sekä yksityistä että julkista rahoitusta, toimi tärkeänä avointen innovaatioiden ja osaamisen välittäjänä erityisesti suurilta yrityksiltä muille toimijoille yhteiskunnassa. Tätä ei olisi tapahtunut ilman ohjelmaa. Clausen Rasmussen 2011 (Norja) Julkinen t&k-rahoitus (EU ja kansallinen) lisää yksityistä t&k-rahoitusta. Czarnitzki Bento 2011 (Saksa) Julkinen t&k-rahoitus (EU ja kansallinen) lisää yritysten tuotteiden myyntiä ja patenttihakemuksia. Czarnitzki Bento 2011 (Saksa) Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella osoitettiin yhteistyötä lisäävä vaikutus. Lisäksi havaittiin positiivinen riippuvuus hankkeen keston ja projektin uutuusarvon sekä osaamisen kasvun välillä. Ciccotello et al. (2010) (Yhdysvallat) Yritykset olisivat investoineet t&k-toimintaan huomattavasti vähemmän ilman julkista t&krahoitusta. Julkinen rahoitus ei syrjäyttänyt yksityistä rahoitusta. Czarnitzki Bento 2010 (Saksa, Belgia, Luxemburg, Espanja 11

Suomessa vähän julkista rahoitusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan Korkean lisäarvon tuotanto ja osaaminen sekä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta ovat Suomen menestymisen edellytys. Julkisen talouden vastuulla ovat monet sellaiset tuotteet ja palvelut, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja kansantaloutta. Julkisten tutkimus- ja kehitysinvestointien ja muiden kansallista innovaatioympäristöä parantavien toimien tavoitteena on lisätä hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutetut kokonaispanostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat melko korkeat. Suurin osa julkisesta rahoituksesta kohdistuu tutkimukseen, joka ei suoraan hyödytä elinkeinoelämää. Noin 2 miljardin euron julkisesta rahoituksesta vain 40 prosenttia suunnataan ensisijaisesti elinkeinoelämän hyötyjä ajatellen. Suomessa verokannusteet ovat käytössä vuosina 2013 2014. OECD:n vertailujen mukaan myös uusien verokannusteiden jälkeen yritysten saama julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on Suomessa vaatimatonta kilpailijamaihin verrattuna. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suorat ja epäsuorat valtion tutkimus- ja kehityskannusteet yrityksille ovat Suomessa kolmasosa Yhdysvaltojen tasosta, alle neljäsosa Korean tasosta ja kaksi kolmasosaa Ruotsin tasosta. Menestys vaatii riittävät resurssit ja toimivat verkostot 12 14 % 9 % 7 % 5 % 3 % USA Viro EU Ruotsi Suomi Bruttokansantuotteeseen suhteutettu julkinen rahoitus yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on Suomessa vain alle neljäsosa Yhdysvaltojen ja puolet EU:n tasosta. Innovaatiotoiminnan verokannusteista kerätään kokemuksia Useat OECD-maat ovat viime vuosina ottaneet verokannusteet innovaatiopolitiikkansa välineiksi. Monet kansainväliset selvitykset osoittavat, että verokannusteilla on saatu aikaan myönteisiä tuloksia. Muun muassa yritysten innovaatiotoimintaan kohdistuvat investoinnit ovat kasvaneet vähintään verohelpotuksen verran. Suomessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö sekä innovaatiotoiminta kilpailevat globaalisti niiden maiden kanssa, joissa tutkimus- ja kehityspanokset ovat monikertaiset Suomeen verrattuna. Onnistuaksemme kilpailussa tarvitsemme riittävät resurssit, selkeät strategiset valinnat ja toimivat kumppanuudet kansallisesti ja kansainvälisesti. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisella rahoituksella on tärkeä merkitys niin pk-yrityksille kuin suurille yrityksille. Rahoituksessa pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on etusijalla, mutta riittävän julkisen rahoituksen tarjoaminen myös suurten yritysten projekteihin on tärkeää. Suuret yritykset voivat hankkia tarvitsemansa osaamisen globaalisti ja rakentaa ydinosaamisensa keskittymät mihin maahan tahansa. Jos Suomi ei tarjoa suurten yritysten tarvitsemaa osaamista, vastaavia kannusteita kuin muut maat ja jos yhteistyökulttuuri ei toimi, menetämme yhden harvoista vetovoimatekijöistämme. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen yhteistyö rakentaa Suomeen sellaista osaamista, joka sitoo yritysten innovaatiotoimintaa tänne. Myös globaalit haasteet vaativat suurten yritysten mukanaoloa ja verkottumista pk-yritysten kanssa. Innovaatiotoiminnan vaikutusten arvioinnilla ja mittaamisella selvitetään julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. Julkisen rahoituksen vaikutusten arviointi on tullut

yhä tärkeämmäksi, kun julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia ja ennakoivaa arviointia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan suunnittelu- ja kehitystyössä. Suomi on kärkimaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden innovaatioyhteistyössä Tekesillä on kumppanuuksien luonnissa merkittävä rooli. Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Tekesin rahoitusvaltuuksia yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tulisi lisätä, koska julkisen t&k-rahoituksen ero kilpailijamaihin kasvaa. Osuus innovoivista yrityksistä 2008-2010 Suomi Itävalta Belgia Tanska Alankomaat Ruotsi Norja Ranska Saksa Portugali Italia % 0 5 10 15 Yliopistot ja korkeakoulut Tutkimuslaitokset 20 25 25 Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey Tiivis innovaatioyhteistyö yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille on luotu Tekesin ohjelmatoiminnalla ja rahoituskannusteilla. 13

Tekesin rahoitus on tutkitusti vaikuttavaa toimintaa Yhtä Tekesin sijoittamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehityspanostaan 2 eurolla Tekesin tehtävä on saada aikaan talouden kestävää kasvua ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tekes rahoittaa edelläkävijyyteen ja läpimurtoihin tähtääviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. Tekesin toiminnan vaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Suurin osa maailmalla menestyneistä suomalaisista kasvuyrityksistä on Tekesin asiakkaita. Tämä osoittaa Tekesin rahoituksen hyvää osumatarkkuutta: Tekes on saanut aikaan suuren vaikutuksen pienellä panoksella. 2000-luvulla Tekesin tuloksista ja vaikutuksista on tehty 75 arviointia. Näitä ovat Tekesin ohjelmien arvioinnit, yhteiskunnalliset vaikuttavuuden arvioinnit Tekesin päämääristä ja erityyppiset Tekesin instrumenttien arvioinnit, kuten nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus NIY, Global Access Program GAP ja Innovation Mill -rahoitus. Yli 80 % innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä 14

Tutkimustuloksia Tekesin innovaatiorahoituksesta Tekesin rahoitus vahvisti kasvuyritysten liiketoiminnan suunnittelua, johtamista ja kykyä kerätä sijoituksia yksityisiltä markkinoilta. (Autio et al. 2013) Strategisesti merkittävät Tekesin hankkeet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat tuottavuusvaikutuksiltaan kaikkein merkittävimpiä (erityisesti Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus (NIY)). Viljamaa et al (2013) Tekesin rahoituksen tuotot yhteiskunnalle ovat 30 50 %. Tekes-rahoituksen 1 euron ja yrityksen oman rahoituksen 1 euron lisäys t&k-toimintaan (yhteensä 2 euroa) lisää ulkoisvaikutuksia 1 eurolla. Takalo et al. (2013) Työllisyyden, kiinteiden investointien ja myynnin osalta Tekesin rahoitus lisää kasvua lyhyellä aikavälillä. Einiö (2013) Tekesin 2000-luvulla rahoittamien pk-yritysten työllisyys ja eritoten jalostusarvo ovat kasvaneet nopeammin kuin vertailuyritysten. Näiden tekijöiden kautta myös yritysten työn tuottavuus on kehittynyt muita paremmin. Rouvinen Pajarinen (2012) Tekes on pystynyt edistämään sellaisten innovaatioiden syntyä, joilla on ollut myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja hyvinvointiin (Hjelt et al. 2011) Suomessa 1 euro suoraa julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisää yritysten omaa rahoitusta enemmän kuin 1 euron, joten yrityksen t&kinvestoinnit lisääntyvät vähintään 2 eurolla (Ali-Yrkkö 2008, Einiö 2009) Vuonna 2013 päättyneiden Tekesin rahoittamien projektien tuloksena syntyi 1 270 tuotetta, palvelua tai prosessia 1 030 patenttia tai patenttihakemusta 840 opinnäytettä Tekes on ollut rahoittamassa 65 % vuosina 1985 2009 syntyneistä suomalaisista innovaatioista 15

Liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä vuosina 2009 2012 Työpaikat lisääntyivät Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä vuosina 2009 2012 Vuonna 2013 Tekes rahoitti 1 400 yritysten projektia ja joutui hylkäämään riittämättömien rahoitusvaltuuksien vuoksi 660 projektia, joista 250 olisi ollut hyviä ja täyttänyt rahoituskriteerit. Tekesin rahoitusta saaneet yritykset antavat rahoituksen hyödyllisyydelle arvosanan 4,3 asteikolla 1 5. Tekesin rahoittamat yritykset lisäsivät liikevaihtoa ja työpaikkoja Tekes seuraa rahoittamiensa projektien tuloksia sekä projektin päättymisvaiheessa että kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Yritysvertailut osoittavat Tekesin onnistuneen valitsemaan hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. Vuosina 2009 2012 Tekesin rahoittamien pk-yritysten liikevaihto kasvoi 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Työpaikat lisääntyivät 17 prosenttiyksikköä enemmän. Rahoitettujen pk-yritysten viennin vuosikasvu oli 20 prosenttia. Rahoitetut projektit päättyivät vuosina 2009 2010. Tekesin rahoittamien nuorten innovatiivisten yritysten liikevaihdon kasvu oli viisinkertainen vertailuyrityksiin verrattuna. Vuotuinen kasvu oli keskimäärin 150 prosenttia vuosina 2006 2010. Tekesin rahoitus vahvisti yritysten liiketoiminnan suunnittelua, johtamista ja kykyä kerätä sijoituksia yksityisiltä markkinoilta (Autio et al. 2013). Liikevaihdon kehitys Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä Viennin kehitys Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä (2007=100) (2007=100) 140 120 100 80 60 40 160 140 120 100 80 60 40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Teollisuus, informaatio- ja liike-elämän palvelut Tekesin rahoittamat pk-yritykset Suomen koko vienti Tekesin rahoittamat pk-yritykset 16 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

Riskinotto on innovaatiotoiminnan olennainen piirre Riskinotto on olennainen piirre innovaatiotoiminnassa. Riskinjako on yksi peruste yritysten innovaatiotoiminnan julkiselle rahoitukselle. Tekesin rahoittamista pk-yritysten projekteista onnistuu kaupallisesti keskimäärin kaksi kolmasosaa. Tekesin rahoittamissa suurten yritysten tutkimusprojekteissa kehitetään uutta osaamista. Kaupallisten tuotteiden aikaan saamiseksi suurten yritysten projektien jälkeen tarvitaan yrityksen omalla kustannuksella toteutettu tuotekehitysprojekti. Tekesin rahoitusta saaneista yrityksistä menee vuosittain konkurssiin noin 1 prosentti, mikä on samaa tasoa kuin konkurssien osuus Suomen koko yrityskannasta. Vuonna 2013 konkurssien määrä väheni selvästi verrattuna vuoteen 2012. Tekesin asiakkaiden konkurssiriski on suunnilleen sama kuin konkurssiriski koko yrityskannassamme. Tekesin rahoittamista pk-yritysten projekteista onnistui kaupallisesti runsas puolet Vuonna 2010 päättyneet Tekesin rahoittamat pk-yritysten projektit Vuosittain noin prosentti Tekesin asiakkaista menee konkurssiin Konkurssien lukumäärä 90 % 60 50 40 30 20 10 0 Onnistui erittäin tai kohtalaisen hyvin. Kaupallistaminen ei vielä toteutunut Lähde: Tekesin asiakaskysely 2013 Onnistui huonosti Kaupallistaminen epäonnistui 80 70 60 50 40 30 20 10 0 37 42 47 28 53 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Tekesillä on vuosittain noin 5 000 asiakasta, joille on maksettu rahoitusta viiden viimeisen vuoden aikana tai joilla on jäljellä Tekesin lainaa. Näistä vuosittain noin prosentti menee konkurssiin, joka on samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin. 67 58 48 86 67 17

Valtaosa Tekesin asiakkaista on pk-yrityksiä Suurin osa Tekesin asiakkaista on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kansainvälistymisen avulla kasvua tavoittelevat pkyritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Tekesin asiakasyritykset tekevät jälkiraportin kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Jälkiraportti tarkentaa tietoja tavoitteiden saavuttamisesta ja tulosten syntymisestä. Tekes selvittää asiakasyritysten jälkiraporteista, miten rahoitetut projektit tuottavat tuloksia ja vaikutuksia innovaatioympäristölle ja Suomen kansantaloudelle. Tietoja täydennetään Tilastokeskuksen toimittamilla liikevaihdon, viennin ja työpaikkojen tunnusluvuilla. Tekesin rahoittamien pk-yritysten tunnuslukuja verrataan teollisuuden, informaatio- ja liikeelämän palveluiden pk-yrityksiin. Tekesin rahoituksesta yli 72 % kohdistui alle 500 henkeä työllistäville yrityksille vuonna 2013. Tuloksia ja vaikutuksia vuosina 2009 2010 päättyneistä pk-yritysten projekteista Panokset Toiminta Tulokset Vaikutukset Tekesin rahoitus 159 milj. euroa Yritysten oma rahoitus 153 milj. euroa Tekesin innovaatiopalvelut yrityksille Tekesin vaikutus projektiin: Toteutettiin laajempana (81 %) Ei olisi toteutettu ilman Tekes-rahoitusta (74 %) Aikataulu nopeutui (73 %) Uudet toimintatavat ja verkottuminen Yhteistyöverkostot laajenivat (69 %) Yhteistyökumppaneiden määrä ja monialaisuus kasvoivat (64 %) Taulukon toiminta-sarakkeessa on prosenttiosuus, kuinka moni vastaaja oli samaa mieltä kysymyksen kanssa. Tulokset- ja vaikutukset-sarakkeissa tavoitteet ovat tärkeysjärjestyksessä. Uudet prosessit, tuotteet ja palvelut 318 patenttihakemusta 289 tavaramerkkiä 265 lisenssisopimusta 49 spin-offia Tärkeimmät tulokset innovaatio- ja liiketoiminnassa: Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen Arvon luominen liiketoimintaan Liiketoiminnan kasvu Kv. markkinoilla toimiminen Liikevaihto kasvoi 20 %-yksikköä enemmän kuin vastaavissa yrityksissä 2009 2012. Työpaikat lisääntyivät 17 %-yksikköä enemmän kuin vastaavissa yrityksissä 2009 2012. Vienti kasvoi 20 % vuosittain 2009 2012. Tärkeimmät vaikutukset innovaatio- ja liiketoimintaan: Yhteistyö- ja alihankintasuhteiden lisääntyminen Lisäarvon tuottaminen muissa yrityksissä Liikevaihto muissa yrityksissä T&k-toiminta, tuottavuus ja työpaikat muissa yrityksissä Tiedon saaminen t&k-verkostosta 18

Nuoret kasvuyritykset luovat uusia elinkeinorakenteita Viime vuosina Tekes on lisännyt rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille. Näiden yritysten kasvuluvut ja hyvä menestys erilaisissa vertailuissa osoittavat, että Tekes on onnistunut valitsemaan laajasta tarjonnasta hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. Tekes kannustaa rahoituksellaan suuren kasvupotentiaalin yrityksiä. Vuonna 2013 Tekes rahoitti nopeaa kasvua tavoittelevia nuoria innovatiivisia yrityksiä kaikkiaan 36 miljoonalla eurolla. Summasta noin kolmannes kohdistui Vigo-kiihdyttämöohjelman yrityksille. Rahoituksen piirissä on vuodesta 2008 ollut kaikkiaan 198 yritystä, joita Tekes on rahoittanut yhteensä 127 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan Tekes rahoitti vuonna 2013 nuoria, alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä 133 miljoonalla eurolla. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusohjelmassa olevien nopeaa kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihto kasvoi 150 prosenttia vuositasolla 4 vuoden aikana. Liikevaihdon kehitys Tekesin rahoittamissa nopean kansainvälisen kasvun yrityksissä (2007=100) 2000 1500 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus NIY-ohjelman arviointi kartoitti Tekesin rahoituksen vaikutuksia Nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) rahoituksella oli merkittävä vaikutus nuorten kasvuyritysten resursseihin ja kykyyn pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Kanadalaisen The Evidence Networkin tekemän arvionnin mukaan Tekesin rahoitus vaikutti erityisen positiivisesti yritysten liiketoiminnan suunnitteluun, kansainväliseen myyntiin, strategiaan ja johtamiseen. Lisäksi raportti osoittaa Tekesin rahoituksen merkittävän vaikutuksen kasvuyritysten liikevaihdon kasvuun, kansainvälisten asiakassuhteiden luomiseen, työpaikkojen syntyyn ja viennin kasvuun. Vaikuttavuusanalyysin pohjalta NIY-rahoituksella todettiin olevan suuri vaikutus nuorten yritysten kykyyn kerätä sijoituksia yksityisiltä markkinoilta. Tulokset osoittavat myös, että pelkkä rahoitus ei riitä, vaan Tekesin tarjoamilla palveluilla oli tärkeä rooli yritysten menestymisen kannalta. 19

Innovation Mill ja Ideat kiertoon -hankkeet tuottivat uusia yrityksiä Innovation Millissä ja Ideat kiertoon-hankkeissa on syntynyt runsaan kolmen vuoden aikana 74 kasvuyritystä. Innovation Mill -hankkeessa on luotu uusia yrityksiä, tuotteita ja palveluja. Tähän päästään hyödyntämällä ja kaupallistamalla mukana olevien suuryritysten vapauttamia liikeideoita ja teknologioita. Tekes on rahoittanut näitä hankkeita yhteensä 3,5 milj. eurolla. Jatkorahoituspäätöksiä yrityksille on tehty alun panostuksen jälkeen yli 15 milj. eurolla. Rahoituksella on rakennettu 30 miljoonan euron hankekokonaisuus ja kerätty noin 15 miljoonaa euroa riskipääomaa. Tekesin rahoittamat kasvuyritykset menestyivät hyvin Tekesin rahoittamat startupit ja kasvuyritykset ovat menestyneet hyvin erilaisissa vertailuissa. Nämä listaukset kuvaavat Tekesin merkitystä Suomessa alkuvaiheen yritysten rahoittajana. Tammikuussa 2014 Talouselämä-lehti valitsi 20 kiinnostavinta startup-yritystä. Kriteereinä oli muun muassa mahdollisuus nopeaan kansainvälistymiseen, tuotteen kasvavat markkinat sekä tiimin osaaminen. Listan yrityksistä 17 on Tekesin asiakkaita. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen toteuttaman kasvuyritystutkimuksen mukaan nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusohjelmassa olevat yritykset kasvavat selvästi nopeimmin. Tutkimuksessa testattiin myös Tekesin NIY-instrumentin vaikuttavuutta, ja tulos oli, että Tekesin rahoituksella oli selvä vaikutus yritysten kasvuun (Autio et al. 2013). Deloitte Technology Fast 50 Finland Suomen 10 nopeimmin kasvanutta yritystä 2013, näistä 9 on Tekesin asiakkaita (kasvu 5 vuoden aikana): 1. iloq Oy (7379 %) 2. Multi Touch Oy (4024%) 3. Dream Broker Ltd (2231 %) 4. Ecolane Finland Oy (2203 %) 5. Alekstra Oy (2069 %) 6. SLM Finland Oy (1832 %) * 7. Solinor Oy (1595 %) 8. Valopaa Oy (1516 %) 9. Paytrail Oyj (1464 %) 10. Eniram Ltd (1046 %) Deloitte rising stars (2013) -listauksessa oli kuusi suomalaisyritystä, joista 5 on Tekesin asiakkaita (kasvu 5 vuoden aikana): 1. LeadDesk Oy (1746 %) 2. Merus Power Dynamics Oy (1487 %) 3. TicBits Oy (934 %) 4. Tuxera Inc. (318 %) 5. W3 Group Finland Oy (199 %) * 6. Datium Consulting Oy (183 %) Wired-lehti listasi elokuussa 2014 Euroopan kuumimmat startup-kaupungit ja niiden top 10 startup-yritykset. Listauksen suomalaisista yrityksistä 9 on Tekesin asiakkaita. Nanol Technologies Sumoing Beddit Diktamen Playraven Nexstim Nextgames Bitbar Technologies Team Onomatics 5th Wave Brands * Red Herringin (Global Top 250) listaamat suomalaiset yritykset, kaikki 5 yritystä ovat Tekesin asiakkaita: Ductor Corp. Hyperin Inc. Jongla Red Solution Finland Sievo 20 100 parhaimman joukossa olivat: Ductor Corp. Jongla Sievo * ei Tekesin asiakas

Tekesin rahoittamat nuoret innovatiiviset yritykset lisäsivät myyntiä ja työllisyyttä selvästi enemmän kuin muut vastaavat yritykset. Suurten yritysten rahoitus vahvistaa innovaatioympäristöä Tutkimustuloksia nuorista innovatiivisista yrityksistä Nuoret (alle 6 vuotta vanhat) innovatiiviset yritykset (alle 250 työntekijää) kasvavat nopeammin kuin muut kasvuyritykset, ja lisäävät talouskasvua pitkällä aikavälillä. Czarnitzki Delanote (2012) (Flanders) Nuorten innovatiivisten yritysten t&k-intensiivisyys korreloi positiivisesti velkaisuusasteen sekä yritysten perustajien ja työntekijöiden inhimillisen pääoman kanssa. Fryges Kohn Ullrich (2012) (Saksa) Nuorten innovatiivisten yritysten innovatiivinen suorituskyky, jotka saivat julkista t&k-rahoitusta, ei poikennut merkittävästi muista samankaltaisista yrityksistä. Schneider Veugelers (2010) (Saksa) Tekes vaikuttaa verkottumiseen kannustavien rahoituskriteeriensä avulla suurten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektien laatuun. Tämä tuottaa merkittäviä ulkoisvaikutuksia, kun osaaminen siirtyy suurten yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä ja pk-yritykset kehittyvät suurten yritysten alihankkijoina ja strategisina kumppaneina. Suuret yritykset ovat myös tärkeässä roolissa siten, että ne yhteistyössä yliopistojen kanssa suuntaavat yliopistojen tutkimusta. Myös pk-yritykset hyötyvät isojen yritysten kanssa tehdystä yhteistyöstä, koska niiden vientitoiminta suuntautuu usein isojen yritysten hallinnoimiin verkostoihin. Suuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja yhteisöveron maksajia Suomessa. Vuosina 2009 2010 päättyneissä Tekesin rahoittamissa projekteissa suurten yritysten Suomen liikevaihto oli 84 miljardia euroa ja ne työllistivät 166 000 henkilöä Suomessa. Jos suuret yritykset siirtävät ydinosaamisensa kehittämisen pois Suomesta, yritysten muutkin toiminnot seuraavat ennen pitkää perässä. Siksi suurten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus on Suomelle vielä tärkeämpää kuin suurille yrityksille itselleen. Suurten yritysten rahoituksen ulkoisvaikutukset Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Suuret yritykset 43 M 59 M (yli 500 työntekijää) Pk-yritykset 107 M Tekes Suurille yrityksille myönnetty Tekesin rahoitus kanavoituu lähes kokonaan pk-yrityksille ja korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. 21

Vuonna 2013 Tekes rahoitti suurten yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatioprojekteja 107 miljoonalla eurolla. Tekesin rahoituksen ehtona suurille yrityksille on tutkimusyhteistyö pk-yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Suurille yrityksille myönnetystä Tekesin rahoituksesta 95 prosenttia eli 102 miljoonaa euroa kanavoitui alihankintoina pkyrityksille tai tutkimuspalvelujen ostona tai tutkimuksen rahoituksena korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Tekes selvittää asiakasyritysten jälkiraporteista, miten Tekesin rahoittamat projektit tuottavat tuloksia ja vaikutuksia innovaatioympäristölle ja Suomen kansantaloudelle suurten yritysten kautta. Suuret yritykset osallistuvat Tekesin tutkimusprojekteihin, joten niiden tulokset ovat tärkeitä eritoten yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä verkostoihin osallistuville pk-yrityksille. Tuloksia ja vaikutuksia Tekesin vuosina 2009 2010 päättyneistä suurten yritysten projekteista Panokset Toiminta Tulokset Vaikutukset Tekesin rahoitus Tekesin vaikutus projektiin: Uudet prosessit, tuotteet 173 milj. euroa ja palvelut Yritysten oma rahoitus 331 milj. euroa Tekesin innovaatiopalvelut yrityksille Toteutettiin laajempana (85 %) Tavoitetaso tai haasteellisuus nousi (82 %) Ei olisi toteutettu ilman Tekes-rahoitusta (63 %) Uudet toimintatavat ja verkottuminen Yhteistyöverkostot laajenivat (88 %) Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen tehostui (84 %) Yhteistyökumppaneiden määrä ja monialaisuus kasvoivat (83 %) Taulukon toiminta-sarakkeessa on prosenttiosuus, kuinka moni vastaaja oli samaa mieltä kysymyksen kanssa. Tulokset- ja vaikutukset-sarakkeissa tavoitteet ovat tärkeysjärjestyksessä. 759 patenttihakemusta 42 tavaramerkkiä 39 spin-offia Tärkeimmät tulokset innovaatio- ja liiketoimintaan: Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen Arvon luominen liiketoimintaan Liiketoiminnan kasvu Kv. markkinoilla toimiminen Tärkeimmät vaikutukset innovaatio- ja liiketoimintaan: Asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen Yhteistyö- ja alihankintasuhteiden lisääntyminen T&k-toiminta muissa yrityksissä Tiedon saaminen t&kverkostoista Toiminnan innovatiivisuus ja joustavuus muissa yrityksissä Tärkeimmät ulkoisvaikutukset yhteiskuntaan: Kansallisen osaamispohjan vahvistuminen Energiatehokkuuden lisääntyminen Vakiintuneiden yritysten uudistuminen Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen Uusien työpaikkojen syntyminen Ilman, veden tai maaperän puhtaus Uusiutuvien energialähteiden käyttö Julkiset hankinnat rohkaisijana uusiin ratkaisuihin 22

Lisäarvoa ohjelmatoiminnan palveluista ja verkostoista Tekesin ohjelmat ovat ajankohtaisia, kohdennetuille aihealueille suunnattuja rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen kokonaisuuksia. Niissä yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat kehittää uutta osaamista, verkottua ja vaikuttaa alan kehitykseen. Vuonna 2013 valmistui joukko arviointeja Tekesin omista ohjelmista sekä IEA-tutkimusyhteistyöstä, jossa Tekes on ollut mukana rahoittajana. Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelmien arviointi Tekesin keskeinen väline julkisen tutkimuksen kaupallistamisessa ovat olleet Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) -ohjelmat. TULI-ohjelmissa (2002 2006 ja 2008 2012) käsiteltiin yli 6 000 tutkimuslähtöistä keksintöä tai liikeideaa. Mukana olleista yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja ammattikorkeakouluista perustettiin ohjelmien tuloksena yhteensä 236 yritystä. Perustettujen yrityksien lisäksi TULI-ohjelmien suurimpana vaikutuksena oli arvioinnin mukaan kaupallistamista koskevan kiinnostuksen, tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyminen. TULI-ohjelmat auttoivat rakentamaan ympäristöä, joka tukee uusien yritysten perustamista. Suomeen on nyt saatu aikaan startup:ien nousukausi uusien yritysten määrän kasvaessa merkittävästi vuosina 2009 2012. TULI on kehittänyt erityisesti ammattikorkeakouluja, joissa perustettiin ohjelman ansiosta kaupallistamisjärjestelmiä. TULI on tarjonnut tutkimuslaitoksille työkalun, jolla aktivoida tutkijoita kaupallistamiseen. Siirtymisessä perinteisistä vahvuusalueista kaupallistamiseen on vahvaa muutosvastarintaa. TULI:n tapainen toiminta toteutetaan Tekesissä jatkossa uudentyyppisellä julkisen tutkimuksen rahoituksella eli Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -instrumentilla. Lääkealan ohjelmien arviointi Pharma Kilpailuetua uusista toimintatavoista -ohjelman (2008 2011) tavoitteena oli luoda Suomeen ydinosaamiseensa keskittynyt, verkostomaisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava lääketeollisuus, joka on houkutteleva yhteistyökumppani ja sijoituskohde. Erityisen hyvin ohjelma onnistui lääkealan toimijoiden verkottamisessa sekä kytkemisessä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Lähes kaikki yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit verkottuivat kahden tai jopa viiden eri liiketoimialan yrityksen kanssa ja lähes kaikki sisälsivät kansainvälistä tutkijayhteistyötä. Ohjelma onnistui varsin hyvin lääke- ja diagnostiikka-alan yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Kaksi kolmesta projektivastaavasta arvioi alan yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja tutkimus- ja tuotekehityksen riskien hallinnan parantuneen ainakin jossain määrin Pharma-ohjelman ansiosta. Vastaavasti lähes kolme neljästä vastaajasta näki ohjelmalla olleen vaikutusta lääkealan liiketoimintaosaamisen paranemiseen. Pharma-ohjelma rakentui aiemmin luodun osaamisen päälle, toimien jatkumona Lääke 2000 biolääketiede, lääkekehitys ja farmaseuttinen teknologia (2001 2006) ja Diagnostiikka (2000 2003) -ohjelmille. Lääke 2000 ja Diagnostiikka -ohjelmien jälkiarvioinnin mukaan ohjelmat vastasivat yleisellä tasolla hyvin kansallisia vahvuuksia lääkealalla. Lisäarvo näkyy erityisesti siinä, että ohjelmien strategiavalinnoilla ja t&k- ja innovaatioresurssien kohdentamisella on pystytty vastaamaan teknologisen kehityksen ja tieteellisen osaamisen kasvun tuomiin nopeisiin muutoksiin. Bioalan ohjelmien arviointi NeoBio Uusi bioteknologia ja SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelmissa luotiin uusia ja entistä tehokkaampia metodeja bioteknologiseen tutkimukseen ja kehitettiin teollisuuden tarpeita vastaavia tuotanto- ja prosessiratkaisuja. Ohjelmat vahvistivat suomalaisten bioalan yritysten ja tutkimuslaitosten kansainvälistä verkostoitumista. SymBio-ohjelman loppuessa osallistuvat yritykset arvioivat päättyneiden projektien tuottavan jatkossa noin 300 milj. euron myyntitulot vuositasolla, joista noin 200 milj. euroa tulee viennistä. Pk-yritysten osuus myyntituloista on 23

noin 60 prosenttia. Tekes rahoitti SymBio-ohjelmaa 32 milj. eurolla. NeoBio- ja SymBio-ohjelmissa on saavutettu paljon positiivia tuloksia, jotka mahdollistavat lisäarvon saamisen panostukselle, toiminnalle, tuloksille ja vaikutuksille. IEA - tutkimusyhteistyön arviointi Suomi osallistuu kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön. Tekes toimii yhteistyön kansallisena vastuuorganisaationa. Kiinnostus tutkimusyhteistyöhön lähtee siitä, että Suomi on monella alalla energiateknologian kehittämisen kärkimaita. Suomalaisia alan yrityksiä halutaan tehdä tunnetuksi ja luoda vientimahdollisuuksia. Toimintaan kuuluva suomalainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö rahoitetaan kansallisesti, pääosin Tekesin rahoituksella. Työn luonne on pääosin kansallisten projektien tiedonvaihtoa tai yhteishankkeita. Ohjelmiin osallistuneet tutkijat ovat hyötyneet mukana olosta ja verkottuneet globaalisti muiden kyseisen tutkimusalueen tutkijoiden kanssa. Tiedon levittäminen laajemmin erityisesti yrityksiin vaatii kehittämistä. Arvioitsijat suosittelevat suunnittelemaan kansallista IEA-strategiaa, jossa määritellään Suomen kannalta tärkeät painotukset, tavoitteet, panostustaso ja päävastuut. Ohjelmiin osallistumisen valintaan arvioitsijat ehdottavat SHOK-ohjelmien ja IEA-ohjelmien yhteensopivuuden selvittämistä ja ohjelmien toisiinsa liittämistä. Tekesin toiminnalla on selkeät päämäärät Tekesin toiminnalla on kolme työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa päämäärää. Päämäärät ovat: Innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien lisääntyminen Elinkeinoelämän tuottavuuden kasvu ja uudistuminen Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Tekesin vaikuttavuutta ja päämäärien toteutumista seurataan päämääräkohtaisilla vaikuttavuusanalyyseillä ja -selvityksillä. Tekesin tavoitteena ovat välittömät hyvinvointivaikutukset, jotka perustuvat innovaatioihin, tuottavuuteen, rakenteelliseen uudistumiseen ja kasvuun. Pitkällä aikavälillä tulokset kantavat yksittäisiä projekteja pitemmälle kyvykkyyksien kautta. Elinkeinoelämän uudistuminen on erittäin tärkeää Suomen kilpailukyvyn kannalta. Osaamisen ja kyvykkyyksien jatkuva kehittäminen vaikuttaa kansantalouden tilaan ja innovaatioympäristön kehittymiseen. Ympäristön tila ja ihmisten hyvinvointi vaikuttavat laajasti kestävään kehitykseen, johon sisältyy myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa 24 Hyvinvointia ja ympäristöä käsittelevän päämääräselvityksen mukaan Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa Suomessa (Technopolis B.V. VTT ja Tilastokeskus, 2014). Selvityksen mukaan Tekesin toiminnalla on ollut selkein vaikutus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tasoon sekä innovaatiotoiminnan tuloksiin ja kasvuun. Tekesin rahoittamien yritysten omat investoinnit innovaatiotoimintaan ovat kasvaneet. Markkinoille lanseerattujen uusien innovaatioiden määrä on lisääntynyt, mikä on lisännyt yritysten liikevaihdon kasvua. Päämääräselvityksen tekijöiden mukaan Tekesin rahoittamilla projekteilla on ollut laajamittaiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Rahoitus on vaikuttanut merkittävästi muun muassa osaamistason, kansainvälisen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden kasvuun. Tekesin rahoitus on tuottanut 1,7-kertaiset ulkoisvaikutukset verkostoitumisen ja yhteistyön kasvun kautta.