Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1
Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen antama vastine ohjaa Kansallisen metsästrategia 2025:n laadintaa. Kansallinen metsästrategia 2025:ssa priorisoidaan tavoitteet ja yksityiskohtaisemmat hankkeet metsäpoliittisessa selonteossa asetettujen strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö laatii Kansallisen metsästrategia 2025:n osallistavalla prosessilla vuoden loppuun mennessä. Metsästrategiassa metsäala ymmärretään laajasti. Se kattaa metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden lisäksi myös metsien muihin sekä aineellisiin että aineettomiin tuotteisiin perustuvan tuotannon, jalostuksen ja palvelut sekä julkishyödykkeet. Metsästrategia toimii jatkossa Suomen kansallisena metsäohjelmana, joka tukee metsien osalta biotalousstrategian toteuttamista. 2
Visio ja strategiset päämäärät 3
Kansallisen metsästrategian rakenne Strategian perusta: Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050 Visio Vuonna 2050: Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Strategiset päämäärät Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä Näkökulmat Vaikuttavuus Rahoitus Prosessit ja rakenteet Henkiset resurssit Tavoitteet Mittarit Missä pitää onnistua strategisten päämäärien saavuttamiseksi? Miten tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata? Strategiset hankkeet - rakennepaketti /hankesalkku
Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Poliittiset päätökset ja uusi lainsäädäntö parantavat metsäalan yritysten uudistumisen ja kasvun edellytyksiä Kotimaisen puupohjaisen energian tuotanto lisääntyy Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat Jalostusarvo kasvaa ja resursseja hyödynnetään tehokkaasti Tavoitteista johdetuissa mittareissa seurataan mm. arvonlisäyksen ja liikevaihdon kehitystä sekä puun energiakäyttöä. Mittareille asetetaan kasvutavoitteet 5
Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1.2 Raaka-aineiden saatavuus mahdollistaa metsien käytön lisäämisen ja uudet investoinnit Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviä tarpeita Puu- ja metsäpalveluiden markkinat ovat tasapainoiset ja kilpailulliset Kuljetus- ja tietoliikenneväylien palvelukyky, tehokkuus ja toimivuus paranevat Tavoitteista johdetuissa mittareissa seurataan mm. puubiomassan kasvua, hakkuumääriä, julkisia investointeja infrastruktuuriin sekä toimijoiden investointeja puun käyttöön. 6
Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1.3 EU:n metsäasiat ja kansainvälinen metsäpolitiikka edistävät metsien käytön hyväksyttävyyttä sekä puun ja metsien kilpailukykyistä käyttöä Suomi vaikuttaa kansainvälisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin edistäen metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, mukaan lukien metsäkadon vähentämistä globaalisti Suomi vaikuttaa EU:n metsiin liittyviin aloitteisiin, jotta ne vahvistavat metsäalan yritystoimintaa sekä metsien ja puun kestävän käytön edellytyksiä ja hyväksyttävyyttä Suomi varmistaa, että EU:n ja kansainväliset energia- ja ilmastopolitiikan laskentasäännöt heijastavat totuudenmukaisesti metsien todellisia ilmastovaikutuksia ja että puupolttoaineet lasketaan energian tuotannossa jatkossakin 0-päästöisiksi uusiutuviksi energianlähteiksi Kahdenvälinen metsäyhteistyö tukee kaupallista toimintaa ja investointeja sekä suomalaisen metsäosaamisen vientiä Mittarit laadullista arviointia 7
Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat 2.1 Metsäalan osaaminen on monipuolista ja vastaa muuttuvia tarpeita Julkisin varoin rahoitettava T&K-toiminta tukee erityisesti metsäbiotalouden liiketoiminnan kehittämistä, tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista, kokeiluhankkeita sekä markkinoiden ja muiden toimintaympäristön muutosten ennakointia Eri koulutusasteilta valmistuneiden määrä vastaa metsäalan rekrytointitarvetta Metsäalan tutkimusstrategia ohjaa tutkimustoimintaa biotalouden tarpeiden mukaisesti Henkilöstön osaaminen on ajanmukaista ja sen työhyvinvointi paranee Tavoitteista johdetuissa mittareissa seurataan mm. julkisen T&K-rahoituksen käyttöä, koulutuksen aloituspaikkoja ja valmistuneiden työllistymistä 8
Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat 2.2 Hallinto on joustava, vaikuttava ja asiakaslähtöinen Hallinto, sen yhteistyö ja palvelut tukevat alan kilpailukykyä ja vastaavat asiakkaan tarpeisiin Metsiin liittyvän tiedon ja tilastoinnin avoimuus, kattavuus ja ajantasaisuus tukee sen laajaa hyödyntämistä Lupaprosessit ovat joustavia ja nopeita, sekä tukevat investointihankkeiden toteutumista ja ylläpitävät korkean ympäristönsuojelun tasoa Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia Tavoitteista johdetuissa mittareissa seurataan mm. julkisten organisaatioiden asiakastyytyväisyyttä ja metsävaratiedon hyödyntämistä 9
Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3.1 Metsätalous on aktiivista ja yritysmäistä Yritysmäinen ja aktiivinen metsätalous lisääntyy ja tila- ja metsänomistusrakenne paranee Metsätalouden kannustejärjestelmä on metsänomistajien kannalta vaikuttava ja aktivoiva Metsänomistajien ansaintamahdollisuudet lisääntyvät uusia ekosysteemipalveluita kaupallistamalla Tavoitteista johdetuissa mittareissa seurataan mm. yli 50 hehtaarin tilojen osuutta, metsätalouden kannattavuutta ja taimikonhoitoa 10
Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3.2 Metsäluonnon monimuotoisuus sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys vahvistuvat Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2020 mennessä ja luonnon monimuotoisuudelle suotuisa tila on varmistettu vuoteen 2050 mennessä Metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat on minimoitu Metsien monipuolistuva hoito ja käyttö tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista Metsien virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset kasvavat ja metsät ovat kaikkien saavutettavissa Metsien käytön ja metsäympäristön arvostus vahvistuu Tavoitteista johdetuissa mittareissa seurataan mm. uhanalaisten metsälajien aitoja luokkamuutoksia ja METSO:n toteutusta 11
Strategiset hankkeet - rakennepaketti Strategian toimeenpano edellyttää priorisoitujen toimenpiteiden toteuttamista. Keskeisistä toimenpiteistä on muodostettu strateginen hankesalkku, joiden toteuttamisella tavoitellaan nykyistä parempia edellytyksiä metsäalan tuottaman hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Hankesalkkuun on esitetty mm. seuraavia hankkeita: Edistetään yritysmäisen metsätalouden edellytyksiä sekä parannetaan tila- ja metsänomistusrakennetta metsätilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennuksilla. Kehitetään Metsään.fi-palvelu asiointiportaaliksi, joka sisältää monipuolisen sähköisen tietoaineiston ja mahdollistaa myös sähköisen puukauppapaikan kehittämisen, siten, että palvelu on eurooppalainen edelläkävijä. Valmistellaan ja toteutetaan tehokas ja proaktiivinen vaikuttamisstrategia metsien käyttöön liittyvään EU- ja kansainväliseen politiikkaan. Kehitetään yhteismetsälainsäädäntöä ja osakeyhtiö- ja säätiömuotoista metsänomistamista. 12
Kiitos! Lisätietoja: MMM:n Internet-sivut www.mmm.fi Metsät Strategiat ja ohjelmat Kansallinen metsästrategia 2025 MMM:n virkamiehet Osastopäällikkö Juha Ojala, puh. 02951 62415 Metsäneuvos Marja Kokkonen, puh. 02951 62444 Erityisasiantuntija Katja Matveinen-Huju, puh. 02951 62287 Ylitarkastaja Matti Mäkelä, puh. 02951 62307