3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala
Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä asumisen energiatehokkuuteen ja energiansäästöön
Termit auki Energiatehokkuus tarkoittaa sitä, että energiaa käytetään tehokkaammin, eli sama toiminto saavutetaan vähemmällä energialla Esim. bensapihimpi auto (l/km), energiatehokkaampi lamppu (w/lm), energiatehokkaampi ikkuna (w/m2) jne. Tehokkuuden lisäys = energiansäästö Energiansäästö voidaan saavuttaa myös suoraan, kun jotain toimintoa ei enää tehdä tai sitä tehdään vähemmän kuin aikaisemmin Esim. sammutetaan turhat valot, säädetään lämpötilaa alemmaksi, saunotaan harvemmin jne.
Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö ovat tehokasta ilmastopolitiikkaa Yli 50 % kansainvälisistä kasvihuonekaasujen vähennystavoitteista vuoteen 2030 mennessä arvioidaan saavutettavan energiatehokkuutta parantamalla ja energiaa säästämällä.
Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat myös järkevää arjen toimintaa Hyvin tehdyt energiansäästö- ja energiatehokkuustoimet: Säästävät luonnonvaroja Vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä Säästävät rahaa Parantavat elämänlaatua
6 Suomen rakennuksissa kuluu paljon energiaa Rakennusten energiankulutus kattaa noin 40 % Suomen loppuenergiankäytöstä ja noin 30 % KHK-päästöistä (lisäksi rakentaminen noin 5 %) Rakennuksista noin 85 % on asuinkäytössä Teollisuus noin 30 % Liikenne noin 20 %
7 Yksilötason päästöistä Asuminen kattaa noin 30 % Ruoka noin 20 % Tavaroiden kulutus noin 15 % Auto noin 15 % Loput palveluita, matkoja yms.
Lämmitys ja ilmanvaihto kattavat asumisen energian käytöstä noin 50-60 % Lämmöstä yli puolet häviää rakennuksen vaipan sekä ovien ja ikkunoiden kautta Kolmannes ilmanvaihdon mukana Ja viidennes lämpimän käyttöveden mukana
Sähkölaitteet ja valaistus kattavat asumisen energian käytöstä noin 20-30 % Kulutukseltaan suurimmat kotitalouksien laiteryhmät ovat: Valaistus (noin 23 %) Kylmälaitteet (noin 13 %) Kodin elektroniikka (noin 12 %) Sähkökiukaat (noin 8 %)
Käyttöveden lämmitys kattaa asumisen energian käytöstä noin 10-20 % Suomalaisen keskimääräinen vedenkulutus on noin 155 l/vrk Lämmintä vettä käytetään keskimäärin 40-50 l/vrk henkilöä kohden Myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn tarvitaan energiaa
Paljonko rahaa asumisen energiaan voi kulua vuositasolla? Jos sähköä kuluu vuositasolla esim. 30 000 kwh (sähkölämmitteinen talo) Ja sähkön hinta on 13 s/kwh Niin lämmitys maksaa noin 1950 /v. Kulutussähkö noin 1170 /v. Ja lämmin vesi noin 780 /v. Eli yhteensä noin 3900 /v. Energian kulutusta vähentämällä on siis mahdollista säästää tuntuvasti myös rahaa
Asumisen energian käytön tehostamiseen ja säästöön on lukemattomia tapoja Monet toimista on helppo tehdä osana päivittäistä asumista pienistä puroista voi muodostua suuri virta Monet toimista kannattaa tehdä asiantuntijoita apuna käyttäen säädöt, mittaaminen, katselmukset, energiasuunnitelmat, energiaremontit
Säädä kodin lämpötila sopivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi 20-21 celsiusta useimmiten riittää Yhden asteen lasku huonelämpötilassa merkitsee viiden prosentin pudotusta lämmönkulutuksessa Testaa lämpötiloja lämpömittarilla Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti Laske huonelämpötiloja pidempien poissaolojen ajaksi Tarkista lämpöpattereiden ja termostaattien kunto ja toiminta Älä peitä termostaatteja huonekaluilla tai verhoilla Tiivistä ovet ja ikkunat Sisemmät lasit tiiviisti, uloin ilmarei illä Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta Verhot ja sälekaihtimet toimivat kuin yksi lisälasi
Tue fossiilista lämmitysjärjestelmää mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla energialähteillä Kuten puulla, auringolla tai tuulella Takkoihin mahdollisimman kuivaa puuta, sytytys onnistuu hyvin myös päältä Myös ilmalämpöpumppu tuottaa uusiutuvaa energiaa säästöä oikein asennettuna ja käytettynä jopa 30-40 % Huomioi ammattilaisen asennus vaadi riittävä ohjeistus Poistoilman lämmön talteenotolla säästöä 15-20 % Harkitse lämmitysjärjestelmien energiaremonttia varsinkin järjestelmien vanhetessa
Käytä sähkölaitteita energiatehokkaasti Sammuta virta sähkölaitteista aina kun ne eivät ole käytössä myös valmiustilat kuluttavat sähköä Jatkojohto katkaisijalla on kätevä Hyödynnä laitteiden energiansäästömahdollisuuksia Hanki energiatehokkaita lamppuja ja laitteita Huomioi energiasäästölampuissa oikea valomäärä 60 watin hehkulampun valomäärä noin 700 lumenia (lm) Huomioi myös oikea lamppu ja valaisin oikeaan paikkaan (www.lampputieto.fi)
Optimoi keittiölaitteiden käyttö Uunin lämmitys vie kohtalaisen paljon energiaa Hyödynnä jälkilämpöä Varaavassa takassa on myös mahdollista hauduttaa monenlaisia ruokia Astioita ei tarvitse välttämättä paistaa astianpesukoneessa Katkaise astianpesuohjelma ennen kuivatusta Jääkaappi-pakastin kannattaa puhdistaa ja sulattaa säännöllisesti Huomioi riittävä ilmanvaihto kaapin ylä- ja alapuolella
Mittaamalla sähkösyöpöt kuriin Reaaliaikainen tieto omasta sähkönkulutuksesta auttaa vähentämään kulutusta Nykyään tarjolla on sekä laitekohtaisia että koko talon kulutuksen kattavia kulutusmittareita Mittareilla tietoa: laitteiden kulutuksista, kodin sähköjärjestelmistä, rikkinäisistä laitteista, pidempiaikaisista kulutustrendeistä
Käytä lämmintä vettä kohtuudella Esim. suihkupäitä voi vaihtaa vähemmän kuluttaviin Normikulutus 12-13 l/min Saatavana päitä esim. 8-9 l/min. Seuraa käyttöveden lämpötilaa 55-65 celsiusta yleensä riittää Alle 55 celsiusta voi olla terveysriski Onko kiertovesipumppu tarpeen Lämpöä menee hukkaan etenkin kesäaikaan
Pienilläkin muutoksilla voi saavuttaa kohtalaisen helposti tuntuviakin säästöjä Lämmitys (100 m2, sähkön hinta 13 s) Huonelämpötilan lasku 22 C > 20 C Sähkön säästö vuodessa noin 1100 KWh = noin 143 Lattialämmitys pesuhuoneessa (10 m2) Lasku 24 C > 21 C Sähkön säästö vuodessa noin 2100 KWh = noin 273 Kodin elektroniikan stand-by-tilojen sammuttaminen (esim. pistoke, jossa oma katkaisija) Sähkön säästö ainakin 160 KWh = noin 21 Tee laskelmia helposti mm.: www.energianeuvoja.fi
Energiaremonteilla kohti energiatehokkuutta Vaipan lisäeristäminen (vaippa kattaa rakennuksen lämmönhukasta noin 30-40 %) Ulkoseinät (kattavat lämmönhukasta noin 15-20 %) Alapohja (kattaa lämmönhukasta noin 7 %) Yläpohja (kattaa lämmönhukasta noin 10-15 %) Ikkunoiden ja ovien kunnostus tai vaihto (kattavat rakennuksen lämmönhukasta noin 15-25 %) Ilmanvaihdon tehostaminen (IV kattaa rakennuksen lämmönhukasta noin 30-35 %) Poistoilman talteenotto (LTO) (hyötysuhde poistoilmasta keskimäärin noin 50-80 %) Lämmitysjärjestelmien tukeminen tai korvaaminen Markkinoilla erittäin paljon mahdollisuuksia Kannattaa aina pyrkiä sekä energiatehokkaisiin että ominaispäästöiltään alhaisiin lämmöntuotantotapoihin Erilaiset hybridi-järjestelmät monesti järkeviä Mm. sähkö-ilmalämpö, öljy-aurinko, öljy-pelletti, kaukolämpö-puu, ilmalämpöpuu, puu-aurinko jne.
Energiatehokkaassa uudisrakentamisessa on hyvä huomioida Rakennuksen sijoittelu Mikroilmasto, ilmansuunnat, puusto, liikenneyhteydet jne. Rakennuksen koko Jokainen neliö vie energiaa Rakennustekniikka Ikkunoiden koko ja sijoittelu, varjostavat ja suojaavat rakennelmat, energiatehokas vaippa, lämmön talteenotto, energiatehokkaat ja ilmastoystävälliset lämmitysratkaisut Energiatehokkaat rakennusmateriaalit Hiiltä sitovat rakennusmateriaalit
Kiitoksia!