vuosikertomus 2004
SISÄLTÖ Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy lyhyesti 1 Toimitusjohtajan katsaus 2-3 Omistus ja hallinto 4 Jätteiden käsittely 5-7 Investoinnit 8 Tiedotus ja neuvonta 8 Henkilökunta 9 Tutkimustoiminta 9-10 Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuasiat 11 Suunnitelmat vuodelle 2005 12 Tilinpäätösyhteenveto 12 Tuloslaskelma 13 Taseet 14-15 Rahoituslaskelma 16
EKJH OY LYHYESTI Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Perustettu 16.7.1996 Osakkaina toimialueen 11 kuntaa: Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Ylämaa. (1.12.2005 Parikkala ja Saari yhdistyivät). Saari Toimialueella 134 942 asukasta 17 työntekijää, joista 7 toimihenkilöä Parikkala (tilanne 31.12.2004) Palvelut 31.12.2004 Taipalsaari Savitaipale Lemi Luumäki Tavanomaisen jätteen kaatopaikka 4 ha Ongelmajätteiden kaatopaikka pilaantuneille maille 0,8 ha Kaatopaikka voimakkaasti pilaantuneille maille 1,4 ha Pilaantuneiden maiden käsittelykenttä 1,5 ha Tunnelikompostointilaitos, jonka kapasiteetti 34,5 tuhatta tonnia. Omat linjat yhdyskuntien ja teollisuuden lietteille sekä erilliskerätylle biojätteelle. Kompostin jälkikypsytyskenttä 1,5 ha Hyöty- ja rakennusjätekenttä sekä käsittelyalue 2 ha Lajitteluasema LAPPEENRANTA Ylämaa Yhtiön tehtävät Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy hoitaa osakaskuntien lakisääteiset jätteen käsittely- ja vastaanottotehtävät, suunnittelu- ja kehittämistehtävät sekä yleisen neuvonnan. Yhtiön tavoitteena on luoda toimialueelle toimiva ja taloudellinen jätehuoltojärjestelmä, jossa ympäristökuormitus pyritään minimoimaan. Yhtiön tehtävänä ei ole kuljetusten järjestäminen eikä asukkaiden ongelma- ja hyötyjätehuollon järjestäminen osakaskunnassa. Talous Ruokolahti IMATRA Joutseno Rautjärvi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Vuoden 2004 liikevaihto oli 4,46 miljoonaa euroa Osakepääoma 2,68 miljoonaa euroa Liikevoitto verojen jälkeen 130 726 euroa Vastaanotettu jäte 2004 Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettu jätemäärä 30 150 tonnia Loppusijoitettu yhdyskuntajätekertymä 140 kg/asukas Erilliskerättyä biojätettä otettiin vastaan 7 475 tonnia Erilliskerättyä biojätettä kompostoitiin 51 kg/asukas Kompostoitavia jätteitä vastaanotettiin 28 600 tonnia Hyödynnettäviä jätteitä otettiin vastaan yhteensä 1 500 tonnia Hyötyjätteitä 11 kg/asukas (biojätteet poislukien) Ongelmajätteitä otettiin vastaan 31 tonnia, kyllästettyä puuta 507 tonnia Keräystempauksilla kerättiin ongelmajätteitä 200 tonnia Keräystempauksilla kerättiin ongelmajätteitä 1,5 kg/as Pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 35 300 tonnia Pilaantuneita maita käsiteltiin hyötykäyttöön 17 700 tonnia EKJH 1
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on vastannut eteläkarjalaisten jätehuollosta kolmen vuoden ajan. Nyt pystytään jo hieman katsomaan menneisyyteen ja tekemään johtopäätöksiä sekä voidaan arvioida tulevaisuutta olemassa olevan historian avulla. Kuherruskuukausi on ohi Operatiivisen toiminnan aloittamiseen Kukkuroinmäen jätekeskukseen liittyivät suuret investoinnit. Jätekeskus rakennettiin tyhjästä; alueelle rakennettiin EU-tasoinen loppusijoitusalue sekä Suomen suurin kompostointilaitos. Lisäksi rakennettiin tiestö, viemäröinnit sekä paineviemäri Lappeenrannan viemäriverkostoon. Näiden lisäksi investoitiin pientuojien vastaanottoasemaan, joka lienee yksi Suomen hienoimmista. Lisäksi suunnitelmissa oli rakentaa kuivajätteen käsittelylaitos, jolla kuivajätteestä olisi valmistettu kierrätyspolttoainetta ja näin vähennetty loppusijoitettavan jätteen määrää. Yhtiön toimintoja suunniteltaessa päätettiin, että toimitaan vastaanottoperiaatteella; kaikki toiminta keskitetään jätekeskuksen alueelle. Kolmen operatiivisen toimintavuoden aikana toiminta ja jätemäärät ovat vakiintuneet. Investointisuunnitelmat perustuivat seikkaperäisiin selvityksiin alueen jätemääristä, mutta jo heti operatiivisen toiminnan alkaessa kävi selväksi että kaikkea syntyvää jätettä ei toimiteta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle vaan osa jätteistä ohjautui paikallisten toimijoiden kautta hyötykäyttöön. Tämä on ymmärrettävää huomioiden jätekeskuksen sijainti, kustannustaso sekä paikallisten vastaanottopisteiden puuttuminen. Toisaalta paikallisten toimijoiden aktiivisuus on jätepolitiikan kannalta jopa toivottavaa; näin saadaan jaettua hyötykäyttötavoitteiden saavuttamisvastuuta ja kustannuksia. Toisaalta jäteyhtiön kannalta tämä johtaa siihen, että investointeja kuoletetaan huomattavasti pienemmillä jätemäärillä (eli tuloilla) kuin alun perin suunniteltiin. Tämä johtaa taas vastaanottohintojen voimakkaisiin korotuspaineisiin. Voitaneen siis todeta, että voimakkaan kehitys- ja rakentamiskauden jälkeen toiminta on vakiintunut normaaliksi rutiiniksi ja todellisuus on paljastunut kuherruskuukausi on ohi. Vuosi 2004 Kyseessä oli yhtiön kahdeksas tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta kolmas tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 4 455 354,90 euroa joka on noin 20 % pienempi kuin vuonna 2003. Vastaanotettu yhdyskuntajätemäärä tosin kasvoi hieman verrattuna edellisvuoteen. Merkittävin muutos on tapahtunut käsittelyyn tulleiden saastuneiden maiden määrässä. Kunnostettavat kohteet ovat vähentyneet ja kilpailu on kiristynyt joten on oletettavaa, että tältä osin laskeva trendi tulee jatkumaan. Tilikauden voitto oli verojen jälkeen 130 726,18 euroa. EKJH 2
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Investoinnit ja kehityshankkeet Investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 1 145 000 euroa. Suurimmat investoinnit olivat 1,6 ha tavanomaisen loppusijoitusalueen sekä 0,5 ha ongelmajätetasoisen pilaantuneen maan loppusijoitusalueen laajennus. Näillä investoinneilla turvattiin vastaanottokapasiteetti seuraavalle vuosikymmenelle. Vuoden 2004 aikana yhtiö oli mukana selvittämässä yhdessä neljän muun Kaakkois-Suomen alueen jätelaitoksen kanssa energiajätteen hyödyntämistä mutta nykyisessä tilanteessa kustannustehokkain ratkaisu oli jatkaa jätteen turvallista loppusijoittamista jätekeskuksen alueelle. Valtakunnallisen biojätestrategian vaatimukset tullaan täyttämään ilman lisäinvestointeja; nyt käytössä olevan loppusijoitusalueen tilavuuden loppuessa 2010 2012 lisäinvestoinnit tulevat aiheellisiksi. Toimintaympäristö Jätehuolto on kehittynyt voimakkaasti viime vuosien aikana; jätteestä on tullut arvokas raaka-aine. Lisäksi jätehuollon kasvava vaatimustaso niin käsittelyssä kuin hyödyntämisessä lisää kustannuksia sekä vaatii henkilöstöltä jatkuvaa kouluttautumista ja omistautumista. Paljon keskustelua herättäneet vastuukysymykset jätehuollossa näyttävät saaneen ratkaisun ympäristöministeriön asettaman pelisääntötyöryhmän ansiosta. Työryhmä esittää jätelakiin ja -asetukseen muutoksia, jotka täsmentävät mm. kuntien vastuita ja valtuuksia. Kuntien vastuulla oleva jäte tullaan rajaamaan asumisessa syntyviin ja niihin rinnastettaviin jätteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kunnalliset jäteyhtiöt tietävät tarkalleen mille jätemäärälle toiminnot pitää suunnitella. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osalta investoinnit on tehty ja työryhmän esittämien muutosten vaikutus käsiteltäviin jätemääriin jää nähtäväksi mutta erittäin todennäköisesti kilpailu tulee lisääntymään. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n nykyisin vastaanottamasta jätemäärästä on muutosehdotuksen mukaan noin 70 % kompostointilaitoksessa käsiteltävästä määrästä ja noin 60 % loppusijoitukseen menevästä määrästä kuntien vastuulla. Pelisääntötyöryhmän esittämiin muutoksiin sisältyy myös kunnan määräysoikeus vastuullaan olevan jätteen käsittelypaikasta riippumatta siitä, onko kuljetusjärjestelmä sopimusperusteinen tai keskitetysti kilpailutettu. ensi vuosikymmenelle. Jotta syntyneet kustannukset saadaan katettua jatkossa on Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n operatiivisen johdon ja hallituksen tärkein tehtävä muokata yhtiön strategia vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia vastaavaksi. Valittavana on kaksi selkeää linjaa; oman toiminnan sopeuttaminen muuttuneeseen toimintaympäristöön tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja olemassa olevien toimintojen maksimaalinen hyödyntäminen ja toiminnan laajentaminen yhteistyökumppaneiden avulla. Muutos pysyvä olotila? Jätehuollossa tapahtuu muutoksia yhä kiihtyvällä tahdilla ja lisääntynyt kilpailu jätteestä tuo omat erikoispiirteensä myös eteläkarjalaiseen jätehuoltoon. Toivottavasti nopeasti saavutetaan tilanne, jossa eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet ovat selvillä. Vasta tämän jälkeen pystytään keskittymään itse asiaan eteläkarjalaisten jätehuollon toteuttamiseen kustannustehokkaasti vaatimukset ja hyötykäyttötavoitteet saavuttaen. Lopuksi Aloittaessani Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajana 1.5.2004 en tiedostanut täysin kuinka voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä yhtiö toimii. Tilanteen tasalle pääsemisessä on sekä henkilöstön että hallituksen tuki ollut ensiarvoisen tärkeää. Haluan kiittää henkilöstöä, hallitusta, omistajien edustajia sekä sidosryhmiä avoimesta ja rehellisestä kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta. Olen saanut kokea paluumuuttajana karjalaisen luonteen parhaat puolet, tästä on hyvä jatkaa eteläkarjalaisen jätehuollon kehittämistä yhteisvoimin. Mika Suomalainen toimitusjohtaja Toteutetut investoinnit eteläkarjalaisten jätehuoltoon ovat olleet tarpeellisia ja turvaavat käsittelykapasiteetin pitkälle EKJH 3
OMISTUS JA HALLINTO Etelä-Karjalan Jätehuolto oy:n hallitus. Omistus ja hallinto Hallitus vieraili heinäkuussa Kuopiossa tutustumassa Jätekukko Oy:n toimintaan ja jätteiden kuljetusjärjestelmään. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osakepääoma jakaantuu osakaskunnille seuraavasti: Imatran kaupunki 3717 Joutsenon kaupunki 1347 Lappeenrannan kaupunki 6490 Lemin kunta 368 Luumäen kunta 632 Parikkalan kunta 580 Rautjärven kunta 601 Ruokolahden kunta 745 Saaren kunta 198 Savitaipaleen kunta 533 Taipalsaaren kunta 548 Ylämaan kunta 192 Parikkala ja Saari muodostivat kuntaliitoksen kautta yhden Parikkalan ja osakekanta Saaren ja Parikkalan osalta yhdistyi vuoden 2005 vaihteessa. Yhtiökokous ja hallitus Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hallitusta laajennettiin vuoden 2004 yhtiöjärjestyksen muutoksen myötä seitsemästä jäsenestä yhdeksän jäseniseksi. Yhtiön kotipaikka muutettiin Joutsenoon. Yhtiökokous valitsee jäsenet vuosittain. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 12.05.2004 yhtiön toimitiloissa Konnunsuolla Joutsenossa. Kokouksessa valittiin hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi (sekä heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi): Ilppo Silakoski, Imatra (varaj. Lauri Lihavainen, Imatra) Sinikka Montonen, Imatra (varaj. Heikki Räisänen, Imatra) Raimo Paalanen, Lappeenranta (varaj. Soile Salla, Lappeenranta) Tuula Lindh, Lappeenranta (varaj. Saku Laapio, Lappeenranta) Pentti Belinskij, Joutseno (varaj. Ritva Helekorpi-Lehtonen, Joutseno) Irma Suvanto, Joutseno (varaj. Sari Päivinen, Joutseno) Jarmo Tölski, Lemi (varaj. Nina Lapatto, Savitaipale) Taina Lonka, Rautjärvi (varaj. Paavo Apo, Ylämaa) Ari Berg, Parikkala (varaj. Toivo Naukkarinen, Saari (Parikkala)) Hallituspaikat on kiintiöity niin, että Lappeenrannalla, Imatralla ja Joutsenolla on kullakin kaksi hallituspaikkaa ja loput paikat kiertävät eteläisten ja pohjoisten kuntien kesken. Hallituksen puheenjohtajana toimi Pentti Belinskij Joutsenosta ja varapuheenjohtajana Raimo Paalanen Lappeenrannasta. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Keskeisimpiä ja työllistävimpiä asioita olivat yhtiön uuden toimitusjohtajan valinta, jätelainmuutoksista aiheutuvien strategisten asioiden valmistelu, kuten jätteiden energiahyödyntämiseen valmistautuminen, selvittelyt omistajien kokonaisvaltaisen jätehuollon toteuttamisesta sekä loppusijoitusalueiden rakennuttaminen. Heinäkuun alussa hallitus vieraili Kuopiossa tutustumassa Jätekukkoon, joka hoitaa omistajiensa jätehuoltotehtävät kokonaisuutena kilpailuttaen kuljetukset sekä hoitaen neuvonnan ja hyötyjätehuollon toiminta-alueellaan. Yhtiön tilintarkastajina toimivat Petri Hämäläinen KHT ja Kai Roslakka JHTT. Varatilintarkastajina olivat Raimo Saarikivi KHT ja Jarmo Paananen JHTT. EKJH 4
JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY Vaaka-aseman kautta kulki jätekeskuksen alueelle jätteitä yhteensä 100 000 tonnia vuonna 2004. Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotetut jätteet Jätepenkka hoidetaan 45 t tanalla. Kukkuroinmäen jätekeskukseen toi vuoden 2004 aikana jätettä yhteensä 24 206 autoa. 14 555 autoa edusti raskasta liikennettä ja loput olivat paketti- ja henkilöautoja. Pientuoja-asemalle jätteitä toi vuoden aikana yhteensä 7 765 asiakasta ja puutarhajätteitä 1886 asiakasta. Jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2004 yhteensä n. 60 800 tonnia erilaista jätettä sekä pilaantuneita maita 35 300 tonnia, joista ongelmajätetasoisia oli 1 500 tonnia. Vastaanotetusta jätemäärästä 30 150 tonnia oli kaatopaikalle loppusijoitettavia jätteitä, joista erillisjätettä oli 3 444 tonnia. Hyödynnettäviä jätteitä (puujäte, biojäte, metalli, lasi, betoni, energiajätteet, paperi ja pahvi) oli 9 300 tonnia ja ongelmajätteitä 580 tonnia sisältäen kyllästetyn puun, kylmälaitteet ja ongelmajätteiksi luokitellun sähkö- ja elektroniikkaromun. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 37 % Kukkuroinmäen jätekeskukseen vuosina 2002-2004 vastaanotetut jätteet 30000 31000 32000 1 % kompostointi pilaantuneet maat loppusijoitus 32 % 30 % 75000 45000 30000 31000 31500 32500 2002 2003 2004 Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut jätteet vuonna 2004 Kompostointi Loppusijoitus Pilaantuneet maat Hyöty- / ongelmajätealue Alueelle vastaanotettiin vain ympäristöluvassa sallittuja ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittuja jätelajeja. Tiedot jätteistä ja siirtoasiakirja kysyttiin tuojalta jätteen punnituksen ja kirjauksen yhteydessä. Jätteistä annettujen tietojen vastaavuus tarkastettiin silmämääräisesti vaaka-asemalla. Merkittävä osa kuormista (kaatopaikka-, ra- kennus- ja teollisuusjätteet) tarkastettiin lisäksi kuorman purkamisen yhteydessä sekä pistokoeluontoisesti. Jätteiden pienerät veloitettiin tilavuuden tai punnitun painon mukaan. EKJH 5
JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY Avoimien ovien päivänä sai jätekeskukseen tuoda maksutta isoja tavaroita. Huonekaluja kertyikin melkoinen keko. Jätekeskuksesta edelleen toimitetut jätteet Vuoden 2004 aikana Kukkuroinmäen jätekeskuksesta toimitettiin 9 845 tonnia jätettä muualle hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Avoimien ovien päivä järjestettiin 8.5.2005. Tuolloin oli asiakkailla mahdollisuus tuoda jätekeskukseen maksutta suurikokoisia tavaroita kuten huonekaluja. Jokainen kävijä sai halutessaan mukaansa multaa ja kompostia pihan ja kukkapenkkien laittoon. Kahvit maistuivat liki 500 vierailijalle ja rikkinäisiä huonekaluja ja vanhoja patjoja kertyi mahtava keko. Kompostointi Kompostointilaitoksen tehtävänä on kompostoida osakaskunnissa syntyvät erilliskerätyt biojätteet ja kunnallisten jätevedenpuhdistamojen lietteet sekä alueen elintarviketeollisuudessa syntyvät biohajoavat jätteet tehokkaasti, taloudellisesti sekä ympäristöhaittoja ennaltaehkäisevästi. Biohajoavia jätteitä käsiteltiin Kukkuroinmäen kompostointilaitoksella yhteensä 23 788 tonnia vuoden 2004 aikana. Tästä määrästä oli erilliskerättyä biojätettä 7 475 tonnia, teollisuuden biojätettä 6 697 tonnia, puutarhajätettä 548 tonnia ja yhdyskuntien lietteitä 11 337 tonnia. Erilliskerättyjen biojätteiden kompostointi laitoksessa kestää 3 viikkoa ja jälkikypsytys noin 6 kk. Lietteiden laitosvaihe kestää kaksi viikkoa. Osa puhdistamojen lietteistä kompostoitiin jälkikypsytyskentällä poikkeusluvan turvin aumoissa. Toimintavuoden aikana kompostilaitoksen tunneleiden lattiat uusittiin ja seinät ja katot pinnoitettiin sulfaatin kestäviksi ja vettä läpäisemättömiksi. Kompostointia ja kompostilaitoksia koskien on EU säätänyt uuden lain, jonka mukaan laitosten, jotka käsittelevät kauppojen, tarjoilupaikkojen tai elintarviketeollisuuden jätteitä, pitää hakea toiminnalleen laitoshyväksyntä. Myös biojätestrategia ja lannoitelainsäädännön uusiminen tulee vaikuttamaan kompostilaitosten toimintaan. Kaatopaikkatoiminnot Etelä-Karjalan Jätehuollolla on käytössään EU-normit täyttävä jätteiden loppusijoitusalue tavanomaisille jätteille. Loppusijoitusalueelle läjitetään tavanomaiseksi luokitellut jätteet, joista syntypaikoilla on eroteltu ongelmajätteet ja merkittävimmät määrät hyödyntämiskelpoisista jätteistä. Yhtiöllä on käytössään loppusijoitusaluetta yhteensä 4 ha, josta 1,6 ha rakennettiin vuoden 2004 aikana. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettu jätemäärä oli toimintavuonna 2004 yhteensä 30 150 tonnia. Loppusijoitettu yhdyskuntajätekertymä oli Etelä-Karjalan maakunnassa 140 kg/asukas. Kukkuroinmäen loppusijoituspaikka hyväksyttiin EU:n ulkopuolisista maista tulevien ruokajätteiden käsittelyalueeksi. Syksyllä 2004 tulli teki Kukkuroinmäen jätekeskukseen ensimmäisen varsinaisen jäteverotarkastuksen. Toiminnassa ei havaittu suurempia puutteita. EKJH 6
JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY Puhdasta puuta toimitetaan haketettuna energialaitoksille. Stena Oy paalaamassa vastaanotettua metallijätettä. Pilaantuneiden maiden loppusijoitus ja käsittely. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:llä on ongelmajätetasoisille pilaantuneille maille loppusijoitusaluetta 0,85 ha. Keskeistä pilaantuneiden maiden loppusijoittamisessa on, että pilaantuneet maat pyritään käsittelemään sellaisiksi, ettei niistä pitkälläkään aikavälillä aiheudu haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Yhtiöllä on lupa käsitellä dioksiineilla/furaaneilla, kloorifenoleilla, raskasmetalleilla ja öljyllä pilaantuneita maita noin 50 000 tonnia vuodessa stabiloimalla, kompostoimalla, kiinteyttämällä tai loppusijoittamalla. Yhtiöllä on käytössään 1,5 ha kenttä pilaantuneiden maiden vastaanottoon, varastointiin ja käsittelyyn. Vuoden 2004 aikana käsiteltiin pilaantuneita maita kompostoimalla niitä hyötykäyttöön yhteensä 17 700 tonnia. Hyötyjätehuolto Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ottaa hyötyjätteitä vastaan ja opastaa jätteiden tuottajia erottelemaan hyödyntämiskelpoiset jätteet syntypaikoilla tai jätekeskuksen hyötyjätealueella. Hyödyntämisestä on tehty sopimuksia valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Puutarhajätteet ja risut hyödynnetään omaan käyttöön kompostilaitoksen tukiaineena. Yhtiön uusi lajitteluasema on otettu asiakkaiden keskuudessa hyvin vastaan. Hyödynnettäviä jätteitä vastaanotettiin Kukkuroinmäen jätekeskukseen vuonna 2004 yhteensä 1 003 tonnia poislukien biojätteet. Erilliskerättyä biojätettä kompostointiin toimitettiin 51 kg/asukas. Ongelmajätehuolto Ongelmajätteitä otetaan vastaan Kukkuroinmäen jätekeskuksessa erillisessä vastaanottorakennuksessa. Ongelmajätteitä kertyi toimintavuoden aikana yhteensä n. 31 tonnia ja kyllästettyä puuta 507 tonnia. Yhtiö on kilpailuttanut kaikki osakaskunnat kattavan vuosittaisen ongelmajätteiden keräyskierroksen. Kaikissa osakaskunnissa kiertää ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti ongelmajäteauto, johon asukkaat voivat tuoda ongelmajätteitä maksutta. Reitti on suunniteltu erityisesti haja-asutusalueen asukkaita varten. Vuoden 2004 keräystempauksella saatiin ongelmajätteitä kerättyä osakaskuntien alueelta yli 200 tonnia. EKJH 7
INVESTOINNIT, TIEDOTUS Uutta kaatopaikan pohjaa rakennettiin 1,6 ha, joka liitettiin vanhaan rakenteeseen. Investoinnit Tiedotus ja neuvonta Tienvarsimainoksilla heräteltiin asukkaita huomioimaan ongelmajätteet. Investointien kokonaismäärä tilikaudella 2004 oli 1 145 000 euroa. Vuoden merkittävimmät investoinnit olivat 1,6 ha tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue sekä 0,5 ha:n suuruisen ongelmajätetasoisen pilaantuneen maan loppusijoitusalueen laajentaminen. Laajennuksen toteutti Lemminkäinen Oyj savirakenteella. Kesä oli hyvin sateinen ja erityisesti rakentamisen kannalta hankala. Siksi samaan aikaan kilpailutettu pilaantuneiden maiden 0,5 ha:n suuruisen loppusijoitusalueen rakennekerrosten rakentaminen siirrettiin toteutettavaksi keväälle 2005. Investointien kustannukset jakautuivat seuraavasti: 733 000 euroa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue ja 352 000 euroa pilaantuneiden maiden alue, josta 269 000 euroa muodostui alueen louhinnasta ja 83 000 euroa pohjarakenteista. Pientuojien pihaalueen laajennushankkeeseen kohdistui tilikaudella 60 000 euroa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tiedotuksen ja neuvonnan tehtävänä on ollut jätteentuottajien käyttäytymiseen vaikuttaminen niin, että jätettä syntyy vähemmän, se on haitattomampaa, kierrätettävää ja turvallisesti loppusijoitettavaa tai ongelmajätteeksi ohjattavaa. Vuoden 2004 tiedottamisen pääpaino oli edelleenkin asiakkaiden jäteneuvonnassa. Vastuullinen jätehuolto ja ongelmajätteiden erilläänpito ovat olleet keskeisiä teemoja. Tehtäväjako kuntien kanssa on vakiintunut. Kunnat neuvovat paikallisia asukkaita ja Etelä-Karjalan Jätehuolto opastaa suoraan Kukkuroinmäkeen jätteitä tuovia: sekä yksityisiä henkilöitä että yrityksiä. Yhteydenpito omistajiin ja naapureihin Vuoden aikana jatkettiin jo vakiintunutta yhteydenpitoperinnettä omistajakuntien jätehuollon järjestäjien ja jätehuollon valvojien kesken. Molempien ryhmien kanssa pidettiin vuoden aikana tilaisuudet, joissa käsiteltiin Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävien laajentamista koskemaan jätekuljetuksia sekä hyöty- ja ongelmajätehuollon kokonaisvaltaista hoitamista yhtiön toiminta-alueella. Yhteisestä jätetiedottamisesta ja neuvonnasta järjestettiin myös tapaamisia. Lisäksi Imatran ja Ruokolahden kanssa kehiteltiin nopean toiminnan mallia roskaantumisen ehkäisyssä. Jätehuollon lähinaapureille ja sidosryhmille järjestettiin kaksi tapaamista yhtiön toimitiloissa. Yhdessä Vapo Oy:n ja Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksen kanssa tehtiin kompostia tutuksi maanparannusaineena sekä jaettiin viljelijöiden kokemuksia kompostin käytöstä. Yhtiö oli mukana neljillä maakunnallisilla messuilla esittelemässä laitoksen toimintaa sekä opastamassa jätteiden lajittelussa. Nukketeatteri Jätejengi valisti jälleen lapsia jätteiden hyötykäytöstä ja jätteiden synnyn ehkäisystä. Teatteri vieraili ala-asteilla ja päiväkodeissa. Esityskertoja oli vuoden aikana yhteensä yli 100. EKJH 8
HENKILÖKUNTA, TUTKIMUSTOIMINTA Jätelaitosten kenttäväkeä koulutuksessa Etelä-Karjalan Jätehuollossa 8.10.2005. Henkilökunta Tutkimustoiminta Etelä-Karjalan maakunnan kaatopaikkajätteestä selvitettiin vuoden 2004 aikana biohajoavan jätteen määrä. Henkilökunnan ammatillista osaamista parannettiin sisäisillä ja ulkopuolisilla koulutuksilla. Yhteensä koulutukseen käytettiin 55 päivää. Pääpaino koulutuksessa oli ammatillisen osaamisen varmistaminen sekä turvallisuus- ja laatukoulutus. Työssäjaksaminen ja työskentelyilmapiiri ovat kohteita, joissa on jatkuva kehittämisen mahdollisuus. Henkilökunnan virkistäytymis- ja koulutuspäivä pidettiin 27.8.2004. Koulutuksen aiheena olivat arvot, joita pohtimalla koottiin työntekijöiden keskuudesta ajatuksia ja pyydettiin asettamaan arvoja tärkeysjärjestykseen. Saatujen tulosten perusteella voidaan muodostaa Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n omat, yhteiset arvot. Alkuvuodesta koko henkilökunta osallistui työyhteisön kehittämiseen pohtimalla ihmisten erilaisuutta voimavarana. Koko henkilökunta kävi alkuvuodesta tyky-toimintaan liittyen kuntokartoituksessa ja sai henkilökohtaiset kunto-ohjelmat. Etelä-Karjalan maakunnan yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöasteesta ja loppusijoitettavan biohajoavan jätteen määrästä valmistui diplomityö Lappeenrannan tekniseen yliopistoon. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on vuodelle 2005 asetettu hyötykäyttötavoitteeksi 70 % vuoden 1994 syntyvään jätemäärän nähden. Yhtiön teettämän tutkimuksen mukaan maakunnan yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste on yli 60 %. Kaatopaikkadirektiivissä on asetettu tavoitteet biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen vähentämiselle vuoteen 2016. Koko kolmivuotisen toimintansa ajan Kukkuroinmäessä on pyritty huolehtimaan siitä, että kaatopaikalle päätyy mahdollisimman vähän biohajoavia jätteitä. Kaatopaikkadirektiivissä asetetut tavoitteet saavutetaan Etelä-Karjalan maakunnassa jo nyt. Energiajäteselvitykset Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy oli mukana viiden jäteyhtiön yhteisessä energiajätteen hyödyntämisselvityksessä, jonka tavoitteena oli kilpailuttaa hankintarenkaana yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hallitus teki päätöksen jättäytyä hankintarenkaasta pois. Densy-hanke, jossa selvitettiin jätteiden sivuvirtojen energiahyödyntäminen pienillä voimalaitoksilla, valmistui toimintavuoden aikana. Lisäksi yhtiö on ollut mukana maatalouden muovien hyödyntämishankkeessa. Vuoden aikana aloitettiin osan omistajakuntien toivomuksesta keskitettyjen jätekuljetusten kilpailuttamisen selvitys. Selvitykseen sisältyy myös hyötyja ongelmajätehuolto omistajakunnissa. Kompostin ja tuhkan rakeistaminen ja lannoitekäyttö Kompostin ja tuhkan rakeistaminen ja lannoitekäyttö -hankkeen tavoitteena on lentotuhkasta ja kompostista rakeistamalla kehittää lannoite. Hankkeen vastuullinen vetäjä on Mikkelin YTI. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kom- EKJH 9
TUTKIMUSTOIMINTA Joutsenon kompostilaitoksen kompostilla perustettua ruokohelpiä jätekeskuksen naapurissa. Pientuoja-asemalla tehdyn asiakaspalvelututkimuksen mukaan palvelu koettiin asiantuntevaksi ja ystävälliseksi. postilaitoksen biokompostilla ja typpipitoisilla pesurivesillä tehtiin viljelykokeet kesän 2004 aikana. Jätevesitutkimus Vuonna 2004 aloitettiin tutkimus, jossa selvitettiin laboratoriomittakaavassa jätekeskuksen jätevesien paikallisia käsittelymenetelmiä ja jäteveden haitallisuuden pienentämistä. Tutkimuksen on tarkoitus jatkua laitosmittakaavassa vuoden 2005 aikana. ja penkan ajotien kunto. Myös tiedottamista jätteiden hinnoista ja lajitteluopastusta toivottiin lisää. Toinen tutkimus toteutettiin huhtitoukokuussa pientuoja-asemalla asioiville. Vastauksia saatiin 264 kävijältä. Vastausprosentti kyselyyn oli hieman yli 20 %. Yli 80 % vastanneista oli tyytyväisiä asioinnin sujuvuuteen, aukioloaikoihin ja henkilökuntaan. Kritiikkiä kävijät antoivat jätteiden käsittelymaksuista. Asiakaspalvelututkimus Keväällä ja alkukesästä Kukkuroinmäen jätekeskuksessa toteutettiin asiakaspalvelututkimus. Tutkimus koostui kahdelle eri asiakaskohderyhmälle tehdyistä kyselyistä. Toinen kysely tehtiin ammattimaisille jätteenkuljettajille. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää jätteenkuljettajien asiointia jätteiden purkupaikoilla. Kyselyyn vastasi 83 Kukkuroinmäessä asioinutta jätekuljettajaa. Vastanneista 67 % oli tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Kehittämiskohteiksi tutkimuksen mukaan paljastuivat opasteet EKJH 10
YMPÄRISTÖ-, TURVALLISUUS- JA LAATUASIAT Väliaikaisen kompostoinnin vuoksi ympäristönäytteiden ottoa tihennettiin. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuasiat Biosuotimen hajunerotuskyvyn mittaus. Ympäristöjärjestelmä Ympäristöasioiden hallintaan liittyen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n ympäristöohjelma tarkistettiin. Keskeisimmiksi parannuskohteiksi ilmenivät hajujen hallinta, jätevesikuormituksen pienentäminen ja alueen roskattomuudesta huolehtiminen. Ympäristökuormituksen raportointiin liittyen yhtiö on mukana jätelaitosten yhteisessä projektissa, jonka avulla kehitetään yhteisiä mittareita. Ympäristö- ja päästöseuranta Jätekeskuksen ympäristövaikutuksia seurataan tarkkailuohjelman ja ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Hajut Hajujen seuraamiseksi ympäristön asukkaille on jaettu hajujen seurantalomakkeet ja pyydetty palauttamaan lomakkeet Etelä-Karjalan Jätehuoltoon. Hajupaneelia laajennettiin väliaikaiseen kompostointiin liittyen. Aumojen käännöistä ja mahdollisesti hajua aiheuttavista toiminnoista ilmoitettiin etukäteen ympäristön asukkaille. Vuoden aikana ympäristö rekisteröi 191 hajutuntia. Kompostointilaitoksen hajukaasujenpuhdistusjärjestelmän hajunpoistoksi mitattiin 96 % ja ammoniakin poistotehokkuudeksi 98 %. Veden kulutus Jätekeskuksen talousvesi johdetaan Lappeenrannan kaupungin vesilaitoksen verkostosta. Puhdasta vettä käytettiin yhteensä noin 5 000 kuutiometriä, joka oli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jätevedet Jätteiden käsittelyalueilta ja kompostointilaitokselta johdettiin jätevesiä Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamolle yhteensä 67 600 m 3. Jätevesien määrä on kasvanut miltei 30 %. Syynä tähän oli poikkeuksellisen sateinen vuosi. Jätevedet täyttivät kaupungin vastaanotolle määritellyt vaatimukset. Jätevesien johtamisen huippuja tasataan ylivuotoaltaan kautta sekä pumppauksen aikaoptimoinnilla. Pohjavesiä seurattiin yhdeksästä tarkkailuputkesta ja tuloksia verrattiin ennen jätelaitoksen rakentamista tehtyyn perusselvitykseen. Yleisesti pohjavesissä ei näkynyt jätteidenkäsittelyalueen vaikutuksia. Jätetäytössä ei ollut havaittavissa sisäistä vettä. Kaatopaikkakaasujen muodostuminen Alustavia kaasunmuodostumismittauksia on tehty muutaman kerran vuoden aikana. Mittausten mukaan hajoamista tapahtuu penkan sisällä sekä aerobisesti että anaerobisesti. EKJH 11
VUOSI 2005, TALOUS VuoSi 2005 Tilinpäätösyhteenveto Maa- ja vesi Oy on laatinut edellisenä vuonna aloittamaansa Kukkuroinmäen alueen kehittämisen ja maankäytön jatkosuunnitelmaa viideksitoista vuodeksi eteenpäin. Suunnitelmassa on tutkittu laajennusalueet ja kiristyvän lainsäädännön vaikutukset. Vuoden 2005 aikana rakennetaan 0,5 ha ongelmajätetasoista loppusijoitusaluetta. Yhtiön jäte- sekä toimintastrategiaa tarkistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Kompostilaitoksen laitostoimitukseen liittyvä takuuajojen loppuunsaattaminen tehdään vuoden 2005 aikana. Myös Kukkuroinmäen kompostilaitoksen hyväksyttäminen sivutuoteasetuksen mukaiseksi käsittelylaitokseksi vahvistunee vuonna 2005. Haasteellista kompostin lopputuotteen kehittämistä ja markkinointia jatketaan edelleen vuoden 2005 aikana. Lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on mukana luomassa sähkö- ja elektroniikkajätteen tuottajavastuista keräysjärjestelmää maakuntaan. Liikevaihto ja tuloskehitys Kyseessä on Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kahdeksas tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta kolmas tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 4 455 354,90 euroa. Vastaanotettu jätemäärä oli 94 860 tonnia. Yhtiön liikevaihdosta 42 % syntyi loppusijoitettavan jätteen käsittelystä kaatopaikalla, 31 % lietteiden ja biojätteen kompostoinnista ja 16 % pilaantuneiden maiden vastaanotosta. Loput 11 % koostui mm. rakennusjätteestä ja muusta erityiskäsiteltävästä jätteestä. Yhtiöllä on 521 020 euron suuruinen pakollinen varaus, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Varauksista 487 120 euroa koskee loppusijoituksen maisemointivarausta ja 33 900 euroa pilaantuneiden maiden käsittelyvarausta. Yhtiön tulos oli ennen veroja voitollinen 239 208,53 euroa. Tilikauden voitto oli verojen jälkeen 130 726,18 euroa. Rahoitus Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä korollista vierasta pääomaa yhteensä 13 589 544,09 euroa. Rahoitusta oli Handelsbankenilta 12 782 282,39 euroa ja Finnvera Oyj:ltä 807 261,70 euroa. Yhtiön omistajat ovat lainojen omavelkaisina takaajina. EKJH 12
TALOUS Tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen satunnaisia eriä Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio 2004 4 455 354,90 26 330,35-180 063,95-180 063,95-1 352 845,56-1 532 909,51-488 535,95-89 911,12-54 437,31-144 348,43-632 884,38-1 236 439,52-1 236 439,52-514 518,01 564 933,83 48 882,86-374 608, 16-325 725,30 239 208,53 239 208,53-108 482,35 130 726,18 2003 5 655 167,77 0,00-162 299,63-162 299,63-1 379 901,41-1 542 201,04-525 580,14-95 004,42-41 201,22-136 205,64-661 785,78-1 417 110,37-1 417 110,37-351 487,16 1 682 583,42 72 950,24-428 397,49-355 447,25 1 327 136,17 1 327 136,17-407 664,04 919 472,13 EKJH 13
TALOUS Tase 2004 2003 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Pysyvät vastaavat 201,81 3 864,70 4 066,51 777 335,91 6 266 835,73 293 832,33 7 409 405,97 1 388 199,58 16 135 609,52 16 139 676,03 403,64 7 796,55 8 200,19 421 780,07 7 025 872,82 361 810,47 6 654 964,00 1 758 527,04 16 222 954,40 16 231 154,59 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat VASTAAVAA 538 652,63 8 350,73 4 866,28 551 869,64 3 024 061,99 3 575 931,63 19 715 607,66 1 364 066,05 0,00 0,00 1 364 066,05 3 509 182,38 4 873 248,43 21 104 403,02 EKJH 14
TALOUS Tase 2004 2003 VASTATTAVAA Oma pääoma Osake-, osuus- ja muu vastaava pääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikausien voitto (tappio) Oma pääoma Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma VASTATTAVAA 2 682 765,61 1 013 401,03 130 726,18 3 826 892,82 521 020,00 521 020,00 13 320 456,87 13 320 456,87 269 087,22 1 155 821,88 237 585,94 384 742,93 2 047 237,97 15 367 694,84 19 715 607,66 2 682 765,61 93 928,90 919 472,13 3 696 166,64 383 720,00 383 720,00 13 337 262,20 13 337 262,20 1 614 590,64 1 099 827,95 265 822,98 707 012,61 3 687 254,18 17 024 516,38 21 104 403,02 EKJH 15
TALOUS Rahoituslaskelma 2004 2003 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Poistot Pakolliset varaukset Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/väh. (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/väh. (+) Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/väh. (-) Yhteensä Maksetut korot ja maksut Saadut osingot Saadut korot Verot YHTEENSÄ INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin Aineellisten ja aineettomien luovutukset Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Investoinnit muihin sijoituksiin Muiden sijoitusten luovutukset Saadut korot investoinneista Saadut osingot investoinneista YHTEENSÄ RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Maksullinen osakeanti Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu Maksetut osingot YHTEENSÄ RAHAVIRTOJEN MUUTOS Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA YHTEENSÄ 564 934 1 236 440 137 300 812 196-294 513 517 683-374 608 48 883-108 482 2 022 149-1 144 961-1 144 961 0,00 0,00-1 362 309-1 362 309 3 509 182-3 024 061 485 121 0,00 1 682 583 1 417 110 68 250-320 150-269 121-589 271-428 397 72 950-407 664 1 815 561-1 967 767-1 967 767 0,00 704 698-1 614 590-909 892 4 571 280-3 509 182-1 062 098 0,00 EKJH 16
Biosuotimen sienisatoa helmikuussa 2005. Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo Puh. (05) 668 7851 (toimisto), fax (05) 668 7854 www.ekjh.fi, etunimi.sukunimi@ekjh.fi Painettu 100 %:lle uusiopaperille.