ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI Delfoi 2. hst. krs

ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI Delfoi 2. hst. krs YRITYKSET JA YRITYSLÄHTÖISET TOIMIJAT -OSAPANEELIN ALUSTAVA YHTEENVETORAPORTTI 23.10.2012-.12.11.2012, s. 133 RD Aluekehitys Oy, Uudenmaan ELY-keskus, 27.11.2012

Yrjö Myllylä, 27.11.2012 (4.0), RD Aluekehitys Oy www.amtuusimaa.net I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VUOTEEN 2030 Maailma jossa elämme 2030 1. Visio ja ulkoiset muutostrendit VISIO 1.1 Millainen on maailma ja etenkin maapallon arktisten alueiden tilanne vuonna 2030? Mikä on Uudenmaan ja Suomen rooli arktisen meriteknologian tuottamisessa? Millainen on iso kuva, mitä rakennetaan, mihin kiinnitytään? Vastaa toivomasi ja mahdollisena pitämäsi tulevaisuuskuvan/ vision mukaan. Esitä päällimmäiset ajatukset, uudet avaukset rohkeasti esille tuoden, muutamalla sanalla. (Kysymys on muihin kysymyksiin nähden orientoiva ja tarkoitettu vastattavaksi melko nopeasti.) Vastaus Suomi on toteuttanut EUn liikennestrategian ja kotimaan kuorma auto liikenteestä on noin 30 % siirretty ympärivuotisesti kulkeville laivoille jotka lastaavat noin 7000m3 /2500 tonnia minimissää noin 110 metriä pitkiin sisävesilaivoihin 2,5 metrin syväydellä. Kontit ja bulkit kulkevat keski euroopan reitill. Venäjän ja saimaan suorat yhteydet laatokan uuden kanavan kautta ovat avanneet uuden transitin Venäjän ja euroopanjokiliikenteelle ohi Pietarin kiinniolevien liikennettä hidastavien siltojen.. Kaikki Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistön kylät, kaupungit ja teollisuuslaitokset ovat suorassa meri yhteydessä itämereen ja keski eurooppaan sekä venäjään. Suomella ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin olla kapeilla aloilla edelläkävijänä (esim. Arktinen meriteknologia). Tässä Suomen valtiovalta joko onnistuu tai sitten epäonnistuu isossa kuvassa. Olen sata varma että osa suomalaisista yrityksissä menestyy mutta jotta saataisiin ns. menestystarina se on oltava valtiojohdettu visio Puuttuvan infran (satamat, meriterminaalit ym.) rakentaminen arktiselle alueelle. Infran rakentamiseen tarvittavat alukset, logistiikka, sää- ja jääpalvelut ym. Arktisen alueen merkitys kasvaa. Ilmaston globaali lämpeneminen tekee alueen hyödyntämisen (Koillisväylä ym) helpommaksi. Venäjän kehitys on epävarma, mutta oletan, että maan ja sen buisinessympäristön on pakko avautua. => Suomen merkitys meritegnologian tuottamisessa on edelleen merkittävä. Venäjän kyky tuottaa innovaativista tekhologiaa kasvaa, joka aiheuttaa Suomelle tegnologiahaasteen. Muut maat aktivoituvat myös, joka lisää haastetta entisestään. Artkinen alue on muodotunut entistä aktiivisemmaksi sekä teollisuuden ja tuotannon että liikennöinnin puolesta. Myös poliittinen intohimo on lisääntynyt ja sen myötä uusia kriisiaihioita on myös noussut esiin. Ehkö 2

uusvauarastumista on tapahtunut alueellisesti ja kansallisesti (Grönlanti, Islanti, Norja, Pohjois.Suomi ja Ruotis, Venäjän pohjoiset alueet, Kanada, Korea...) Ilmastonmuutoksen seurauksena olosuhteet arktisilla alueilla ovat helpottuneet. Oljyn kysyntä on edelleen kovaa, öljyä etsitään ja tuotetaan laajasti arktisilla alueilla. Myös mineraaleja hyödynnetään. Suomalainen laivanarakennusja konepajateollisuus on löytänyt merkittävän jalansijan näiltä markkinoilta. Öljy- ka kaasuteollisuus kasvaa arctisella alueella.pohjoisen alueen vireys kasvaa. Arktisten alueiden merkitys kasvaa vähitellen vetureina öljy, mineraalit ja meriliikenne (Pohjoinen meriväylä), myöhemmin,2030 jälkeen myös maakaasu (LNG). Merkitäviä hankkeita käynnistyy jo 2030 mennessä, mutta varsinainen kasvu vasta 2030-2050. Suomella rooli sekä verkottuneena operaattorina (erityisesti kuljetuksissa) sekä teknologian toimittajana ja toimintayksiköiden & laitteiden rakentajana. Kiinnekohtia kylmän ilma-alan teknologiaosaaminen (jää, lumi, routa), ympäristöteknologia ja laivanrakennus. Voimasuhteet muuttuvat, Kiina, Brasilia ja Turkki ovat Intian lisäksi kehittyviä talouksia. USAn ja Euroopan rooli kokonaisuudessaan pienenee maailmantaloudessa, samoin Venäjän, jollei pysty aidosti kehittymään nykyisestä alkutuottajaroolistaan.liikenne Eurooppa-Aasia hakee kilpailukykyisiä uusia reittejä ja vaihtoehtoja ja pyrkii kokonaistaloudellisesti edullisempiin ratkaisuihin- mm polttoainepuolella.suomi voisi hyödyntää strategista sijaintiaan Koillisväylän läheisyydessä ja järjestää Pohjois-Eteläsuuntaista kuljetuskorridoria (esim kontteja ja uusia autoja Aasiasta Venäjän kautta suomeen ja edelleenkuljetus laiva- tai rautateitse Euroopan markkinoille.teknologia ja rahoitusosaaminen nousee merkittävään rooliin arktisessa yhteistyössä venäläisten toimijoiden kanssa. A) Ilmaston muutoksen takia jääolosuhteet arktisilla alueilla ovat helpottuneet ja siellä olevia luonnonvaroja hyödynnetään laajasti. Suomi on mukana teknologian kehittämisessä.b) Ilmaston muutoksen ja pohjoisten alueiden haavoittuvuuden takia kaikki toiminta arktisilla on kielletty. Maailmalla on kehitetty uutta energiantuottotekniikkaa ja Suomi voi olla mukana siinä kilpailussa. Seuraavassa on nostettu esille Delfoi-paneelin 1. kierroksella esitettyjä tai esitysten pohjalta johdettuja joitakin em. liittyviä keskeisiä väitteitä. 1.2 Ota kantaa seuraavien vuotta 2030 koskevien joidenkin väitteiden puolesta tai vastaan ja perustele valintasi, jos mahdollista. Katso asiaa etenkin Uudenmaan / Suomen arktisen meriteknologian näkökulmasta (toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuudessa). Väite 1= Olen taipuvainen hyväksymään väitteen, 2= En ole taipuvainen hyväksymään väitettä Perustelut 1. Arktinen meriteknologia on monta kertaa merkittävämpi Suomen kannalta kuin mitä Nokia oli parhaimmillaan. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3=2.00 pitkällä aikavälillä väte pitää paikkansa kun mm kuorma auto liikenne puolitetaan arktinen sisävesiliikenteen kehittämisen merkitys korostuu. Nokian suuruuden päiviin emme varmaan pääse. Nokia oli niin iso helkellinen boomi, mikä perustui osittain omiin (Nokian ja Suomen valtion) ratkaisuihinm, että ei artkinen sellaiseen pääse, Varsinkin kun monet toimet riippuvat muiden maiden ja tahojen päätöksistä Aluksi väite tuntui liioittelulta, mutta jos merkitystä mitataan henkilöstön 3

määrällä niin voidaan todeta että parhaímmillaan Nokia työllisti Suomessa noin 24000 työntekijää meriteollisuus nyt noin 21000 (tieto vuodelta 2007) Menestys perustuu reaalisiin tekijöihin. Lyhyellä aikavälillä ei - pitkällä aikavälillä 30-50 v. kyllä Teknologia on siirrettävissä laivojen osalta helpommin kuin nopeatempoisessa kuluttajaelektroniikassa, jossa kehitys on toiminnan lähtökohta ja elämisen ehto. Suomen vahvuus risteilyalusten rakentajana on myös siirtymässä Aasiaan. Nokia oli ensimmäisenä mukana mobiililaitteiden kehittämisessä, nyt Suomi on jo jäämässä meriteknologian kelkasta. 2. Uusimaa on nimenomaan kärkiteknologioitten luoja, siirtäjä (kopioi yms.) innovaatiotoiminnan ykkönen. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.29, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.75 innovaation perusta on edellytys:meriklusterin jatkuva toiminta ja sen toimnnan kehittäminen. Osista mikä tahansa voi kehittää laivojen ja laitteiden KÄRKITEKNOLOGIOITA JA JOPA BLUE OCEAN TUOTTEITA. Uusimaa pysyy kärjessä. Länsirannikko kirittää kovasti. Millä perusteillä näin olisi (aalto, Aker Arctic varmasti, mutta ei se kaikea luo) Kyllä, täällä ovat AARC, Aalto ja Arctech Vanha "kylmäosaaminen" on vielä olemassa. Inovaatikehityksen näkökulmastaa Uudenmaan rooli täysin ratkaiseva: Teknologiayritykset, satamat, telakka, instituutiot (Aalto yo, VTT ym.) Uusimaa on lähellä kaikkia keskeisiä korkeakouluja ja rahoittajia, mikä antaa sille jonkin verran kilpailuetua muihin keskuksiin nähden, joita toki on. 3. Arktinen on yksi ensimmäisistä suurista globaaleista ei vaan mm miten itse uusimaa ratkaisee mm bioenergia raaka aine 4

kysymyksistä, jotka ratkaistaan moninapaistuneessa toimintaympäristössä. Suomen ja Uudenmaan asemaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa eniten se, miten Venäjä kehittyy. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.23, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 kuljetusongelmansa. Vesitse vai jättääkö kehittämättä- Venäjä on tärkeä, mutta tärkeä on myös EU-politiikka, Ruotisn ja erit. Norjan kanssa tehtävä yhteistyö, USa, Kanada,...) Meillä on hyvät mahdollisuudet myös muilla arktisilla markkinoilla, joten Venäjän kehitys ei ratkaise kaikkea Norjan vaikutus on myös merkittävä. Venäjän toimintaympäristö Suomen kannalta tärkeä, mutta enemmän huomiota Kiinaan, Japaniin, P. Amerikkaan ja Pohjoismaihin. Suomelle rooli EU:n "policy makerina". Venäjä ei voi mitään maantieteelleen eli Suomella voi olla hyvä rooli tuttuna ja luotettuna partnerina. 4. Arktisilta alueilta hankitaan merkittävä, 20-30 %, osa maapallon fossiilisista energiavaroista ja mineraaleista. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.29, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.75 hyvä jos tehdään. teemmekö arktisia porauslauttoja. rakennammeko tällä hetkellä tankkereita. Supply aluksia 1-2 teon alla sadoista maailmalla tilatuista. Grönlanti tulee olemaan merkittävä malmin, öljyn ja kaasun tuottaja tulevaisuudessa. Infra pitää sinnekin rakentaa. En usko tähän vielä 2030. Arktisten alueiden öljy- ja kaasuvarannot viittaavat tähän Tämä on mahdollista v. 2050 öljyn ja maakaasun osalta, jos onshore alueet mukana. Tältä näyttää, tosin liuskekaasua on löydetty myös muualta merkittävässä määrin. Stohmanin kentän avaaminen jouduttiin siirtämään määrättömäksi ajaksi, koska edullisempaa energiaa on muualta saatavissa toistaiseksi. 5. Arktista jäänmurtoa tarvitaan pelastus- ja puhdistustöihin sekä isojen tavaramäärien vetämiseen. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.00, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Arktista jäänmurtoa tarvitaan myös sisävesilaivojen ympäriovuoitisen liikenteen turvaamiseksi.eli uudet sisävesi rahtilaivat itse tekevät väylänsä. Risteilyalusten turvaaminen. Jäätalvet eivät ole suinkaan 5

loppuneet. Jos toiminta lisääntyy tarvitaan kaikkea merellä liikkuvia asioita enemmän. Kyllä, kaikkia aluksia ei kannata tehdä jäätämurtaviksi. Jäänmurtajat hoitavat silloin työn. Tämä pätee vuosikymmeniä eteenpäin merijään sulamisesta hhuolimatta. Ympärivuotisessa liikennöinnissä kyllä. 6. Itämerelle laivoilla tultaessa on vaadittava ns. arktinen laivankuljetusajokortti. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3=2.00 tai luotsi.jos ajokortti hankittava niin rakennettava sisävesille keskus. Keuruusta on tehty jo ehdotus jäänmurto ja ajokeskukseksi. kysy TEM -Ihainen Polar Code tulee vaatimaan sen arktisilla alueilla, mutta itämerelle sitä tuskin saadaan pakolliseksi. Ainakin talviaikana. Ei mene poliittisesti läpi Itämeren alueen ulkopuolella Miksi? Aluksi tietyille kuljetuksille ja laivatyypeille. Eiköhän luotsijärjestelmä riitä jatkossakin. Käytännön järjestäminen vähintäänkin haastavaa 7. Jos Koillisväylä on auki, tarvitaan satelliitteja lisää. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.23, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 työllistääkö Suomessa.? Mikäli koillisväylällä saa ajella ilman venäläisiä saattajia (=jäänmurtajat), niin tarkempia on-line jäätietoja tarvitaan. Eiköhän GALILEO ja GLONASS riitä! Aluksi riittä, kun militaarikäytössä olevat sateliitit saadaan siviilikäyttöön 6

8. Jääennustaminen ja pohjavirtojen hallitseminen tulee tärkeäksi jäämanagement-toiminnassa. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.00, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Antaa töitä joillekin tutkijoille? Pohjavirtojen hallinta silloin kun hinataan isoja jäävuoria. Helpottaa työtä kun tietää miten jäät liikkuvat. Tulee yhä tärkeämmäksi, kun jään liikkuvuss ilmaston lämpenemisen myötä kasvaa. 9. Jäämeri auennut, liikennemäärät kasvaneet. Öljyn ja kaasuntuotanto käynnissä. Suuri mahdollisuus että ympäristökysymykset haittaavat käyttöä. Olemme osaamiskeskus. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.15, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 hyvä jos tuotot panos suhde ok. veronmaksajien rahat? Miten saamme eri ympäristöjärjestöt vakuutettua siitä että olemme paras vaihtoehto? Tämä voisi olla yksi osaamisen kehittämisalueista. Jäämeren kokonaan aukeaminen on eri asia mutta liikennemäärät kyllä kasvaneet merkittävästi Voimme olla osa globaalia osaamiskeskusta. Meill äei ole resursseja olla yksin missään erityisen hyviä. POliittiset ja kaupalliset intressit ovat muilla mailla suuremmat jasitä mukaan satsauksetkin. Jäämeren jääkenttä on pienentynyt, 7

mutta jääolot edelleen vaativat. Ympäristöasiat on huomoitava erityisen huolella arktisilla alueilla. Mutta se mahdollistaa myös uuden liiketoiminnan. Ympäristökysymysten hallinta on ehdoton edellytys laajamittaiselle toiminnalle olemme toki osaamiskeskus koasioissa, mutta onko halukkuutta maksaa ko tietämyksestä/ratkaisuista? 10. Kansainvälinen yhteistyö alueella on vahvistunut, merenkulun turvallisuutta ja valvontaa, kalastuksen sääntelyä sekä erilaisten offshore-hankkeiden ympäristöturvallisuutta on pystytty kehittämään sen verran mitä teknologia ja poliittinen tahto antaa myöten. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.29, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.75? Toivon, että näin on! Suomen voisi olla hyvä pyrkiä yhteistyöhön Norjalaisten kanssa. Kehityspotentiaali on merkittävästi suurempi kuin toistaiseksi toteutunut kehitys Enemmänkin olisi varmaan voitu tehdä eli tullaan siihen, mikä on poliittinen ppinopiste tuotannossavoittojen maksimointi bai jokin muu (Venäjällä) 11. Jääolot ovat vielä ajoittain erittäin vaikeita. Kaikkein riskialttiimpia projekteja ei tämän vuoksi voida ainakaan vielä toteuttaa alueella, eikä Suomi ole lähtenyt mukaan kehittämään teknologiaa jonka tiedetään tai aavistetaan olevan riittämätöntä onnettomuuksien välttämiseksi. Sen sijaan on panostettu osaamiseemme ympäristöteknologiassa, laivojen seuranta- ja kommunikaatiojärjestelmissä, öljyntorjunnassa talviolosuhteissa ja ennen kaikkea öljyonnettomuuksien ehkäisyssä. 1 = 1 2 = 2? Hankkeet toteutetaan kustannukset, tuotot ja riskit huomioiden. Kustannukset jarruttavat enemmän kuin riskit, koska ratkaisut niiden minimoimiseen ovat kalliita. Teknologia on kyllä olemassa. Suomen panostettava omille vahvuusalueille ollakseen kilpailukykyinen tulevissa toiminnoissa n=13, A=1.23, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 8

12. Koillisväylän liikenteen kokeilut jatkuvat, Koillisväylä ei kuitenkaan muutu merenkulun valtaväyläksi. Toinen trendi, mikä jatkuu on MANNERJALUSTAN TUTKIMUSTYÖ öljyja kaasualalla. Tästä seuraa, että tarvitaan TUTKIMUSLAIVOJA, mittavia öljyn ja kaasun kuljetusjärjestelmiä ei vielä synny. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.23, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00? Tutkimusaluksia tehdään jo nyt ja koillisväylä tulee olemaan merkittävä kuljetusväylä 2030 Liian suuri kausivaihtelu estää tavaraliikenteen voimakasta siirtymistä Koillisväylälle. Koilisväylän merkitys kasvaa hitaasti, joten pääpanostus 2030 mennessä ajankohtaisiin hankkeisiin (tutkimuslaivat, ympäristötutkimus ym.) Nykyisellä jään sulamisvauhdilla näyttäisi olevan mahdollista kehittää uusia arktrisia laivaväyliä 13. Koillisväylän merkitys kuljetusreittinä tulee kasvamaan ja se mahdollistaa erilaisten tuotteiden ongelmattoman kuljetuksen Japanin, Kiinan, Venäjän ja Euroopan sekä Amerikan välillä. Reitti on monessa suhteessa riskitön, vaikka tekniset sovellutukset eivät ole vielä riittävällä tasolla. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.43, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00? Tämä pätee kuitenkin vain kesällä. Kasvaa hitaasti, mutta riskit säilyvät vvuosikymmeniä eteenpäin Riskitön on väärä ilmaus tässä yhteydessä, mutta riskejä voidaan pienentää ja ennustaa. Venäjän politiikka on riski 9

14. Merikuljetukset ovat nyt halpoja, tulevaisuudessa hinta nousee. Tiettyjen tuotteiden osalta pyritään välttämään kuljetuksia ja hakeutumaan päämarkkinoiden luo. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.36, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00? Kehitys on jo nähtävissä. Arktisen alueen populaation lisääntyessä myös sinne tarvitaan tuotantoa. Energian hinnan nousu ei vaikuta vielä merkittävästi merikuljetusten hintaan. Sen sijaan kustannustasojen globaali tasaantuminen voi tuoda tuotantoa takaisin Eurooppaan. Merikuljetukset tulevat kuitenkin säilymään kilpailukykyisinä ja volyymit kasvavat globaalin kaupan kehityksen myötä. Näin on jo tapahtunut esim. paperi- ja kartonkiteollisuudessa, samoin konepajateollisuudessa työn ja raakaaineiden edullisuuden kannustamana. 15. Pohjoisista merireiteistä on tullut yleisesti käytettyjä kauppateitä erityisesti pitkillä etäisyyksillä 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.62, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00? Ehkä ei vielä yleisesti käytetty. Suhteellinen osuus tavarankuljetuksesta vielä pieni 2030, mutta kovassa kasvussa. Tämän päivän lukuihin kasvu on merkittävää, mutta perinteiset reitit hallitsevat yhä kuljetuksia. Ei toistaiseksi Tulossa vasta 10

16. Seisminen tutkimus tarvitsee runsaasti lisää laivoja 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.38, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00? 2030 seisimisiä laivoja on riittvästi, mutta uusia innovaatioita synty myös öljyn ja kaasun etsintään. En tarkkaan tiedä tätä aluetta. Laivoja tarvitaan lisää, mutta ei runsaasti. Tarvitsee niitä jo nyt. Uusien öljy-, kaasu-, ja merenpohjan mineraalivarojen tutkimiseen Muutamia, ei lukuisia 17. Valvonnan ja meriturvallisuuden kehittäminen niin Suomessa kuin muualla arktisilla alueilla keskeistä. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.08, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00? Kun liikenne kasvaa onnettomuusriski lisääntyy. Selvä se on 11

18. Öljynporaus (myös koeporaus ja todentaminen) arktisessa tarvitsee runsaasti uutta satama- ja muuta infrastruktuuria mantereella. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.08, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Vasta tuotanto vaatii niitä. Satamia ja tukikohtia tarvitaan jossain määrin ao. tukitoimintaan. Varsinainen kasvu kuitenkin vasta varojen hyödyntämisvaiheessa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu joiden keskeisten raaka-aineiden hintojen kehitys vuosina 1992-2002-2012. 1.3 Optio: Miten arvioit kyseisen raaka-aineen hinnan kehittyvän vuodesta 2012 vuoteen 2022 ja 2032? vähenee tuntuvasti (- -), vähenee hieman (-), säilyy ennallaan (0), kasvaa hieman (+), kasvaa tuntuvasti (++) USD 1992 2012 2012 2022 2032 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.15, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.46, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Raakaöljyn hinta 18,5 5 19,48 110,9 9 12

1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=3.54, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=12, A=3.83, M=4.00, Q1=3.75, Q3=4.25 Maakaasu n hinta 51,8 6 81,29 96,1 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=12, A=4.33, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Metallien hinta 64,6 2 52,39 172,4 9 Ruoan hinta 98,8 7 86,2 9 183,9 1 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.31, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 n=12, A=4.75, M=5.00, Q1=4.75, Q3=5.00 13

Description: Crude Oil (petroleum), Dated Brent, light blend 38 API, fob U.K., US Dollars per Barrel. Source: World Bank. (In January). Description: Natural Gas, Natural Gas spot price at the Henry Hub terminal in Louisiana, US Dollars per thousand cubic meters of gas Unit: US Dollars per thousand cubic meters of gas. (In January) Description: Commodity Metals Price Index, 2005 = 100, includes Copper, Aluminum, Iron Ore, Tin, Nickel, Zinc, Lead, and Uranium Price Indices Unit: Index Number Source: International Monetary Fund. (In August) Description: Commodity Food and Beverage Price Index, 2005 = 100, includes Food and Beverage Price Indices. (In August) Unit: Index Number Source: International Monetary Fund. Koillisväylän liikennöitävyyden helpottuminen mm. ilmastonmuutoksen vuoksi, on yksi trendi. Anna arviosi seuraavien trendien kehittymisestä: 1.4 Optio: Miten arvioit kyseisen raaka-aineen hinnan kehittyvän vuodesta 2012 vuoteen 2022 ja 2032? vähenee tuntuvasti (- -), vähenee hieman (-), säilyy ennallaan (0), kasvaa hieman (+), kasvaa tuntuvasti (++) 197 9 198 9 200 9 2020 2030 Jäämeren jääpeitteen laajuus, n. 15,5 n. 15,5 n. 14,6 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 14

milj. km² 5 = ++ n=12, A=2.08, M=2.00, Q1=2.00, Q3=2.00 5 = ++ n=12, A=2.17, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ Koillisväylän liikenne, milj.tonnia n=12, A=3.92, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 n=12, A=4.50, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Uusia laivoja arktiseen 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.54, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 15

Arktisen tutkimukse n määrärahat maailmassa 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.15, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.54, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEEN VAIKUTTAVAT VAHVAT MUUTOSTRENDIT Seuraavaan listaan on otettu Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella korostuneet megatrendit/ulkoiset muutostrendit ja niiden alatrendit, jotka vaikuttavat vastaajien mielestä seuraavan noin 20 vuoden aikana arktisen meriteknologian kehittämiseen ja ne on siinä huomioitava. 1.5 Kuinka tärkeänä te pidätte seuraavia ulkoisia muutostrendejä toimintaympäristön muokkaajina jotka tulisi huomioida arktista meriteknologiaa Uudellamaalla/Suomessa kehitettäessä? Antakaa painoarvo 1-5, jossa 1=vähän tärkeä/vaikuttava, 5=erittäin tärkeä/vaikuttava. ILMASTOMUUTOS/GLOBAALIMUUTOS Ilmastonmuutos (lämpeneminen ja jäätiköiden väheneminen Arktikassa) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 16

5 = 5 n=12, A=4.17, M=4.00, Q1=3.75, Q3=5.00 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.33, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Hydrologiset muutokset (esim. veden pintojen nousu, tulvat, virtaukset, eroosiot rannikolla ym.) Ääri-ilmiöiden kuten rajuilmojen lisääntyminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.75, M=4.00, Q1=3.75, Q3=4.00 17

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.75, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Jäätiköiden sulaminen (esim. Jäämeri, Koillisväylä, Luoteisväylä ) Koillisväylän liikennöitävyyden paraneminen (mm. monivuotisen jään väheneminen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.83, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 18

POHJOISUUDEN MERKITYKSEN KASVU 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=4.17, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Pohjoisten luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen Uusien fossiilisten energialähteiden käyttöönotto pohjoisessa 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.75, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 19

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=2.83, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Pohjoisten uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (mm. metsä, aalto, tuuli, jäte yms.) Talouden painopisteen muutos itään (Aasian talouskasvun vuoksi) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.50, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 20

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 Pohjoisuuden politiikan merkityksen kasvu, (mm. suurvallat ja arktiset rantavaltiot päivittäneet n=12, A=3.42, M=4.00, Q1=2.75, Q3=4.00 strategioitaan v.2008 jälkeen) Arktisen teknologiaosaamisen kasvava kysyntä 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 21

GLOBALISAATION JATKUMINEN 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.83, M=4.00, Q1=3.75, Q3=4.00 Raakaöljyn hinnan nousu Mineraalien hinnan nousu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.58, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 22

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.75, M=4.00, Q1=3.75, Q3=4.25 Ruoan hinnan nousu Maakaasun hinnan nousu (viime vuosina laskenut, tässä 20 vuoden aikajänne) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.00, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 23

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.42, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 Resurssi- ja materiaalitehokkuuden vaatimuksen kasvu Euroopan unionin talouskriisi 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.17, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 24

POLIITTISET MUUTOKSET 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.50, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Poliittinen tahtotila Koillisväylän hyväksi kasvaa Venäjän WTO-jäsenyys syyskuusta 2012 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.00, M=3.00, Q1=2.75, Q3=4.00 25

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.67, M=4.00, Q1=3.50, Q3=4.25 Valtioiden tiukentuva ote alueensa luonnonvaroihin liittyen ARVOJEN MUUTOS: YMPÄRISTÖN JA HYVINVOINNIN ARVOSTUKSEN KASVU Kiristyvät ympäristösäännökset / Ekokilpailukyvyn vaatimuksen kasvu (mm. rikkidirektiivin voimaan tulo 2015, energiatehokk.vaat. 2013,ym. tulevat säädökset) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.50, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 26

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.08, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.25 Vihreä verouudistus, kulutusta verotetaan enemmän Henkilökohtaisen hyvinvoinnin arvostuksen kasvu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=11, A=2.73, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00 27

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.08, M=3.00, Q1=2.75, Q3=3.25 Eettiset kysymykset Ympäristöliikkeiden kasvava kiinnostus arktiseen (mm. öljyntuotantoon) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.42, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 28

TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.25, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 LNG-teknologian kehittyminen (putkilinjojen suhteellisen merkityksen väheneminen) Energiateknologian kehitys 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.58, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 29

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.42, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 Ympäristöteknologian kehitys (esim. vesien suojeluun, ilmansaasteisiin ym.) Tietoteknologian kehitys, IT tulee kaikkialle 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.67, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 30

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=4.08, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.25 Materiaaliteknologian kehitys (sis. myös. nanotekniikka) LED-valaistuksen ja energialähteiden kehittyminen (esim. poijut ja muu ohjaus arktisessa) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.33, M=3.00, Q1=2.75, Q3=4.25 31

SOSIOEKONOMISET MUUTOKSET 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.75, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Maailman väestönkasvu, jatkuva kaupungistuminen ja sen luoma kysyntä Väestörakenteen muutos, mm. väestön ja työvoiman ikääntyminen Euroopassa ja Kiinassa 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.58, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 32

ELINKEINORAKENTEEN JA TYÖN MUUTTUMINEN, TIETOTEKNIIKAN VAIKUTUS, VERKOSTOITUMISEN JA YHTEISTYÖN VAATIMUKSEN KASVU 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=11, A=2.91, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.00 Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen Työn murros (8-tuntisen työpäivän pirstoutuminen, pitkän matkan pendelöintimallin yleistyminen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=11, A=2.73, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00 33

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 Verkkopalvelujen kasvu ja escience (ml. sosiaalisen median sovell., vähentää mm. liikkumista n=11, A=3.09, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 ja energian tarvetta) Toimintojen verkottuminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=11, A=3.55, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 34

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=3, A=3.67, M=4.00, Q1=3.50, Q3=4.00 Muu, mikä? Perustelut game changers = mm nano ja ultra keveät materiaalit mahdollistavat uusien rakenteiden avulla sisävesiliikenteen ympäri vuotisen kehittämisen ja myös Suomen arktisen lii kenteen muutoksen. Koulutuksen ja osaamisen merkityksen kasvu riskinä eri ammattiryhmien eriytyminen ja osan putoaminen kehitysvauhdista. 2. Yhteistyötrendit Itämeren alueella Kannatusta saaneita trendejä 1 krs:lla Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella mm. seuraavat Itämeren alueen toimijoiden yhteistyötä tukevat trendit saivat kannatusta Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä Venäjään Venäjän laivaston modernisointi, n. 2000 laivalla lähivuosina 35

Yamalille ja Stokmaniin tarvitaan nesteytysasemia, merellä siirrettäviä laitoksia, varastoja ja kuljetusaluksia, huoltoaluksia, arktisia ydinvoimalla toimivia jäänmurtajia Öljyntorjunnassa on vahvaa suomalaista osaamista ja mahdollisuus klusteroitua Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä teknologiassa johtavaan Saksaan Telakkayhteistyön tarve Helsingin, Pietarin ja Viipurin telakoiden kanssa Pietariin on kaavailtu rakennettavan vuosina 2012-2014 uusi telakka, joka keskittyisi arktiselle alueelle toimitettavien alusten rakentamiseen (ks. lisää Turun Sanomat pääkirjoitus 17.7.2011) Telakka-alueeseen kaavaillaan myös teollisuuspuistoa. Pietariin tuleva telakka erikoistuu LNG-aluksiin (http://www.rzd-partner.com/news/2012/06/25/378148.html ) 2.1 Pohdi a) Mikä on Uudenmaan ja Suomen arktisen meriteknologian rooli tässä kokonaisuudessa? b) Miten ja millaisin hankkein Uudenmaan ja Suomen tulisi tiivistää suhteitaan tänne? c) Millainen olisi meidän teollisuuspuistostrategia Pietarissa uudella telakka-alueella? Vastaus lisenssivalmistuksen myynti. Prototyyppien tekeminen, valmiiden tuotantolaitosten prosessien siirto projektit. a) voidaaan tarjota arktisen teknologian huippuosaamistab) yhteistyösopimuksia mm Krylov- ja Prometeuinstituuttien ja yliopistojen ja Suomen tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kesken. Venäläisen huippuosaamisen tuotannollistaminen.c) Laatu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yhteistyöyrityksiä. Jatketaan yhteistyötä niin että alukset suunnitellaan ja viimeistellään Suomessa. a.) Uudenman rooli on ratkaiseva Suomen kannalta. Meillä on pahaat yhteydet, alaan liittyvää koulutusta ja tutkimusta sekä alan yrityksiä. b.) Suomen pitäisi lisätä kauppayhteisytötä kaikilla tasoilla. Yhteistyötä alihankinnassa ja tegnologian tuottamisessa pitää lisätä.c.) Vaikea sanoa. Meidän osallistuminen ei tarvitse olla välttämättä pelkästään arktiseen tegnologiaan, vaan pitää olla mukana kaikilla tasoilla. Jos emme ole mukana, niin siitä hyötyy muut kilpailevat maat, kuten Norja jne En haluaisi korostaa Uuuttamaata mitenkään erityisesti. Suomen rooli teknologiapuistossa pitäisi olla tutkimus- ja koulutustoimintaa tukeva, sekä aita liiketoimintaa palveleva yksikkö a) Pietari on Uudenmaan naapurissa joten yhteistyö Pietarin alueen kanssa on luonnollista.b) Laivat, öljyntorjunta, konepajatuotteet etc.c) Meidän pitää varmistaa että alueen yrityksiä lähtee riittävästi mukaan heti alkuvaiheessa, esimerkikis yhdessä jos muuten tuntuu liian isolta riskiltä. Suomella hyvä kokemus kylmänkestävästä rakentamisesta. Osaamista tulisi vahvistaa.yhteistyö Pietarilaisten kanssa tärkeätä. Oleellista olisi pitää aloitteellisuus omissa käsissä. a) Johtava ja toimintoja koordinoiva rooli Itämerellä. Yhteistyö Saksan ja muun EU:n kanssab) Turvallisuushankkeet (öljy ym.) Itämerellä. Yhteishankkeiden valmistelu Jäämerelle ym. Arktisille merille.c) Ensin hyvät suhteet ja yhteinen tahtotila päätoimijoiden (telakoiden) välille ja siihen perustuva harkittu starategia teollisuuspuistotoiminnan suhteen. a) teknologian kehitys ja siirtob) pohjoisen logistiikan ja yhteistyön kehittäminen Venäjän kanssac) suunnittelu ja engineering-toiminnot Suomesta, samoin materiaali- teknologia Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella kannatusta sai myös väite, että tulisi tiivistää suhteita Saksaan, joka on johtava teknologiamaa monella alalla. Tämä koskee myös arktiseen meriteknologiaan liittyviä osa-alueita. 36

2.2 Pohdi a) Mikä on Uudenmaan rooli suhteessa saksalaiseen teknologiateollisuuteen? b) Mikä on LNG-teknologian yhteistyömahdollisuus ja kumppanit Saksassa? c) Miten Suomen, Pietarin ja Saksan telakkateollisuus voivat tukea toisiaan? Vastaus tutkimus yhteistyön parantaminen : paha esimerkki vv. 2007-2012 EU Martec ULIVES arktisten sisävesilaivojen suunnitteluprojekti. Jolle emme saaneet tukea. Projekti saatiin tehtyä Saksan valtion tuella. ilman mm Aalto yliopiston mukana oloa loppuprojektissa kun valtio ei tukenut Aalto ei voinut tulla mukaan. TEM LVM tekes ja finnvera kieltäytyivät kehittämisyhteistyöstä vaikka AALTO yliopisto ja käänteentekevä uusi arktinen tekniikka työn alla. c) Yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita Ensin Venäjän suhteet kuntoon ja sen jälkeen Saksalaisten kanssa yhteistyössä rakentamaan laivoja. a.) En osaa sanoa. Saksalainen lähestymistapa tällä alueella ei ole kovin avointa. Protektionismia havaittavissa.b.) En tunne tätä puoltac.) Saksalaisilla on annettavaa tällä pulella. Jos saksalaisilla on halukkuutta, voisimme olla yhdessä viemässä telakkategnologiaa Venäjälle (muuten joku toinen vie). Samalla voimme kehittyä itse ja olla siten askeleen edellä a) Saksa on kova kilpailijamme.b) Saksassa löytyy runsaasti alan teknologiaac) Suomen ja Pietarin telakoilla on jo omistuksen kautta yhteistyötä. Saksan rooli on vielä olla kilpailija. Norjan roolia ja osaamista ei tule unohtaa.saksassa tuskin telakkateollisuus tuskin pärjää. a) Ei käsitystä nykytilastab) Saksa (Linde ym. yrityksiä) yhteistyöpartneriksi LNG terminaalien, ja kuljetus/varastointilaitteiden suunnitteluun ja rakentamisenc) Merkittävät yhteishankkeet Arktisille merille selkeän työnjaon puitteissa. Suomesta erikoisosaaminen, Venäjältä kilpailkykyinen suurten yksikköjen valmistus a) perinteinen yhteistyö ja alihankintab) näillä näkymin vähäinen, putkikaasu jyrää, samoin uusiutuvat energiamuodotc) erityisaluksissa (huolto, tutkimus) 2.3 Pohdi mikä olisi suomalaisten mahdollisuus LNG-teknologiaan liittyen (listaa esim. 1-3 erityismahdollisuutta; Mikä tarve on luoda esim. LNG:ssä yhteyksiä johtaviin teknologian tuottajamaihin, kuten Saksaan, esim. Siemensiin): Vastaus ks yllä. UUdet ULIVES projektin sisävesilaivat ovat LNG,moottoreille Jo suunniteltu. Tarve keski eurooppa vuoteen 2050 ainakin 5-6000 uutta laivaa yli 1000 dwt Venäjälle 1-1500 vähintään. LNG asemat risteilylaivoille Helsinkiin. 1.) Turussa jonkun verran LNG -osaamista, jota voitaisiin hyödyntää / jalostaa. (LNG -tankkien hitsaustegnologia ja LNG -järjestelmän hyväksikäyttö laivan tehontuotossa sekä apujärjestelmien suunnittelu). 1) Suomessa osataan rakentaa LNG-aluksia2) Suomessa ostaan rakentaa LNG-nesteytyslaitoksia yhteistyössä alan teknologiayhtiöiden kanssa3) Siemens on yksi toimija alalla Uskon että LNG rakentaminen keskittyy Venäjälle. Ei Saksaan. - Oman LNG terminaalin rakentaminen Linde ja Siemens teknologiapartnereina.- Wärtsilän kaasu-dieselmoottoreiden sovittaminen uusiin rakennettaviin LNG aluksiin (referenssitoimituksia on jo tehty) a) teknologiaa on saatavissa eri puolilta maailmaa, Siemens, GE etceli ei maariippuvuuttab) hankerahoitusmahdollisuudet ovat tärkeä tekijä sekä laivanrakennuksessa että LNG-laitteiden toimituksessa eli suomalaiset tarvitsevat hyvän kv- rahoituskumppaninc) innovaatiot (kelluvat laitokset etc) tärkin komponentti 2.4 Voisivatko Suomessa tehtävät LNG-ratkaisut (terminaalit jne.) toimia pilottina ja tuotekehitysalustana 37

teknologian viennille? Jos niin miten? (esim. kylmää ilmanalaa hyödyntäen): Vastaus Päijänne Keitele suunniteltiin vv 2003-2010 biovoimalaitos jolle edellytyksenä oli arktinen sisävesilaiva. Se kehitettiin. Poliittinen päätös vuonna 2009 oli kuitenkin että hanketta ei tueta. Tuloksena Hiilenpoltto kalliissa biovoimalassa. viite: ktm raportti 167/2009 jossa edellytetään että suomeen ei tule uutta logistiikkaa jolla uudet toimijat voivat häiritä metsäteollisuuden hankinta logistiikkaa. toimi nyt sitten tälläisessä ympäristössä. Pääarkkitehtinä oli Tervala joka mahdollisti kaiken tutkimuksen vääristelyn poliittisten tarkoitusperien saavuttamisiksi. LNG laivojen bunkraus Suomenlahdella ja Suomen satamissa siihen suunnitellusta, jäävahvisteisesta, aluksesta. En osaa sanoa, eroaako ratkaisut paljon norjalaisten vastaavista. Ehkä ei. Referenssi on aina referenssi, mutta terminaali ei liene vaativin tuote. Nesteytyslaitokset lienevät vaativampia. Terminaalit tulee varmaan kysymykseen Norjassa sekä Venäjällä. - Suomeen mahd. rakennettava rerminaali voisi toimia pilot hankkeena Jäämeren rannikolle tulevaisuudessa tarvittaville terminaleille.- Arktisen LNG tankkerin kehittämisprojekti ml. jäänmurtamisteknologia ja Wärtsilän moottoriteknologia Vaikea nähdä, että Suomella olisi tässä suhteessa erityisoassamista,ehkä kaasuvoimaloissa ja -moottoreissa 3. Optio: Heikot signaalit ja villit kortit Heikot signaalit. Heikkoihin signaaleihin ajoissa tarttuminen tuo kilpailuetua. Seuraaviin pitäisi panelistien mukaan tarttua / mahdollisuuksia ja vaikutuksia seurata: 1. Arktisen alueen poliittinen uusjako; 2. Suuret öljy-yhtiöt kiinnostuneet uusista ja erilaisista ratkaisuista arktisessa; 3. Itämeri huono vaihtoehtoa suomalaisten satamien kautta tapahtuvalle liikennöinnille - liikennöintiä on parempi hoitaa Norjan ja Venäjän kautta; 4. Ice management esim. Sakhalinissa ja Grönlannissa supply-alukset estävät suurten jäälauttojen ajelehtimisen öljynporauslauttoja vastaan; 5. Öljyntorjunnassa arktisessa pyritään ennalta ehkäisyyn; 6. Laivat käyttävät kaasua moottoreissaan 7. Venäjän WTO-jäsenyys ja palvelusektorin vapautuminen kilpailulle. 3.1 Millaisia muita heikkoja signaaleja (piilossa olevia mahdollisuuksia, orastavia uusia ilmiötä) havaitset, joihin arktisen meriteknologian kehittämisessä tulisi tarttua (vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen)? Vastaus Eu liikennestrategia. Mahdollisten uusien suurten öljyesiitymien löytyminen muualta kuin arktiselta alueelta, joka johtaa öljyn hinnan laskuun. Kasvava protektionismi Venäjällä => tuotantoyhteistyö Ympäristökysymykset kokonaisuudessaan Venäjällä pulaa laivapäällystöstä. Suomalisilla varustamoilla olisi mahdollisuus yrittää mukaan!venäjällä valmistava teollisuus on rapakunnossa, mahdollistaa Suomalaisille pääsyn Venäjän markkinoille! Rakenteiden energiatehokas valmistaminen ja käyttö. 38

- Arktinen komponentti puuttuu EU:n energia ja liikennepolitiikassa (paitsi Venäjän putkilinjahankkeet)- Kiinan arktisten alueiden hyödyntämisintressit kasvussa- Arktinen logistiikka tarvitsee maakuljetus- (rautatie ym.) ja tietoliikenneyhteydet. merkittäviin satamiin ja toimintatukikohtiin Rahoitusosaamisen ja rahoituspakettien syndikointi saataa ratkaista toimituksen onnistumisen. Hyvät ja henkilökohtaiset suhteet ja luottamuspääoman olemassa olo ovat ratkaisevan tärkeitä edelleenkin idän kaupassa, samoin virallisen hallinnon tuki ja mukana olo Villit kortit. Villit kortit ovat epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan huomattavan laajasti vaikuttavia. Eniten mainintoja sai 1. Kiinan talouskasvun pysähtyminen (13 mainintaa). 2. Öljy- tai muu merkittävä katastrofi arktisessa (13). Molemmat pysähdyttäisivät ja jäädyttäisivät pohjoisen hankkeita pitkäksi aikaa. Toisaalta positiivisesti vaikuttavina villeinä kortteina nähtiin 3. Liittoutuminen isojen pelureiden kanssa (yksittäiseen hankkeeseen tähtäämiisen sijaan ennalta verkottuminen ja palvelupaletin tarjoaminen suurille yhtiöille ja toimijoille, 11 mainintaa) 4. Erikoistalousalueiden luomishankkeet venäläisten kanssa Murmanskiin, Viipuriin tai Pietariin tai norjalaisten kanssa Kikkoniemelle (10) (alueella voisi olla teknologiakeskuksia, jotka kehittävät tarvittavia teknologioita, meriteknologian lisäksi energia- ja kaivosteknologia). 5. Aurinko, tuuli, aaltoenergia, energiatuotannon hajautus - em. vaikuttavat öljyn- ja kaasuntuotantoon ja käyttöön (8). Lisäksi esitettiin uusia villejä kortteja, kuten 6. Kiinnostus arktiseen romahtaa, materiaalin hyödynämistä yritetään myös Afrikassa, joka on tutkimaton kuten arktinen 7. Venäjän WTO-jäsenyys on mahdollisuus Maakaasun hinta on romahtanut viime vuosina aiemmasta tasostaan. Uuden maakaasun tuotantotavan vuoksi maailman hyödynnettävät maakaasuvarannot ovat kasvaneet, mikä on vaikuttanut maakaasun markkinoihin ja kaasun hintaan. Esim. 10 vuotta sitten USA oli kaasun tuoja, nyt viejä. Venäjältä kaasua ostavasta Puolasta voi tulla omavarainen kaasun suhteen. Tätä voidaan pitää ehkä jopa villinä korttina, koska muutoksella on vaikutusta energiamarkkinoihin, joilla puolestaan on laajat vaikutukset muuhun elämään. Muutos voi olla heikko signaali, jonka vaikutus on muuttumassa vahvan ennakoivan trendin tai muutostrendin tyyppiseksi. Tai muutos voi olla jopa villikortti, joka vaikuttaa vieläkin laaja-alaisemmin ja nopeasti. Joka tapauksessa muutoksella on hyvin todennäköisesti vaikutuksia arktisen meriteknologian kysyntään. 3.2 Miten maakaasun hintakehitys vaikuttaa arktisen meriteknologian kysyntään ja arktisen meriteknologian mahdollisuuksiin Uudellamaalla ja muualla Suomessa seuraavan 5 vuoden aikana? Vastaus EU liikennestrategia edellyttää kuorma auto liikenteen puolittamisen : tarkoittaa että vapaata riistaa on suomen sisäsessa liikenteessä vähintään 13 miljardia tonnikilometriä /vuosi. Mikäli kaasun hinta laskee niin se tulee entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi laivojen polttoaineena yleensä, ei ainoastaan arktisella alueella. Arktisen alueen terminaaliratkaisut osaksi ma Se huonontaa kysyntää lyhyellä tähtäimellä. Alhainen kaasun hinta hidastaa kehitystä arktisilla kaasukemtillä. Maakaasun hinnankehityksestä huolimatta arktista rakennusteknilogiaa tulisi kehittää. Uudet merkitävät arktiset maakaasuhankkeet myähästyvät edelleen 10-20 vuodella (aikavälille 2030-50) liuskekaasuh hyödyntämisen takia. Teknologian kehitys kuitenkin jatkuu esim. Sahalinin käynnistyneiden hankkeiden sekä 39

yhteistuotantokenttien (öljy, kaasu, kondensaatit) hyödyntämistä varten. Suomen pitäisi miettiä energiapolitiikkansa ja hyväksyä LNGn käyttö nykyistä enemmän sähkön ja lämmön tuotannossa (jälkimmäistä haittaa haittavero). Rakennettava kaasulle vaihtoehtoinen reitti ja ennen kaikkea toimittaja- suunniteltu Baltic Connector myy samaa Gazpromin kaasua kuin Gasum tänään. Aito spot-markkinoita hyödyntävä LNG-vaihtoehto tarvitaan. Viiden vuoden sisällä ei vielä pystytä järjestämään Venäjän kaasuputkelle kilpailevaa toimitusjärjestelmää. Venäjä pitää kaasun hinnan korkeana. 3.3 Millaisia muita heikkoja signaaleja ja villejä kortteja havaitset, joihin arktisen meriteknologian kehittämisessä tulisi tarttua (vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen)? Vastaus minulle riittää töitä tuon EU liikennestrategian setvimisessä Kuljetukset siirtyvät mereltä maakuljekuksiksi. Syynä vaihtelevat luonnonolot, voimistuvat sääilmiöt ja kasvavat kustannukset. Venäjän talous on riippuvaista öljy- ja kaasuteollisuuden tuloista. Vaikka hinta olisi alhainenkin tämä pakottaa investointeihin Venäjällä. Verkottuminen Norjalaisten kanssa Venäjän markkonoille. - Liuskekaasun laaja hyödyntämien Euroopassa (luten P. Amerikassa.- Ydinvoiman pitkäaikainen taantuminen luo "kaasukauden" Eurooppaan ja Suomeenkin.- Ydinvoiman elpyminen vähentäkaasun kysyntää Salvage ja rescue-ratkaisut 4. SWOT-strategiat SWOT-analyysin pohjalta voidaan tehdä erilaisia strategioita yhdistämällä erilaisia SWOT-tekijöitä keskenään. Mikä on erilaisten SWOT-tekijäkombinaatioiden painoarvo strategian luonnissa: 4.1 Anna painoarvo seuraaville vaihtoehtoisille tavoille käyttää SWOT-analyysiä. Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä/matala, 3=jonkin verran tärkeä/kohtalainen, 4=melko tärkeä/korkea, 5=erittäin tärkeä/kriittinen) 1. MENESTYSSTRATEGIA= Vahvuuksiin+ mahdollisuuksiin päähuomio 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=11, A=4.36, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 40

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=10, A=2.90, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 2. ELIMINOINTISTRATEGIA= Heikkouksien vahvistaminen + uhkiin varautuminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=10, A=3.90, M=4.00, Q1=3.25, Q3=4.75 3. KEHITTÄMISSTRATEGIA= Mahdollisuuksien hyödyntäminen+ heikkouksien vahvistaminen 41

1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=10, A=2.90, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.75 4. RESURSSOINTISTRATEGIA= Vahvuudet+uhkat Perustelut Blue ocean innovaation vieminen tuotteeksi = Nokia ja samat mahdollisuudet ovat eu liikennestrategian toteuttamisessa arktisen liikenteen kautta saatavilla sisävesilaivoilla kun niitä voidaan tehdä autotehtaan lailla eri malleja samalle rungolle ja koneistolle niin EU:hun kuin Venäjälle. Resurssiköyhänä pitää miettiä tarkkaan niiden käyttö, tuhlaaminen kielletty. Olemme sen verran pieni valtio, että meidän on keskityttävä muutamiin menestystekijöihin. Analyysi sopii parhaiten vaihtoehtoje valintaan & hylkämiseen, mutta tuloksia voidaan sitten hyödyntää kehittämis- ja resurssointistrategioiden laadinnassa. Seuraavassa on esitetty pilottihaastattelun ideoimana ja Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen priorisoimana tärkeimmät SWOT-osatekijät. 4.2 Täydennä SWOT-analyysiä tarvittaessa, mutta pohdi ennen kaikkea toimenpiteitä ja strategioita (taulukon kohdat 5.-8.) 1. S: Vahvuudet 1. W: Heikkoudet Osaaminen Hajanainen kansallinen tahtotila Ulkoiset Sisäiset Venäjän läheisyys Innovatiivisuus Jäämallilaboratoriot Pidemmän tähtäimen ennakointi meriteknologiassa puuttuu Ei omisteta alueita, rajoitetut resurssit. Perinne Uusien innovaatioiden rahoitus. 42

Sosiaalinen pääoma 2. O: Mahdollisuudet Arktinen tutkimusohjelma Ajattelevat ihmiset Uusia alustyyppejä tarvitaan ilmastonmuutoksen vuoksi Johtavaa kouluttajaa ei ole olemassa,suomi/uusimaa/aaltoyliopisto voisi ottaa vastuulle Tekninen etumatka Etelä-Suomen akselin pitäisi laajentaa Pohjois-Suomeen Ouluun (ja Pietariin) 5.O+S: Menestystekijät Tähän kirjataan sisäisten vahvuuksien ja ulkoisten mahdollisuuksien varaan luodut tai luotavat menestystekijät Osaaminen tarkoittaa niin teorian kuin työn kautta tullutta osaamista. Meidän hajoava meriklusteri on jo jäänyt ulkomailla käytännön kokemuksen hakemisen varaan. Strategista yhteistyötä Aaltoyliopiston ja venäläisten tutkimusinstituuttien kanssa, yrityksiä mukaan ohjaamaan painotusta (SHOK-malli). Yhteistyö Norjan kanssa. Koulutuksen kehittäminen ja arktisen tutkinto-ohjelman luominen. En ottaisi kovin voimakkaasti kantaa mikä oppilaitos voisi mitäkin tehdä. En myöskään korostaisi alueellisuutta. Sattumanvarainen sijoitttuminen ei anna kansallista "vetovastuuta" Meillä on valtava arktisiin olosuhteisiin liittyvä kokemus ja osaaminen, meillä on myös telakkaympäristössä toteutettavien jättiprojektien toteutukseen liittyvä osaaminen. Teknologiakoulutukseen panostaminen. - Toiminta-alueen koko ekosysteemi mukaan- Kärkihankkeet esiin ja nopeeasti valmisteluun- Koulutuksen koordinointi; vastuu & verkottuminen- Keskittyminen vahvuuksiin; hankepohjainen resurssointi Vahva 6.O+W Heikkoudet vahvuuksiksi Tähän kirjataan ne mahdollisuuksiin perustuvat toimet, joilla pienennämme heikkouksia tai poistamme niitä kokonaan. EU liikennestrategian toteuttaminen maassamme on erittäin kivulias ja kallis yksittäinen toimi mutta vielä kalliimmaksi se käy jos sitä ei toteuteta vaan toimitaan kuorma auto liikenteen tukemis strategialla ja pelkän rautatien kehittämisellä. Aktisen koulutus- ja teknologiakeskuksen perustaminen Heikkkaudet liittyvät sisäisiin pikkupolitikointiin ja oman edun valvontaan alueellisesti ja jopa paikallisesti. Tähän tarvotaan valtiolta isännän otteitä ja määräys (esim. rahojen jakaminen pikkuisina palasina kaikille - asenteen lopettaminen) Meilla ei ole yritystä joka voisi toimia EPC contractorina offshore hankkeissa (rajalliset taloudelliset resurssit). Meidän täytyy keskityyä sellaisiin osakokonaisuuksiin johon rahkeemme riittävät. Verkottuminen Norjalaisten kanssa. - Poliittisen johdon sitouttaminen; strategiat & resurssit- Vahvat partnerit päätoiminta-alueilla- Aluekohtainen jatkuva 43

insinööriosaaminensuomi on edelleen hyvä brandipitkä kokemus idän kaupassa innovaatiotoiminta mukana kaikki merkittävät toimijat Heikot rahoitusmahdollisuudet- kvyhteistyön kehittäminenkielitaitoa lisää venäjän osalta 3. T: Uhkat Hajautetaan toimenpiteitä liian laajasti, ei löydy keihäänkärkeä Ei tarkkailla kilpailuympäristöä Poliittiset riskit, erityisesti Venäjä Koulutuksen painotukset 7. T+S: Uhat hallintaan Tähän kuvaus keinoista ja lähinnä vahvuuksista, joilla torjumme niiden vaikutusta toimintaan. Poliittinen eliitti uskoo Feodaalisen järjestelmän mukaisiin tutkimuksiin,joissa virkmiehet kysyvät edunsaajilta miten rahat jaetaan budjetissa. Jolloin todellinen kehittäminen jää toissijaiseksi omien lyhytaikaisten intressien takia. mm metsäteollisuuden raaka aine hankinta monopolin säilyminen on tärkeämpää mitä ilmastopolitiikka kun esim Jyväskylän energian vesiliikenne tyrmättiin puutteellisilla/virheellisillä raporteilla päätöksen tekijöille. Eli EU päätökset tulee saada mukaan myös arktisen sisävesi liikenteen kehittämis näkökulmaan. Nyt se on puuttunut täysin kaikista valtio johdolle toimitetuista raporteista joilla mm budjetit tehdään. Poliittisen yhteistyön kehitys erityisesti Venäjän johdon kanssa. Vahvempi kansainvälinen toiminta ja strateginen yhteinen ulottuvuus Öljy- ja kaasualan osaaminen on koulutuksen puutteen vuoksi vähäistä. Alan koulutus pitäisi saada pikaisesti käyntiin esim. Aalto yliopistossa. Norja?? 8I+W: Mahdolliset kriittiset tilanteet. Tähän listaus katastrofitilanteista, joissa sisäiset heikkoudet ja ulkoiset uhat kohtaavat (motivoi käsittelemään heikkouksia) Katstrofi on silloin kun kuljetustuet ja piilo tuet esim. nuoren metsän harvennuksista ovat suuremmat mitä siitä tulevat verorahat kun metsää myydään ja jalostetaan. Lisäksi todellinen katastrofi valtion budjetille ovat tiestön ja rautateitten ylläpito metsäteollisuudelle sen lisäksi että kuljetusalalle on luvattu diesel verojen palautus., Ja samaan aikaan ei anneta sisävesikuljetusten kehittyä luonnollista tietä.= tuet samat mitä meriteollisuudella. Norja ja Saksa putsaavat pöydän! Toimimattomuus, jolloin muut maat ehtivät apajille ensin. Energian kulutuksen väheneminen alentaisi merkittävästi arktisen liiketoiminnan määrää. Energian kulutus riippuu maailman taloudellisen kehityksen suunnasta ja poliittisesta tilanteesta.?? - EU/Venäjäsuhteiden 44

- Trans-Atlanttisten ja Aasian kontaktien vahvistaminen- Skenaariotoiminta ja think-tank tilaisuudet- Kansainväliset hankkeet Koulutus, kokemusten siirto, business osaaminen, kulttuurin osaaminen, poistetaan liika sinisilmäisyys liiketoiminnasta romuttuminen- Kiistat arktisten alueiden omistamisesta; vakavat poliittiset konfliktit/sotatilat- Suomen taloudelinen slowdown; teollisuuden kilpailukyvyn romuttuminen Etupiirikriisit MUISTA TALLENTAA! II MERITEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN UUDELLAMAALLA (JA MUUALLA SUOMESSA) Keskeiset kehittämisen painopistealueet 5. Tulevaisuusväitteitä ja arktisen meriteknologian käsite TULEVAISUUSVÄITTEITÄ: Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen aineiston perusteella on kerätty joitakin arktisen meriteknologian tulevaisuutta koskevia väitteitä. Seuraavassa on nostettu esille joitakin tulevaisuusväitteitä. 5.1 Ota kantaa seuraavien väitteiden puolesta tai vastaan, kuvaavatko ne mielestäsi toivomaasi ja mahdollisena pitämääsi tulevaisuutta ja sen toteuttamisen toimenpiteitä. Väite 1= Olen taipuvainen hyväksymään väitteen, 2= En ole taipuvainen hyväksymään väitettä 1. AMT tuotekehitys pitää olla valtiokeskeistä (valtion rahoittamaa) 1 = 1 Perustelut valtion tulee kehittää arktisen meriteknologian innovaatiotunnistamista ja 45

2 = 2 n=13, A=1.69, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 olla mukana myös muiden kuin suurten yritysten rahoittajina Pitäisi olla yritys / hankekeskeistä ja osittain valtion rahoittamaa Tuotekehitys on yritysten asia. Sen sijaan perustutkimus on rahoitettava julkisin varoin. valtio ja yritykset 2. AMT tuotekehitys pitää olla yrityskeskeistä (yritysten rahoittamaa) 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.08, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 ks yllä. monopolien suosimista tulee välttää myös laivanrakennustukien suhteen. Ks. edellä Tämä on looginen jako. Mutta voi tähänkin saada jotain tukia tai lainoja. valtio ja yritykset 3. Arktisessa tarvitaan nykyistä järeämpiä propulsiolaitteita (potkureita ja vastaavia) 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.23, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 arktinen ultra kevyt laiva matalilla vesillä vaatii esim 4 potkuria voidakseen ilman kavitaatiota suoriutuan tarvittavasta jäänmurrosta ULIVES projekti. Suuri teho ja korkea jääluokka johtaa nykyistä järeämpiin propulsiolaitteisiin. 46