Vanhemmuus ja päihteet - sukupolvelta toiselle Vantaan Päihdefoorumi 5.11.2014 Erikoistutkija, YTT, Kirsimarja Raitasalo, THL Tutkija, VTM, Marke Jääskeläinen kirsimarja.raitasalo@thl.fi 1
Vanhempien alkoholinkäyttö on pääosin vastuullista Valtaosa suomalaisista suhtautuu kielteisesti lasten seurassa humaltumiseen Ne, joilla on lapsia, ja erityisesti ne, joiden lapset ovat alle kouluikäisiä, juovat vähemmän ja harvemmin itsensä humalaan kuin ne, joilla ei ole lapsia. Keskimääräinen vuosikulutus on alhaisempi miehillä ja naisilla, joilla on alle 18 -vuotiaita lapsia, kuin niillä joilla ei ole. Pienten, alle kouluikäisten lasten vanhemmilla myös keskimääräinen vuosikulutus oli alempi kuin kouluikäisten vanhemmilla. (Lähde: Raitasalo, 2010) 2
Mutta Vaikka vanhemmuusroolissa olevien juominen onkin vähäisempää verrattuna muihin aikuisiin, on kuitenkin huomattava, että alkoholin kokonaiskulutus Suomessa on kasvanut (Mäkelä et al., 2010) Suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosien 1968-2008 välillä (Huhtanen et al., 2011) Naisten alkoholinkäyttö lisääntyi kuusinkertaiseksi vuosina 1968 2008, ja miesten hieman yli kaksinkertaistui Vuonna 2008 naisista 14 prosentilla alkoholin riskikäytön raja ylittyi, ja alle 30-vuotiailla naisilla vastaava osuus oli 16 prosenttia Myös jotain laitonta huumetta ainakin satunnaisesti käyttäneiden määrä on 1990- ja 2000 luvuilla kasvanut. (Hakkarainen et al., 2012) 3
Juomisympäristö ja seura Tyypillisin ympäristö juomiselle on Suomessa nykyään yksityiskoti, eli paikka, jossa lapset enimmäkseen ovat Tyypillisin seura kotiympäristössä on oma puoliso Juominen on muuttunut enenevässä määrin miesten ja naisten yhteiseksi toiminnaksi Alkoholijuomat ovat nykyisin myös yhä enemmän näkyvillä suomalaisissa kodeissa Tämän muutoksen merkitystä lapsille voi tarkastella mm. kysymällä, juovatko vanhemmat lasten ollessa läsnä (Lähde: Mäkelä et al., 2010) 4
Lasten seurassa juominen? Lapsia oli mukana 9%:ssa miesten ja 15%:ssa naisten juomakerroista. Noin 10 prosentissa juomistilanteista, joissa oli lapsia läsnä, vastaajan veren alkoholipitoisuus ylitti yhden promillen, eli tilanteessa oli ollut ainakin yksi enemmän tai vähemmän humalainen aikuinen Lasten läsnä ollessa miehet joivat kerralla keskimäärin neljä annosta alkoholia ja kun lapsia ei ollut läsnä, kuusi annosta. Naisilla vastaavat luvut olivat kolme ja neljä annosta (Lähde: Raitasalo, 2010) 5
Lasten seurassa (%, täysin / jokseenkin samaa mieltä) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ei tule lainkaan käyttää alkoholia ei tule humaltua voi humaltua, jos joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista Miehet Lapsia Miehet Ei lapsia Naiset Lapsia Naiset Ei lapsia (Lähde: Raitasalo, 2010) 6
Lapsuuden ajan kokemukset ja oma toiminta vanhempana THL:n Lapsiperhe -kyselyssä vuonna 2013 vastaajilta kysyttiin oliko vanhemman omassa lapsuuden perheessä ongelmia alkoholin liikakäytöstä ja kokiko vastaaja oman alkoholinkäyttönsä ongelmalliseksi Isistä 14 % ja äideistä 21% oli kokenut lapsuuden perheessään ongelmia usein tai jatkuvasti Isistä 3 % ja äideistä 1 % kertoi tällä hetkellä kokevansa alkoholinkäyttönsä ongelmalliseksi (Raitasalo & Holmila, 2014) 7
Riittämättömyyden tunteet ja huoli omasta jaksamisesta vanhempana lapsuudenkodin liiallisen alkoholinkäytön mukaan, % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei koskaan Joskus Usein tai jatkuvasti 20 10 0 Isät ns Äidit *** Isät ns Äidit ** Huoli omasta jaksamisesta vanhempana Riittämättömyyden tunne vanhempana (Lähde: Raitasalo & Holmila, 2008) 8
Vanhempien asenteet nuorten juomista kohtaan vuosina 2006 ja 2012 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Isät *** Äidit *** Isät *** Äidit *** 2006 2012 Olen antanut 15 17-v. nuoren nauttia joskus lasillisen perhepiirissä Olen jyrkästi kieltänyt 15 17-v. nuorelta alkoholin käytön (Lähde: Raitasalo & Holmila, 2013 ) 9
Vanhempien nuorten alkoholiostoja koskevat asenteet 6% isistä ja 5% äideistä ilmoitti ostaneensa tai tarjonneensa 15-17 vuotiaalle lapselleen alkoholijuomia (Raitasalo & Holmila, 2013) Vastaavasti vuonna 2011 viisi prosenttia alkoholia käyttäneistä 16- vuotiaista ilmoitti, että vanhemmat olivat ostaneet ja kymmenen prosenttia, että vanhemmat olivat tarjonneet heille alkoholia viimeisimmällä käyttökerralla (Raitasalo ym., 2012) Alkoholin saaminen vanhemmilta on kuitenkin tasaisesti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana (Raitasalo ym., 2012) 10
Vanhempien päihdeongelmat ja lasten kokemat haitat Missä määrin vanhemman päihdeongelma lisää lapsen riskiä kokea erilaisia haittoja? Millaiset tekijät lisäävät haittojen riskiä tai selviytymistä? Tutkimusprojekti tarkastelee biologisten vanhempien päihteiden ongelmakäytöstä lapsille aiheutuneita terveys- ja sosiaalisia haittoja 11
Päihdeongelmaisiksi diagnosoidut 0-6- vuotiaiden lasten äidit eri syntymäkohorteissa Äidin päihdeongelma 1991 kohortti, % (N=64310) 1997 kohortti, % (N= 58056) 2002 kohortti, % (N=54519) Kaikki ongelmakäytt. 1.0 (n=648) 1.6 (n=928) 2.0 (n=1062) Alkoholi 0.6 (n=352) 1.0 (n=576) 1.2 (n=644) Huumeet 0.3 (n=188) 0.3 (n=165) 0.4 (n=202) Alkoholin ja huumeiden sekakäyttö 0.1 (n=83) 0.2 (n=132) 0.3 (n=178) (Lähde: Raitasalo & Holmila, 2012) 12
Vuonna 2002 synnyttäneet äidit päihdeongelman mukaan, % (n=54 686) Äitiin liittyvät merkinnät sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereissä Äidin päihdeongelma Päihdeongelma, % (n) Ei päihdeongelmaa, % p(chisq2) (n) Kuolema 3 (27) 0.2 (92) <.0001 Parisuhteessa lapsen syntymähetkellä 66 (718) 86 (46605) <.0001 Enemmän kuin peruskoulu 55 (591) 88 (48122) <.0001 Pitkäaikainen toimeentulotuki 60 (651) 9 (4811) <.0001 Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle 34 (368) 1 (684) <.0001 Psykiatrinen diagnoosi 35 (376) 2 (1050) <.0001 Ostanut opioideja (N02A) 23 (253) 9 (4799) <.0001 Ostanut neuroosilääkkeitä tms. (N05B) 42 (450) 5 (2978) <.0001 Ostanut unilääkkeitä (N05C) 36 (389) 7 (3709) <.0001 (Lähde: Holmila & Raitasalo, 2013) 13
100 90 80 70 Äidin päihdeongelma ja 0-6 -vuotiaan lapsen sairaalahoidot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle (%), N=55369 60 50 40 30 Sairaalahoidossa tapaturman vuoksi Sairaalahoidossa infektion vuoksi 20 10 0 Äidillä alkoholiongelma Äidillä huumeongelma Äidillä alkoholi- ja huume-ongelma Äidillä ei päihdeongelmaa Sairaalahoidossa muusta syystä Sijoittettu kodin ulkopuolelle (Lähde: Raitasalo & Holmila, 2014) 14
Äidin päihdeongelma ja 0-6 -vuotiaan lapsen psyykkisen kehityksen häiriöt sekä käytös- ja tunnehäiriöt (%), N=55369 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Psyykkisen kehityksen häiriö (F80-F89) Käytös- tai tunnehäiriö (F90- F98) Äidillä alkoholiongelma Äidillä huumeongelma Äidillä ei päihdeongelmaa (Lähde: Raitasalo & Holmila, julkaisematon käsikirjoitus) 15
Äidin päihdeongelman vaikutuksia lapseen Äidin päihdeongelmat voivat aiheuttaa lapsen terveydelle ja turvallisuudelle vakavia haittoja Huumeita (ja usein samalla myös alkoholia) käyttävien äitien lapsilla on vielä enemmän haittoja kuin pelkästään alkoholia käyttävien äitien lapsilla Päihdeongelmaisten äitien lapsilla on muita lapsia suurempi riski joutua tapaturmaan tai kuolla tarvita sairaalahoitoa saada diagnoosi psyykkisen kehityksen häiriöstä tai käytös- ja tunnehäiriöstä joutua sijoitetuksi kodin ulkopuolelle 16
Teini-ikäiset ja vanhemman päihdeongelma Vuonna 1991 syntyneistä lapsista (N=62 752) noin 11 % altistui toisen tai molempien vanhempiensa päihdeongelmalle alle 18-vuotiaana Isistä 8,6 % ja äideistä 3,4 % päihdeongelma Lisäksi 1 % molemmilla vanhemmilla päihdeongelma Perheille, joissa on päihdeongelmainen vanhempi, kasautuu usein myös muita perhettä kuormittavia ongelmia kuten pitkäaikaista toimeentulotuen saantia, mielenterveyshäiriöitä, yksinhuoltajuutta Päihdeongelmaisen vanhemman kuolema on myös melko tavallista: isistä noin 16 % ja äideistä noin 8% kuoli lapsen ollessa alle 18-vuotias (Lähde: Jääskeläinen & Holmila & Raitasalo: julkaisematon käsikirjoitus) 24.9.2013 17
Teini-ikäisten haitat Vanhempien päihteiden ongelmakäyttö lisää teini-ikäisten (13-17-v.) lasten mielenterveysongelmien, haitallisen päihteidenkäytön ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä Riskiä lisäävät perheen muut ongelmat Isän ja äidin päihdeongelmalla on erilainen vaikutus teiniikäiseen lapseen Äidin päihdeongelma lisää etenkin poikien mielenterveyshäiriöiden ja tyttöjen haitallisen päihteiden käytön riskiä Isän päihdeongelma puolestaan lisää poikien haitallisen päihteiden käytön riskiä Isän päihteiden sekakäyttö on lapselle haitallisempaa kuin pelkkä alkoholin väärinkäyttö (äidin kohdalla ei eroa) 13.11.2014 Alkoholi ja huumetutkijain keväseminaari. Marja Holmila 18
Nuorten kokemat haitat (Lasinen lapsuus) Varsinaisia haittoja vanhemman juomisesta kertoo kokevansa joka neljäs nuori usein 2 % nuorista joskus 24 % nuorista Myös vain joskus haittoja kokeneet kertovat vanhempien juomisesta seuranneen ikäviä asioita. Myös satunnainen läheisen aikuisen alkoholinkäyttö voi haitata nuoren hyvinvointia Haittojen aiheuttaja on yleisimmin oma isä (72 %) tai äiti (34 %) Pojat (41 %) kokivat yleisemmin haittoja äidin juomisesta kuin tytöt (29 %). Äidin nykyinen tai ex-puoliso aiheutti tytöille (12 %) enemmän haittoja kuin pojille (7 %) (Lähde: Lasinen lapsuus, A-klinikkasäätiö) 19
Nuorten kokemuksia vanhemman juomisesta syyllisyyttä häpeää vihaa pelkoa inhoa yksinäisyyttä tylsistymistä jännää vaihtelua hauskaa (Lähde: Lasinen lapsuus, A-klinikkasäätiö) 20
Nuorten ehdotuksia tuen järjestämiseksi Päivystysluonteisesti tavoitettavissa olevia palveluita Kaikille nuorille olisi toisaalta tarjottava aikuisen aloitteesta mahdollisuus puhua kotitilanteestaan Esimerkiksi koulun terveystarkastusten yhteydessä Anonyymeja palveluja, kuten netti- tai puhelintukea Mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan muiden nuorten kanssa Ilmiön yleisyydestä huolimatta nuoret kokevat olevansa yksin ongelmansa kanssa. Paikkoja, jonne voi paeta ikäviä kotitilanteita Lievimmillään tämä tarkoittaa nuorisotiloja tai harrastuspaikkoja, raskaimmillaan esimerkiksi turvataloja (Lähde: Lasinen lapsuus, A-klinikkasäätiö) 21
Lopuksi: Vanhempien rooli Alkoholin käyttö vaikuttaa koko perheeseen, ja lapset omaksuvat vanhempiensa tapoja Myös ongelmallista käyttäytymistä voi oppia tai periä Vanhemmat voivat vaikuttaa lapsiin sekä omalla esimerkillään että kontrolloimalla ja ohjaamalla nuoren omaa alkoholinkäyttöä Tärkeää muistaa, että nuoren juomisen kontrolloiminen ei yksin riitä, vaan vähintään yhtä tärkeää on oman esimerkin antaminen alkoholinkäytössä Vanhempien kasvatuskäytäntöihin vaikuttaminen on tärkeä keino alkoholiin liittyvien ongelmien ennalta ehkäisyssä Vuosien 2006 ja 2012 tietojen vertailu tuo esiin, että vanhempien kasvatusasenteet ovat ajassa ja kulttuurissa muuttuva asia Laaja yhteiskunnallinen keskustelu ongelmista ja keinoista ehkäistä niitä voi tiukentaa vanhempien asennoitumista alaikäisten alkoholinkäyttöön. Ehkäisevän päihdetyön tulee jatkaa alaikäisten alkoholinkäytön rajoituksia painottavaa yhteiskunnallista keskustelua ja täten tukea vanhempien kasvatuskeinoja. 22
Lopuksi: Ennalta ehkäisy Kyseenalaistetaan suomalaisten humalahakuista kulttuuria ja suojataan lapsia humalatilanteilta Lisätään keskustelua ja ymmärrystä lapsen juomiskäyttäytymisen mallioppimisesta ja vanhemman roolimallista Autetaan omassa lapsuuden perheessään päihteiden väärinkäytöstä kärsineitä vanhempia Autetaan vanhempia hallitsemaan omaa päihteidenkäyttöään jo ongelmien varhaisvaiheessa 23
Lopuksi: Lasten selviytymisen tukeminen Nähdään ja kuullaan päihdeongelmaisten perheiden lapsia niin palveluissa kuin koko yhteisössä Kehitetään avunsaamisen väyliä lasten omaan arkiympäristöön Lisätään lasten kanssa toimivien ammattilaisten tietämystä päihdeongelmista ja keinoista niiden hoitamiseen Perhepalveluissa on kysyttävä päihteiden käytöstä, ja yksilöhoidossa on kysyttävä lapsien olemassaolosta ja tilanteesta Lastensuojelun työmenetelmiä kehitetään edelleen 24
Lähteet Holmila, M. ja Raitasalo, K. (2008) Lapsuudenkodin alkoholin liikakäytön vaikutukset. Teoksessa Moisio, P. et al. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi. Stakes. Vammala: Vammalan kirjapaino, 294-309. Ilva, M. & Roine, M. & Takala, J. (toim.): Lapsuus päihteiden varjossa. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset tutkimuksessa ja käytännön työssä. A-klinikkasäätiön raporttisarja 57/2010. Raitasalo, K. (2010) Saako lasten seurassa juoda? Alkoholinkäyttö lasten seurassa ja asenteet sitä kohtaan. Teoksessa: Mäkelä, P., Mustonen, H., Tigerstedt. (toim.) (2010) Suomi juo, THL, Helsinki: Yliopistokirjapaino, 167-176. Raitasalo, K., Holmila, M & Mäkelä, P. (2011) Drinking in the presence of underage children: attitudes and behaviour. Addicton Research and Theory, 19 (5); 391-401. Raitasalo, K., Holmila, M. (2012) Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin. Rekisteritutkimuksen tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 77(1): 53-62. Raitasalo, K., Huhtanen, P., Miekkala, M. & Ahlström, S. (2012) Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995 2011. ESPAD tutkimusten tulokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 59. Holmila, M., Raitasalo, K., Autti-Rämö, I., Notkola, I-L. (2013) Päihdeongelmaisten äitien lapset. In: Warpenius, K., Holmila, M., Tigerstedt, C. (toim.) Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Helsinki: THL, 36-46. Holmila, M., Raitasalo, K., Kosola, M. (2013) Mothers who abuse alcohol and drugs: Health and social harms among substance-abusing mothers of small children in three child cohorts. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 30(5); 361 373. Raitasalo, K., Holmila, M., Autti-Rämö, I., Notkola, I-L., Tapanainen, H. (2014) Hospitalisations and out-of-home placements of children of substance abusing mothers: a register-based cohort study. Drug and Alcohol Review, DOI: 10.1111/dar.12121. Raitasalo, K. & Holmila, M. (2014) Alkoholin käyttötapojen periytyminen ja vanhempien kasvatuskäytännöt. In: Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 196-204. 25