Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja
Koneyrittäjien liitto 2009 energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien yrittäjäja työnantajajärjestö perustettu 1969 16 jäsenyhdistystä 2500 jäsenyrittäjää Yritysten alat: Metsä 1200 Maarakennus 1000 Metsänparannus 300 Turve 300 (useilla monta työlajia) Toimialoista lisää www.koneyrittajat.fi
Metsäkoneala (jäseniä 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v (51/2008) 2000-luvulla ; Liikevaihto alalla on noin 550 000 000 /v ( ~ 10 / m 3 ) Puunkorjuussa (määrät valistuneita arvioita, tarkkoja tilastoja ei ole) n. 1300 ammattimaista koneyritystä + kausiyrittäjät päälle n. 5500 kuljettajaa (=yrittäjät ja palkatut työntekijät) Yrittäjät ovat metsätalouden työntekijöiden suurin työnantajaryhmä Koneurakoinnissa tarvittavat koneet 100 % pienyritysten omistamia n. 1500-1800 hakkuukonetta n. 1700-1900 metsätraktori kaluston arvo uushankintahinnoin : hakkuukoneet 5-600 milj., metsätraktorit 4-500 milj. euroa
Puuenergia Suomessa korjattiin vuonna 2008 energiakäyttöön 4,6 milj. m 3 metsähaketta. Liikevaihtoa 70-80 miljoonaa euroa Metsähakkeen korjuu ja hakelämmöntuotanto ovat liiketoimintaa noin 500 koneyrittäjälle, 1000 työntekijälle Suomessa. (puunkorjuu, kantojen nosto, haketus, murskaus) Puuenergian osuus suomen kokonaisenergian kulutuksesta on 20 %. Metsähakkeen osuus puuenergiasta on 7 % Turveala (jäseniä 300) Vuosina 2007 ja 2008 tuotettiin Suomessa n. 15-16 milj. m 3 /vuosi (vuonna 2006 35 milj. m 3 )turvetta. Liikevaihto 2006 n.30-70 milj. (tuotanto soilla) Turveteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti n. 8300 suomalaista, joista energiaturvesektori 7300 henkeä. Suurin osa tästä työvoimasta on alan yrittäjiä sekä heidän työntekijöitään. Suomen turvevaroista on turvetuotannon piirissä alle 1 % ja suojeltuna n.12%.
Uusiutuva ja kotimainen bioenergia - mitä ja miksi? Puu Turve (hitaasti uusiutuva) Peltoenergia Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Maalämpö Bioenergia on kotimaista, paikallista raaka-ainetta ja työvoimaa hyödyntävä energiamuoto. Bioenergialla lisätään omavaraisuutta sekä vähennetään riippuvuutta tuontipolttoaineista
Bioenergiaketjut Suomessa Latvusmassan paalaus ja kantojen nosto -kotimaista -paikallista -haja-asutusalueilla -uusiutuvaa -työllistävää Lämpöä ja sähköä tuottavat CHP-laitokset käyttävät monipuolisesti kotimaisia paikallisia polttoaineita, kuten energiapuuta, turvetta, yhdyskuntien ja teollisuuden biopohjaisia kierrätystähteitä, biokaasua ja peltoenergiaa. Kuva: VTT. 6
Työllisyyttä: Turveteollisuus: -800 yrittäjää turvetuotannossa -7000 henkilöä koko teollisuuden alalla Energiapuun hankinta: -työllistävä vaikutus 770 kuljettajaa/henkilötyövuotta metsäpäässä + hakkurityössä 200 henkilöä + kaukokuljetuksessa 300 kuljettajaa -yrittäjiä, jota energiapuuliiketoiminta koskettaa, on noin 500 kpl Puunkorjuu + metsänparannus -työllistävä vaikutus noin 6000 (1500-2000 yritystä) Puun kaukouljetus -työllistävä vaikutus 3000 (8-900 yritystä) Teknologian kehitys ja tuotanto: -satoja työpaikkoja 7
Jäteliemet 51% Sivutuotteet 25% Metsähake 7% Pienkäyttö 16% Kierrätyspuu 1% 8
Puuenergialla ja turpeella isot lisäysnäkymät +30 TWh ~30% Jyrsinturve 1 kuutio = 0,900 Mwh 25 TWh = 27,7 miljoonaa m 3 Metsähake 1 kuutio = 2,125 Mwh 6 TWh = 2,8 milj. m 3 25 TWh = ~12-13 milj. m3 Huom! Puu ja turve täydentävät ja tarvitsevat toisiaan. Puu ei läheskään aina sovi ainoaksi polttoaineeksi. Metsäteollisuus supistaa bioenergian tuotannon kasvua haetaan nimenomaan metsähakkeen (latvat,oksat,kannot, pienpuut) käytön lisäyksestä. ~300% 9
Puuenergialla ja turpeella isot lisäysnäkymät Jos metsähake nostetaan tasolle 26 TWh = 13 miljoonaa kuutiometriä puuta =Suomi Hangosta Utsjoelle 3m leveä ja 3 metriä korkea pino latvusta, kantoja, pienpuuta Työvoimatarve maksimissaan voi olla jopa + 3000 henkilöä (1 työp/~4000m3) Kalustotarve voi maksimissaan olla +2250 kpl (metsäkoneita, hakkureita, autoja jne..) Kerrannaisvaikutus 1,5 2 -kertainen Paljon liiketoimintamahdollisuuksia 10
Puuenergian ja turpeen työllistävyys Etelä-Pohjanmaalla htv turvetuotanto, suorat työpaikat 600 metsäenergia, suorat työpaikat 220 peltoenergia, raaka-aineen 3 tuotanto kone- ja laitevalmistus, suorat 1200 työpaikat lämmöntuotanto, suorat työpaikat 110 lämmöntuotantoyksiköissä yhteensä 2133 Lähde: Etelä-Pohjanmaan energiastrategiastrategia Yrityskartoitus Anne Matilainen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.11.2007 11
Välillinen vaikutus 1,4-kertainen Lähde: Keski-Suomen Bioenergiastrategia 12
Kuntatason toimet: Omat lämpölaitosratkaisut kotimaisten polttoaineiden varaan Isoja voimalaratkaisuja tehty jo runsaasti (Hyvä!) Taajamien ja kiinteistöjen aluelämmityksessä vielä sijaa kotimaisille Lämmön hankintaa yrittäjävetoisin ratkaisuin Kunnan alueella olevien muiden toimijoiden isojen kiinteistöjen lämpövoimaratkaisut kotimaisten polttoaineiden varaan edistäminen, neuvonta Omakotitalojen järjestelmävaihdot ; öljystä pois kotimaiseksi Suomessa edelleen 250 000 öljylämmitteistä taloa 80 000 poltinvaihtoaika Suomessa 665 000 sähkölämmitteistä asuntoa edistämistä, neuvontaa kotimaisten polttoaineiden asiamies joka kuntaan Kaavoituksen ja luvituksen edistäminen turve ongelmissa lupien kanssa Kotimaisen energiateknologian edistäminen ; tutkimus, koulutus, tuotanto Hetkellinen pörinä ja hyörinä lähimetsissä suhtaudu siihen lämmöllä
Yrittäjävetoinen energiaraaka-aineen hankinta jo useita verkostoja ympäri Suomea, uusia syntymässä
Kotimaisen energian hyödyntäminen Case Petäjävesi: Petäjäveden kunta myi elokuussa 2003 energialaitoksen yksityisille. -vuonna 1981 valmistettu kiinteän polttoaineen kattila (teho 2 MW), -raskasöljykattila (2 MW) -kevytöljykattilat jakeluverkon varrelta (tehot 500 kw ja 1 MW) sekä -4 km lämmön jakeluverkkoa. -Asiakkaita jakeluverkon myötä tuli 50 kpl. Uudet ja nykyiset yksityiset omistajat: -Petäjäveden Osuuspankki 15 % -Kelander Arto 10 % -Suonsaari Hannu 10 % -Pekkanen Jouko 4 % -Kotimaiset Energiat Oy 10 % -Kovanen Seppo 51 %
Case Petäjävesi: -Vuonna 2004 uudet omistajat uusivat kiinteän kattilan (3,5 MW) ja -jakeluverkon varrelle valjastettiin pari pientä kevytöljykattilaa. -uutta jakeluputkea 300 metriä verkko renkaaksi. -asiakkaiden määrä on noussut kuuteenkymmeneen ja -lämmitettävät kuutiot nyt noin 250 000 m³. -Kotimaista polttoainetta laitos käyttää vuodessa 13 000-14 000 irto-m³ ja öljyä noin 100 tonnia. -Puupolttoaineena käytetään metsähaketta, jota saadaan hakkuutähteestä, rankapuusta, kannoista ja kierrätyspolttoaineista. -Ruokohelpeä hankitaan sopimusviljelijöiltä. Viljelyala on 55 ha, josta saadaan ruokohelpeä arviolta 200 tonnia (~1000 Mwh). -polttamiseen käytetään lisäksi palaturvetta.
Case Petäjävesi: Vaikutuksia: Työllisyys: *Laitos työllistää suoraan yhden monitoimihenkilön laitoksen valvonta ja ylläpito polttoaineen hankintaan ja hakkeen kuljetukseen osallistuminen *Muut työllisyys ja talousvaikutukset ovat lähinnä välillisiä polttoaineen hankinta (osto, metsätyöt, haketus, kuljetus) työllistää ympäröivällä alueella. *Yrittäjien välinen verkostoituminen lisääntynyt
Case Petäjävesi: Vaikutuksia: Kunta *Pääoma ja työvoima vapautuminen kunnalle tyypillisempiin ja soveltuvampiin toimiin. *Kunta vapautuu myös lämmitysjärjestelmän kehittämisestä. *Lämpöä tuotetaan asiakkaille kilpailukykyisemmällä hinnalla kuin mihin kunnan toimesta pystyttäisiin. Metsät *Petäjäveden metsät hyvässä (ja siistissä) kasvukunnossa *Pellonreunojen pusikoitumista voitu estää viihtyisyys, maatalous Ongelmia (yksityistämisessä) *Yksityinen omistus lämmön hinnan nousu kustannusten takia koetaan yrittäjän ahneudeksi