TURUN HOVIOIKEUS Muutoksenhaku Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomioon riita-asiassa 04/1278, 19.5.2004 takaisinsaanti konkurssipesään 03/2413. Kantaja Valittaja Taka-Hattelmalan Hoitotarvike Oy:n konkurssipesä c/o VT Markku Raimi Raatihuoneenkatu 8 13100 HÄMEENLINNA puh. 03-626210 fax 03-6262111 Anna-Liisa Yli-Kovero c/o Tapio Yli-Kovero Torikatu 27 13130 Hämeenlinna puh 050-61331 fax 019-754433 Tapio.Yli-Kovero@saunasite.com Asia Takaisinsaanti konkurssipesään Vaatimukset: Vaadimme koko tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä sekä jäljempänä eritellyn korvauksen oikeudenkäyntikuluista laillisine korkoineen. 1
Perustelut: 1. Kyseessä oli saatavien maksaminen Tapio Yli-Koverolle, joiden perusteettomuutta ei voi käsitellä Anna-Liisa Yli-Koveroon kohdistuvassa takaisinsaantikanteessa. Tapio Yli-Kovero oli maksanut itselleen kuuluvia saamisia Anna-Liisa Yli- Koveron tilille, jolta tililtä maksettiin perheen elatukseen kuuluvia asuntolainamenoja, kuten kirjallisina todisteina esitetyistä Sampo Pankki Oyj:n tiliotteista käy ilmi. Nämä menot on kirjanpidossa kirjattu maksuiksi Tapio Yli-Koverolle, jonka saamista yhtiöltä vähennettiin vastaavilla summilla. Maksut tapahtuivat 6-22 kuukautta ennen konkurssia eikä niiden rahoittamiseen myyty yhtiön omaisuutta tai otettu velkaa vaan ne maksettiin yhtiön tulorahoituksella. Kirjaukset kirjanpitoon tehtiin asianmukaisesti maksujen suorittamisen aikaan eikä jälkikäteen konkurssin vaikutusten välttämiseksi. Työnantajajärjestöjen palkka pankkiin sopimuksessa taataan palkansaajalle oikeus saada palkkansa osoittamaansa rahalaitokseen ja osoittamalleen tilille. Tämä tili voi olla aviopuolison tili, aviopuolisoiden yhteinen tili, oma tili tai mikä tahansa muu tili. Ei mitenkään poikkeuksellista, että työnantaja maksaa palkan kahdelle tilille, esim. osan tilistä käyttelytilille ja osan tilille, josta pankki ottaa lainanlyhennykset. Yrittäjällä on yhtäläinen oikeus määrätä mille tilille maksaa itselleen tulevan suorituksen. Yritystoiminnassa ja kirjanpidossa maksusuorituksen saajan tilinomistussuhteilla ei ole mitään relevanssia. Yritys maksaa suoritukset saajan osoittamalle tilille selvittämättä millään tavalla tilin omistussuhteita. Oleellista on maksun tosiasiallinen käyttötarkoitus, joka voi olla tietyn tavaraerän maksamien, palkka tai muu korvaus. Maksu voidaan kuitata osaksi vastasaavalla ja maksaa osaksi rahalla. Kaikki tällaiset maksut ja vastasuoritukset selvitetään kirjanpidossa ja kirjataan vastaamaan maksun tosiasiallista käyttötarkoitusta. Pääsääntöisesti takaisinsaantijutuissa pyritään selvittämään maksujen tosiasiallista käyttötarkoitusta eikä vääristelemään sitä, kuten tässä kanteessa ja käräjäoikeuden tuomiossa on tehty. Kyse oli yksikäsitteisesti Tapio Yli-Koverolle kuuluvan saatavien suorittamisesta, josta johtuen niiden palauttamista konkurssipesään voidaan käsitellä ainoastaan Tapio Yli-Koveroon kohdistuvassa takaisinsaantikanteessa. Tuomionsa perusteluissa käräjäoikeus vetoaa siihen ettei Tapio Yli-Kovero ole esittänyt selvitystä saatavistaan ja oikeudestaan kyseisiin suoritukseen. Tapio Yli-Kovero ei ole ollut kanteen kohteena eikä Tapio Yli-Koverolta ole kysytty mitään hänen oikeudestaan kyseisiin suorituksiin. Tapio Yli-Koveron henkilötilin saldon seuranta ei voi mitenkään kuulua Anna- Liisa Yli-Koveroon kohdistuvan oikeudenkäynnin piiriin. Kirjanpidollisesti kyse on henkilötilistä, joka kirjanpidossa on joko taseen aktiiva- tai passiivapuolella. Jos saamispuolelle sijoitetun henkilötilin saldo muuttuu 2
velaksi, ilmenee se kirjapidossa negatiivisena saldona. Jos esimerkiksi matkalasku otetaan kirjanpitoon ennen sen maksamista, on aktiivapuolella olevan henkilötilin saldo negatiivinen, kunnes se on kokonaan maksettu. Tällaisen henkilötilin kirjauksista ei voida erottaa yksittäisiä maksuja, vaan kyse on kokonaisuudesta, jonka lopputulos on näkyvissä tilin saldossa. Kanne on hylättävä, koska kyse ei ole maksuista Anna-Liisa Yli-Koverolle, vaan maksuista Tapio Yli-Koverolle, joilla on asianmukaisesti vähennetty yhtiön velkaa Tapio Yli-Koverolle. 2. Vain omaisuuteen ja velkoihin kohdistuvat oikeustoimet ovat takaisinsaantikelpoisia - kanne ei kuulu lain soveltamisalan piiriin Takaisinsaantilaissa 1 :ssä määritellään takaisinsaantilain soveltamisala seuraavasti: "1. Soveltamisala. Kun velallisen omaisuus on luovutettu konkurssiin, voidaan velallisen omaisuutta koskeva oikeustoimi tuomioistuimen päätöksellä määräytyä peräytymään siten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä laissa säädetään oikeustoimesta, koskee myös menettelyä, järjestelyä tai muuta toimenpidettä, joka on vaikutuksiltaan oikeustoimeen rinnastettava." Liiketaloudellisesti tarkasteltuna takaisinsaanti edellyttää taseeseen kohdistuvaa toimenpidettä, joka voi olla omaisuuden lisäys tai vähennys. Takaisinsaanti ei koske yhtiön tulorahoituksen käyttöä, koska tulorahoitus ei ole omaisuutta, vaan yhtiön tavanomaisen toiminnan tuloksena saatujen varojen käyttöä tavanomaisten menojen maksamiseksi. Tulorahoituksen käyttö ei voi olla takaisinsaannin kohteena senkään takia, että tulorahoituksen käyttö ei mitenkään voi täyttää edellytystä menettelyn sopimattomuudesta silmiinpistävällä tavalla. Jos mennään tulorahoituksen sopimattomuuden arvuutteluun, joudutaan tarkoituksenmukaisuus ja moraalikysymysten pohdintaan eli joudutaan pohtimaan sitä, onko velallinen menetellyt sopimattomasti käyttäessään rahansa esimerkiksi viinaan ja onko velallinen palauttamaan konkurssipesään viinaan käyttämänsä rahat. Ainoa kuviteltavissa oleva tulorahoitukseen kohdistuva takaisinsaantiperuste voisi olla poikkeuksellisen suuren kertaluonteisen tuloerän käyttö muuhun kuin tavanomaiseen kulutukseen. Kanteen kohteena olevien Tapio Yli-Koverolle kirjattujen rahasuoritusten rahoittamiseksi ei myyty yhtiön omaisuutta eikä otettu yhtiölle velkaa, vaan kyse oli tavanomaisista maksuista, jotka rahoitettiin tulorahoituksella. Hallituksen esityksessä takaisinsaantilaiksi ei sanallakaan mainita, että takaisinsaantilaki koskisi muita kuin omaisuuteen liittyviä oikeustoimia. Perusteluissa ei sanallakaan mainita, että tulorahoituksen käyttöön voitaisiin kohdistaa takaisinsaantivaateita. 3
Takaisinsaantilain soveltamisalan määrittely koskemaan vain omaisuuteen kohdistuvia oikeustoimia on niin selvä ja yksikäsitteinen, ettei sitä ole oikeuskirjallisuudessa edes pohdittu ja asiasta ei ole KHO:n päätöksiä. Edellä esitetyn perusteella anne on hylättävä, koska kanne ei kuulu takaisinsaantilain soveltamisalan piiriin. 3. Maksuilla ei ollut syy-yhteyttä konkurssiin Kyseiset maksut 500,56 euroa, 650,00 ja 800,00 euroa yhteensä 1.9054, 56 euroa maksettiin 6-20 kuukautta ennen konkurssia yhtiön tulorahoituksesta. Hallituksen esityksessä takaisinsaantilaiksi oikeustoimen ja velkojille vahinkoa aiheuttaneen menettelyn välillä tulee olla riittävä syy-yhteys. Kyseessä olevien suoritusten rahallisen pienuuden ja ajallisen etäisyyden takia niillä ei voi syyyhteyttä paljon myöhemmin tapahtuneeseen konkurssiin ja syy- yhteyttä ei voi mitenkään pitää riittävänä tai ilmeisenä. Edellä esitetyn perusteella anne on hylättävä. 4. Saaja ei ollut vipillisellä mielellä ja kyse oli osuudesta perheen elatukseen osallistumisesta Takaisinsaantilain ja sen perustelujen mukaan perheen elatukseen käytetyt tavanomaiset maksut eivät ole takaisinsaantikelpoisia. Perusteluissa mainitaan, etteivät elatukseen käytetyt menot ole takaisinsaantikelpoisia, vaikka niiden rahoittamiseksi olisi myyty omaisuutta tai otettu lisää velkaa. Kantajan todisteena olevien Sampopankin tiliotteista näkyy, että suoritukset käytettiin perheen asuntoon kohdistuviin asuntolainamenoihin, joiden määrää 557,30 euroa kuukaudessa ei voi mitenkään pitää ylisuurena. Anna-Liisa Yli-Kovero ei mitenkään olla vilpillisellä mielellä, koska hän ei ollut tietoinen mistään omaisuuden myynnistä tai lisävelan nostosta, koska tällaista ei ollut tapahtunut. Anna-Liisa Yli-Kovero ei mitenkään voinut tietää, että Tapio Yli-Koveron osallistuminen perheen elatusmenojen rahoittamiseen olisi ollut sopimatonta, saati sitten ilmeisen sopimatonta. Kukaan muu kuin kantaja ja Hämeenlinnan käräjäoikeus ei ole julkisesti pitänyt molempien aviopuolisojen osallistumista perheen elatukseen sopimattomana. Yleisen mielipiteen mukaan molempien aviopuolisojen osallistuminen perheen elatukseen on suositeltavaa eikä suinkaan sopimatonta. 5. Takaisinsaantilaki on laadittu myös velallisten suojelemiseksi Takaisinsaantilain perusteluissa sanotaan lakia tarpeelliseksi myös velkojien suojelemiseksi pesänhoitajien mielivaltaa vastaan, missä mielessä perusteluissa korostetaan mm., -takaisinsaantikanteiden on kohdistuttava oikeustoimiin, jotka on tehty konkurssin vaikutusten välttämiseksi, 4
-menettelyn on oltava sopimatonta ilmeisellä tavalla -syy-yhteyden on oltava riittävä -läheisiä koskevien pitempien takaisinsaantiaikojen takia olisi riittävää, jos läheinen saattaa todennäköiseksi vilpittömän mielensä (HE s. 49) - lainsäätäjän tarkoitus tulee ilmi mm. kohtuuttomaa palkkaa koskevassa esityksen kohdassa: "Tarkoitus on, että ehdotettua säännöstöä sovellettaisiin vain silloin, kun työpanoksen ja siitä annetun vastikkeen välinen epäsuhde on ilmeinen. Säännöksellä ei siis pyritä siihen, että pesänhoitajat järjestelmällisesti selvittäisivät kunkin palkan maksun asianmukaisuuden, vaan että sitä sovellettaisiin lähinnä vain silmiinpistävissä tapauksissa." (HE s. 28). Hämeenlinnan käräjäoikeuden päätös paitsi että se ei perustu lakiin ei ole lain hengen mukainen ja edesauttaa pesänhoitajan Tapio Yli-Koveroon kohdistuvaa kiristyksen luonteista vainoamista. Pesänhoitaja Raimi on nostanut ko. konkurssiin kohdistuvia kanteita seuraavasti. -Tapio Yli-Kovero, ei kanteita -Tahot, joille yhtiön omaisuus myytiin tai joille maksettiin omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla, ei kanteita -Anna-Liisa Yli-Kovero, oheinen kanne -Emmi Yli-Kovero, Tapio Yli-Koveron tytär Kanne takaisinsaannista koskien Suomen Kylmäpussi Oy:n maksamaa Emmi Yli-Koveron opiskelija-asunnon vuokraa 1500-1800 mk kuussa, joka vuokranmaksu alkoi vuonna 1999 Emmi Yli-Koveron (tuolloin 16 v) päästyä opiskelemaan Kallion Ilmaisutaidon Lukion multimedialinjalle. Vuokran vastineeksi Emmi Yli-Kovero ylläpiti internet sivustoja ja atk:ta. -Saunasampo Oy Kanne takaisinsaannista koskien korvausta Suomen Kylmäpussi Oy:n hallintopalveluista 1.000 euroa kuukaudessa. Hallintopalvelut sisälsivät myynnin, viennin, tilusten vastaanoton, laskutuksen, kirjanpidon, materiaalipalvelut. Suomen Kylmäpussi Oy:llä ei ollut yhtään toimihenkilöä ko. asioiden hoitamiseksi. Korvausta 1.000 euroa kuukaudessa ei pidetty edes kohtuuttomana vaan peräti aiheettomana. Jos Hämeenlinnan käräjäoikeuden linja saa lainvoiman, voivat pesänhoitajat mielivaltaisesti kiristää velallisilta takaisinsaanteja, koska mahdolliset oikeudenkäyntikulut ovat suuremmat kuin vaatimus. Todiselu: Käräjäoikeudessa esitetty kirjallinen todistelu. Vaatimukset: Vaadimme tuomion kumoamista kokonaisuudessaan ja kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan. 5
Vaadimme kantajaa korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 :n 3 momentin mukaisine korkoineen 19.6.2004 alkaen.. Oikeudenkäyntikulut tähän mennessä: 1. Vastaus kanteesen käräjäoikeudessa 21.10.2003 mennessä Tapio Yli-Koverolle aiheutuneesta työstä 15 h a 100,00 euroa = 1.500,00 +asiaan liittyvä juridinen konsultointi, sis alv 1.098,00 2. Asianajatoimisto Pekka Romon lasku 19.5.2004 sis. alv. 2.074,00 3. Valituksen laadinta hovioikeuteen Tapio Yli-Koveron työ 16 h a' 100,00 1.600,00 yhteensä 6.272,00 Hämeenlinnassa 16.6.2004 Anna-Liisa Yli-Kovero Laatija Tapio Yli-Kovero 6