vuosikatsaus 2009
Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * 200 000 60 000 150 000 100 000 50 000 40 000 30 000 50 000 20 000 10 000 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Myyntituottojen jakautuminen 1 000 * Liikevoiton jakautuminen 1 000 * 200 000 60 000 150 000 100 000 50 000 40 000 30 000 50 000 20 000 10 000 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkön myynti Polttoaineen myynti Sähkön siirto Höyryn myynti Lämmön myynti Muut myyntituotot 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkökauppa Lämpökauppa Siirto ja urakointi Polttoainekauppa Investoinnit 1 000 * Henkilöstömäärä* 50 000 400 40 000 30 000 20 000 10 000 300 200 100 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 * Oulun Energian, Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n luvut yhteensä sisäiset liiketoiminnot eliminoituina. Vuoden 2009 ja 2008 luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Luvut ovat tilintarkastamattomia. 2
vuosikatsaus 2009 Oulun Energia -konserni ylitti tavoitteensa Talouden toimintaympäristö ja olosuhteet olivat vuonna 2009 vaikeat. Tästä huolimatta Oulun Energia -konserni menestyi viime vuonna hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Konsernin liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan noin 200 miljoonassa eurossa. Liikevoitto putosi ennakoidusti edellisen vuoden 46,2 miljoonasta 33,5 miljoonaan euroon ja ylijäämä 27 miljoonasta 11 miljoonaan euroon. Oulun kaupungin omistama energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, jakelun ja myynnin sekä näihin liittyvät erilaiset palvelut. Pohjoinen voima on Oulun Energia -konsernin toiminnassa keskeisellä sijalla. Se tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisten ja yritysten käyttöön sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyödyksi. Konserniin kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Oulun Energia -konsernin keskeiset tunnusluvut* 2009 2008 Liikevaihto (milj. euroa) 200,0 199,8 Liikevoitto (milj. euroa) 33,5 46,2 Investoinnit (milj. euroa) 47,3 30,3 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,56 0,57 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,09 0,13 Henkilöstön määrä 357 351 Asiakkaiden määrä 2009 2008 Sähkönmyynti 135 029 135 000 Sähkönsiirto omassa verkossa 87 521 85 600 Kaukolämpö 7 913 7 483 Höyry 3 3 *Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. 3
4
vuosikatsaus 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto 3 Toimitusjohtajan katsaus 6 Pohjoista voimaa oman alueen luonnonvaroista 8-11 Talouden taantuma ja puute polttoaineesta toivat haasteita 12-15 Energiaa asiakkaille luotettavasti ja tehokkaasti 16-19 Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20-23 Oulun Energia 24-29 Oulun Sähkönmyynti Oy 30-33 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 35-37 Turveruukki Oy 38-39 Taloudelliset tunnusluvut 41-53 5
Toimitusjohtajan katsaus Vahva suoritus hankalissa olosuhteissa Vuosi 2009 oli Oulun Energia -konsernille lähtökohdiltaan ja toimintaympäristöltään hankala. Maailmanlaajuisesta talouslamasta johtuen sähkön kysyntä ja markkinahinta asettuivat selvästi aikaisempaa alhaisemmalle tasolle. Hinta laski edellisen vuoden 45 eurosta megawattitunnilta 35 euroon megawattitunnilta eli yli 22 prosenttia. Tämä vaikutti konsernin kaikkiin osiin ja sen koko toimintoketjuun raaka-aineiden tuotannosta aina loppuasiakkaille tapahtuvaan myyntiin asti. Lisähaasteen toi vielä vaikeaksi osoittautunut puute turvepolttoaineesta, jonka käyttö laski 27 prosenttia. Toisaalta Oulun Energia -konserni jota johdettiin entistäkin tiiviimmin yhtenä kokonaisuutena pystyi viime vuonna osoittamaan vahvuutensa. Vaativista olosuhteista huolimatta se menestyi hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Kaupunginvaltuustossa syksyllä 2008 hyväksyttyä talousarviota jouduttiin tarkistamaan jo lokakuussa 2008 polttoaineiden saantiongelmien ja hintojen nousun vuoksi ja toisen kerran kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä huhtikuussa 2009. Konsernin ylijäämä putosi edellisen vuoden 27 miljoonasta eurosta ennakoidusti 11 miljoonaan euroon. Oulun Energiaa ovat kiusanneet vuosien 2007 ja 2008 huonot turvekesät. Ne hankaloittivat olennaisesti tuotantoa myös viime talvena. Turvevarastot olivat tyhjät, joten Toppilan voimalaitokselle oli löydettävä korvaavia polttoaineita sähkön ja kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi. Toppilaan hankittiinkin puuta paitsi lähialueelta ja muualta Suomesta myös Baltiasta ja Yhdysvalloista. Jopa Ghanasta tuotiin poltettavaksi yksi laivalastillinen palmunsiemenen kuoria. Näin onnistuttiin loppujen lopuksi pitämään Oulu ja sen lähialueet lämpimänä. Puun määrä ja osuus Oulun Energian polttoaineista nousi paljon suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Pitemmälläkin tähtäimellä on tavoitteena puun käytön huomattava lisääminen. Puusta jouduttiin maksamaan varsin korkea hinta, mutta toisaalta päästöoikeuksia tarvittiin aikaisempaa vähemmän. Puun polttamisessa vapautuu hiilidioksidia, mutta kasvaessaan puu puolestaan sitoo sitä. Tämän vuoksi sen polttaminen 6
vuosikatsaus 2009 ei vaadi päästöoikeuksia. Kaiken kaikkiaan Oulun Energian hiilidioksiditase oli viime vuonna parempi kuin kertaakaan Toppila 2:n valmistumisen jälkeen. Kesän 2009 turvetuotanto oli kohtuullinen. Oulun Energia halusi kuitenkin varmistaa, että polttoaineesta ei enää jatkossa tule puutetta. Siksi se investoi lähes kaksi miljoonaa euroa Toppilan voimalaitoksen muutostöihin ja kivihiilen varastointialueen rakentamiseen Vihreäsaaren satamaan mahdollistaakseen kivihiilen käytön voimalaitoksessa. Kivihiiltä on markkinoilla aina saatavana ja se kestää toisin kuin turve tai hake pitkänkin säilytyksen. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kuuluu nykyisin kaikille. Energiayhtiöiden tehtävänä on lisäksi ohjata asiakkaitaan energian järkevään käyttöön ja neuvoa sen säästämisessä. Oulun Energia on monin tavoin mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä: Se on jo nyt yksi Suomen suurimmista tuulisähkön tuottajista PVO-Innopowerin osakkuutensa kautta ja osallistuu myös vahvasti tuulivoiman lisärakentamiseen. Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jatkuvasti kasvattamaan. Jätevoimalaitoksen valmistuttua vuonna 2012 ryhtyy Oulun Energia käyttämään hyödyksi jätteiden sisältämää energiaa sähkön ja lämmön tuotannossa. Samalla leikkaantuvat merkittävästi kaatopaikoilta vapautuvien kasvihuonekaasujen päästöt. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Toppilan voimalaitoksessa puolestaan parantaa huomattavasti tuotannon ja polttoaineiden käytön tehokkuutta. Edullista yhteistuotantoa on voitu lisätä ulottamalla kaukolämmön toimitus Toppilasta Haukiputaalle ja Oulun lentoasemalle Oulunsaloon. Tämä vuosikatsaus on viimeinen, jonka tekemiseen osallistun. Jään kesällä eläkkeelle toimittuani Oulun Energian toimitusjohtajana hieman yli kaksikymmentä vuotta. Tätä ennen työskentelin toisen parinkymmenen vuoden jakson eri tehtävissä sähköyhtiöiden ja energiateollisuuden parissa. Energia-ala on vuosien mittaan kokenut perusteellisen mullistuksen. Monopoli- tai oligopolitilanteesta se on siirtynyt avoimeen kilpailuun ja markkinatalouteen. Oulun Energian tehtävänä ja tavoitteena on ollut hyödyntää markkinoiden vapautumista ei vastustaa sitä. Tämä on myös parhaiten palvellut Oulun Energian asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Oulun Energialla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan oma vahva identiteettinsä, joka kiteytyy pohjoista voimaa -henkeen: hyvinvoinnin luomiseen omalle alueelle, sen raaka-aineiden hyödyntämiseen sekä elämiseen pohjoisen ihmisten ja yritysten rinnalla. Kiitän asiakkaita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja omistajia viime vuodesta. Kiitän kaikkia myös sujuvasta ja miellyttävästä yhteistyöstä toimitusjohtajuuteni aikana. 7
Toppilan voimalaitos on Oulun Energian tärkein sähkön ja lämmön tuottaja. Presidentti Urho Kekkonen tutustui vuoden 1977 joulukuussa vastikään valmistuneeseen voimalaitokseen. Laitoksen toimintaa esitteli Antero Kyllönen. Vuonna 1995 laitos vielä laajeni, kun Toppila 2 -voimalaitos valmistui. 8
Luonnosta voimaa vuosikatsaus 2009 Pohjoista voimaa oman alueen luonnonvaroista Oulun Energian tuotanto perustuu pohjoissuomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Turve on sen energialähteistä selvästi tärkein, mutta puun merkitys on vahvassa kasvussa. Turpeen ja puun lisäksi Oulun Energia käyttää tuotannossaan vettä, tuulta, biokaasua ja pian myös jätettä. Oulun Energia jalostaa pohjoisen luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi. Se hyödyntää niitä ympäristöä säästäen ja pyrkii jatkuvasti lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Keskeisin energialähde Oulun Energialle on turve. Turpeen huono saatavuus ja heikko laatu ovat kuitenkin supistaneet sen energiakäyttöä viimeisten vuosien aikana. Sateisten kesien vuoksi turpeen tuotanto ei ole vastannut tarvetta, eikä sitä ole myöskään ollut riittävästi varastoissa. Turvepula haittasikin vuonna 2009 olennaisesti Oulun Energian tuotantoa. Turvetta kului Oulun Energian tuotannossa vuonna 2009 noin 1 600 gigawattituntia. Pudotus edellisen vuoden 2 188 gigawattituntiin verrattuna on 26,9 prosenttia. Vaikka turpeen merkitys on pienentynyt, on se silti pysynyt ja pysyy jatkossakin oululaisen sähkön ja lämmön tärkeimpänä lähteenä. Viime vuonna sen osuus Oulun Energian oman tuotannon energialähteistä oli noin 59 prosenttia. Kaikki Oulun Energian käyttämä turve tulee Pohjois-Suomesta. Näin se on todellista lähienergiaa. Oulua ympäröivän alueen työllisyyden ja talouden kannalta turpeella on suuri merkitys. Vuosittain Oulun Energian hankkima turve tuo alueelle arvioiden mukaan 20-25 miljoonan euron tulovirran. Päästöoikeuskaupassa turpeen asema on varsin huono, koska sitä poltettaessa laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat nykyisten sääntöjen mukaan suuret. Turve on myös luokiteltu uusiutumattomaksi energialähteeksi. Sen polttaminen vaatii enemmän päästöoikeuksia kuin öljyn tai kivihiilen. Toisaalta esimerkiksi raskaaseen polttoöljyyn tai kivihiileen verrattuna turve on vähärikkistä. 9
Luonnosta voimaa Turpeen tuotannon kannalta kesä 2009 oli Pohjois-Suomessa kohtuullinen jopa pitkäaikaista keskiarvoa parempi. Oulun Energia -konserniin kuuluvan Turveruukin tuotanto onnistui hyvin ja ylsi noin 2700 gigawattituntiin. Kahtena edellisenä kesänä sateet haittasivat tuotantoa, eikä turvetta ollut riittävästi myöskään varastoissa. Nyt Turveruukin keräämä määrä on suurempi kuin yhtiön kahden edellisen kesän tuotanto yhteensä. Hyvin sujunut tuotantokausi varmisti sen, että turvetta jäi myös ylivuotiseen varastoon. Tämä on tärkeää turpeen toimitusvarmuuden kannalta. Turveruukki toimittaa turpeen lisäksi kasvavia määriä puuenergiaa, jonka osuus sen liikevaihdosta oli noin kolmannes. Yhtiö toimittaa polttoaineita Oulun Energian ohella noin kahdellekymmenelle yhdyskuntien ja teollisuuden laitokselle. Tuotannossa syntyvä kasvu- ja kuiviketurve menee lisäksi lähinnä maatiloille ja Keski-Eurooppaan. Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jo usean vuoden ajan määrätietoisesti kasvattamaan. Puu vähentää riippuvuutta turpeesta, on ympäristöystävällistä eikä sen polttaminen vaadi päästöoikeuksien hankkimista. Puun palaessa vapautuu hiilidioksidia, mutta tämän korvaa puun nopea uusiutuminen ja kyky sitoa hiilidioksidia kasvaessaan. Viime vuonna Oulun Energia käytti puuta erittäin paljon, peräti 836 gigawattituntia. Luku on lähes 81 prosenttia edellisvuotta suurempi. Puun osuus energialähteenä kasvoi hiukan yli 30 prosenttiin. Poikkeuksellisen korkeiden lukujen taustalla on pitkäjänteinen toiminta puun hyödyntämisen lisäämiseksi, mutta myös turvepula, joka pakotti löytämään korvaavia polttoaineita. Parin viime vuoden kokemus osoittaa, että puupolttoainetta on mahdollista saada suuria määriä varsinkin mikäli hankinnan ulottaa riittävän laajalle ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ongelmana on turvetta korkeampi hinta ja pitkät kuljetusmatkat. Oulun Energia pyrkii hankkimaan puupolttoaineensa mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Suomen alueelta. Aikaisemmin suurin osa poltettavasta puusta on ollut erilaisia sahojen sivutuotteita. Suoraan metsästä saatavan aineksen osuus kuitenkin kasvaa ja on nyt jo yli puolet kokonaispuumäärästä. Vesi on Oulun Energialle edelleen tärkeä energialähde. Se tuotti vuonna 2009 veden voimalla sähköä omassa Merikosken voimalaitoksessaan noin 191 gigawattituntia ja Lapin Sähkövoima Oy:n osakkaana Kemijoen laitoksissa noin 11,5 gigawattituntia. Näin vesivoiman osuus Oulun Energian omien ja osakkuusvoimalaitosten sähköntuotannosta oli 17,5 prosenttia. Edellisvuonna vesivoiman määrä ja osuus olivat vielä selvästi suuremmat, koska runsaat sateet kirittivät luvut poikkeuksellisen isoiksi. Vesivoima on saasteetonta, eikä aiheuta ilmaston lämpenemistä. Sen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä jokien rakentamiseen ja vesistöjen säännöstelyyn. Tuulivoiman hyödyntäjänä Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista. Sen osuus koko maan tuulivoimakapasiteetista on nyt noin 7 prosenttia. Oulun Energia ei itse suoraan tuota tuulisähköä, vaan osallistuu sen tekemiseen osakkaana tuulivoimaan erikoistuneessa PVO-Innopower Oy:ssä. Osakkuus antaa Oulun Energialle mahdollisuuden olla mukana jatkuvasti suuremmiksi kasvavissa tuulivoimahankkeissa. Oulun Energian tavoitteena onkin edelleen lisätä tuulivoiman tuotantoa. Yhdessä PVO-Innopowerin kanssa se muun muassa parhaillaan selvittää suuren tuulivoimapuiston rakentamista Oulun ja Haukiputaan edustan merialueelle. Puisto koostuisi jopa 162 tuulivoimayksiköstä, joiden yhteenlaskettu teho voisi olla 500-800 megawattia. Parhaillaan on käynnissä tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi. PVO-Innopowerin osakkaana Oulun Energia osallistuu tuulisähkön tuottamiseen Oulun Vihreäsaaressa, Oulunsalon Riutunkarissa, Kemin Ajoksessa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa. Biokaasua Oulun Energia käyttää höyryn tekemiseen Oulun yliopistollisen sairaalan alueella sijaitsevassa lämpölaitoksessaan. Höyryä tarvitsevat omiin tarkoituksiinsa pääasiassa Oulun Keskuspesula Oy ja yliopistosairaala. Vaikka biokaasun osuus energialähteistä onkin varsin pieni, on sen hyödyntäminen ympäristömielessä erittäin järkevää. Kaasu otetaan talteen Ruskon kaatopaikalla ja johdetaan lämpölaitokseen seitsemän kilometriä pitkän putken avulla. Näin pienennetään kaatopaikalta ilmaan pääsevien haitallisten kaasujen määrää. 10
vuosikatsaus 2009 Jätteiden hyötykäyttö ottaa Oulussa pitkän askelen eteenpäin, kun Oulun Energian jätevoimalaitos aloittaa toimintansa. Laitoksen varsinaiset rakennustyöt alkavat suunnitelmien mukaan kesällä 2010 ja kaupalliseen käyttöön se on valmis kaksi vuotta myöhemmin. Jätevoimalaitos jalostaa vuosittain noin 120 000 tonnia jätettä energiaksi, joka hyödynnetään sähkönä ja lämpönä sekä Kemiran tehtaalla höyrynä. Kaiken varalta Oulun Energia myös rakensi kesällä 2009 Toppilan voimalaitokselle valmiudet käyttää poikkeustilanteissa kivihiiltä. Tavoitteena on varmistaa, ettei mahdollinen puute turpeesta vaikeuta ihmisten kannalta olennaisen tärkeiden hyödykkeiden sähkön ja lämmön tuotantoa. Lämmönhankinta GWh Sähkönhankinta GWh 2 000 2 500 1 500 1 000 500 2 000 1 500 1 000 500 2005 2006 2007 2008 2009 Toppila Lämpökeskukset Ostot 2005 2006 2007 2008 2009 Toppila Merikoski Osuudet Ostot Turpeen tuotanto 1000 m 2 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 2005 2006 2007 2008 2009 11
Oulun kaupunginvaltuusto teki päätöksen Merikosken voimalaitoksen rakentamisesta vuoden 1939 elokuun alussa. Rakennushanke oli kaupungin historian suurin. Sotien vuoksi voimalaitos valmistui lopullisesti monien vaiheiden jälkeen vasta vuonna 1954. Merikoskella on ollut ja on edelleen suuri merkitys Oulun Energialle puhtaan vesivoiman tuottajana. 12
Raaka-aineista energiaa vuosikatsaus 2009 Talouden taantuma ja puute polttoaineesta toivat haasteita Ulkoiset olosuhteet heijastuivat vahvasti Oulun Energian toimintaan vuonna 2009. Taantuma vähensi sähkön kysyntää ja pudotti sen hintaa markkinoilla. Sateisten kesien seurauksena Toppilan voimalaitos ei puolestaan saanut riittävästi pääpolttoainettaan turvetta ja laitokselle jouduttiin hankkimaan korvaavia polttoaineita. Sähkön tuotanto pieneni, mutta kaukolämpöä syntyi hieman edellisvuotta enemmän. Toppilan voimalaitos on Oulun Energian suurin tuotantolaitos. Se vastaa valtaosasta Oulun Energian sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Laitos myös käyttää enemmän turvetta kuin mikään muu yksikkö Euroopassa. Viime vuonna se tuotti sähköä 644 gigawattituntia ja lämpöä 1 433 gigawattituntia. Sähkön tuotanto oli selvästi edellistä vuotta pienempää ja lähes 48 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2006. Lämmöntuotanto oli puolestaan Toppilan voimalaitoksen historian suurin. Voimalaitoksen ensimmäinen yksikkö otettiin käyttöön vuonna 1977, toinen vuonna 1995. Viime vuonna vanhemman yksikön generaattori peruskunnostettiin. Lisäksi Toppilaan rakennettiin pellettisiilo ja siihen liittyvät syöttölaitteet. Pelletillä pyritään korvaamaan öljyn käyttö häiriöja huippukuormatilanteissa. Ykkösyksikkö on vastapainelaitos, joka tekee aina sekä lämpöä että sähköä. Lämpöä se tuottaa 130 140 ja sähköä 65 megawatin teholla. Kakkosyksikkö voi toimia joko yhdistetyssä sähkön ja lämmön tai pelkästään lauhdesähkön tuotannossa. Yhdistetyssä tuotannossa se jauhaa lämpöä 180 ja sähköä 105 megawatin teholla. Lauhdetuotannossa yksikkö tuottaa pelkästään sähköä noin 125 megawatin teholla. 13
Raaka-aineista energiaa Kivihiilen käyttämiseen polttoaineena luotiin Toppilan voimalaitoksessa valmiudet viime vuonna, koska turpeen saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Laitoksen kakkosyksikköön asennettiin hiilen vastaanotto- ja syöttölaitteet sekä kiertokaasupuhallin. Lisäksi lähellä sijaitsevaan Vihreäsaaren satamaan tehtiin kivihiilen varastoimista varten hiilikenttä laskeutusaltaineen ja viemäröinteineen. Investoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. Vihreäsaaren hiilikenttää voidaan käyttää myös puupolttoaineen väliaikaiseen varastointiin. Kivihiili on Oulun Energialle varapolttoaine poikkeustilanteita varten. Sitä käytetään, mikäli turpeen saatavuus vakavasti häiriytyy. Kivihiili sopii hyvin tähän tarkoitukseen, koska sitä on aina tarjolla kansainvälisillä markkinoilla ja se kestää hyvin pitkääkin säilyttämistä. Oulun Energialla on ympäristölupa 50 000 tonnin varastoimiseen. Varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin tehostaa myös Oulunsuuhun valmistunut raskasöljykäyttöinen vara- ja huippulämpölaitos. Merikosken vesivoimalaitos Oulun keskustan kupeessa on tuottanut sähköä jo runsaan kuudenkymmenen vuoden ajan. Vuosien mittaan perusteellisesti kunnostetun ja uusitun laitoksen teho on nykyisin 41 megawattia. Uusiutuvalla, puhtaalla ja kotimaisella vesivoimalla on Oulun Energialle edelleen suuri merkitys. Sen määrä ja osuus toki vaihtelevat vuosittain vesitilanteesta riippuen. Viime vuonna laitos teki sähköä jokseenkin keskivesivuoden mukaisen määrän eli noin 191 gigawattituntia. Määrä oli oleellisesti pienempi kuin edellisvuonna, jolloin hyvä vesitilanne siivitti Merikosken ennätysvauhtiin. Tuottamansa sähkön Oulun Energia myy pohjoismaisille sähkömarkkinoille ja Oulun Sähkönmyynti Oy:lle. Markkinatilanne ja polttoainetoimitusten vaikeudet asettivat haasteita Oulun Energian taloudelliselle tulokselle, mutta hintasuojauksen ansiosta pystyttiin kuitenkin sopeutumaan markkina- ja tuotantotilanteen muutokseen. Sähkömarkkinoihin vaikutti vuonna 2009 suuresti yleinen taloustilanne. Taantuma ja finanssikriisi pudottivat sähkön kysyntää ja hintaa. Suomen sähkönkäytön noin yhdeksän prosentin lasku joka johtui lähinnä teollisuuden pienentyneestä energian tarpeesta oli erittäin poikkeuksellinen. Se ennakoi muutosta, joka saattaa jäädä pysyväksi: sähkön hintaa toki määrittävät edelleen lähinnä vesitilanne ja polttoaineiden hinnat, mutta yhä suurempi merkitys on talouden suhdanteilla. Sähkön spot-hinta pysytteli koko vuoden ajan varsin tasaisena. Hinnan keskiarvo asettui noin 35 euroon megawattitunnilta. Vielä edellisenä vuonna se oli noin 45 euroa megawattitunnilta. Markkinakehitystä kuvaavat hyvin ne finanssituotteiden hinnat, joilla kauppaa käytiin vuoden 2010 sähköstä. Korkeimmillaan jonkin verran yli 40 euroa megawattitunnilta hinta oli aivan vuoden alussa ja lopussa sekä alkukesällä. Alhaisimmilleen eli noin 28 euroon megawattitunnilta hinta painui kevättalvella. Samaan aikaan myös talouden lama oli syvimmillään. Sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta vuosi 2009 oli ongelmallinen. Joulukuun 17. päivänä koettiin jyrkkä hintapiikki, jonka kaltaisia ei kehittyneillä markkinoilla pitäisi esiintyä. Lisäksi kesällä ja syksyllä Suomen aluehinta erkaantui pitkäaikaisesti muiden Pohjoismaiden hintaa kalliimmaksi. Syynä tähän oli muun muassa siirtokapasiteetin puute Ruotsin ja Norjan välillä, mutta samanaikaiset toistuvat tuotannon rajoitukset Ruotsin ydinvoimalaitoksilla pahensivat tilannetta. Lisäkapasiteetin rakentaminen ennen kaikkea siirtoverkon pahimpiin pullonkauloihin vähentäisi siirtorajoituksia ja mahdollistaisi sähkömarkkinoiden paremman toiminnan. Myös päästöoikeuksien kysyntä ja hinta putosivat talouden alamäen myötä. Yhtä hiilidioksiditonnia koskevasta päästöoikeudesta vuodelle 2009 maksettiin alimmillaan viime vuoden maaliskuussa vain noin 7,4 euroa. Kalleimmillaan oikeuden hinta oli loppukeväällä, jolloin se oli noin 16,5 euroa. Suurimman osan vuodesta päästöoikeuden hinta vaihteli 13 ja 16 euron välillä. Edellisenä vuonna hinta pysytteli enimmäkseen 20 ja 30 euron välillä. Päästöoikeuskaupalla pyritään osaltaan vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ja hillitsemään näin ilmaston lämpenemistä. Vuonna 2009 Oulun Energia tarvitsi päästöoikeuksia noin 630 000 tonnille hiilidioksidia. Tätä edeltävänä vuonna sen 14
vuosikatsaus 2009 hiilidioksidipäästöt olivat 850 000 tonnia. Pudotus johtui sähköntuotannon pienentymisestä ja merkittävästi kasvaneesta puun hyödyntämisestä polttoaineena. Puun polttaminen ei edellytä päästöoikeuksien hankkimista. Päästövelvoitteen hoitoon voidaan käyttää myös niin sanottuja päästövähenemiä (CER). Päästövähenemiä on mahdollista hankkia muun muassa osallistumalla kasvihuonekaasupäästöjä leikkaaviin investointeihin kehitysmaissa. Oulun Energia on hankkinut päästövähenemiä suomalaisen FCF-hiilirahaston kautta. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä pyritään edistämään myös vapaaehtoisella sertifikaattikaupalla. Vesivoimalla ja bioenergialla tuotetulle sähkölle voidaan myöntää alkuperätodistus siitä, että se on tehty uusiutuvien energialähteiden avulla. Sertifikaateilla alkuperätodistuksilla käydään kauppaa EU:n sisällä. CO 2 -päästöt Sähkön hinta 2009 1 500 000 1 200 000 900 000 600 000 300 000 80 63,75 47,50 31,25 Spot-hinta Suomen aluehinta tonnia 2005 2006 2007 2008 2009 /MWh 2.1.2009 2.3.2009 11.5.2009 20.7.2009 28.9.2009 28.12.2009 50 Sähkön hintakehitys 2009 ENOYR-10 20 Päästöoikeuden hintakehitys 2009 EUADEC-09 17,5 40 15 12,5 30 10 7,5 /MWh /CO 2 tonni 2.1.2009 12.3.2009 28.5.2009 7.8.2009 16.10.2009 28.12.2009 2.1.2009 12.3.2009 28.5.2009 7.8.2009 16.10.2009 28.12.2009 15
Sähkön jakelussa pyritään häiriöt ja katkot pitämään niin vähäisinä kuin suinkin mahdollista. Sähköverkon huolto- ja rakennustöiden aiheuttamia katkoksia pystytään nykyisin välttämään muun muassa tekemällä töitä jännitteellisenä. Tämä edellyttää uusia työmenetelmiä sekä erikoisvälineitä ja -koulutusta. 16
Energiaa meille kaikille vuosikatsaus 2009 Energiaa asiakkaille luotettavasti ja tehokkaasti Sähkö ja lämpö ovat perushyödykkeitä, jotka ovat välttämättömiä niin ihmisille kuin yrityksille. Oulun Energia -konserniin kuuluvat yhtiöt toimittavat asiakkailleen sähköä ja lämpöä pohjoista voimaa edullisesti, luotettavasti ja tehokkaasti. Sähkön myynnin kannalta toimintaympäristö vuonna 2009 oli vaikea. Yllättävän syväksi painunut talouden alavire, sähkön alhainen hinta ja kysynnän heikentyminen johtivat ankaraan kilpailuun ja varsin suureen asiakasvaihtuvuuteen. Oulun Sähkönmyynti Oy on useiden pohjoista voimaa tuottavien yhtiöiden yhteinen myyntiyhtiö. Sen osakkaita ovat Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Ener- gia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy ja Tenergia Oy. Oulun Sähkönmyynnin markkinaosuus yhtiön omalla alueella pieneni jonkin verran, mutta toisaalta yhtiö onnistui hankkimaan uusia asiakkaita alueensa ulkopuolelta. Näin sen asiakkaiden kokonaismäärä pysyi jokseenkin ennallaan. Viime vuoden aikana yhtiön myymän sähkön määrä oli 1990 gigawattituntia eli 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Se toimitti sähköstä noin 41 prosenttia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n alueelle Ouluun ja Kiiminkiin, loppuosa meni muiden osakkaiden jakelualueille ja sähkömarkkinoille. 17
Energiaa meille kaikille Sähkön jakelun näkökulmasta vuosi 2009 oli yllätyksetön. Oulussa ja Kiimingissä verkkotoiminnasta vastaavan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n liittymämäärä kasvoi hienoisesti noin neljälläsadalla ja sen siirtämän sähkön määrä noin prosentilla. Yhtiön asiakasmäärä on nyt noin 87 500. Sähköä se siirsi asiakkailleen viime vuonna lähes 1 181 gigawattituntia. Sähkön jakelussa tärkeintä asiakkaiden kannalta on edullinen siirtohinta ja hyvä toimitusvarmuus. Oulun Energia Siirto ja Jakelun siirtohinnat kuuluvat Suomen edullisimpiin ja toimitusvarmuudeltaan yhtiö on parhaiden joukossa. Jo ennestään hyvällä tasolla ollutta luotettavuuttaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu pystyi viime vuonna edelleen parantamaan. Eri syistä johtuvia sähkökatkoja tosin oli lukumääräisesti hieman edellisvuotta enemmän, mutta niiden kesto lyheni. Asiakkaiden kokema haitta kokonaisuudessaan jäi näin entistä pienemmäksi. Etukäteen suunniteltujen katkojen määrää ja pituutta yhtiö on pienentänyt töiden tehokkaalla suunnittelulla ja tekemisellä mahdollisuuksien mukaan jännitteellisenä. Näin sähköjä joudutaan katkaisemaan asiakkailta yhä harvemmin. Useimmiten ulkopuolisista tekijöistä kuten myrskyistä johtuvien häiriökeskeytysten määrää se on puolestaan karsinut pienentämällä verkkonsa vikaherkkyyttä esimerkiksi maakaapeleiden osuutta ja verkon automaatiota lisäämällä. Oulun Energia Siirto ja Jakelu on panostanut voimakkaasti jakelu- ja siirtoverkkonsa parantamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Vuonna 2009 sen investoinnit nousivat yhteensä noin 9,5 miljoonaan euroon eli selvästi aikaisempaa tasoa suuremmiksi. Verkon rakentamisessa pääpaino oli Ritaharjun, Etu-Lyötyn, Alppilan ja Metsokankaan alueilla Oulussa sekä Hakomäen alueella Kiimingissä, saneerauksessa puolestaan Kastellissa ja Limingantullissa Oulussa sekä Ylikylän, Jäälin, Keskikylän ja Ponnonmäen alueella Kiimingissä. Etäluentaan siirtyminen sähkömittareiden luennassa on iso ja vielä useita vuosia kestävä hanke. Etäluettavat AMR-mittarit välittävät tiedot asiakkaiden sähkönkulutuksesta suoraan yhtiölle, eikä perinteistä mittarin lukemista paikan päällä enää tarvita. Lisäksi ne antavat tulevaisuudessa asiakkaille mahdollisuuden seurata tarkasti sähkönkulutustaan tätä varten rakennetussa palvelussa internetissä. AMR-mittarit muuttavat laskutuksen ajantasaisemmaksi ja toteutuneeseen kulutukseen perustuvaksi. Vanhat arvio- ja tasauslaskut jäävät pois. Etäluku myös parantaa asiakaspalvelua sekä sähkön ja sen jakelun laadunvalvontaa. Oulun Energia Siirto ja Jakelulla oli viime vuoden loppuun mennessä käytössä noin 22 000 etäluettavaa sähkömittaria. Kaiken kaikkiaan yhtiöllä on mittareita noin 87 500. Valtioneuvoston asetuksen mukaan mittareista 80 prosenttia on oltava etäluettavia vuoden 2013 loppuun mennessä. Urakointitoiminnan Oulun Energia Siirto ja Jakelu on jakanut sisäiseen ja ulkoiseen palvelutuotantoon. Yhtiö on Pohjois-Suomessa merkittävä sähköurakoitsija ja tarjoaa asiakkailleen niin Oulun kaupungille kuin ulkopuolisillekin sähkö-, ulkovalaistus- ja televerkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Lisäksi yhtiö rakentaa ja pitää kunnossa katuvalaistusta ja liikennevaloja. Viime vuonna huomattavia Oulun ulkopuolella toteutettuja projekteja oli muun muassa Kokkolan, Tornion ja Jyväskylän seudulla. Ulkoisten urakoiden vähentyminen ja kilpailun kiristyminen on kuitenkin väistämättä vaikuttanut palvelutuotannon liikevaihtoon. Kaukolämmön toimitusmäärää Oulun Energia kasvatti edelleen vuonna 2009. Se toimitti lämpöä asiakkailleen 1 560 gigawattituntia. Määrä on noin 5,1 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kaukolämmön tarvetta lisäsi kylmempi sää sekä asiakkaiden lukumäärän lisääntyminen. Kaukolämpö on ympäristöystävällistä, asiakkaille huoletonta ja edullista Oulussa runkoverkon alueella Suomen halvinta. Sen tekemisestä vastaa pääosin Toppilan voimalaitos tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Toppilan tuottamaa kaukolämpöä virtaa Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kempeleeseen ja nyt myös Haukiputaalle. Kiimingissä Oulun Energialla on erillisverkko. Haukiputaan Energia Oy:n kaukolämpöverkko liitettiin osaksi Oulun Energian verkkoa loppuvuodesta 2009. Verkot yhdistävä kolmetoista kilometriä pitkä lämpöputki valmistui joulukuun alussa. 18
vuosikatsaus 2009 Haukiputaan Energia oli edellisenä vuonna siirtynyt Oulun Energian omistukseen. Tällä hetkellä kaukolämmön piirissä Haukiputaalla on kunnan keskustaalue. Tavoitteena on kuitenkin jatkossa laajentaa kaukolämmön asiakasmäärää ja ulottuvuutta. Kaukolämmön piiriin tuli viime vuonna kaikkiaan hiukan yli 270 uutta asiakasta Oulun alueella ja lisäksi 250 asiakasta muun muassa Haukiputaalta, Kiimingistä ja Oulunsalosta - joukossa oli Oulun lentoasema Oulunsalossa. Kaukolämpö korvaa lentoaseman oman lämpölaitoksen ja kattaa muun muassa matkustajaterminaalin, lennonjohtorakennuksen, kunnossapitotukikohdan ja eräät muut rakennukset. Samalla varauduttiin aseman tulevaan laajentamiseen. 10 ja 20 kv: n johtojen pituus 1 000 800 600 400 200 1 200 1 000 800 600 400 200 Muuntamoiden lukumäärä (kuluttajamuuntamot mukaanluettuna) km 2005 2006 2007 2008 2009 kpl 2005 2006 2007 2008 2009 50 Kaukolämpöverkon rakentaminen Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika 1 30 0,75 20 0,5 10 0,25 km 2005 2006 2007 2008 2009 h/asiakas 2005 2006 2007 2008 2009 Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto 19
Jätteiden hyödyntämistä energiaksi on Oulussakin pohdittu jo pitkään. Vuonna 1998 todettiin, että polttokelpoista jätettä haudataan turhaan kaatopaikalle suuret määrät. Nyt, reilut kymmenen vuotta myöhemmin, Oulun Energia aloittaa sähköä ja lämpöä tuottavan jätevoimalaitoksen rakentamisen. Laitoksen on määrä valmistua syksyllä 2012. 20