Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

2011 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne 5 1.1 Ohjelman tavoitteet 5 1.2 Ohjelman liittymistilanne 5 2 Ohjelman markkinointi 7 2.1 Ohjelman markkinointitoimet 7 2.2 Ohjelman näkyvyys mediassa 7 3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat 8 3.1 Energiasuunnitelmat 8 3.2 Energiasuunnitelmien laadunvarmistus 9 3.3 Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut 10 4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut 11 4.1 Tilojen tietopaketti 11 4.2 Maatilojen energiakatselmukset 11 4.3 Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu 11 5 Seuranta 12 5.1 Seurannan merkitys 12 5.2 Seuranta tietojärjestelmällä 12 5.3 Seurantakysely tilallisille 13 6 Muuta asiaan liittyvää 15 6.1 Kansainväliset yhteydet 15 7 Yhteenveto 16 Liite 1 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti - tiivistelmä liittyneille tiloille tehdyn kyselyn tuloksista 17 1

Alkusanat Olen ollut aina tarkka maatilani energiankäytössä, enkä uskonut säästökohteita enää löytyvän. Olin väärässä, totesi vapaaehtoiseen Maatilojen energiaohjelmaan liittynyt elimäkeläinen maanviljelijä Kimmo Jokiranta. Kimmo Jokiranta on yksi tyytyväisistä Maatilojen energiaohjelmaan liittyneistä. Hyvän ohjelman palveluista nauttivia on vielä valitettavan vähän. Tämä kuulunee aina uuden ohjelman alkukäynnistykseen. Kuluneena vuonna on tiedotusta ja markkinointia vahvistettu sekä sovittu ja tarkennettu eri osapuolien vastuita. Yleistiedotuksen lisäksi on luotu valmiuksia tilakohtaiseen markkinointiin. Maatilojen energiaohjelman mukaisia tilakohtaisia palveluja tuottavat energiasuunnittelijat ovat kärkijoukkona myymässä viljelijöille energiatehokkuutta lisäävää tietotaitoa. Viljelijät eivät nykyisillä energianhinnoilla ole mitään energiatuhlareita. Moni ohjelmassa mukana olematon kokee, ettei paljon pihistettävää ole. Miksi liittyä? Liityttyään Maatilojen energiaohjelmaan Kimmo Jokirannan tavoin he ovat yllättyneitä miten paljon pieniä tehostamiskeinoja tilalta kuitenkin löytyy. Kimmon sanoin: Energiasuunnittelija ei tule pelkästään esittämään hehkulampun vaihtoa energiansäästölamppuun, vaan pohtii tilan toiminnan kokonaisuutta aina tilusvaihtoihin asti. Tehostamisesta on tullut elämäntapa MTK pitää Maatilojen energiaohjelmaa merkittävänä viljelijöille saatuna etuna. Tavoitteena on edelleen saada puolet tiloista ohjelmaan mukaan. Tavoite ei ole pelkästään tehostaa energian käyttöä, vaan myös lisätä maatilalla uusiutuvan energian käyttöä. Monelle tilalle energiayrittäjyys alkaa Maatilan energiaohjelman kannustama. Energiasuunnittelijan tekemän raportin pohjalta on hyvä jatkaa kohti haasteellista tavoitetta. Maalaistentalossa Helsingissä kesäkuussa 2012 Energia-asiamies Ilmo Mattila Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Elina Ojala Copyright Motiva Oy 2

Tiivistelmä Vuosiraportti liittyy maaja metsätalousministeriön (MMM) sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y.:n, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) r.f.:n, Kauppapuutarhaliito r.y.:n ja Puutarhaliitto r.y.:n 21.1.2010 allekirjoittamiin sopimuksiin energiatehokkuuden edistämiseksi maataloudessa. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia ohjelman toiselta sopimusvuodelta 2011. Vuosiraportti on laadittu MMM:n, Maaseutuviraston (Mavi) ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Motiva Oy toimii ohjelman operaattorina 2010 2011 sekä 2012 2013. Sopimukseen liittyneet tilat sitoutuvat liittyessään toimittamaan hallinnolle ja operaattorille tiedot toteutuneista säästötoimista. Raportissa esitetyt maatilojen tiedot perustuvat osittain Motiva Oy:n 2011 maatilallisille lähettämään seurantakyselyyn. Ohjelman toisena toimintavuotena seurantakyselyssä painotettiin tilojen ohjelman liittymisen jälkeen tehtyjä toimenpiteitä. Ensimmäisen toimintavuoden kysely toteutettiin palautekyselyn omaisesti. Vuoden 2011 aikana ohjelmaan liittyi 104 maatilaa. Liittyneitä on kaiken kaikkiaan vuoden 2011 loppuun mennessä 221 maatilaa. Vuoden 2011 aikana Motivaan palautettiin 74 energiasuunnitelmaa. Osassa palautetuista suunnitelmista tilakäynti oli tehty jo vuoden 2010 aikana. Eniten liittyneitä tiloja on lypsykarjatalouden puolelta, mutta prosentuaalisesti eniten energiasuunnitelmia ovat teettäneet lihanautojen kasvattajat (69 prosenttia liittyneistä tiloista). Liittyneiden tilojen ja suunnitelmien määrä oli selvässä kasvussa vuoden 2011 alussa. Markkinointitoimia lisättiin vuonna 2011 muun muassa Maatilojen energiaohjelman yleisesitteen ja laajempien esittelykalvojen avulla, joiden käsikirjoitus tilattiin Envitecpolis Oy:ltä. 3

Johdanto Maatilojen energiaohjelma käynnistyi 21.1.2010, minkä jälkeen tilat ovat voineet liittyä siihen. Energiaohjelma käynnistettiin, jotta päästökaupan ulkopuolisille sektoreille asetetut energiansäästötavoitteet saavutettaisiin myös maataloudessa. Maatilojen energiatehokkuutta edistetään muun muassa energianeuvonnalla sekä tilakohtaisilla energiasuunnitelmilla ja tulevaisuudessa myös energiakatselmuksilla. Ohjelman operaattori Motiva Oy vastasi vuosina 2009 2011 ja vastaa 2012 2013 monelta osin ohjelman käytännön toteuttamisesta. Motiva järjestää koulutusta energiasuunnittelijoille, laatii ja postittaa aineistoja ohjelmaan liittyneille tiloille ja energiasuunnittelijoille, avustaa Maaseutuvirastoa energiasuunnitelmien laadunvalvonnassa, osallistuu ohjelman markkinointiin sekä toimii yhteystahona eri sidosryhmien välillä. Valtio tukee energiaohjelmaan liittyneitä maatiloja energiasuunnitelman tekemisessä. Tuesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa maatilan energiasuunnitelmatuesta (1000/2009). Asetuksessa säädetään maatilojen energiaohjelmaan kuuluvan maatilan energiasuunnitelman laatimiseen myönnettävästä tuesta, jolla toteutetaan energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston energiapalveludirektiivin 2006/32/EY mukaisten energiasäästötoimien toteuttamista maatiloilla. Valmisteilla on myös valtion tukema maatilan energiakatselmuspalvelu, joka käynnistetään vuoden 2012 aikana. Ohjelman toiminnallinen tavoite on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvan energian tuotanto sekä käytön edistäminen osaksi maatilan toimintaa tai käytössä olevia tai käyttöön otettavia toimintajärjestelmiä. Maatilojen energiaohjelmalla on liittymä laajempaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään, jolla on olennainen rooli kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa (2008). Strategia vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti kattaen maatalouden lisäksi seuraavat toimialat: elinkeinoelämä (teollisuus, energia-ala, palveluala) kiinteistöala kunta-ala öljyala sekä tavara- ja joukkoliikenne. 4

1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne 1.1 Ohjelman tavoitteet Ohjelman tavoitteena on, että liittyvät tilat edustaisivat vähintään 80 prosenttia maatilatalouden energiankäytöstä. Toimialan ohjeellinen energiankäytön tehostamistavoite on yhdeksän prosenttia liittyneiden maatilojen energiankäytöstä vuonna 2016. Jotta tämä yhdeksän prosentin tavoite saavutetaan, tulee maataloussektorilla toteuttaa energiaohjelman lisäksi myös muitakin toimenpiteitä. Maatilojen vuosittainen energiankäyttö selvitettiin MMM:n tietopalvelukeskuksen Tiken tekemässä Maatalouslaskenta 2010 -tilastotutkimuksessa. Tilastotutkimuksen mukaan maatilojen energiankäyttö on noin 10 TWh vuodessa. Yksityiskohtaista maatalouden energiankäytön tilastoseurantaa on aikaisemmin tehty ainoastaan kasvihuonesektorille, joten tarkempi maatalouslaskenta selkeyttää ohjelman alkutilannetta sekä energiansäästön määrällisiä tavoitteita. 1.2 Ohjelman liittymistilanne Ohjelman kohderyhmänä ovat alkutuotantoa harjoittavat suomalaiset maatilat. Ohjelmaan liittyneitä tiloja oli 31.12.2011 mennessä 221. Tilat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1 Tilajakauma tuotantosuunnittain vuosina 2010 ja 2011. Tuotantosuunta Tilamäärä 2010, n Tilamäärä 2011, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous 37 47 84 Lihanautojen kasvatus* 18 14 32 Viljanviljely (myös viljan siemenviljely)* 17 13 30 Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) 6 8 14 Lihasikojen kasvatus 6 7 13 Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) 6 5 11 Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto 4 6 10 Muu nautakarjatalous 4 2 6 Porsastuotanto 4 0 4 Siipikarjanlihan tuotanto* 3 1 4 Kasvihuoneviljely 3 0 3 Hevostalous 1 1 2 Lammastalous 2 0 2 Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto 2 0 2 Puutarhakasvien viljely avomaalla 1 1 2 Kananmunien tuotanto 1 0 1 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) 1 0 1 Yhteensä 117 104 221 5

Eniten liittyneitä tiloja tuotantosuunnan mukaan lajiteltaessa on lypsykarjatalouden puolelta. Myös lihanautojen kasvatuksen ja siipikarjalihan tuotannon puolelta liittyneitä tiloja on useita. *) merkki taulukossa 1 tarkoittaa muutosta vuoden 2010 tietoihin. Liittyneet tilat ovat jakautuneet Suomen maakuntiin alla olevan taulukon 2 mukaisesti. Eniten liittyneitä maatiloja on Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnista. *) merkki taulukossa 2 tarkoittaa muutosta vuoden 2010 tietoihin. Taulukko 2 Tilajakauma maakunnittain vuosina 2010 ja 2011. Tilamäärä Maakunta 2010, n Tilamäärä 2011, n Tilamäärä yhteensä, n Pohjois-Karjala 16 14 30 Lappi 15 13 28 Pohjois-Pohjanmaa 9 12 21 Varsinais-Suomi 7 9 16 Päijät-Häme* 7 9 16 Uusimaa 5 11 16 Satakunta 9 5 14 Etelä-Savo 6 7 13 Pohjois-Savo 8 4 12 Pirkanmaa 7 3 10 Etelä-Pohjanmaa* 7 2 9 Kanta-Häme 6 2 8 Keski-Suomi* 4 4 8 Pohjanmaa 1 5 6 Kymenlaakso 5 0 5 Itä-Uusimaa 2 1 3 Keski-Pohjanmaa 1 1 2 Kainuu 1 1 2 Etelä-Karjala 1 1 2 Yhteensä 117 104 221 6

2 Ohjelman markkinointi 2.1 Ohjelman markkinointitoimet Maatilojen energiaohjelman eri toimijat ovat markkinoineet ohjelmaa vuoden aikana eri tavoin omien kanaviensa (esimerkiksi lehdet, uutiskirjeet), tapahtumien, koulutustilaisuuksien (muun muassa erilaisten tukihaku-, tilacase- ja energiasuunnittelijakoulutusten) sekä suomen- ja ruotsinkielisten maatalouskalentereiden kautta. Myös lehdistötiedottaminen on ollut aktiivista, ja ohjelma on ollut esillä Farmari-maatalousnäyttelyssä. Markkinointitoimia lisättiin vuonna 2011 muun muassa tuottamalla energiaohjelman yleisesitteet Energiaa viisaasti maatilalla ja Smart energianvändning på gården. Kaksikielinen esite kertoo ja antaa tietoja energiatehokkaista toimenpiteistä maataloudessa ja maatiloilla sekä esittelee käytännön kokemuksia 15 tilalta ympäri Suomea. Aineistosta tehtiin myös Power Point -esityksiä energiaohjelman markkinointia varten. Esite lähetettiin kaikille energiasuunnittelijoille, jo liittyneille tiloille sekä lisättiin tiloille lähetettävään tietopakettiin. Operaattorin internet-tiedotus tapahtuu energiatehokkuussopimusten sivuilla (www.energiatehokkuussopimukset.fi, lyhytosoite www.motiva.fi/maatilat ohjaa suoraan maatilojen energiaohjelman tietoihin) sekä myös MMM:n, Mavin ja eri toimijoiden internet-sivuilla. 2.2 Ohjelman näkyvyys mediassa Motiva kerää tietoa lehdistöosumista. Vuoden 2011 aikana energiaohjelma sai vähemmän näkyvyyttä ensimmäiseen toimintavuoden osumiin verrattuna. Energiaohjelma on pääasiassa ollut esillä paikallislehdissä sekä alan julkaisuissa (taulukko 3). Lehdistöosumissa on mukana ainoastaan Motivan tiedossa olevat alan julkaisuista ja muista lehdistä poimitut lehdistöosumat. Taulukko 3 Maatilojen energiaohjelman mediaosumat 2011. Lehti Numero Levikki Otsikko Hämeen Sanomat 12.7.2011 27722 Maatiloilla etsitään uusia säästökeinoja Landsbygdens Folk 2011/46 9957 Förnuftiga energilösningar på gårdar förbättrar lönsamheten Landsbygdens Folk 2011/32 9956 Bodväggen - Händelsekalender Maaselkä 40829 4822 Maatilojen energia-asioissa paljon petrattavaa Maaseudun tulevaisuus 28.10.2011 83259 Maatalouden energiatalkoot etenevät kirjavasti EU-maissa Motiva Xpress 4/2011 6500 Ajotapakin vaikuttaa energialaskuun Puutarha-Sanomat 2011/7 5000 Energiaa pitäisi säästää - mutu-tuntuma ei riitä Sarka-Ilkka 30.1.2011 54055 Energiasuunnitelmat tulevat tiloille Sika 2011/2 1800 Sikatilan energiasuunnittelu Suomenmaa 11.2.2011 7605 Maatilat heräilevät hitaasti energiatalkoisiin 7

3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat Maatilojen energiaohjelman liittyneille tiloille on kehitetty kolme energianhallintamallia ja -palvelua: omavalvontasuunnitelma, energiasuunnitelma ja energiakatselmus. Näistä omavalvontasuunnitelma ja energiasuunnitelma on mahdollista toteuttaa jo nyt, energiakatselmukset käynnistyvät vuoden 2012 aikana. Tila voi vapaasti valita, mitä energianhallintamallia haluaa toteuttaa. 3.1 Energiasuunnitelmat Jokainen energiasuunnitelma tulee palauttaa suunnittelijan toimesta Motivaan laadunvarmistusta ja tilastointia varten. Vuonna 2011 energiasuunnitelmatukia maksettiin yhteensä 102 170,00 euroa (tilanne toukokuu 2012). Suurin osa niistä maksettiin Pohjois-Karjalan alueelle, jossa on myös eniten ohjelmaan liittyneitä tiloja. Tilanne oli vastaava myös vuonna 2010. Vuonna 2011 aikana suunnitelmia toimitettiin Motivaan tasaisesti. Kaiken kaikkiaan seurantavuoden aikana toimitettiin 74 suunnitelmaa 13 eri suunnittelijalta. Näistä 62 suunnitelmaa oli kirjattu vuodelle 2011 ja 12 suunnitelmaa vuodelle 2010 (tilanne toukokuu 2012). Suunnitelmatuen myöntämisen jälkeen suunnittelijoilla on kuusi kuukautta aikaa tehdä suunnitelma valmiiksi, joten vuoden 2011 puolella aloitetuista suunnitelmista osa kirjautuu vasta vuodelle 2012. Samoin vuoden 2011 suunnitelmissa on myös jo vuoden 2010 puolella aloitettuja suunnitelmia. Toimitetut energiasuunnitelmat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 4 mukaisesti. 8

Taulukko 4 Energiasuunnitelmien jakautuminen tuotantosuunnittain vuosina 2010 ja 2011. Tuotantosuunta Suunnitelmien määrä 2010, n Suunnitelmien määrä 2011, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous 16 27 43 Lihanautojen kasvatus 12 8 20 Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) 8 7 15 Lihasikojen kasvatus 3 5 8 Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) 2 5 7 Lammastalous 2 0 2 Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) 2 3 5 Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto 2 0 2 Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto 2 3 5 Kasvihuoneviljely 1 0 1 Muu nautakarjatalous 1 1 2 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) 1 0 1 Porsastuotanto 1 2 3 Siipikarjanlihan tuotanto 1 1 2 Hevostalous 0 0 0 Kananmunien tuotanto 0 0 0 Puutarhakasvien viljely avomaalla 0 0 0 Yhteensä 54 62 116 Määrällisesti eniten energiasuunnitelmia liittyneistä tiloista ovat teettäneet lypsykarjataloudet (37 prosenttia). Prosentuaalisesti eniten energiasuunnitelmia tietystä tuotantosuunnasta ovat teettäneet ohjelmaan liittyneet lihanautojen kasvattajat, joista 63 prosenttia on teettänyt energiasuunnitelman. Suunnitelmista kerätyistä tiedoista kävi ilmi, että 88 prosentissa suunnitelmista oli ehdotettu erilaisia yleisiä toimenpiteitä, 94 prosentissa suunnitelmissa erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä, 88 prosentissa erilaisia toimenpiteitä liittyen uusiutuvaan energiaan ja 50 prosentissa suunnitelmia muille toimenpitelle maatilalla. Energiaohjelmaan liittyneille tiloille, jotka eivät olleet vielä tehneet suunnitelmaa, lähetettiin Motivan toimesta muistutusviesti joulukuussa 2011. 3.2 Energiasuunnitelmien laadunvarmistus Energiasuunnitelmien laadunvarmistusta tehdään tasaisesti ympäri vuoden. Motiva käy raportit läpi noudattaen Mavin ja MMM:n kanssa laadittua seurantalomaketta ja raportoi tulokset Maville sekä suunnittelijalle. Aluksi tarkastettiin jokainen suunnitelma, mutta jatkossa keskitytään tarkastamaan kunkin suunnittelijan ensimmäinen suunnitelma. Lisäksi raportteja tarkastetaan satunnaisella otannalla. Vuoden 2011 aikana tarkastettiin yhteensä 28 raporttia. 9

3.3 Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut Vuoden 2011 loppuun mennessä oli järjestetty viisi energiasuunnittelijakoulutusta, joista yksi oli ruotsinkielinen. Ensimmäinen koulutuksista järjestettiin vuonna 2009. Vuonna 2011 järjestettiin yksi koulutus Helsingissä 11. 12.10.2011. Koulutukseen osallistui 21 suunnittelijaksi aikovaa tai asiasta kiinnostunutta. Koulutuksiin on yhteensä osallistunut noin 170 suunnittelijaksi pyrkivää, joista Maaseutuviraston hyväksymiä suunnittelijoita oli 31.12.2011 mennessä 64. Suunnittelijan työstä kiinnostuneiden lisäksi koulutuksiin on osallistunut esimerkiksi hallinnon edustajia, joten kaiken kaikkiaan koulutettujen määrä on noin kaksisataa. Koulutuksen jälkeen osallistuja voi hakea pätevyyttä Mavista. Pätevyys on voimassa ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta, jonka jälkeen pätevyyttä haetaan uudestaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Ensimmäisten suunnittelijoiden pätevyydet umpeutuivat vuoden 2012 alussa. Maaseutuvirasto aloitti suunnittelijapätevyyden uusimiseen liittyvät toimet vuoden 2011 lopulla. Suunnittelijoiden avuksi tehtiin kaksi esimerkkiraporttia, jotka viimeisteltiin vuoden 2011 lopussa. Esimerkkiraporttien pohjat on otettu todellisista energiasuunnitelmakohteista. Kohteet on muokattu tunnistamattomiksi. Niihin on myös tehty lisäyksiä ja parannuksia sekä liitetty kommenttilaatikoita ohjeistamaan hyvään energiasuunnitelmakäytäntöön. Esimerkkiraportit ovat ladattavissa osoitteessa: http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/sopimusalat/maatilat/maatilojen_energiaohj elma/maatilojen_energiasuunnittelijoille/ 10

4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut 4.1 Tilojen tietopaketti Tiloille on koostettu tietopaketti, joka toimitetaan tilan yhteyshenkilölle sen jälkeen, kun maaseutuviranomainen on lähettänyt tiedon tilan ohjelmaan liittymisestä Motivaan. Materiaali on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi. Tietopaketti sisältää ohjeet omavalvontasuunnitelman tekemiseen ja energiasuunnitelman tilaamiseen sekä muita ohjeita energiatehokkuuden edistämiseksi. Vuoden 2011 keväällä tietopakettiin tuli lisäyksenä Energiaa viisaasti maatilalla -esite, jonka käsikirjoitus tilattiin vuonna 2010 Envitecpolis Oy:ltä. 4.2 Maatilojen energiakatselmukset Maatilojen energiakatselmuspalvelun valmistelu on raportin kirjoittamisen aikaan vielä kesken (toukokuu 2012). Työ on käynnistetty vuonna 2010 ja asetuksen sekä ohjeistusten luonnostelu on valmis. Valmistelun pohjana on käytetty soveltuvin osin maatilan energiasuunnitelman ohjeistusta ja osin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiakatselmusmenettelyn malleja. MMM ja Mavi vastaavat ensisijassa hallinnollisten ohjeiden laadinnasta ja Motiva katselmuksen toteutus- ja raportointiohjeen suunnittelusta. Työtä on tehty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja asetus oli lausunnolla eri toimijoilla kesällä 2011. Tukea koskeva asetus ja ohjeistus valmistuvat vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on saada teetettyä ainakin pari pilottikatselmointia. Katselmustoiminta on ollut esillä maatilojen energiaohjelman suunnittelijakoulutuksessa lokakuussa 2011. 4.3 Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu Maatilojen energiaohjelma on esillä energiatehokkuussopimusten nettisivustolla (www.energiatehokkuussopimukset.fi). Sieltä löytyy lisätietoa muun muassa energiaohjelmasta, energiaohjelmaan liittymisestä, materiaalia suunnittelijoille sekä kysymyksiä ja vastauksia -palsta. Tietoa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivustolla on myös Extranet-osio, johon liittyneet maatilat sekä suunnittelijat voivat kirjautua lisämateriaalia varten. Maatilojen energiaohjelman suomenkielisillä sivuilla vieraili vuoden 2011 aikana 935 eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä 1 213 kertaa. Ruotsinkielisessä osiossa vieraili yhteensä 67 eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä 122 kertaa. Tietoa päivitetään aktiivisesti sivustolle ja se toimii pääasiallisena operaattorin viestintäkanavana. 11

5 Seuranta 5.1 Seurannan merkitys Seuranta ja raportointi ovat energiatehokkuussopimusten ja -ohjelmien keskeisinä tavoitteina ohjelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen avuksi. Lisäksi seuranta mahdollistaa korjaavien tai lisätoimenpiteiden toteuttamisen mahdollisimman reaaliaikaisesti. Suomessa maatilojen lukumäärä on suuri, joten kustannusten säästämiseksi ainakin energiasuunnitelmia ja omavalvontaa toteuttavien piirissä lähtökohtana ovat otantaan perustuva seuranta sekä apuna lisäksi sähköiset seurantatyökalut. Katselmustoiminnan alkaessa pohdittavaksi tulee mahdollinen yksityiskohtaisempi seuranta. 5.2 Seuranta tietojärjestelmällä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kirjaavat maatilojen tukisovellukseen tiedon tilojen liittymisestä ohjelmaan. Motiva saa Tiken (maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) järjestelmästä tiedot liittyneistä tiloista (yhteystiedot, tuotantosuunta, kieli). Nämä tiedot siirretään Motivalla käytössä olevaan osoite- ja seurantatietokantaan. Energiasuunnittelijat lähettävät kopion valmiista tilan energiasuunnitelmasta Motivaan. Se tallennetaan Motivassa tietokantaan ja suunnitelmasta kerätään tietoja. Tällä hetkellä suunnitelmista kerättävistä tiedoista voidaan laskea liittyneiden tilojen keskimääräiset lämpö- ja polttoaineiden kulutukset, sähkön kulutukset sekä energian kulutukset yhteensä. Tiedot löytyvät alla olevasta taulukosta 5. Vuonna 2011 aikana Motivaan palautettiin enemmän suunnitelmia, mutta tilat olivat energiankulutukseltaan huomattavasti pienempiä. 12

Taulukko 5 Seurantatiedot energiasuunnitelman teettäneistä tiloista, MWh/v. Suunnitelmien määrä Vuosi Lämmön- ja polttoaineiden kulutus, MWh/v Sähkön kulutus, MWh/v Energian kulutus yhteensä, MWh/v 54 2010 Yhteensä 18 590 12 590 31 330 Keskiarvo 344 233 580 62 2011 Yhteensä 16 750 5420 22 170 Keskiarvo 270 87 358 Yhteensä 116 2010, 2011 35 340 18 010 53 500 Keskiarvo 307 160 469 Vuoden 2010 seurantatiedoissa on muutoksia vuoden 2010 seurantaraporttiin verrattuna, sillä muutaman palautetun energiasuunnitelman energiakulutustietoja on korjattu jälkikäteen ja muutokset ovat vaikuttaneet tulokseen huomattavasti. 5.3 Seurantakysely tilallisille Motiva lähetti seurantakyselyn 171 tilalliselle, jotka olivat liittyneet maatilojen energiaohjelmaan 18.11.2011 mennessä ja antaneet liittymisen yhteydessä sähköpostiosoitteensa. Kyselyn toteutti Motiva yhdessä insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n ja ProAgrian kanssa. Vastausaikaa sähköisessä Webropol-kyselyssä oli 2.12.2011 asti. Vastauksia saatiin 74, joten vastausprosentiksi muodostui 43 %. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista 7 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Seurannan tarkoituksena oli selvittää Maatilojen energiaohjelman vaikuttavuutta. Kyselylomakkeella kartoitettiin ohjelmaan liittyneiden tilojen tehtyjä toimia energian säästämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Lisäksi kysyttiin palautetta Maatilojen energiaohjelmasta ja itse kyselystä. Yksittäisen vastaajan tietoja ei julkaista. Raportti tiloille tehdyn kyselyn tuloksista löytyy liitteistä (liite 1). 13

Taulukko 6 Karkea arvio kokonaissäästöstä kaikki liittyneet tilat, MWh/v. Arvioitu säästö MWh Vastanneet tilat, n Liittyneet tilat, n Arvioitu kokonaissäästö MWh Nautakarjatalous 1865 39 110 5 260 Sikatalous 359 10 27 969 Siipikarjalihantuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous 112 5 7 157 Viljanviljely 360 10 29 1 044 Erikoiskasvintuotanto 36 3 13 156 Muu kasvintuotanto 6 1 11 66 Kasvihuoneviljely 7 1 3 21 Hevostalous 0 0 2 0 Lammastalous 26 2 2 26 Puutarhakasvienviljely 5 1 2 10 Muu tuotanto tai toiminta 91 2 1 46 Yhteensä 2867 74 207 7 755 Kyselyyn vastanneiden tilojen säästöksi arvioitiin yhteensä 2 867 MWh/v. Kyselyyn vastannutta tilaa kohden säästö on 39 MWh vuodessa. Lisäksi säästöjä on syntynyt luonnollisesti myös niillä tiloilla, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn. Eniten säästettiin polttoaineissa, yhteensä 2 023 MWh/v. Suurin osa polttoaineen säästöistä liittyi peltoihin ja koneisiin sekä nautakarjatalouden rehunjakoon. Niihin kohdistuvia toimenpiteitä, jotka ovat usein käyttötapojen muutoksia,voidaan pitää helposti toteutettavina. Niiden toteutumisen ja säästövaikutuksen pysyvyyden arviointi on kuitenkin vaikeampaa kuin esimerkiksi lisäeristämisen. Tyypillisiä toimenpiteitä peltoja ja koneita sekä nautakarjatalouden rehunjakoa koskien olivat traktorin sammuttaminen työn keskeytyessä, kaukana olevien lohkojen logistiikan parantaminen tai konetyön järkeistäminen, siirtyminen isosta traktorista pienempään keveissä töissä sekä apevaunun terien kunnon parantaminen. Polttoainesäästöjen luotettavuutta tulee siis tarkastella varauksella. Liittyneitä tiloja on toistaiseksi varsin vähän. Tämän vuoksi saavutetut määrälliset säästöt ovat luonnollisesti tässä vaiheessa vielä pieniä. Seurantakyselyn ja vaikutusarvioiden yksi päätavoitteista tässä vaiheessa onkin menetelmäkehitys, jotta vaikutuksia voidaan jatkossa arvioida. Mahdollisuuksien mukaan tiloilta tulisi saada jatkossa tarkempia tietoja toimenpiteistä ja rakennuksista tai toiminnoista, joihin ne kohdistuvat. Näin säästöt olisi mahdollista arvioida tarkemmin. Toisena merkittävänä tavoitteena on tilojen motivoiminen ja ohjaaminen jatkuvaan parantamiseen muistuttamalla tiloja potentiaalisista toimenpiteistä kyselyn muodossa. Kaikki toimet eivät tietenkään sovellu kaikille tiloille, ja osa on voinut jo voinut toteuttaa niitä. Asian pitäminen esillä kuitenkin vahvistaa ohjelman tavoitteiden toteutumista. 14

6 Muuta asiaan liittyvää 6.1 Kansainväliset yhteydet MTT, MMM ja Motiva järjestivät yhdessä eri maataloustoimijoiden kanssa Vantaalla 27. 28.10.2011 kaksipäiväisen maatalouden energiatehokkuusseminaarin ja työpajan Towards Smart Farm Energy Solutions. Tapahtuman rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kohderyhmänä olivat maatalouden energiatehokkuuden asiantuntijat, maatalousjärjestöt, energiatoimistot, tutkimusorganisaatiot, konsultit, maatilojen energianeuvojat sekä maatilalliset Pohjoismaista. Ensimmäisenä päivänä luennoitsijat esittivät hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä eri maista ja toisena päivänä järjestettiin työpaja, jonka teemoina olivat uusiutuva energia, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus sekä politiikkatoimet maataloudessa. Tilaisuus tarjosi erinomaiset mahdollisuudet kokemusten jakamiseen maatalouden energiatehokkuuden alueella. Tapahtumaan osallistui yhteensä yli 60 henkilöä kahdeksasta eri maasta. Vuoden 2011 aikana tehtiin kaksi energiasuunnitelmaa Ahvenanmaalla sijaitseville tiloille. 15

7 Yhteenveto Maatilojen energiaohjelman toisena toimintavuotena tiloja liittyi yli 100 kappaletta ja uusia energiasuunnittelijoita koulutettiin parisenkymmentä. Markkinointitoimet tarvitsevat edelleen ponnistuksia tuottajajärjestöiltä, jotta liittyneiden tilojen määrä saadaan kasvuun. Noin puolet ohjelmaan liittyneistä tiloista ovat teettäneet energiasuunnitelman, mutta tavoitteena on kasvattaa suunnitelman teettävien tilojen määrää. Saavutetut määrälliset säästöt tiloilla energiaohjelmaan liittymisen jälkeen ovat tässä vaiheessa vielä pieniä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää saada tarkempaa tietoa tiloilta, jotta säästöjä voitaisiin arvioida tarkemmin. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös tilojen motivoiminen ja ohjaaminen jatkuvaan parantamiseen, Kaikki toimet eivät tietenkään sovellu kaikille tiloille ja osa on niitä jo voinut toteuttaa. Asian pitäminen esillä kuitenkin vahvistaa ohjelman tavoitteiden toteutumista. 16

Liite 1 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti - tiivistelmä liittyneille tiloille tehdyn kyselyn tuloksista 17

2011 Maatilojen energiaohjelma - seuranta ja vaikutusten arviointi

Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Johdanto 3 1.1 Saadut vastaukset 3 1.2 Arviointimenetelmät 3 2 Maatilojen energiaohjelman seurantakysely 4 2.1 Vastausten jakautuminen tuotantosuunnittain 4 2.2 Energiansäästö ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen yhteensä 5 2.3 Tuotantosuuntakohtaisia tuloksia 6 2.4 Kaikille yhteisten toimenpiteiden tuloksia 7 3 Palaute 11 4 Muut seurantatiedot 13 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 14 Liite 1: Kyselylomake 15 1

1 Johdanto 1.1 Saadut vastaukset Motiva lähetti seurantakyselyn 171 tilalliselle, jotka olivat liittyneet maatilojen energiaohjelmaan 18.11.2011 mennessä ja antaneet liittymisen yhteydessä sähköpostiosoitteensa. Kyselyn toteutti Motiva yhdessä insinööritoimisto Olof Granlundin ja ProAgrian kanssa. Vastausaikaa oli sähköisessä Webropol-kyselyssä 2.12.2011 asti. Vastauksia saatiin 74, joten vastausprosentiksi muodostui 43 %. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista 7 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Seurannan tarkoituksena oli selvittää Maatilojen energiaohjelman vaikuttavuutta. Kyselylomakkeella kartoitettiin ohjelmaan liittyneiden tilojen tehtyjä toimia energian säästämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Lisäksi kysyttiin palautetta Maatilojen energiaohjelmasta ja itse kyselystä. Yksittäisen vastaajan tietoja ei julkaista. Suomenkielinen kysely on esitetty liitteessä 1. 1.2 Arviointimenetelmät Energiansäästöt arvioi Motiva. Säästöt arvioitiin ProAgrian ja insinööritoimisto Olof Granlundin arvioimien ns. tyyppisäästöjen perusteella. Tyyppisäästöillä tarkoitetaan tässä sitä, että jokaiselle energiatehokkuustoimenpiteelle on arvioitu tyypillinen energiansäästö tietynkokoisella ja tyyppisellä tilalla. Tämä tyyppisäästö suhteutettiin laskennassa kunkin toimenpiteen toteuttaneen tilan kokoon. Alueellinen tarkastelu olisi ollut toteutuksen kannalta työlästä, joten säästölaskennassa kaikkien tilojen oletettiin sijaitsevan Jyväskylässä, joten lämmityskauden pituus oletettiin 240 vrk:ksi ja vuoden keskiarvolämpötila on -1,2 C. Kun öljy on korvattu uusiutuvilla energialähteillä, vaikutukset hiilidioksidipäästöihin laskettiin käyttäen päästökerrointa 267 kgco 2 /MWh. Uusiutuvan energian energiasisältö on laskettu polttopuulle arvoilla 280 kg/irto-m 3 ja 3,9 kwh/kg sekä hakkeelle 300 kg/irtom 3 ja 2,5 kwh/kg. 3

2 Maatilojen energiaohjelman seurantakysely 2.1 Vastausten jakautuminen tuotantosuunnittain Kysely oli jaoteltu tuotantosuunnittain 11 päätuotantosuuntaan. Jokainen tila vastasi oman tuotantosuunnan mukaisiin kysymyksiin. Lisäksi kaikille yhteisiä osioita olivat viljanviljely, lämmitetyt verstaat, työkoneet ja ajoneuvot, energian tuotanto ja hankinta sekä asuminen. Taulukossa 1 ja kuvassa 1 on esitetty vastanneiden jakautuminen päätuotantosuunnan mukaan. Taulukko 1. Vastanneet tilat päätuotantosuunnittain Tuotantosuunta Vastanneet tilat n % Nautakarjatalous 39 53 Sikatalous 10 14 Siipikarjalihantuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous 5 7 Viljanviljely 10 14 Erikoiskasvintuotanto 3 4 Muu kasvintuotanto 1 1 Kasvihuoneviljely 1 1 Hevostalous 0 0 Lammastalous 2 3 Puutarhakasvien viljely avomaalla 1 1 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) 2 3 Yhteensä 74 100 Kuva 1. Vastanneet tilat päätuotantosuunnittain 4

2.2 Energiansäästö ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen yhteensä Kaikkiaan toimenpiteillä saavutettu energiansäästö on 2 867 MWh/v. Säästöt on esitetty tuotantosuunnittain taulukossa 2. Luvut sisältävät myös asumisen energiansäästöt. Taulukko 2. Säästöt tuotantosuunnittain kyselyyn vastanneiden tilojen joukossa Säästöt tuotantosuunnittain MWh Nautakarjatalous 1 865 Sikatalous 359 Siipikarjalihantuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous 112 Viljanviljely 360 Erikoiskasvintuotanto 36 Muu kasvintuotanto 6 Kasvihuoneviljely 7 Hevostalous 0 Lammastalous 26 Puutarhakasvien viljely avomaalla 5 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) 91 Yhteensä 2 867 Säästöt jakautuivat seuraavasti energialajeittain: lämpö 807 MWh, sähkö 35 MWh, polttoaineet 2 025 MWh. Ilmanvaihdon käyntiaikamuutoksissa tai vastaavissa ei ole eroteltu sähkön ja lämmön säästöä, jonka vuoksi osuudet ovat vain suuntaa antavia. Öljyä oli korvattu uusiutuvilla yhteensä 60 000 öljylitran edestä (600 MWh), mikä vastaa noin 160 tonnia hiilidioksidia. Rakennusten tai veden lämmitykseen hakkeen ja polttopuun käyttöä oli lisätty 1 074 MWh edestä. Saavutettu energiasäästö tarkoittaa 39 MWh/v kyselyyn vastannutta tilaa kohden. Liittyneiden tai kyselyyn vastanneiden tilojen energiakulutuksesta ei ole yksityiskohtaisia tietoja. Sen sijaan energiasuunnitelman teettäneiden tilojen energiankulutus on keskimäärin 473 MWh/v (ks. luku 4). Toteutetuilla toimenpiteillä saavutettu vuotuinen säästö vastaisi noin 8 % näiden tilojen vuosikulutuksesta. Koska kyselyyn on vastannut myös tiloja, joilla energiasuunnitelmaa ei ole tehty, tämä prosenttiosuus tulee nähdä hyvin karkeana suuruusluokkaa haarukoivana esimerkkilaskelmana. Taulukossa 3 on esitetty karkea arvio siitä, mitä suuruusluokkaa koko ohjelman piirissä saavutettu säästö voisi olla. Arvio on tehty suhteuttamalla kyselyyn vastanneille tehty arvio koko liittyneiden joukkoon tilojen määrällä tilatyypeittäin skaalaamalla. Kokonaissäästöarvioksi saadaan tällöin 7 754 MWh/v. 5

Taulukko 3. Karkea arvio säästöstä kaikkien liittyneiden tilojen joukossa, MWh/v Arvioitu säästö MWh Vastanneet tilat, n Liittyneet tilat, n Arvioitu kokonaissäästö MWh Nautakarjatalous 1865 39 110 5 260 Sikatalous 359 10 27 969 Siipikarjalihantuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous 112 5 7 157 Viljanviljely 360 10 29 1 044 Erikoiskasvintuotanto 36 3 13 156 Muu kasvintuotanto 6 1 11 66 Kasvihuoneviljely 7 1 3 21 Hevostalous 0 0 2 0 Lammastalous 26 2 2 26 Puutarhakasvienviljely 5 1 2 10 Muu tuotanto tai toiminta 91 2 1 46 Yhteensä 2867 74 207 7 755 2.3 Tuotantosuuntakohtaisia tuloksia 2.3.1 Nautakarjatalous Kyselyyn vastasi 39 nautakarjatilaa. Niissä aikuisten nautojen määrä vaihteli välillä 18 950 ja muiden nautojen määrä välillä 0-400. Rehunjakoon liittyviä toimenpiteitä oli tehnyt 13 tilaa. Kolme tilaa oli toteuttanut lämmöntalteenoton maidon jäähdytyksestä. Valaistuksen ohjausta oli parantanut tai muuttanut lamppua tai valaisinta energiatehokkaammaksi 13 tilaa. Tiloista 12 oli tehnyt energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ilmanvaihtoon. Näistä yleisimpinä olivat erilaiset säätötoimenpiteet, kuten ilmanvaihdon käyntiaikamuutos laiduntamisen ajaksi, ilmanvaihdon lämpötila-asetusten muutos ja ilmavirran pienentäminen sekä osatehon käyttö. Ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvien toimenpiteiden lämmön säästöksi arvioitiin 144 MWh vuodessa. Nautakarjatiloilla säästöarvioksi saatiin yhteensä 1 865 MWh/v vastanneiden joukossa. 2.3.2 Sikatalous Kyselyyn vastasi 10 sikatilaa. Emakkojen ja lihasikojen yhteismäärä tiloilla vaihteli välillä 370 2 000. Rehunjaon energiatehokkuustoimenpiteitä oli tehty vain yhdellä tilalla, jossa oli otettu käyttöön taajuusmuuttaja liemiruokkijan ohjauksessa. Kahdella tilalla oli uusittu ikkunoita ja ovia sekä lisäeristetty. Ilmanvaihtojärjestelmää oli tehostettu neljällä tilalla. Ilmanvaihtoon kohdistuvien toimenpiteiden lämmön säästöksi arvioitiin 118 MWh/v. Valaistusta oli tehostettu kolmella tilalla. 6

Sikatiloilla säästöarvioksi saatiin yhteensä 359 MWh/v vastanneiden joukossa. Valaistuksen tehostamisen vaikutusta ei arvioitu vajaiden vastaustietojen vuoksi. 2.3.3 Siipikarjalihan tuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous Kyselyyn vastasi viisi siipikarjatilaa, joiden eläinpaikkamäärä vaihteli 20 000 ja 85 000 välillä. Kaksi siipikarjatilaa oli tiivistänyt tai lisäeristänyt rakenteita. Lämmitysjärjestelmää oli tehostanut vain yksi tila. Valaistusta oli tehostanut kolme tilaa, jotka säästivät noin 3 MWh sähköä vuodessa. Siipikarjalihantuotannon, kananmunien tuotannon ja muun siipikarjatalouden säästöarvioksi saatiin yhteensä 112 MWh/v vastanneiden joukossa. 2.3.4 Viljanviljely Kyselyyn vastasi 10 viljanviljelytilaa, joiden peltopinta-ala vaihteli 12 ja 170 hehtaarin välillä. Kaikki vastanneet tilat olivat tehneet peltoa ja koneita koskevia energiatehokkuustoimenpiteitä, kuten lisännyt syväjuurisia kasveja viljelykiertoon, keventänyt muokkausta ja käyttänyt koneita paremmalla hyötysuhteella tai välttänyt traktorin tyhjäkäyntiä. Yhteenlaskettu säästövaikutus viljanviljelytiloilla on 360 MWh/v. Viljanviljelytiloilla säästöarvioksi saatiin yhteensä 360 MWh/v vastanneiden joukossa. 2.3.5 Erikoiskasvintuotanto, muu kasvintuotanto, kasvihuoneviljely, puutarhakasvien viljely avomaalla ja muu tuotanto Tuotantosuuntiin saatiin yhdeksän vastausta jakautuen taulukon 1 mukaisesti. Näille tuotantosuunnille ei ollut omia osioita kyselyssä, joten heidän toimenpiteitä käsitellään luvussa 2.4 kaikille yhteisten toimenpiteiden yhteydessä. 2.4 Kaikille yhteisten toimenpiteiden tuloksia 2.4.1 Kulutusseuranta Ohjelmaan liittymisen jälkeen yhteensä 31 tilaa vastanneista (19 nautakarjatalouden tilaa, kaksi siipikarjatilaa, neljä sikatalouden tilaa ja kuusi viljanviljelytilaa) oli aloittanut kulutusseurannan kehittämisen päätuotannossaan. Kulutusseurannalla on vaikutusta energiankulutukseen, mutta tämän vaikutuksen suuruus ei ole arvioitavissa, sillä sitä ei ole tutkittu maatilaympäristössä. On todennäköistä, että liittyneiden joukossa useampikin noudattaa kulutusseurantaa, mutta osa on voinut aloittaa sen jo ennen ohjelmaan liittymistä. 2.4.2 Energian tuotanto ja hankinta Lämmöntuotantoon kohdistuvia toimia oli toteuttanut 28 tilaa. Öljyä oli korvannut uusituvilla energialähteillä kolme tilaa. Lämmöntuotannon hyötysuhdetta oli parannettu yhdeksällä tilalla uusimalla kattila tai poltin. Ohjelmaan liittymisen jälkeen 13 tilaa oli lisännyt uusiutuvan energian käyttöä rakennusten ja/tai veden lämmitykseen. Yksi tila oli siirtynyt 7

käyttämään vihreää sähköä. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi yhdellä tilalla oli rakenteilla hakelämpölaitos ja yhdellä tilalla biokaasulaitos. Öljyä oli korvattu uusiutuvilla yhteensä 60 000 öljylitran edestä, joka vastaa noin 160 tonnia hiilidioksidia. Rakennusten tai veden lämmitykseen hakkeen ja polttopuun käyttöä oli lisätty 1 074 MWh/v edestä. Muita uusiutuvan energian toimenpiteitä oli toteuttanut tai toteuttamassa kolme tilaa. Toimenpiteet olivat siirtyminen maalämpöön, hakelämpökeskus rakentaminen ja yksi tila oli rakentamassa biokaasulaitosta. 2.4.3 Viljanviljely Kuivurin tai viljavaraston toimintaa oli tehostanut 21 tilaa. Tehostamisella arvioidaan saavutettavan noin 450 MWh vuosittainen energiansäästö. Eniten tehostamistoimenpiteitä viljanviljelyssä oli tehty kohdistuen peltoihin ja koneisiin (49 kpl). Näiden toimenpiteiden yhteenlaskettu energiansäästö on noin 722 MWh/v. Lähes kaikkien viljanviljelyn tehostamistoimenpiteiden säästö kohdistui polttoaineisiin. 2.4.4 Asuminen Asuinrakennusten kulutusta säännöllisesti tarkkailemaan oli alkanut 18 tilaa. Rakenteiden energiatehokkuutta oli parantanut 14 tilaa ja 18 tilaa oli tehostanut lämmitysjärjestelmäänsä. Tyypillisiä asumisen energiatehokkuustoimia olivat ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ja uusiminen, tulisijojen käyttöönotto kylmänä aikana, huonelämpötilan alentaminen ja lämpimän käyttöveden lämpötilan alentaminen. Sähköjärjestelmissä suosituin toimenpide oli lamppu- tai valaisintyypin vaihtaminen energiatehokkaammaksi. Yhteensä asumisen toimenpiteillä säästettiin lämpöä noin 113 MWh/v ja sähköä 8 MWh/v. 2.4.5 Nurmiviljely Osioon vastasivat nautakarjatilat ja tilat, joiden tuotantosuunta oli muu kasvintuotanto. Toimenpiteitä tehneitä tiloja oli 26. Tyypillisiä nurmiviljelyn energiatehokkuustoimenpiteitä olivat nurmeen syntyvien aukkojen paikkaaminen täydennyskylvöin, siirtyminen aiempaa huolellisempaan nurmen perustamiseen ja rikkakasvien torjuntaan sekä siirtyminen nurmiseoksiin, jotka vastaavat paremmin käyttötapaa ja maalajia. Nurmiviljelyyn kohdistuvien toimenpiteiden arvioitu polttoaineen säästö on yhteensä noin 194 MWh/v. Taulukossa 2 tämä säästö on jaoteltu nautakarjatalouteen ja muuhun kasvintuotantoon. 2.4.6 Lämmitetyt verstaat, työkoneet ja ajoneuvot Yhdeksän tilaa oli parantanut lämmitettyjen verstaiden energiatehokkuutta muun muassa ikkunoita sekä ovia uusimalla ja tiivistämällä, lisäeristämällä ja oviaukkojen lämpöhäviöitä vähentämällä. Termostaattiset patteriventtiilit lisäämällä tai uusimalla energiatehokkuutta oli parantanut kaksi tilaa. Toimenpiteiden arvioitiin säästävän yhteensä 58 MWh/v lämmössä. Traktorin moottorin esilämmityksen oli ottanut käyttöön 16 tilaa. Säästöksi arvioitiin 192 MWh/v edestä polttoainetta. 8

2.4.7 Muita toteutettuja toimenpiteitä Koska kaikkia mahdollisia toimenpiteitä ei ollut kyselyssä etukäteen mahdollista yksilöidä, tiloille esitettiin myös avoin kysymys siitä, mitä muita toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet. Seuraavaan luetteloon on koottu saadut vastaukset sellaisina kuin ne on saatu; vain muutamia kirjoitusvirheitä on korjattu. Vastausten perusteella vaikuttaisi siltä, että kaikki vaikuttavimmat toimenpiteet sisältyivät jo kyselyyn eikä lomaketta tämän vuoksi ole välttämätöntä ainakaan laajentaa vuoden 2012 seurantakyselyssä. Niin ohjelman, kuin kyselynkin palautteessa (luku 3) ilmenee, että monet tilat ovat tehneet toimenpiteitä jo ennen liittymistä ohjelmaan. Seuraavassa kyselyssä voisi harkita ennen ohjelmaan liittymistä toteutettujen toimenpiteiden kysymistä yhdellä avoimella kysymyksellä. Sähkösopimuksen vaihtaminen lähitulevaisuudessa toiselle toimittajalle. Traktoreiden kulutusta seurattu tarkemmin. Tilalle tulossa hakelämmitys. Ovilämmittimien käyttöä vähennetty huomattavasti. Apevaunun pyörittämisen aikaa lyhennetty. Vaihdettu puimurin silppurin terät, lyhytkortisilla lajikkeilla ajettu ilman silppuria säästö 3,5 l/ha kokeilin 80 ha. Mitään suuria muutoksia ei ole toteutettu, muutoksia on lähinnä ajattelussa siten, että energiatehokkuus on nostettu tärkeysjärjestyksessä korkeammalle. Hakelämpökeskus edelleen rakenteilla. Traktoreiden polttoaine kulutuksen seuranta. Tämä on pikkutila. Sähköllä käyviä koneita ja laitteita on tosi vähän. Monia kyselyn parannuksia oli tehty jo ennen suunnitelman tekoa. Suurin huomion kohde lienee öljylämmitys, jonka perusteellisia muutoksia pohdin vasta muutaman vuoden päästä kattilavaihdon tultua ajankohtaiseksi. Aika tarkka olen ollut jo tähänkin asti monissa energiakulutuksissa. Lomamökkien lämmön ja käyttöveden tuotanto siirretty uuteen hakkeella toimivaan lämpövoimalaan. Yleinen säästäväisyys energian kulutuksessa/käytössä. Laitteet sammutetaan valmiustilasta, turhaa ajoa vähennetään. Apilan lisääminen säilörehunurmiin ja säilörehunurmien lannoituksen vähentäminen Leikkuupuimurin säätö puhtaampaan puintitulokseen. Suunnitelma toimenpiteistä työn alla. Lämpökeskuksen uusinnalla vähennetään sähkön kulutusta koska teho riittää paremmin aiemmin sähkö oli apuna tekemässä lämpöä ja lämmintä käyttövettä. Tilan viljankuivuri on peruskorjattu. Ylipainekoneistosta (170 kw) on siirrytty alipainekoneiston (400 kw) käyttöön. Korkeammalla kuivatuslämpötilalla pitäisi saada vilja kuivamaan vähemmällä energialla. Energianeuvoja laskee vaihtoehtoisia lämmitys muotoja asuintalolle/leipomo mm. lämmöntalteenotto ja maalämpö. Muokkauksen vähentäminen. Asuintalo on täysremontin alla. 9

Peltoa tullut lisää 20 ha ja muita rehunteko alueita n. 25 ha. Polttoaineen määrä on lisääntynyt vain n. 1500 litraa edellisestä vuodesta. Apevaunun ruuviremontti vähentänyt sekon kulutusta n. 30 40 pros. Kesämökille vaihdettu kesällä 2011 varaavatakka. Entinen takka ei antanut lämpöä, nyt tulikivitakka. Ei mitään. Ei saatu mitään irti uutta. Yhtään mitään ei olla toiminnassa muutettu. Tilalla on jo hakelämmitys ja seurattu ja mietitty jo vuosia niitä asioita, sekä myös kehitetty toimintaa. Försökt lätta lite på gasen med traktorerna. Infört elmätare hos hyresgäster och egna bostaden. Förnyat värmekanalen 20 m. från pannrummet tillbostaden i ett hus som är uthyrd huset värms med ved. Installerat en spisinsts i öppnaspisen i äget hus. Har sökt och fått beviljat energibidrag för installerande av bergsvärme i ett annat hyreshus som nu värms med olja. Installationen inte utförd ännu. 10

3 Palaute Kyselyn lopuksi tiloilla oli mahdollisuus antaa palautetta niin maatilojen energiaohjelmasta kuin kyselystäkin. Esitetty palaute on koostettu alle sellaisena kuin se on saatu; vain muutamia kirjoitusvirheitä on korjattu. 25 tilaa antoi yleistä palautetta ohjelmasta ja kyselystä palautetta antoi 12 tilaa. Osasta palautteesta ilmenee pettymys koko ohjelmaan. Yleinen palaute: Täyttä rahastusta, ei mitään hyötyä. Huitaisemalla tehty. Pistää miettimään asioita. En voinut moneenkaan kohtaan vastata koska suurin osa toimenpiteistä oli jo tehty ja meillä on hakelämpökeskus joten lämmitysenergia on edullista. Tärkeä osa kannattavuuden parantamista ja kulujen seuraamista Ohjelman neuvojan tekemän suunnitelman sain vasta elokuussa en ole vielä kerennyt toteuttaa säästöjä. Pitäisi tilata se energiaselvityksen tekijä, mutta kun on niin moninaista, ettei tiedä kuka olisi sopivin. Maaseutukeskukseen otin kerran yhteyttä, mutta ne vaan pallotteli ja asia jäi. Ohjelma on hyvä, kehittämiskohteita on paljon ja ulkopuolinen huomaa ne paremmin kuin itse. Kaikkea ei voi toteuttaa kerralla jos on toimivat ajanmukaiset laitteet, mutta kun laitteiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi osaa kiinnittää enemmin huomiota energiatehokkuuteen. Esim. vahan navetan kattoremontissa on tarkoitus laittaa aurinkokeräimiä katolle. Erittäin tarpeellinen ja mielekäs hanke. Veikkaan, että ne maatilat joilla on energia-asiat hanskassa ovat tulevaisuuden pärjääjiä. Tulee seurattua enemmän kuin ennen. Paljon kyselyssä olleita toimenpiteitä tehty juuri ennen energiaohjelmaan liittymistä. Liityimme energiaohjelmaan 2/2010. Mm. vaihdettu vuonna 2009 kasvihuoneiden lämmitys raskaalta öljyltä hakkeelle. Aikaisemmin raskasta öljyä kului 186.000 kg/v. Nyt haketta kuluu n. 2500 m3 ja raskasta öljyä n. 10.000 kg/v. Tätä on tarkoitus seurata ja miettiä tämän avulla säästömahdollisuuksia. Kolme lämmitettävää taloa ja pitkät välimatkat kuluttavat kovasti energiaa. Lisäksi viljankuivatus kuluttaa 60 000-80 000 kwh energiaa vuosittain. AIVAN TURHAA RAHAN HAASKAUSTA. KARTOITTAJA KÄVI JA TOTESI KAIKEN OLEVAN YLLÄTTÄVÄN HYVIN JO TEHDYN. 10 V. KULUESSA SUOSITTELI SIIRTYMISTÄ MAALÄMPÖÖN. ANTAKAA NE RAHAT MEIL- LE KÄYTTÖÖN TILOILLE EIKÄ TURHILLE PROJEKTIPÄÄLLIKÖILLE PALKKAUKSEEN. EI TÄÄLLÄ MAALLA NIIN TUMPELOITA OLLA KU TE SIELLÄ LUULETTE. VAIMOLLA ON YLIOPPILASTODISTUKSESSA PIT- KÄN MATEMATIIKAN LAUDATUR JA MINULLA ON MUUTEN VAAN MA- TIKKA 10. 11

Koko Energiasuunnitelma oli kokonaisuudessaan erittäin suuri pettymys. Haaveena oli saada laskelmia mm. tuulivoiman kehittämismahdollisuudesta, mutta asia tyrmättiin välittömästi. Tilalla on menossa sukupolvenvaihdosneuvottelut ja rahoitusneuvottelut suuntautuvat nyt siihen. Vi har inte varit med så länge i programmet och det känns lite som vi gjort de största förbättringarna redan före vi anslöt oss till programmet Rådgivaren som besökte vår gård var sakkunnig och kommunikativ. helt ok ok Palautetta kyselystä: Hyvä kysely. Ei ole vielä keritty tekemään edes kartoitusta. Tehdään kyllä jahka ehitään. Tärkeää, kertaus on opintojen äiti. Suuri osa energiaratkaisuista tehty jo ennen ohjelmaan liittymistä. Tällä maatilalla on 10 asuinrakennusta (vuokrattuina); siksi asuinrakennuksia koskeviin kysymyksiin ei vastattu. Aika yleispiirteinen kysely. Ei ota huomioon jo aiemmin tehtyjä energiansäästötoimia. Tilalle ei ole tehty energiaohjelmaa vähäisen hyödyn vuoksi. Mielestäni kysely on tilallemme aiheeton. AINAHAN SITÄ KYSELLÄ VOI. SEHÄN LIITTY TÄHÄN PROJEKTIIN ET ME VASTATAAN AINA KU TE KYSELETTE. En jaksanut keskittyä, koska mitään ei olla muutettu tänä lyhyenä aikana, jona suunnitelma on käytössä ollut. Vi anslöt oss först i slutet av sommaren till programmet, så vi har inte ännu gjort några förändringar gällande energikonsumtion. Eftersom frågorna var ställda vad man har gjort efter planen var gjord, finns inte mycket att göra i mitt fall. Kan inte stänga varenda fläkt eller släcka varenda lampa. ok 12

4 Muut seurantatiedot Kyselyn tietojen lisäksi Maatilojen energiaohjelmasta on kerätty myös muuta seurantatietoa. Motivalla on käytössä osoite- ja seurantatietokanta, johon kirjataan Tikeltä (maaja metsätalousministeriön tietokeskus) saadut tiedot liittyneistä tiloista (yhteystiedot, tuotantosuunta ja kieli). Kun tilalle tehdään energiasuunnitelma, lähetään siitä kopio Motivaan, joka kerää tietokantaan myös tilan energiankulutustiedot sekä tietoja tiloille suunnitelmassa ehdotetuista toimenpiteistä. Tietojen avulla koostetaan seurantatietoa tehdyistä energiasuunnitelmista. Suunnitelmista kerättävistä tiedoista voidaan laskea suunnitelman teettäneiden tilojen yhteenlaskettu sekä keskimääräinen lämmön ja polttoaineiden kulutus, sähkönkulutus sekä energiankulutus yhteensä. Tiedot löytyvät alla taulukosta 4. Taulukkoon on kerätty tiedot 31.12.2010 sekä 31.12.2011 mennessä Motivaan lähetetyistä suunnitelmista. Energiankulutus oli vuonna 2011 palautetuissa suunnitelmissa yhteensä 25 850 MWh/v ja keskimäärin yhdellä tilalla 349 MWh/v. Palautettujen suunnitelmien määrä oli huomattavasti suurempi vuonna 2011 kuin vuonna 2010. Vuonna 2010 suunnitelmia oli tehty energiankulutukseltaan keskimäärin huomattavasti suuremmille tiloille kuin vuonna 2010. Täten suuremmasta lukumäärästä huolimatta vuonna 2011 tehdyt suunnitelmat kohdistuivat 1,8 % pienempään energiankulutukseen kuin vuonna 2010 tehdyt. Taulukko 4 Seurantatietoja energiasuunnitelman teettäneistä tiloista 2010 ja 2011, MWh/v Suunnitelmien määrä Lämmön- ja polttoaineiden kulutus, MWh/v Sähkönkulutus, MWh/v Energiankulutus yhteensä, MWh/v 2010 36 Yhteensä 15 200 11 250 26 320 Keskiarvo 420 310 730 2011 74 Yhteensä 19 050 6 380 25 850 Keskiarvo 257 86 349 Tiken vuoden 2012 alkupuolella julkaisemien maatilojen energiatilastojen valmistuttua käytettävissä on myös tilastollista vertailutietoa. 13

5 Yhteenveto ja johtopäätökset Kyselyyn vastanneiden tilojen säästöksi arvioitiin yhteensä 2 867 MWh/v. Kyselyyn vastannutta tilaa kohden säästö on 39 MWh vuodessa. Lisäksi säästöjä on syntynyt luonnollisesti myös niiden tilojen joukossa, jotka eivät kyselyyn ole vastanneet. Eniten säästettiin polttoaineissa, yhteensä 2 023 MWh/v. Suurin osa polttoaineen säästöistä syntyi peltoihin ja koneisiin sekä nautakarjatalouden rehunjakoon kohdistuvista toimenpiteistä. Edellä mainittuihin toimintoihin kohdistuvia toimenpiteitä voidaan pitää helposti toteutettavina, mutta niiden toteutumisen ja säästövaikutuksen pysyvyyden arviointi on vaikeampaa kuin esimerkiksi lisäeristämisen. Tyypillisiä toimenpiteitä peltoja ja koneita sekä nautakarjatalouden rehunjakoa koskien olivat traktorin sammuttaminen työn keskeytyessä, kaukana olevien lohkojen logistiikan parantaminen tai konetyön järkeistäminen, siirtyminen isosta traktorista pienempään keveissä töissä sekä apevaunun terien kunnon parantaminen. Polttoainesäästöjen luotettavuutta tulee siis tarkastella varauksella. Liittyneitä tiloja on toistaiseksi varsin vähän. Tämän vuoksi saavutetut määrälliset säästöt ovat luonnollisesti tässä vaiheessa vielä pieniä. Seurantakyselyn ja vaikutusarvioiden yksi päätavoitteista tässä vaiheessa onkin menetelmäkehitys, jotta vaikutuksia voidaan jatkossa arvioida. Mahdollisuuksien mukaan tiloilta tulisi saada jatkossa tarkempia tietoja toimenpiteistä ja rakennuksista tai toiminnoista, joihin ne kohdistuvat. Näin olisi mahdollista arvioida säästöt tarkemmin. Toisena merkittävänä tavoitteena on tilojen motivoiminen ja ohjaaminen jatkuvaan parantamiseen, kun tiloja muistutetaan potentiaalisista toimenpiteistä kyselyn muodossa. Kaikki toimet eivät tietenkään sovellu kaikille tiloille ja osa on niitä jo voinut toteuttaa. Asian pitäminen esillä kuitenkin vahvistaa ohjelman tavoitteiden toteutumista. 14