NILSIÄN HYVINVOINTIKESKUS/TERVEYS- JA PALVELUKESKUS HANKESUUNNITELMA

NILSIÄN HYVINVOINTIKESKUS/TERVEYS- JA PALVELUKESKUS HANKESUUNNITELMA

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTATIEDOT... 4 2.1 Verkostosuunnitelmat ja strategiat... 4 2.2 Väestöennuste ja kuntaliitokset... 4 2.3 Muut strategiat ja selvitykset... 5 2.4 Kuntotutkimukset... 5 3. TARVE... 6 3.1 Hankkeelle määritellyt tarpeet... 6 3.2 Muut tarpeet... 7 4. NYKYTILANTEEN KUVAUS... 8 4.1 Toimintojen nykytilanteen kuvaus... 8 4.2 Tilojen nykytilanteen kuvaus... 11 5. UUSI TOIMINNALLINEN MALLI... 12 5.1 Uuden toiminnallisen mallin kuvaus... 12 5.2 Henkilöstömitoitus... 15 5.3 Tilaohjelma ja kiinteä varustelu... 16 5.4 Käyttäjien erillishankinnat... 16 6. KAAVALLINEN TILANNE... 17 6.1 Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti... 17 6.2 Vaihtoehtoiset rakennuspaikat... 17 7. RATKAISUN PERUSTELUT, VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU... 17 8. VÄISTÖTILAT... 19 9. KUSTANNUKSET... 19 10. HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU, ETENEMINEN JA RAHOITUSVAIHTOEHDOT... 20 11. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS... 20 12. LIITTEET... 21

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 3 NILSIÄN HYVINVOINTIKESKUS/ TERVEYS- JA PALVELUKESKUS HANKESUUNNITELMA 1. JOHDANTO Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistyessä vuoden 2013 alussa liitossopimukseen kirjattiin, että terveyskeskuspalvelut säilytetään ja että liitosavustusta kohdennetaan 2 M terveyskeskuksen peruskorjaukseen. Nilsiän kaupunki oli suunnitellut vuonna 2008 terveyskeskus-palvelukeskuksen peruskorjausta ja vuodeosaston uudisrakennusta, jolle oli varattu 4 M :n määräraha vuodelle 2013. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvio tarkentui 6,6 M :ksi. Sittemmin suoritettujen selvitysten mukaan myös vastaanottotoiminnan siipi ja palvelukeskusosio ovat peruskorjauskuntoisia eli oli perusteltua selvittää koko terveys- ja palvelukeskuksen jatkokäyttö sekä palvelutarpeet verkostotasolla. Vuonna 2013 valmistui Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut. Tämä selvitys esitti Nilsiän aluekampuksen osalle kolme vaihtoehtoa, joista kiinnostavimmaksi todettiin sijainniltaan keskeisin eli virastotalon tontti. Tämä tarjoaisi edellytyksen uudenlaisen hyvinvointikeskuksen luomiseen, mikä hyödyntäisi yhteisiä toimintoja ja tehostaisi tilankäyttöä ja tarjoaisi asukkaille virikkeisen, terveyttä ja hyvinvointia edistävän elementin, joka tukisi uusilla palvelumuodoillaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kaupunginjohtaja nimesi huhtikuussa 2013 hanketyöryhmän, johon ovat kuuluneet Hankesuunnitteluarkkitehti Anneli Hautsalo, puheenjohtaja Terveysjohtaja Jari Saarinen / va. terveysjohtaja Tuija Jääskeläinen Hoivajohtaja Mari Antikainen Kotihoidon päällikkö Merja Ylönen Vastaava lääkäri Heikki Väänänen Tilahallintapäällikkö Mervi Happonen Työryhmä on lisäksi kuullut lukuisia asiantuntijoita perusturvan ja terveydenhuollon, hyvinvoinnin ja kaupunkiympäristön palvelualueilta. Hankeryhmä esittää hankesuunnitelman jatkotoimenpiteitä varten.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 4 2. TAUSTATIEDOT 2.1 Verkostosuunnitelmat ja strategiat Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut, valmistui kesällä 2013. Kaupunginhallitus hyväksyi selvityksen 10.3.2014 ja kaupunginvaltuusto 14.4.2014. Suunnitelma jakautuu karkeasti kolmeen osioon: nykytilannekartoitukseen kokonaispaikkatarvearvioon vuonna 2030 perustuen Perusturvan ja terveydenhuollon johdon strategisiin linjauksiin ja väestönkasvuennusteisiin visio-osuuteen asumispalveluiden järjestämiseksi alueittain vuonna 2030 perustuen Kuopion strategisiin linjauksiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin Raportissa hahmotetaan palveluiden sijainnin ohella palvelujen järjestämistapoja ja tilallisia perusteita sekä asuntojen että palvelukeskusten osalta. Nilsiän ikäihmisten (75+) asumispalveluiden tavoitteelliset kokonaismäärät (sekä kaupungin että yksityisten järjestämät palvelut) on laskennallisesti määritelty seuraavasti: 102 palveluasumisen paikkaa (tehostettu ja tavallinen palveluasuminen) 146 uusimuotoista ns. elämänkaariasumisen paikkaa 21 vuorohoito- ja kuntoutuspaikkaa. Strategisena yleislinjauksena selvityksessä on esitetty, että kaupunki järjestää 20 % palvelutuotannosta ja että kaupunkikonserni järjestää tilat tämän lisäksi 40 %:lle paikoista. Raporttiin liittyvässä kiinteistökartoituksessa kartoitettiin Nilsiän entinen virastotalo, johon olisi luontevasti sijoitettavissa kampuskeskustiloja sekä palveluasuntoja. 2.2 Väestöennuste ja kuntaliitokset Kuopiossa asui vuoden 2014 alussa noin 106 400 henkilöä. Tulevina vuosina kuopiolaisten määrä lisääntyy ja väestön ikärakenne vanhenee voimakkaasti. Viimeisin Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste on hyväksytty kaupunginhallituksessa 30.5.2011 kaupungin toimintojen suunnittelun perusteeksi. Koko kaupungille ennusteita on kaksi, joista perusennustetta käytetään palvelujen suunnittelun perusteena ja joista tavoite-ennuste toimii Kuopion strategisena ennusteena. Kuopion väestönkasvu on vahvistunut viime vuosina lähelle tavoite-ennusteen tasoa, minkä takia suunnittelun apuvälineeksi on hyväksytty perus- ja tavoite-ennusteen välille sijoittuva ennuste17.6.2013. Sen mukaan kaupungin väkiluku on noin 111 000 asukasta vuonna 2020 ja noin 119 000 asukasta vuonna 2030. Näissä luvuissa ei ole mukana Maaninka, jonka kanssa kuntaliitos tapahtuu vuoden 2015 alusta alkaen. Maaningan väkiluku on ollut noin 3 850 asukasta viime vuosina ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönmäärä säilyy lähellä samaa vuoteen 2030 saakka..

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 5 Nilsiässä asui noin 6 330 asukasta vuoden 2014 alussa. Tilastokeskuksen trendiennusteen (2012) mukaan Nilsiän väkiluku pienenee hieman tulevina vuosina säilyen kuitenkin hyvin lähellä nykytasoa vuoteen 2030 saakka. Yli 75-vuotiaiden määrä oli noin 8 640 asukasta vuoden 2014 alussa Kuopion ja Nilsiän alueella ja yhteensä noin 9 000 henkilöä Maaninka huomioiden. Ennuste vuodelle 2030 on noin 16 400 henkilöä (sis. Maaningan). Ikäihmisten määrä miltei kaksinkertaistuu. Yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan Nilsiässä noin 1 200 henkilöä vuonna 2030. Kuntaliitoksia selvitetään parhaillaan Kuopion ja Juankosken sekä Kuopion ja Tuusniemen kesken. Molempien kanssa mahdollinen kuntaliitos toteutuisi vuoden 2017 alusta alkaen. Tällä hetkellä näissä kunnissa asuu yhteensä noin 1000 yli 75- vuotiasta asukasta ja määrä kasvaa noin 1 470 asukkaaseen vuonna 2030. 2.3 Muut strategiat ja selvitykset Keittiöverkostosuunnitelma Kuopion kaupungin keittiöverkostosuunnitelma on viimeksi päivitetty 11.3.2010. Tämän jälkeen on toteutettu yhteiskeittiö KYS:in tontille (verkostosuunnitelman vaihtoehto B). Toteutuneet kuntaliitokset ja keskuskeittiön kapasiteettimuutokset aiheuttavat selkeästi tarpeen keittiöverkostosuunnitelman tarkistukseen. Verkostonäkökulmasta vaikuttaa perustellulta, ettei Nilsiän hyvinvointikeskukseen rakenneta valmistuskeittiötä, vaan ruoka voidaan tuottaa yhteiskeittiöstä tai muilta toimittajilta kilpailutuksen perusteella. 2.4 Kuntotutkimukset Nilsiän kaupunki on teettänyt terveysasemalla kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia vuosien 2011 2012 aikana. Kuopion mukaantulon yhteydessä tutkimuksia laajennettiin koskemaan myös palvelukeskuksen osaa. Tutkimukset on teetetty ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta. Terveysasemalla on todettu runsaasti korjaustarpeita sekä rakentamisajankohdalle tyypillisiä riskirakenteita. Nilsiän kaupunki oli näiden tutkimusten pohjalta tehnyt jo päätöksen terveysaseman vuodeosaston purkamisesta ja korvaamisesta uudella. Palvelukeskuksen puolella on myös korjausta edellyttäviä puutteita ja sisäilman haittatekijöitä, mutta niiden korjaaminen on taloudellisesti järkevää. Korjaustöiden laajuus edellyttää rakennuksen tai sen osan tyhjentämistä korjaustyön ajaksi. Terveysasemalla ja palvelukeskuksessa on hankesuunnittelutyön lähtötiedoiksi tehty kuntotutkimuksia. ja sisäilmatutkimuksia. Molemmissa osissa on todettu olevan runsaasti korjaustarpeita, jotka edellyttävät korjaustyön ajaksi rakennuksen tai sen osan tyhjentämistä. Kuntotutkimus Nilsiän virastotalosta valmistuu kesällä 2014.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 6 3. TARVE 3.1 Hankkeelle määritellyt tarpeet Terveyspalvelujen tarve Tarve lähipalveluna toteutettuun lääkäri- ja hoitaja vastaanottotoimintaan, suunterveydenhuoltoon, terveydenhoidon palveluihin (äitiys- ja lastenneuvola, kouluja opiskeluterveydenhoito, perhesuunnittelu ja naisten joukkotarkastuksia) kuntoutukseen sekä tukipalveluihin säilyy Nilsiässä muuttuvassa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis-tuottamiskentässä. Lähivuosien tarve on nykyisen toiminnan kaltainen, mutta ikääntyvä väestö ja mahdolliset kuntaliitokset voivat vaikuttaa yksittäisten toimintojen tuotantototeutuksiin. Osastohoitotarve tulee muuttumaan siten, että ympärivuorokautista lääkäripäivystystä ja vaativampaa osastokuntoutusta tarvitsevat potilaat hoidetaan keskitetysti Kuopiossa ja mahdollisesti Siilinjärven ja Juankosken terveyskeskuksien osastoihin tukeutuen. Mahdolliset kuntaliitokset tulevat omalta osin todennäköisesti selkeyttämään tätä toimintalinjaa. Asumispalveluihin, hoitokodin yhteyteen, varataan lyhytaikaisseurantapaikkoja pääasiassa hoitotyön keinoin toteutettavaa lyhytaikaista sairaanhoitoa / valvontaa vaativille potilaille, joiden terveydentilaan voidaan turvallisesti ottaa kantaa avovastaanoton lääkäreiden toimesta virka-aikaan tai seudullisen Yön yli mallin - mukaisesti. Paikkavaraus n. 8-10 asiakkaalle. Asumispalvelujen tarve Verkostoselvityksen mukaan Nilsiän ikäihmisten (75+) asumispalveluiden tavoitteelliset kokonaismäärät (sekä kaupungin että yksityisten järjestämät palvelut) ovat seuraavat: 102 palveluasumisen paikkaa (tehostettu ja tavallinen palveluasuminen) 146 uusimuotoista ns. elämänkaariasumisen paikkaa 21 vuorohoito- ja kuntoutuspaikkaa. Strategisena yleislinjauksena selvityksessä on esitetty, että kaupunki järjestää 20 % palvelutuotannosta ja että kaupunkikonserni järjestää tilat tämän lisäksi 40 %:lle paikoista. Tämä tarkoittaa kaupungin tuotantona noin 20 palveluasumisen paikkaa, lisäksi kaupunki järjestäisi tilat noin 40 palveluasunnolle. Elämänkaariasuntoja voivat toteuttaa konserniyhtiöt tai yhteistyökumppanit. Tähän hankkeeseen suunnitellaan toteutettavaksi yksi tehostettua palveluasumista tarjoava hoitokoti (16 asukasta). Samaan yhteyteen tulee tehostetun valvonnan 8-10- paikkainen asumisyksikkö, joka toimii lyhytaikaisena valvonta- ja arviointipaikkana henkilöille, jotka eivät tarvitse vuodeosastohoitoa, mutta eivät sairaudestaan tai muusta tilanteestaan johtuen tule toimeen kotona tai asumisyksikössään. Tehostetun valvonnan yksikön sijainti hoitokodin ja hyvinvointikeskuksen yhteydessä takaa moniammatillisen hoidon ja arvioinnin. Toimintakeskuksen toimintaa ja ikäihmisten päivätoimintaa tullaan laajentamaan nykyisestä vuoteen 2030. Päivätoimintaryhmät on tarkoitettu kotona asuville asiakkaille, jotka eivät pysty osallistumaan muuhun avoimeen toimintaan. Ryhmien

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 7 lisäämiseen varaudutaan. koska vanhusväestö ja omaishoidettavat lisääntyvät. Suunnitelmana on, että päiväryhmätoimintaa tarjotaan viitenä päivänä viikossa. Nilsiän muut ikäihmisten yksiköt tulevat olemaan Ollukka, Iltatuuli 1 ja Iltatuuli 2. Asumisyksiköiden pääpainona on paikkojen muunneltavuus niin, että tavallisen palveluasumisen ryhmäkotipaikat ovat muutettavissa tehostetun asumispalvelun paikoiksi. Perusturvan ja terveydenhuollon muut tarpeet Lapsiperhepalveluista lähipalveluina tuotetaan sosiaalityön ja lastensuojelun perhetyön palvelut. Maaninka-Nilsiä- Riistavesi -alueen lisäksi vuodesta 2017 alkaen Juankosken ja mahdollisesti Tuusniemen sekä mahdollisesti vielä Vehmersalmen (koillinen alue) lähipalveluja varten kootaan yksi yhteinen tiimi, joka tekee työtä näissä keskustaajamissa ja niistä käsin. Aikuissosiaalityön palveluista sosiaalityön ja toimeentulotuen tarve on Nilsiässä ollut hyvin vakio. Mikäli kuntaliitos Juankosken kanssa toteutuu, liittyvät Juankosken aikuissosiaalityön palvelut osaksi Nilsiä-Maaninka -tiimin toimintaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluja tuotetaan Kuopion psykiatrian keskuksen toimesta lähipalveluna. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön, psykiatrisen vastaanottotoiminnan ja -kuntoutuksen avohoidon palvelut tuotetaan nykyisen suuruisella resurssilla. Toimintaa kehitetään niin, että yhteistyö eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden kanssa on saumatonta ja tukee perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeasiakkaille tuotettavaa palvelukokonaisuutta. Perheiden ja yksilöiden psyykkinen tuki järjestetään mahdollisimman asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kotikäynnit ja verkostossa tehtävä työ tulee lisääntymään. 3.2 Muut tarpeet Nilsiän virastotalolla sijaitseva yhteispalvelupisteen toiminta jatkuu ja laajenee tulevaisuudessa mahdollisesti kattamaan myös valtion palvelut. palvelee jatkossakin asukkaita. Neuvontaa laajennetaan perusturvan ja terveydenhuollon alueella ja lisäksi otetaan käyttöön uusia toimintamuotoja, mm. virtuaalilääkäritoimintaa yhteistyössä terveyskioskin kanssa. Nettikahvila, jossa voidaan järjestää opastusta, toimii palvelupisteen yhteydessä. Verkostotarkastelun yhtenä osa-alueena on selvitetty Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueen tarpeet Nilsiässä. Keskustassa, nykyisen virastotalon viereisellä tontilla sijaitsee perusopetuksen ala- ja yläkoulu, jonne sijoittuu myös keväällä 2014 uusitut tilat nuorisotoiminnalle sekä Nilsiän lukio, jonka erityispiirteenä on yhteistyö urheiluvalmennuksen kanssa. Koulukiinteistön vieressä sijaitsee monitoimihalli, jossa on vuonna 2013 uusittu suuri liikuntasali. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue vuokraa liikuntatiloja edelleen eri toimijoille. Alueella sijaitsee Nilsiän kirjasto, jonka perustoiminnot kuten lainattavan aineistokokoelman sijoitus, lainaus ja palautus on tarkoitus hoitaa omassa kirjastorakennuksessa myös tulevaisuudessa, mutta tarkastella yhteiskäytön mahdollisuuksia muilta osin uuden palvelukeskuksen eri toimijoiden kanssa.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 8 Kansalaisopisto toimii tällä hetkellä hajallaan muun muassa kouluilla, terveyskeskuksella, virastotalolla ja eri puolilla Nilsiää. Joihinkin tiloista on hankalaa saada varauksia johtuen niiden korkeasta käyttöasteesta. Uudet, käyttäjän tarpeisiin suunnittelut ja varustetut tilat palvelisivat hyvin myös Kansalaisopiston tarpeita ja mahdollistaisivat tehokkaan yhteiskäytön. Erityisryhmille suunnattu kuntosali sekä terapia-allas soveltuvat monipuolisen liikunnan ohjaamiseen. Kansalaisopiston toimintaa tukee hyvin varusteltu monitoimitila, jossa on mahdollista järjestää opetusta, kokouksia tai pienimuotoisia näyttelyitä. Myös yleisiä käytävä- ja ravintolatiloja on Kansalaisopiston mahdollista hyödyntää näyttelykäyttöön. Märkätyöskentelytiloissa voi toimia sekä hyvinvointikeskuksen päiväryhmät että Kansalaisopiston järjestämät vapaan sivistystyön kurssit. 4. NYKYTILANTEEN KUVAUS 4.1 Toimintojen nykytilanteen kuvaus Terveyspalvelut Terveysaseman vastaanottopalvelut tuotetaan omahoitaja/omalääkäri työparimallilla neljällä alueella väestövastuu-periaatteen mukaisesti. Viikonloppupäivystys hoidetaan päivisin Nilsiässä, ilta- ja yöpäivystys hoidetaan Kuopin yhteispäivystyksessä. Vastaanottopalvelujen käynnit /vuosi: lääkärillä 10 400 hoitajalla 6 599 jalkahoitaja 400 silmänpohjakuvaukset 400 erikoislääkärikäynnit 400 Tahkon alueen ulkopaikkakuntalaisten terveydenhuollon kysyntä on suurimmillaan tammi-huhtikuussa. Tahkon alueella on käynnistynyt myös yksityistä lääkäripalvelutuotantoa, joka tukeutuu tukipalvelujen (laboratorio, röntgen) osalta terveyskeskukseen. Tarkistettava. Hoitotarvikejakelu toimii kahdesti viikossa entisellä virastotalolla. Nilsiän vuodeosaston potilaspaikkoja vähennettiin jo vuosi sitten maaliskuussa 2013 25 paikasta nykyiseen eli 20 potilaaseen. Samalla avattiin dementiayksikkö Iltatuuli 2 Attendon rakentamaan ja omistamaan rakennukseen. Nilsiän vuodeosaston henkilökuntaakin siirtyi sinne. Hoitohenkilökuntaa Nilsiän vuodeosastolla on nykyisin: osastonhoitaja, 7 sairaanhoitajaa + 1 varahenkilö, osa-aikainen osastonlääkäri, joka hoitaa lisäsi kotisairaanhoitoa, vastaavan lääkärin tehtävät sekä palvelukeskuksen hoivakodit. Nilsiässä on aloitettu syksyllä 2013 kotisairaalatoiminta yhteistyössä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidon kanssa. Kotisairaala toiminta on asiakkaan kotiin tai kotiin verrattavaksi hoitopaikassa tarjottua terveydenhuoltoalan ammattilaisen

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 9 antamaa hoitoa, joka muuten edellyttäisi sairaalahoitoa. Jos kotisairaalahoitoa ei olisi tarjolla, potilaan hoito jatkuisi osastolla. Suun terveydenhuollon palveluista Nilsiässä vastaavat kaksi hammaslääkäri hammashoitaja työparia, lisäksi tarjotaan suuhygienistin palveluita.. Päivystyspalvelut tuotetaan arkena Nilsiässä, arkipyhinä ja viikonloppuisin Kuopiossa keskitettynä alueellisena päivystyksenä. Erikoishoitopalvelut tuotetaan osittain (kirurgia, anestesiahammashoito) Kuopiossa. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri käy kerran kuukaudessa Nilsiässä. Käyntimäärät vuosittain: käynnit lääkärillä n. 3700/v käynnit hoitajalla / suuhygienistillä 1750/v. Nilsiän väestölle on järjestetty perhe- ja aikuispalveluna hyvinvointineuvola (perhesuunnittelu, äitiysneuvola, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, puheterapia, perheneuvola, psykologipalvelu, lapsiperheiden sosiaalityö ja kotipalvelu sekä lapsioikeudelliset palvelut). Nilsiässä muita terveydenhoidon palveluita ovat äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhoito, perhesuunnittelu ja naisten joukkotarkastukset (PAPA). Terveydenhoitajat pitävät Nilsiässä vastaanottoa joka arkipäivä. Omalääkärit vastaavat terveydenhoidon lääkäripalveluista. Äitiys- ja lastenneuvolaa tukevia erikoislääkäripalveluja tarjotaan Kuopiossa. Neuvoloiden erikoislääkäripalvelut tarjotaan Kuopiossa. Toimitilat ovat Nilsiän terveysasemalla ja kouluilla. Terveydenhoito toimii pääasiassa päivisin lukuun ottamatta iltaisin tapahtuvaa ryhmätoimintaa. Toimintavolyymi: äitiysneuvola: asiakkaita 63, käynnit 989 vuonna 2012 naisten joukkotarkastuskäyntejä 177 vuonna 2012 perhesuunnittelu: käynnit 299 vuonna 2012 lastenneuvola: asiakkaita 390, käynnit 1175 vuonna 2012 kouluterveydenhuolto: asiakkaita 620, käynnit 1704 vuonna 2012 opiskelijaterveydenhuolto: asiakkaita 128, käynnit 103 vuonna 2012 Kuntoutusyksikkö tuottaa tai järjestää ostopalveluna fysio-, puhe- ja toimintaterapiapalveluja, veteraanikuntoutuksen sekä vastaa apuvälinepalveluista. Nilsiän terveysasemalla toimii apuvälinepalvelut, fysioterapia- sekä puheterapiapalvelut omana toimintana. Toimintaterapia toteutetaan pääosin asiakkaiden kotona tai päiväkodeissa ostopalveluna. Työfysioterapeutti käyttää fysioterapiatiloja noin kaksi päivää kuukaudessa. Toiminnan tuottaa arkipäivisin. 3 fysioterapeuttia (joista 1 osa-aikaisesti) ja 1 kuntohoitaja (osa-aikaisesti), 1 puheterapeutti (osa-aikaisesti). Toimintavolyymi puheterapia (asiakkaita n. 60 /v), käynnit n. 300 yksilökäyntejä (fysioterapia + toimintaterapia) 1500 / v

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 10 ryhmäkäyntejä (fysioterapia + toimintaterapia) 110/v fysioterapiapalvelut osastolle 1000 käyntiä/v apuvälineiden lainaus 535/v Kuopion psykiatrian keskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja pitää päihdevastaanottoa kahtena päivänä viikossa nykyisen terveyskeskuksen tiloissa. Toimintavolyymi on n. neljä asiakasta/työpäivä virka-aikana. Mielenterveyspalveluiden hoitovastaanotoilla (2 hoitajaa, psykologi ja psykiatri) käy keskimäärin 12 henkilöä/työpäivä virka-aikana. Työterveyshuollon tuottaa Kallaveden työterveyshuollon liikelaitos, jossa työskentelee kokopäiväisesti 1 lääkäri ja 2 työterveyshoitajaa. Lisäksi palveluja käy antamassa työterveysfysioterapeutti kahtena päivänä kuukaudessa. Toimintavolyymi: Työterveyshuollolla on Nilsiässä vastaanotto terveyskeskuksen tiloissa: lääkärinkäynnit n, 1500 /v, osa-aikainen työterveyslääkäri hoitajakäynnit n. 1300/v, kolme työterveyshoitajaa Tukipalveluista Itä-Suomen laboratoriokeskus ISLAB toimii Nilsiässä arkisin ( näytteenotto klo 7-12). Röntgenpalvelut toimivat arkipäivisin. Välinehuollon palvelu ostetaan KYSiltä / Servicalta. Lääkehuolto ostetaan KYS:n apteekilta. Nilsiän terveys- ja palvelukeskuksen nykyisessä kiinteistössä sijaitsevat kaikki yllä mainitut palvelut lukuun ottamatta mielenterveyspalveluja, lapsiperhepalveluja sekä aikuissosiaalityön palveluja. Viimeksi mainitut ovat siirtyneet sisäilmaongelmien vuoksi entisen kaupungintalon tiloihin jo ennen kuntaliitosta. Asumispalvelut ja perusturvan muut palvelut Nilsiän ikäihmisten asumispalveluita järjestetään kaupungin palvelutuotantona Hoivakoti Lokottajassa sekä Hoitokoti Ollukassa. Lokottaja on 40-paikkainen sosiaalihuoltolainmukainen ympärivuorokautinen hoivaosasto ja Ollukka on 25- paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö (lisäksi 5 vuorohoitopaikkaa). Henkilökuntaa on Lokottajassa 25 ja Ollukassa 15. Iltatuuli 2 on 17-paikkainen tavallisen palveluasumisen yksikkö, jonka toiminta on kaupungin tuottamaa. Iltatuuli 1 on 17-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, jonka toiminnan tuottaja on Attendo Oy. Kummankin hoitokodin tilat on vuokrattu kaupungille pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Tilhilä on yksityinen Vanhusten suoja ry:n omistajaa 22-paikkainen hoitokoti. Kaupungin ostopalveluna on tehostetun palveluasumisen paikkoja Tilhilässä 14. Karhitien Ryhmäkoti on Vanhusten suoja ry:n omistama palveluasumisyksikkö, jossa on muutamia kaupungin osoittamia asukkaita. Nilsiässä on tällä hetkellä vanhusten hoiva- ja palveluasumisen paikkoja yhteensä 113 eli 15%:lle yli 75-vuotiaista, kun kantakaupungissa vastaavaa palvelua on 7-8 %:lle yli 75-vuotiaista.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 11 Pisan palvelukoti on 18-paikkainen yksityinen kehitysvammaisten ja vammaisten palvelukoti, joka on Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämä. Koivikon toimintakeskus ja Pisan työtoiminta täydentävät palvelujen tarjontaa kehitysvammaisille. Päiväkeskustoimintaa on järjestetty Nilsiän Palvelukeskuksen tiloissa. Kokopäiväryhmä kokoontuu kerran viikossa. Toiminta on suunnattu asiakkaille, jotka eivät pysty osallistumaan muuhun avoimeen toimintaan. Kansalaisopiston Virkeätryhmä Ikäihmisille kokoontuu joka toinen viikko. Kotihoitoa tarjotaan Nilsiässä noin 100 asiakkaalle, tilapäisesti lisäksi 30 asiakkaalle. Nilsiän alueella toimii kolme kotihoidon tiimiä. Ateriapalvelut tuottaa Nilsiässä Blue Service Partners vuoden 2016 loppuun saakka. Asiakkaat voivat käydä ruokailemassa arkisin Vanhusten palvelukeskuksessa. Heille voidaan kuljettaa annospakattu ateria kotiin arkipäivisin. Hyvinvoinnin ja kasvun ja oppimisen palvelut Keskustassa, nykyisen virastotalon viereisellä tontilla sijaitsee perusopetuksen ala- ja yläkoulu, jonne sijoittuu myös keväällä 2014 uusitut tilat nuorisotoiminnalle sekä Nilsiän lukio, jonka erityispiirteenä on yhteistyö urheiluvalmennuksen kanssa. Koulukiinteistön vieressä sijaitsee monitoimihalli, jossa on vuonna 2013 uusittu suuri liikuntasali. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue vuokraa liikuntatiloja edelleen eri toimijoille. Virastotalon vieressä sijaitsee Nilsiän kirjasto, jonka perustoiminnot, kuten lainattavan aineistokokoelman sijoitus, lainaus ja palautus on tarkoitus hoitaa omassa kirjastorakennuksessa myös tulevaisuudessa, mutta tarkastella yhteiskäytön mahdollisuuksia muilta osin uuden palvelukeskuksen eri toimijoiden kanssa. Perheneuvolan sosiaalityöntekijän ja psykologin työtilat sijaitsevat tällä hetkellä Nilsiän virastotalolla. Toiminnallisesti sijainti on hyvä, koska sosiaalitoimen työntekijät työskentelevät samassa rakennuksessa ja koulut ovat lähellä. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi työskentelevät puolet työajastaan kouluilla koulukuraattorina sekä koulupsykologina. Kansalaisopisto toimii tällä hetkellä hajallaan muun muassa kouluilla, terveyskeskuksella, virastotalolla ja eri puolilla Nilsiää. Joihinkin tiloista on hankalaa saada varauksia johtuen niiden korkeasta käyttöasteesta. 4.2 Tilojen nykytilanteen kuvaus Terveyskeskuksen vastaanotto ja vuodeosasto on rakennettu vuonna 1972. Palvelukeskuksen (Ollukka ja Lokottaja) siipi on rakennettu vuonna 1988 ja yhdistetty käytävällä varsinaisen terveyskeskuksen rakennukseen. Lääkäreiden vastaanottotilat, vuodeosasto ja suun terveydenhuolto toimivat terveyskeskuskiinteistössä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijät, samoin kuin aikuissosiaalityön ja lapsiperhepalveluiden työntekijät sekä perheneuvola ovat sijoittuneet vuoden 2012 lopussa väistötiloihin Nilsiän virastotalolle.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 12 Terveyskeskuksessa ja palvelukeskuksessa on todettu runsaasti korjaustarpeita tehtyjen kuntotutkimusten ja sisäilmatutkimusten perusteella. Aivan terveyskeskus- palvelukeskuskiinteistön vieressä ovat kaupungin Attendo Oy:ltä vuokraamat 17-paikkaiset asumispalveluyksiköt Hoivakoti Iltatuuli 1 ja Iltatuuli 2. Nilsiän entinen virastotalo on nykyään kaupungin eri toimijoiden käytössä, siinä on lisäksi valtion, yritysten ja yhdistysten tiloja. Virastotalo on valmistunut vuonna 1970. Kuntotutkimus tästä kiinteistöstä valmistuu kesällä 2014. 5. UUSI TOIMINNALLINEN MALLI 5.1 Uuden toiminnallisen mallin kuvaus Perusturvan ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisselvityksessä 2013 tutkittiin alustavasti Nilsiän aluekampuksen keskuksen sijoittumista. Paikkavaihtoehtoja oli kolme: Terveyskeskuksen alue, rakentamaton alue pohjoisempana sekä Virastotalon kortteli. Näistä virastotalon kortteli osoittautui parhaaksi keskeisen sijaintinsa vuoksi. Kampuskeskuksen kaikille asukkaille yhteiset palvelut ovat helpoimmin saavutettavissa Virastotalon korttelissa keskeisellä ja vilkkaalla paikalla. Myös ikääntyneet, vähän liikkuvat mutta palveluita tarvitsevat asiakasryhmät voivat hyödyntää itsenäisesti ympäröivissä kortteleissa sijaitsevia keskustapalveluita: kaupat, tori, apteekki, kirjasto, liikuntahalli, kahvilat, ravintolat jne. Kampuskeskuksesta muodostetaan uudenlainen Hyvinvointikeskus monitoimi-, harraste-, liikunta-, kokoontumis- ja viriketoimintatiloineen. Kaikenikäiset kuntalaiset voivat kohdata siellä. Aulatilat nettikahviloineen muodostavat nilsiäläisten uuden kohtauspaikan, yhteisen olohuoneen. Julkisten palvelujen neuvonta keskitetään yhteispalvelupisteeseen, jossa voi hoitaa erilaiset kunnan, tulevaisuudessa kenties myös valtion, asiointi- ja viranomaisasiat yhdeltä luukulta. Neuvonnan yhteyteen perustetaan myös uudenlaisen tekniikan avulla toimivia asiointipisteitä. Keskus tarjoaa terveyspalveluita: tavanomaisen vastaanottotoiminnan lisäksi myös matalan kynnyksen ns. terveyskioskin palveluita, neuvolan, kuntoutuksen ja mielenterveyden palveluita. Tämän lisäksi tarjotaan aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden palveluita Ikäihmisille keskus tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä kotona asuville ikäihmisille päiväryhmä- ja päiväkeskuspalveluja.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 13 TOIMINTOJEN KUVAUS JA MITOITUS Terveyspalvelut Lääkäreiden vastaanottopalvelut Nilsiässä tuotetaan edelleen 4-5 terveyskeskuslääkärin ja 5 hoitajan vastaanottopalvelut. Lisäksi siellä toimii akuutti vastaanotto arkisin klo 8-16 sekä toistaiseksi viikonloppuisin klo 9-16. Ensihoito toteutuu sairaanhoitopiirin palvelusuunnitelman mukaisesti. Lisäksi vastaanotolla toimii erillinen INR- hoitaja ja yksittäisinä päivinä ostopalveluna jalkaterapeutti. Suun terveydenhuollon palveluista Nilsiässä vastaavat kaksi hammaslääkäri hammashoitaja työparia, sekä yksi suuhygienisti. Päivystyspalvelut tuotetaan arkena Nilsiässä, arkipyhinä ja viikonloppuisin Kuopiossa keskitettynä alueellisena päivystyksenä. Erikoishoitopalvelut tuotetaan osittain (kirurgia, anestesiahammashoito) Kuopiossa. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri käy kerran kuukaudessa Nilsiässä. Terveydenhoidossa äitiys- ja lastenneuvolan palveluita tuottaa kaksi terveydenhoitajaa ja neuvolalääkäri. Nilsiässä muita terveydenhoidon palveluita ovat, perhesuunnittelu ja naisten joukkotarkastukset (PAPA) sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoito, jonka toimitilat ovat kouluilla. Terveydenhoitajat pitävät Nilsiässä vastaanottoa joka arkipäivä. Omalääkärit vastaavat terveydenhoidon lääkäripalveluista. Äitiys- ja lastenneuvolaa sekä kouluterveydenhuoltoa tukevia erikoislääkäripalveluja tarjotaan Kuopiossa. Neuvoloiden erikoislääkäripalvelut tarjotaan Kuopiossa. Perheneuvolapalvelut järjestetään osana Kuopion perheneuvolan ja oppilashuollon palveluja. Palvelut järjestetään Nilsiässä lähipalveluna. Nilsiän toimipisteessä työskentelee yksi sosiaalityöntekijä ja yksi psykologi, jotka tekevät sekä perheneuvolatyötä että koulukuraattori- ja koulupsykologityötä. Perheneuvolapalveluista vastaa Kuopion kasvun ja oppimisen tuen asiakkuusjohtaja. Kuntoutuspalveluissa Puheterapeutti toimii kolmena arkipäivänä viikossa neuvolatoimintojen tilassa. Fysioterapiapalvelut (2-3 fysioterapeuttia) tuotetaan eri-ikäisille henkilöille yhteisissä vastaanottotiloissa, kuntosalissa, allastiloissa, liikuntatilassa, tehostetussa ja valvotussa palveluasumisessa sekä muissa kodeissa. Yhteistoimintaa tehdään eri toimijoiden kanssa kuntalaisten toimintakyvyn ja kuntoutumisen edistymiseksi. Hyvinvointikioskin toimintana eri ammattilaiset ja muut toimijatahot järjestävät yksilöllistä ja yleisötilaisuuksissa tuotettua terveyttä ja toimintakykyä sekä omahoitoa edistävää palvelua. Perusturvan ja terveydenhuollon toimijat sekä muut toimijat (2-4 henkilöä kerrallaan) ohjaavat ilman ajanvarausta tai kutsutilaisuuksissa (teemapäivät) kuntalaisia terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä sekä esim. tietoteknisten yms. välineiden käytössä (omahoitoa tukevat, palvelujen saamista tukevat toimet) Osastohoito tulee muuttumaan siten, että ympärivuorokautista lääkäripäivystystä ja vaativampaa osastokuntoutusta tarvitsevat potilaat hoidetaan keskitetysti Kuopiossa ja mahdollisesti Siilinjärven ja Juankosken terveyskeskuksien osastoihin tukeutuen. Asumispalveluihin, hoitokodin yhteyteen, varataan lyhytaikaisseurantapaikkoja pääasiassa hoitotyön keinoin toteutettavaa lyhytaikaista sairaanhoitoa / valvontaa

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 14 vaativille potilaille, joiden terveydentilaan voidaan turvallisesti ottaa kantaa avovastaanoton lääkäreiden toimesta virka-aikaan tai seudullisen Yön yli mallin - mukaisesti. Paikkavaraus n. 8-10 asiakkaalle. Asumispalvelut Nilsiän palvelukampus on alueellinen, hallinnollinen ja toiminnallinen palvelukokonaisuus, joka yhdistää ennakoivan, terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan ja ympärivuorokautisen hoidon. Kampuksen keskus sijoittuu tähän Hyvinvointikeskukseen yhdessä terveyskeskuksen kanssa. Kampuksen olennaisena osana ovat myös alueelliset lähipalvelut, jotka sijaitsevat tämän keskuksen välittömässä läheisyydessä. Nilsiän kampus tulee olemaan yksi Kuopion aluekampuksista. Tämän ensimmäisenä toteutettavan pilotin mallia voidaan myöhemmin soveltaa myös muilla alueilla. Tavoite palvelukampuksen asumis- ja palvelukonseptille on houkutteleva ikäihmisten asumisen ja palvelujen keskittymä, missä ikäihmisten on hyvä asua loppuelämä. Kampuksessa on palveluja ja toimintamahdollisuuksia myös alueen kaikille ikäihmisille ja kaiken ikäisille asukkaille. Kampuksessa toteutetaan poikkihallinnollisia ratkaisuja, kiinnitetään huomiota asuntojen väljyyteen, muunneltavuuteen, esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa. Toimintakeskuksen toimintaa järjestetään palvelukeskuksen asukkaille ja muille Nilsiän ikäihmisille. Kokopäiväryhmä on tarkoitettu yksin tai omaishoitajan turvin kotona asuville ikääntyneille, jotka eivät terveydentilansa tai kuntonsa vuoksi voi osallistua muuhun avoimeen toimintaan. Toimintakeskuksessa mahdollistetaan kansalaisopiston piirien toiminta, kulttuuritoimen palveluista sekä myös järjestötoimintaa sekä vertaisryhmätoimintaa. Nilsiän ikäihmisten asumispalvelujen määrällinen tarve sekä tehostetulle ja että tavalliselle palveluasumiselle oli 52 paikkaa vuonna 2013 ja kokonaistarve vuonna 2030 on 102 paikkaa. Vuorohoitopaikkojen tarve on 7 ja kuntouttavan asumisen 14 paikkaa, jotka sijoittuvat palveluasumisyksiköihin. Toimintakeskuksessa arvioitu asiakasmäärä olisi 30, joille tarjotaan erilaista avoimen toimintakeskuksen palveluita (kokopäivä-, osapäiväryhmätoiminta, vertaistuetut ryhmät, vapaaehtoisten ja järjestöjen järjestämät ryhmät).. Hyvinvointikeskuksen hankkeeseen sijoitetaan yksi tehostettua asumispalvelua tarjoava hoitokoti (16 paikkaa), jonka yhteyteen sijoittuu tehostetun valvonnan asumisyksikkö (8-10 paikkaa). Perusturvan ja terveydenhuollon muut palvelut Aikuissosiaalityön palvelut järjestetään Nilsiän ja Maaningan osalta yhden tiimin toimesta. Nilsiässä lähipalveluina omana työnä järjestetään sosiaalityötä sekä työllistymispalveluihin liittyvää palveluohjausta. Lisäksi maaninkalaisten ja nilsiäläisten toimeentulotukihakemukset käsitellään Nilsiässä. Ostopalveluina järjestetään erityisryhmien asumispalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa, nuorten starttipajatoimintaa ja työhön valmentavaa palvelua.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 15 Lapsiperhepalveluista lähipalveluina tuotetaan sosiaalityön ja lastensuojelun perhetyön palvelut. Maaninka-Nilsiä- Riistavesi -alueen lisäksi vuodesta 2017 alkaen Juankosken ja mahdollisesti Tuusniemen sekä mahdollisesti vielä Vehmersalmen (koillinen alue) lähipalveluja varten kootaan yksi yhteinen tiimi, joka tekee työtä näissä keskustaajamissa ja niistä käsin. Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) Nilsiän mielenterveyspalvelut palvelevat maanantaista perjantaihin virka-aikana yhteensä 4,5 työntekijän työpanoksella (3 hoitotyöntekijää, osa-aikaiset psykologi ja psykiatri). Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään tulevaisuudessa siten, että ongelmista kärsiville on tarjolla apua lähellä. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden kuntoutuspalveluja kehitetään siten että toimintakyky säilyy ja ihmiset pystyvät asumaan omissa kodeissaan. Kotikäyntien tarve osana palveluja tulee lisääntymään. Matalan kynnyksen palveluissa tulee olla tarjolla lyhyttä, määräaikaista yksilöhoitoa sekä erilaista, vertaistuen kehittymisen mahdollistavaa ryhmähoitoa/toimintaa. Internetin kautta toteutuvat mielenterveyspalvelut tulevat lisääntymään. Nykyiset resurssit riittävät suunnittelujaksolle. Jos väestörakenteessa/määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia, niin resurssien käyttöä pitää arvioida uudelleen. Hyvinvoinnin palvelut ja yhteiset palvelut Erityisryhmille suunnattu kuntosali, liikuntasali sekä terapia-allas soveltuvat monipuoliseen liikunnan ohjaamiseen kaikkien käyttäjäryhmien käyttöön. Kansalaisopiston toimintaa tukee myös hyvin varusteltu monitoimitila, jossa on mahdollista järjestää opetusta, kokouksia tai pienimuotoisia näyttelyitä. Myös yleisiä käytävä- ja ravintolatiloja on Kansalaisopiston mahdollista hyödyntää näyttelykäyttöön. Märkätyöskentelytiloissa ja yhteisissä ryhmä- ja kokoustiloissa voi toimia sekä Kansalaisopiston järjestämät vapaan sivistystyön kurssit että hyvinvointikeskuksen päiväryhmät, jotka hyödyntävät myös muita yhteisiä palvelutiloja. Myös asumispalvelujen asukasryhmät voivat hyödyntää palvelutiloja, samoin kuin terveyskeskuksen ja neuvolan asiakkaat. Nilsiän virastotalolla sijaitseva yhteispalvelupisteen toiminta jatkuu ja laajenee tulevaisuudessa mahdollisesti kattamaan myös valtion palvelut. Neuvontaa laajennetaan perusturvan ja terveydenhuollon alueella ja lisäksi otetaan käyttöön uusia toimintamuotoja, mm. virtuaalilääkäritoimintaa yhteistyössä terveyskioskin kanssa. Nettikahvila, jossa voidaan järjestää opastusta, toimii palvelupisteen yhteydessä. Yhteiset palvelutilat ovat koko Nilsiän yhteinen pistäytymis- ja kohtaamispaikka, jonne voivat poiketa keskusta-asioinnin lomassa kaikki kaupunkilaiset. 5.2 Henkilöstömitoitus Koko hankkeen henkilöstömitoitus on noin 110 työntekijää. Tämä määrä jakautuu seuraavasti: - terveyspalvelut 44 h - asumispalvelut 36 h - ISLAB 3 h - yhteispalvelupiste 2-3 h - laitoshuolto 2 h - keittiöhenkilökunta 2 h

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 16 - kotihoito 15 h - perheneuvola 2 h Hyvinvointikeskuksen johtaminen vaatii uudenlaista johtamiskulttuuria: toimintojen ja tilojen käytön johtamista sekä toiminnan integroimista Nilsiän muihin toimintoihin ja palveluihin. Tällaista johtamista tarvitaan jo suunnitteluaikana; Hyvinvointikeskushanke ympäristöineen tulee kytkeä muiden toimialojen suunnitteluohjelmiin. 5.3 Tilaohjelma ja kiinteä varustelu Hankkeen tilaohjelman ohjelma-ala on 2930 hyöty-m2. Tilaryhmittäinen jako on seuraava: - terveyspalvelut noin 250 hyöty-m2 - tukipalvelut noin 205 hyöty-m2 - neuvola noin 110 hyöty-m2 - yhteiset vastaanottotilat noin 180 hyöty-m2 - suun terveydenhuolto noin 70 hyöty-m2 - asumispalvelut noin 830 hyöty-m2 - aulatilat noin 110 hyöty-m2 - asiakaspalvelutilat noin 75 hyöty-m2 - ravintolatilat noin 150 hyöty-m2 - hyvinvointipalvelut noin 25 hyöty-m2 - päiväryhmien tilat noin 75 hyöty-m2 - saunatilat noin 225 hyöty-m2 - yhteiset tilat/ harrastustilat noin 375 hyöty-m2 - henkilökunnan tilat noin 180 hyöty-m2 - kiinteistönhuollon ja siivoustilat noin 70 hyöty-m2 - yhteensä noin 2930 hyöty-m2 Palveluasumisen ratkaisuissa kiinnitetään huomiota yleispätevyyteen ja muunneltavuuteen, että sama asunto on muunneltavissa uuteen käyttöön toisille käyttäjäryhmille. Asumisolosuhteet järjestetään mahdollisimman kodinomaisiksi ja esteettömiksi. Kaikissa asunnoissa on oma WC/kylpyhuone. Palveluasunnoista osa on muunnettavissa kahden hengen asunnoiksi esim. pariskunnille. Asumispalvelutilojen mitoituksessa otetaan huomioon, että tiloille on mahdollista hakea ARA-rahoitusta. Yhteistilojen mitoituksessa ja tilaominaisuuksissa otetaan kohtuullisessa määrin huomioon eri käyttäjäryhmien ja monitoimisuuden vaatimuksia. Yhteiset tilat toimivat monikäyttöperiaatteella, vuoroja varataan sähköisen varauskalenterin kautta. Osa vastaanottotiloista suunnitellaan yhteiskäyttöisiksi joko lääkäreiden tai psykologien ym. vastaanottoja varten. Myös koko rakennuksen muutkin soveltuvat tilat pyritään saamaan yhteiskäyttöisiksi sähköisen ajanvarausjärjestelmän avulla. Tällöin tilojen käyttöaste nousee ja sen myötä myös tilatehokkuus. 5.4 Käyttäjien erillishankinnat Taloon hankittavat yhteistilojen kalusteet, laitteet ja varusteet ovat suurelta osin taloon kuuluvia, eri käyttäjäryhmien yhteisiä hankintoja. Erillisinä hankintoina ovat

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 17 erityistilojen, kuten esimerkiksi hammaslääkäreiden tai tukipalveluiden tilojen kalusteet. 6. KAAVALLINEN TILANNE 6.1 Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti Nilsiän virastotalo ja valtion virastotalo sijaitsevat korttelissa 499-8-120, joka on näiltä osin merkitty voimassaolevassa asemakaavassa merkinnällä YH-1(hallinto- ja virastorakennusten korttelialue). Kaavassa määritelty kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on 0,90. Korttelialueeseen sisältyy myös suojeltava rakennus, Vanha postitalo. Korttelin luoteisnurkkaan sijoittuu myös jo rakennettu asuinkerrostalo (AK). Torialue sijoittuu virastotalon itäpuolelle. Toteutettu kerrosala YH-1-alueella ylittää kaavassa määritellyn kerrosalan. Näiltä osin kaavasta on haettava rakentamistoimenpiteitä varten poikkeamislupaa. 6.2 Vaihtoehtoiset rakennuspaikat Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys (20.8.2013), jonka valtuusto hyväksyi 14.4.2014, esitteli Nilsiän terveyskeskuksen/ aluekampuksen sijaintipaikoiksi kolme eri vaihtoehtoa: A. nykyinen terveyskeskuksen alue, B. rakentamaton alue pohjoisempana sekä C. virastotalon alue. Näistä kehittämisselvitys päätyi esittämään virastotalon aluetta jatkotyön pohjaksi. Terveyskeskus-/ palvelukeskuksen hanketyöryhmä on päätynyt myös esittämään virastotalon aluetta hankkeen sijaintipaikaksi nykyisen terveyskeskuksen tontin sijaan. 7. RATKAISUN PERUSTELUT, vaihtoehtojen tarkastelu Hankkeen perusratkaisun ja sijaintiratkaisun toiminnalliset perustelut Hanketyöryhmä on todennut, että keskuksen rakentaminen Nilsiän keskustaan, jossa muut palvelut, kuten kaupat, tori, apteekki, kirjasto, posti, liikuntahalli ym. ovat lähellä, on perusteltua kuntalaisten omaehtoisen ja aktiivisen toiminnan kannalta. Tällä toimintamallilla tuetaan niitä ikääntyneitä, jotka haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään ja osallistua virikkeelliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan. Mikäli monitoimi-, harraste-, liikunta-, kokoontumis-, viriketoimintatilat viedään muiden palvelujen kanssa terveyskeskuksen nykyiselle tontille, se on liian kaukana muista palveluista, eikä ole saavutettavissa kävellen pistäytymispaikkana. Hyvinvointikeskukseen/ kylätaloon on tavoitteena saada käymään erityisesti ikääntyneitä, joiden selviytyminen kotona tulee turvata aktiivisen, monen tasoisen osallistumisen avulla ja omaehtoisella toiminnalla. Kynnys astua taloon on oltava erittäin matala; talo toimii kuntalaisten olohuoneena, jossa voi tavata muita kuntalaisia ja toimijoita.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 18 Tavoitteena on, että talossa tavataan erilaisissa liikunta- ja harrasteryhmissä sekä vapaamuotoisesti kahvilassa, ravintolassa, yhteispalvelupisteessä ja hyvinvointikioskissa. Nämä palvelut on tarkoitettu kaiken ikäisille kuntalaisille. Ikäihmisiä ei haluta eristää muista yhteiskunnan toiminnoista vaan edistää yhteisöllisyyttä. Vieressä sijaitsevaa torialuetta voidaan torimyynnin ohella käyttää erilaisten tapahtumien ja ulkoilmaesitysten tapahtumapaikkana. Liikuntatiloissa voidaan järjestää liikuntaa myös alle 65-vuotiaille, perheliikuntaa ja työikäisten työkuntoutusta/ TYKY toimintaa. Kansalaisopisto voi järjestää allasjumppaa ja nuoret käyttää liikuntatiloja urheiluseurojen tai koulujen kautta. Hankkeen perusratkaisun ja sijaintiratkaisun tekniset perustelut Nilsiän terveys- ja palvelukeskushanke lähti liikkeelle Nilsiän kaupungin hankkeena vuonna 2008, jolloin laadittiin ensimmäinen hankesuunnitelma. Siinä esitettiin vuodeosaston ja fysioterapian tiloja käsittävän laajennuksen rakentamista nykyisen terveyskeskuksen tontille ja lisäksi terveyskeskuksen muiden tilojen peruskorjausta. Osa toiminnoista oli tarkoitus siirtää kaupungintalolle. Palvelukeskuksen peruskorjaus ei sisältynyt hankesuunnitelmaan. Peruskorjausta ja vuodeosaston uudisrakennusta varten oli varattu 4 M :n määräraha vuodelle 2013. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvio tarkentui 6,6 M :ksi. Sittemmin suoritettujen selvitysten mukaan myös vastaanottotoiminnan siipi ja palvelukeskusosio ovat peruskorjauskuntoisia eli oli perusteltua selvittää koko terveys- ja palvelukeskuksen jatkokäyttö sekä palvelutarpeet verkostotasolla. Nyt esitettävässä ratkaisussa yhdistetään kaupungin toimintoja yhdeksi hankkeeksi virastotalon tontille. Tämän ehdotuksen myötä toinen kiinteistö, terveyskeskuksen rakennus, voidaan purkaa pois ja sen alue muuttaa muuhun käyttöön, esimerkiksi Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksessä esitettyjen elämänkaaritalojen alueeksi tai muun asumisen käyttöön. Toimintoja virastotalon Hyvinvointikeskushankkeessa joudutaan tämän ratkaisun myötä tiivistämään, käyttämään hyväksi yhteisiä tiloja ja vuorokäyttöperiaatetta sekä myös palvelujen osalta yhteisiä palveluita. Virastotalon osalta on hankesuunnittelutyössä tutkittu pienen osittaisen uudisrakentamisen ja täyden uudisrakentamisen vaihtoehtoja. Laajemman osittaisen uudisrakentamisen esteeksi on tullut erilaisista kerroskorkeuksista johtuva tasoero eri osien välillä, jota tässä käyttötarkoituksessa ei voida hyväksyä. Tästä syystä vaihtoehtoina ovat joko - kiinteistön peruskorjaus pääosin ja ainoastaan asunto-osan paikalle tuleva uudisosa tai - uudisrakennus nykyisen virastotalon paikalle. Uudisrakentamisvaihtoehto Uudisrakennuksen etuihin voidaan lukea tilojen tarkoituksenmukaisuus ja tilatehokkuus, kun tilat voidaan rakentaa juuri sen kokoisiksi, mitä tarvitaan ja varustaa kaikilla tarvittavilla tilaominaisuuksilla ja uusimmalla tekniikalla. Virastotalon vanhojen tilojen muokkaaminen uuteen käyttöön on hyvin ongelmallista erittäin pienen kerroskorkeuden vuoksi. Uudisrakentamisvaihtoehdossa tutkitaan jatkossa energiankäytön tehokkuutta tavoitteena matalaenergia- tai nollaenergiaratkaisut. Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 19 Toiminnallisesti uudisrakennuksessa on mahdollista ratkaista toiminnot ja niiden väliset yhteydet optimaalisella tavalla. Hankkeen toteutuksessa on päädytty tutkimusten perusteella uudisrakentamisvaihtoehtoon, joka on toiminnallisesti, rakennusteknisesti ja taloudellisesti tässä tapauksessa paras vaihtoehto. 8. VÄISTÖTILAT Nilsiän terveyskeskus voi toimia omissa tiloissaan virastotalon peruskorjausrakennushankkeen ajan. Virastotalon käyttäjille, jotka eivät ole mukana Hyvinvointikeskuksen hankkeessa, esitetään uudet tilat, ja niille jotka sijoittuvat jatkossakin virastotaloon etsitään rakennustöiden ajaksi väliaikaiset tilat. Yksityiset toimijat joutuvat hakeutumaan virastotalolta muualle. Palvelukotirakennus jää toistaiseksi toimintaan. 9. KUSTANNUKSET Investointi- ja rakennuskustannukset Rakennuskustannukset Hankkeen tavoitehintapohjaiset arvioidut rakennuskustannukset ovat noin 13,5 milj. euroa. Perushankintojen kustannukset Hyvinvointikeskuksen kalustamiseen ja varustamiseen tarvittavat perushankinnat on arvioitu olevan 1 milj. euroa. Käyttökustannukset Tilakustannukset (vuokra- ja ylläpitokustannukset) Arvioidut vuosittaiset tilakustannukset ovat noin 120 000 euroa. Toiminnallinen malli muuttuu siinä määrin, ettei suoraa vertailua nykyisiin vuokrakustannuksiin voida tehdä. Nykyisessä terveysasemassa on tällä hetkellä terveydenhuollon palvelualueelle vuokrattuna 2777 m2 huoneistoalaa, kokonaisvuokra on 739992 /v. Uudessa vaihtoehdossa vastaavaan käyttöön tulevaa tilaa on n. 45 % kokonaisuudesta, jolloin vuokrakustannus ko. tiloista on n. 535770 /v. Hoitokodin osuus hyvinvointikeskuksen vuokrakustannuksista on n. 30 % eli n. 360000 /v. Loppuosa tilakustannuksista jakautuu asiakaspalveluun, hyvinvointipalveluihin, ruokapalveluihin sekä kiinteistöhuolto- ja ruokapalveluihin.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 20 Toiminnalliset kustannukset (henkilöstö yms. toiminnalliset kustannukset) Vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutoksen myötä Lokottajan pitkäaikaisyksikön toiminta loppuu viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Nämä paikat korvataan muilla asumispalvelun paikoilla ja näin ollen Lokottajan henkilöstö siirtyy hyvinvointikeskuksen hoitokotiin ja muihin asumisyksiköihin sekä kotihoitoon vähitellen Lokottajan asukkaiden vähentyessä. Nykymuotoinen vuodeosasto lakkaa toiminnasta uuden hyvinvointikeskuksen avaamisen myötä ja näin ollen vuodeosaston hoitohenkilökunta siirtyy hyvinvointikeskukseen uudella tavalla tuotettaviin palveluihin. 10. HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU, ETENEMINEN JA RAHOITUSVAIHTOEHDOT Aikataulu Hankkeen toteutussuunnittelu on mahdollista aloittaa vuoden 2014 aikana sen jälkeen kun kaupunginhallitus on hyväksynyt hankesuunnitelman ja rahoituspäätös on tehty. Tämän jälkeen suunnitteluun ja rakentamiseen valmisteluineen on varattava yhteensä noin 30 kk. Rakennustyöt on mahdollista aloittaa talvella 2015-2016, ellei hankkeen etenemisessä tule viivästyksiä. Rakennustöiden valmistuminen on tällöin mahdollista syksyllä 2017. Rahoitusvaihtoehdot Hanketyöryhmä esittää hankkeen toteuttamista kaupungin investointina. Mikäli tämä ei ole mahdollista, muina vaihtoehtoina työryhmä esittää tutkittavaksi muita rahoitusvaihtoehtoja. Asumispalvelutilojen osalle on mahdollista hakea ARArahoitusta. 11. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS Hanketyöryhmä on päätynyt esittämään terveyskeskus- palvelukeskushanketta Nilsiän virastotalon tontille uudenlaisena Hyvinvointikeskushankkeena. Vankkana hoidollisena perusteluna on nähty, että keskustasijainti edistää ikäihmisten omatoimista aktiivista toimintaa, terveyden ylläpitämistä ja kotona selviytymistä. Toiminnallisina perusteluina esitetään lisäksi, että toimintojen ja tilojen yhdistely monen käyttäjän yhteisiksi on taloudellisesti perusteltua toiminta- ja henkilöstömenojen ja tilakustannusten osalta. Hankeryhmä on päätynyt esittämään uudisrakennusvaihtoehtoa Nilsiän virastotalon tontille jatkotyön pohjaksi.

Kuopion kaupunki Nilsiän hyvinvointikeskus 21 Hanketyöryhmä esittää, että - kaupunginhallitus hyväksyy hankesuunnitelman - hanke sijoitetaan kaupungin investointiohjelmaan vuosille 2015-2017 - toissijaisesti tutkitaan muita rahoitusvaihtoehtoja. - 12. LIITTEET 1. Huonetilaohjelma Erillisenä liitteenä 1. Alustavat ehdotuspiirustukset peruskorjausvaihtoehdosta ja uudisrakennusvaihtoehdosta 2. Tavoitehintalaskelma

TILAOHJELMA, sivu 1 Tilantarveversio905062014 (2).xlsx 10.6.2014 TILAOHJELMA vastaaja /ah NILSIÄN HYVINVOINTIKESKUS versio 9 huonetila pintaala henk. määrä toiminnat toiminta-aika laitteet ja varusteet sijainti- ja yhteysvaatimukset erityisvaatimuksia/ huomautuksia koko keskus esteetön TERVEYSPALVELUT Terveyskioski Vastaanottotila 15 m2 2 + 1 henkilökohtainen terveysneuvonta ja pienet toimenpiteet osaviikkoinen klo 8-20 vesipiste, tutkimuspöytä, atk helposti saavutettavissa yhteispalvelupisteen yhteydessä yhteiset vastaanottotilat varasto 5 esitteitä.lomakkeita, fysioterapiavälineistö edellisen vieressä aputila 5 monitoimitulostin ja muut toimistotarvikkeet edellisen vieressä Monitoimitila noin 40-60 m2 2-30 tietoiskut ryhmätilaisuudet, asiakkaiden omatoimipisteitä atk, asiakaspäätteitä, info-tv, istuinryhmiä yhteiskäyttöinen Lääkärien vastaanotot 8-20 Odotustila 15 Vastaanottohuone, 5 kpl á 18 m2 90 1+2 lääkärin vastaanotto määräyksien mukainen varustus sijainti vierekkäin hoitajan kanssa turva- ja hälytyspalvelut Vastaanottohuone, 5 kpl á 16 m2 90 1+2 hoitajan vastaanotto määräyksien mukainen varustus pakomahdollisuus

TILAOHJELMA, sivu 2 Tilantarveversio905062014 (2).xlsx 10.6.2014 Asiakas-wc 5 Toimenpidehuone 1kpl 20 1+1 toimenpiteet valaistus, tutkimuspödyät, kipsausmahdollisuus, atk- yhteydet, elvytysvalmius defibrilaattori kuvankatselumahdollisu us, lääke- ja tarvikekaapistot, huuhtelu ja lavuaarit, paari- ja pyörätuoliliikkuvuus, korvatuoli Ensiapu 20 2 2-3 paikkaa PSSHP:n toiminta? määräyksien mukainen varustus ambulanssilla paaripotilaiden pääsy seurantapaikoille INR-hoitaja 1+2 hoitajan vastaanotto Marevan seuranta Erikoislääkärit 1+2 erikoislääkäreiden käytössä määräyksien mukainen varustus määräyksien mukainen varustus yhteiset vastaanottotilat yhteiset vastaanottotilat Jalkojenhoitaja 1+1 hoitajan vastaanotto toimii yhteisissä hyvinvoinnin tiloissa Tukipalvelut Laboratorio/ ISLAB ma-pe 7-14.30 Odotustila 10 vuoronumerojärjestelmä voi olla yhteinen muiden palvelujen kanssa Näytteenotto 2*7 m2 14 2 verinäytteenotto sähkösäädettävä työpöytä pakomahdollisuus