KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke

Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan kehittäminen Kalajoella... 4 2. KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET... 5 2.1. Johtaminen, koordinointi ja yhteistyö... 5 2.2. Taloudelliset resurssit... 7 2.3. Ohjaajaresurssit... 8 2.4. Ryhmätarjonta... 9 2.5. Liikuntatilojen esteettömyys... 10 2.6. Kuljetuspalvelut ja avustajat... 11 2.7. Tiedottaminen... 11 3. TOIMENPITEIDEN JAKSOTUS... 12 1

1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava liikunta) tarkoitetaan niiden henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista sekä erityisosaamista. Erityisryhmien liikunnan määritelmä tarkoittaa erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Osa iäkkäistä henkilöistä on hyvin toimintakykyisiä, joten iäkkäistä erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi. 1 Arviolta yli miljoona suomalaista eli noin 20 25 prosenttia väestöstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin. Kalajoen kohdalla tämä tarkoittaa karkeasti arvioiden noin 2 500 3 200 kuntalaista. Vertailun vuoksi Kalajoella oli samaan aikaan reilut 2 900 lasta ja nuorta (alle 18- vuotiasta) eli puhutaan suurin piirtein samankokoisesta liikunnan kohderyhmästä, jotka molemmat ovat oikeutettuja liikuntapalveluihin tasa-arvoisesti muiden kuntalaisten kanssa. Erityisliikuntapalveluiden kysyntä kasvaa tulevina vuosina, kun iäkkäiden määrä Kalajoella nousee nykyisestä noin 2 500 vuoteen 2020 mennessä 3 300 henkilöön. ERITYISRYHMÄ ARVIO MÄÄRISTÄ Pitkäaikaissairaat n. 3 500 henkilöä Eri tavalla vammaisia n. 800 1 000 henkilöä Iäkkäät n. 2 500 Karkea arvio erityisryhmiin kuuluvista yhteensä 2 500 3 200 henkilöä Taulukko 1. Arvio liikunnan erityisryhmiin kuuluvista Kalajoella Erityisryhmien liikunnalla voidaan parantaa henkilön terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 2. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, 1 Kalajoen Liikuntasuunnitelma 2013. 3 Koivumäki, Kari: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 2 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003. 2

edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet 3. Kuntien erityisliikunnalle on vahva lainsäädännöllinen tuki ja velvoite. Suomen Perustuslain sivistyksellisten oikeuksien mukaan liikunta on jokaisen perusoikeus. Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus kehittää itseään, kuten harrastaa liikuntaa. Ilman erityiskohtelua erityisryhmillä ei olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Liikunta on liikuntalain mukaan jokaisen peruspalvelu. Kuntalain perusteluiden mukaan kunnalla on edelleen päävastuu monien peruspalveluiden saatavuudesta. Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edistäminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Myös tasa-arvon edistämistavoitteen on katsottu liittyvän erityisryhmien liikuntaan. On todettu, että liikuntakulttuurin tasa-arvon toteutumisessa erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien toteutuminen on tasa-arvon kannalta keskeinen mittari. Kehittyneen liikuntakulttuurin tunnusmerkkinä ovat hyvät erityisryhmien liikuntapalvelut. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Liikuntalain mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on muun muassa yleisten edellytysten luominen liikunnalle, kuten järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantavat liikuntajärjestöt. Osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on kuitenkin mahdollista vain yhteiskunnan 3 Koivumäki, Kari: Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. 2004. 3

tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa ja julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista. 1.2. Erityisliikunnan kehittäminen Kalajoella Liikuntatieteellinen Seura käynnisti huhtikuussa 2013 neljännen erityisliikunnan kehittämishankkeen Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015. Hankkeeseen kutsuttiin mukaan ne noin 15 jäljellä olevaa yli 10 000 asukkaan kuntaa, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa. Kalajoki on yksi näistä kunnista. Lisäksi Kalajoella on selkeä tarve erityisliikunnan kehittämiselle. Kalajoen kaupungin liikuntasuunnitelmassa vuosille 2013 2017 todetaan, että Kalajoen kaupungin terveys- ja kuntoliikunnan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät, mutta erityisryhmien liikunnan edellytyksissä on paljon kehitettävää. Kalajoki lähti hankkeeseen mukaan yhdessä Euran, Huittisten, Loviisan, Orimattilan, Mänttä-Vilppulan ja Alajärven kanssa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Ensimmäisenä toimenpiteenä hankkeessa Kalajoella perustettiin erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Työryhmän kokoonpanoksi muodostui: - Veli Ainali Sivistyslautakunnan vpj. - Veijo Vedenoja Sosiaali- terveyspalvelut - Päivi Karhula Koulutoimi - Tuomo Himanka Urheiluseura - Sanna Isokääntä Kansalaisopisto - Hannu Lahti Vammaisneuvosto Kaupungin liikuntapalveluiden liikuntasihteeri Jouko Moilanen toimii hankkeen yhteyshenkilönä ja työryhmän sihteerinä. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa syksyn 2013 aikana erityisliikuntapalveluiden nykytila ja kehittämistarpeet Kalajoella, kuten erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja yhdistysten tarpeet. Kartoitustyön yhteydessä tehtiin kysely, joka kohdistettiin paikallisille vammais-, eläkeläis- ja veteraanijärjestöille. Työn tuloksena valmistui keväällä 2014 Kalajoen 4

erityisliikunnan peruskartoitus, joka on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi Kalajoen kaupungin internetsivuilta ja Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen sivuilta (www.lts.fi). Valmistunut peruskartoitus tukee liikuntasuunnitelman näkemystä Kalajoen erityisliikuntapalveluiden kehittämistarpeesta. Kehittämistyön ohjaamiseksi Kalajoelle on laadittu kartoitustyön pohjalta tämä erityisliikunnan kehittämissuunnitelma keväällä 2014. Suunnitelmassa esitellään seuraavaksi kartoitustyössä esille nousseet alueen erityisliikuntapalveluiden keskeiset kehittämiskohteet ja määritellään niiden kehittämiseksi tulevien vuosien toimenpiteet. Kevät 2013 Kehittämistyöryhmän perustaminen Syksy 2013 Peruskartoitus erityisliikunnan nykytilanteesta Kevät 2014 Kehittämissuunnitelman laadinta Syksy 2014- Suunnitelman toteutus Kuvio 1. Kehittämistyön eteneminen Kalajoella 2. KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET 2.1. Johtaminen, koordinointi ja yhteistyö Kalajoen kaupungin liikuntasuunnitelman ja -strategian mukaan kaupungin liikuntapalvelut kantaa päävastuun terveysliikunnan ja erityisryhmien liikunnan johtamisesta. Suunnitelman mukaan tavoitteena on tehdä erityisliikunnan järjestämisessä yhteistyötä vammaisjärjestöjen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Liikuntapalvelut on pyrkinyt toteuttamaan tätä roolia muun muassa järjestämällä yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa erityisryhmille suunnattuja liikuntapalveluita. Kartoituksen perusteella liikuntapalvelut ei ole kuitenkaan kyennyt kantamaan riittävän hyvin erityisliikunnan johtovastuuta Kalajoen alueella. Erityisliikuntapalvelut ovat alueella koordinoimattomat: jokainen on tuottanut palveluita lähinnä omineen ja omalle 5

kohderyhmälleen eikä kenelläkään ole erityisliikuntapalveluiden kokonaisuus hallussa. Yhteistyötä ei ole tehty riittävästi. Liikuntapalvelut ei ole kyennyt toteuttamaan sille kaavailtua roolia, koska sen henkilöstöresurssit ovat riittämättömät. Myös yhdistyksissä nähdään asia hyvin samansuuntaisesti: yhdistykset toivoivat kaupungilta aktiivisempaa vetovastuuta erityisliikunnassa ja erityisliikunnanohjaajan toimen perustamista. Yhdistysten mielestä apuna erityisliikunnan järjestämisessä voidaan käyttää muita toimijoita, joilla on esimerkiksi koulutusta toimintaan. Kalajoen erityisliikuntapalveluiden kehittämisen ehdottomasti tärkein yksittäinen kehittämistoimenpide olisi saada kaupunkiin päätoiminen erityisliikunnanohjaaja. Erityisliikunnan työkenttä on Kalajoella niin laaja ja tarve toiminnalle on sen verran suuri, että tarvitaan vähintään yksi henkilö, joka voisi keskittyä täysin erityisliikuntaan ja ottaa koko toimintakentän haltuunsa. Erityisliikunnanohjaaja voisi kartoittaa Kalajoen erityisliikuntatarvetta, koordinoida eri toimijoiden toimintaa, organisoida ryhmiä, järjestää koulutuksia, tiedottaa erityisliikunnasta ja ohjata ryhmiä. Erityisliikunnanohjaajan merkitys ei näkyisi vain liikuntatoimessa parantuneina ohjaajaresursseina vaan koko kaupungin alueella ja myös muiden toimijoiden keskuudessa erityisliikuntapalveluiden kehittymisenä ja toiminnan laajentumisena. Toimenpiteet: Perustetaan Kalajoelle liikuntapalveluihin tai perusturvapalveluihin tai hallintokuntien yhteistyössä päätoimisen erityisliikunnanohjaajan virka. Jatketaan erityisliikunnan poikkihallinnollisen kehittämistyöryhmän toimintaa myös Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen päätyttyä vuodesta 2016 eteenpäin. Työryhmä (nykyisessä tai uusitussa kokoonpanossa) toimii asiantuntijaelimenä ja yhteistyötahona palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä erityisliikunnanohjaajan työn tukena. Työryhmä parantaa erityisliikunnan asemaa ja tietoisuutta tekemällä Kalajoella erityisliikunnan vaikuttamistyötä ja järjestämällä tilaisuuksia. Aloitetaan liikuntapalveluiden ja eri hallinnonalojen sekä yhdistysten välinen yhteistyö erityisliikunnassa, kuten: o terveyskeskuksien fysioterapiat: palveluketju kuntoutuksesta kuntoliikuntaan 6

o vanhuspalvelut: koulutuksia henkilökunnalle, erityisliikuntatoiminnan (ryhmät ja tapahtumat) järjestäminen o mielenterveys- ja päihdekuntoutus: koulutuksia henkilökunnalle, erityisliikuntatoiminnan (ryhmät ja tapahtumat) järjestäminen o koulutoimi: yhteistyö Liikkuva Koulu -hankkeen kanssa. Tarvitaanko liikunnanopetuksen erityisryhmiä? Liikuntakerho. o kansalaisopisto: yhteistyössä ryhmiä, palveluketju kaupungin ryhmistä kansalaisopiston ryhmiin, ohjaaja- ja tilayhteistyö o kristillinen opisto: yhteistyössä ryhmiä, ohjaaja- ja tilayhteistyö o yhdistykset: koulutuksia yhdistysten ohjaajille, toiminnan avustaminen, vuorojen myöntäminen Parannetaan liikuntapalveluiden ja yhdistysten välistä yhteistyötä järjestämällä vuosittain tai pari kertaa vuodessa yhteistyöfoorumi, jossa vaihdetaan tietoa ja näkemyksiä erityisliikunnan ajankohtaisista asioista. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat, jotka voivat lisätä yhdistyksen aktiivisuutta järjestää liikuntaa. Samalla kaikissa yhdistyksissä olisi jatkossa henkilö, johon voidaan olla yhteyksissä liikunta-asioissa. 2.2. Taloudelliset resurssit Kalajoella on kohdennettu jonkin verran resursseja erityisliikuntaan. Kalajoella on käytössä erityisliikuntakortti, jolla on pyritty mahdollistamaan edullinen liikunnanharrastaminen. Erityisliikuntakortilla mahdollistetaan osallistuminen Kylpylä SaniFanin tarjoamiin uinteihin, kuntosaliharjoitteluun ja kuntovoimisteluun edullisella käyttömaksulla. Kortti on tarkoitettu vammaisille ja pitkäaikaissairaille ja sen tavoitteena on aktivoida heidät omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntapalvelut tukee myös ikäihmisten liikunnanharrastusta Kylpylä tiloissa. Kylpylässä järjestettävät liikuntapalvelut tarjotaan kaikille ikäihmisille subventoituun hintaan. Kaupungin liikuntapalveluista ei ole myönnetty viime vuosina juurikaan avustuksia yhdistyksille erityisliikunnan järjestämiseen. Apuja on tullut lähinnä perusturvalta, josta on myönnetty avustuksia esimerkiksi kuljetuskustannuksiin. 7

Toimenpiteet: Tarkistetaan järjestöille myönnettävän avustuksen jakoperusteet ja tasot. 2.3. Ohjaajaresurssit Kalajoen alueen erityisliikuntapalveluiden kehittymistä rajoittaa merkittävästi alueen niukat ohjaajaresurssit. Esimerkiksi yhdistyskyselyssä suurimmaksi esteeksi erityisliikunnan järjestämisessä nousi ohjaajapula. Myös Kalajoen liikuntapalveluilla on niukat ohjaajaresurssit: liikuntapalveluilla ei ole palkattua erityisliikunnanohjaajaa vaan 2 tuntiohjaajaa, joista toinen toimii erityisliikunnan parissa. Kalajoki kuuluu tässä kohdin Suomen kunnista vähemmistöön, sillä kahdessa kolmasosassa 10.000 20.000 asukkaan kunnista on palkattuna päätoiminen erityisliikunnanohjaaja. Ilman päätoimista erityisliikunnan vastuuhenkilöä, on haastavaa saada järjestettyä ohjaajakoulutuksia ja lisättyä alueen ohjaajaresursseja. Kaupungin liikuntasuunnitelman ja - strategian mukaan liikuntapalvelut kantaa päävastuu erityisliikunnan koulutuksesta. Erityisliikunnanohjaajan avulla voitaisiin selvittää alueen vuosittaiset koulutustarpeet ja järjestää koulutuksia eri toimijoille. Samalla ryhmien määrä lisääntyisi ja erityisliikuntatoiminta kaiken kaikkiaan aktivoituisi Kalajoella. Toimenpiteet: Perustetaan Kalajoelle liikuntapalveluihin tai perusturvapalveluihin tai hallintokuntien yhteistyössä päätoimisen erityisliikunnanohjaajan virka. Selvitetään vuosittaiset erityisliikunnan koulutustarpeet ja järjestetään ohjaajakoulutuksia eri toimijoiden ohjaajille ja vertaisohjaajille. Kootaan erityisliikunnan ohjaajapankki, joka sisältää tiedot alueen erityisliikunnan ohjaajista ja vertaisohjaajista, kuten ohjaajien yhteystiedot, käytettävyyden ja osaamisalueet. Pankin avulla on mahdollista tiedottaa alueen ohjaajia ajankohtaisista asioista ja tapahtumisista sekä saada eri toimijoiden ryhmiin ohjaajia esimerkiksi sairastapauksissa. 8

2.4. Ryhmätarjonta Kalajoella järjestettiin vuodenvaihteessa 2013 2014 noin 55 erityisliikuntaryhmää tai erityisliikkujille soveltuvaa ryhmää. Eniten ryhmiä järjestivät kaupungin perusturvapalvelut (26 kpl), yhdistykset (14 kpl) ja liikuntapalvelut (12 kpl). Ryhmät on kohdistettu lähinnä iäkkäille (25 kpl) ja pitkäaikaissairaille (25 kpl). Suosituimmat liikuntamuodot olivat erilaiset jumpat, vesiliikunta ja kuntosali- ja lihaskuntoharjoittelu. Liikuntapalveluiden ja yhdistysten ryhmissä oli arviolta noin 370 osallistujaa. Tämän lisäksi on vielä mm. kansalaisopiston ryhmät ja fysioterapian kuntouttava toiminta sekä palvelukeskusten liikuntaryhmät, joten osallistujamäärät nousevat arviolta 400 500 henkilöön. Kalajoen kaupungin liikuntasuunnitelmassa ja -strategiassa todetaan, että liikuntatoimen tehtävänä on järjestää liikuntatoimintaa erityisryhmille, kuten vammaisille, vanhuksille yms. väestöryhmille, joille urheiluseurat eivät tarjoa palvelujaan. Liikuntasuunnitelmassa erityisryhmien liikuntatoiminnan tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kaupungin tarjoamia erityisryhmien ohjauspalveluita. Peruskartoituksen perusteella Kalajoella on tarvetta lisätä ja monipuolistaa erityisliikunnan palvelutarjontaa, jotta palvelut tavoittavat entistä laajemman joukon kohderyhmästä. Iäkkäiden määrän kasvaessa tulevaisuudessa, tarvitaan pelkästään iäkkäiden ryhmiä nykyistä enemmän. Tarjontaa voidaan monipuolistaa lisäämällä tarjontaa esimerkiksi vammaisille, erityislapsille ja mielenterveyskuntoutujille. Kaupungin olisi hyvä keskittyä ryhmätarjonnassa haastavampiin ryhmiin. Näiden ohjaamiseen tarvitaan erityisosaamista, jota ei voi olettaa olevan esimerkiksi yhdistyksillä. Toimenpiteet: Ryhmätarjonnan lisääminen on sidoksissa alueen ohjaajaresursseihin. Perustetaan Kalajoelle liikuntapalveluihin tai perusturvapalveluihin tai hallintokuntien yhteistyössä päätoimisen erityisliikunnanohjaajan virka. Erityisliikunnanohjaajan tehtävänä on mm. huolehtia alueen haastavampien erityisliikuntaryhmien liikuntatoiminnasta ja koulutusten järjestämisestä. Perustetaan uusia erityisliikuntaryhmiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 9

2.5. Liikuntatilojen esteettömyys Kalajoen kaupungin liikuntapalveluiden tavoitteena on turvata kaikille erityisryhmiin kuuluville henkilöille mahdollisuus käyttää esteettömiä, turvallisia ja liikkumaan houkuttelevia liikuntapaikkoja kaikkina vuodenaikoina. Tällä hetkellä tähän tavoitteeseen ei päästä, sillä tiloista on pulaa ja vuorojen hakijoita on ollut enemmän kuin vuoroja on ollut myöntää. Kaikille ryhmille ei voida tarjota tiloja, saati sitten, että erityisryhmille voitaisiin aina tarjota heille soveltuvia liikuntatiloja. Esimerkiksi Kalajoen pääliikuntapaikka Merenojan liikuntasalissa on useita esteettömyysongelmia, kuten liikuntaesteisten autopaikkojen puuttuminen pääsisäänkäynnin läheisyydestä, luiskan puuttuminen sisäänkäynnin yhteydestä, sisäänkäyntioven kynnys esteettömän wc:tä/inva-wc:n puuttuminen. Erityisryhmille soveltuvista tiloista on huutava puute. Koulujen liikuntasalit ovat päivisin koulun omassa käytössä, joten samaan aikaan erityisryhmillä ei voida osoittaa harjoitustilaa ko. saleista, jolloin tarve olisi kaikkein suurin. Esteettömyyden kehittämisen kannalta on positiivista se, että esteettömyysongelmista on olemassa Kalajoella ajankohtaista tietoa. Peruskartoitustyön yhteydessä selvitettiin usean liikuntapaikan esteettömyyttä. Myös vammaisneuvosto on toteuttanut Kalajoella keväällä 2014 selvityksen mm. liikuntapaikkojen esteettömyysongelmista. Toimenpiteet: Listataan erityisliikkujille parhaiten sopivat liikuntatilat ja -paikat sekä näiden sisältämä välineistö. Myönnetään erityisliikuntaan tiloja, jotka soveltuvat erityisliikkujille parhaiten. Hankitaan tarvittaessa lisää välineistöä erityisliikuntaan. Parannetaan esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa poistamalla tiedossa olevia esteettömyysongelmia ja uusia suunniteltaessa huomioidaan nykyistä paremmin esteettömyys. Uusien liikuntatilojen suunnittelussa huomioidaan erityisliikunnan vaatimukset tilojen esteettömyydestä. 10

2.6. Kuljetuspalvelut ja avustajat Yhdistyskyselyssä nousi yhdeksi erityisliikuntapalveluiden järjestämisen esteiksi kuljetusongelmat ja avustajapula. Esimerkiksi kulkeminen kylpylään on ongelmallista, sillä julkisella liikenteellä ei ole sopivasti aikataulutettua kuljetusta. Erityisryhmiin kuuluvat henkilöt ovat omaisten ja ystävien kuljetuksen varassa eikä avustajia ole riittävästi. Toimenpiteet: Selvitetään yhteistyömahdollisuudet palveluliikenteen tai koulukuljetusten kanssa järjestää kuljetuksia alueen ryhmiin. Uusia ryhmiä perustettaessa huomioidaan ryhmätarjonnan ulottuminen tasaisesti alueen eri keskuksiin ja mietitään mahdollisuuksia viedä ryhmiä sinne missä ovat asiakkaat. Rekrytoidaan uusia avustajia. 2.7. Tiedottaminen Kalajoen erityisliikuntapalveluita järjestää moni toimija. Osa toimijoista on paikallisia ja osa alueellisia, jolloin Kalajoki on vain yksi toiminta-alue muiden joukossa. Tieto Kalajoella järjestettävistä erityisliikuntapalveluista on ollut hajallaan eikä mistään ole ollut saatavissa koottua tietoa alueen erityisliikunnasta. Jokainen toimija on tiedottanut omista palveluista omien kanavien välityksellä. Kalajoen kaupungin liikuntasuunnitelman ja -strategian mukaan kaupungin liikuntapalveluiden tulisi kantaa päävastuu erityisliikunnan tiedottamisesta. Liikuntapalvelut onkin tiedottanut palveluistaan kaupungin internetsivuilla ja viikoittain paikallislehdessä. Yhdistykset ovat tiedottaneet erityisliikuntatoiminnastaan paikallislehdessä, internetsivuillaan ja jäsenkirjeissä tai jäsenlehdessä. Kartoituksen yhteydessä tehdyssä kyselyssä kaupungilta toivottiin kuitenkin parempaa tiedottamista erityisliikuntapalveluista, kuten hyvää nettikarttaa järjestettävästä erityisliikunnasta. Toimenpiteet: Kootaan kaikista Kalajoen alueella toimivista erityisliikuntaryhmistä ja -tapahtumista erityisliikuntakalenteri, jotta erityisliikunnan asiakkaat löytävät kaiken tiedon 11

yhdestä lähteestä. Jaetaan kalenteria kotitalouksiin, liikuntapaikoille ja eri kunnallisille toimijoille. Lisätään kalenteri myös kaupungin internetsivuille. Selvitetään mahdollisuus hyödyntää sosiaalista mediaa tiedottamisessa. Järjestetään erityisliikunnan yleisötilaisuus syksyllä 2014 parantamaan tietoisuutta ja tiedonkulkua erityisliikunnasta. 3. TOIMENPITEIDEN JAKSOTUS Toimenpide 2014 2015 2016 Perustetaan erityisliikunnanohjaajan virka Järjestetään erityisliikunnan yleisötilaisuus tarvittaessa tarvittaessa Järjestetään ohjaajakoulutuksia Kootaan erityisliikunnan ohjaajapankki Perustetaan uusia erityisliikuntaryhmiä Käynnistetään liikuntapalveluiden ja eri toimijoiden välinen yhteistyö Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat Järjestetään yhteistyöfoorumi yhdistyksille Tarkistetaan järjestöavustusten jakoperusteet ja tasot Parannetaan esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa Listataan soveltuvat tilat ja niiden välineistö sekä pyritään jatkossa myöntämään erityisliikuntaan vuoroja näihin tiloihin Hankitaan lisää välineistöä erityisliikuntaan tarvittaessa tarvittaessa Selvitetään mahdollisuudet kuljetuksiin liikuntaryhmiin Rekrytoidaan uusia avustajia Kootaan erityisliikuntaryhmistä ja - tapahtumista kalenteri 12