Salon kaupunki Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 7/2015 Dnro 27/00.02.00.01/2015 Aika: 5.10.2015, klo 18.35 18.50 Paikka: Salon kaupungintalo, kokoustila Tammi 27 Kyselytunnin avaus Puheenjohtaja avasi kyselytunnin. 28 Pertti Vallitun ja Marjatta Halkilahden kysymys koskien sijaishuoltoyksikköä Kaupunginjohtajan vastaus: Kentältä kuuluva viesti on, että seudulla on lapsia, jotka odottavat pitkän aikaa tukiperhettä ja että seudulla on tuki- ja sijoitusperheiksi kouluttautuneita perheitä, jotka odottavat koteihinsa tukea tarvitsevia lapsia. Yhtälö ei jostain syystä kuitenkaan tunnu toimivan. Esitämme aiheeseen liittyen seuraavat kysymykset: - Miten Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö (SIHU) toimii ja millainen mahdollisuus Salon kaupungilla on vaikuttaa sen toimintaan? - Pystyykö SIHU vastaamaan seudun tuki- ja sijaisperheitä tarvitsevien lasten tarpeisiin? Miten pitkän ajan lapset odottavat esim. tukiperhettä? Valtuutetuille olisi hyvä saada samalla vertailutieto siitä, millaiset kustannukset ovat perhehoidon kustannuksille verrattuna laitoshoidon kustannuksiin lastensuojelussa. Marjatta Halkilahti ja Pertti Vallittu Vastaus Pertti Vallitun ja Marjatta Halkilahden kysymykseen koskien sijaishuoltoyksikköä Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikön toiminta: Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö on aloittanut toimintansa vuonna 2005 ensin hankerahoituksella ja vuodesta 2009 kuntarahoitteisena toimintana, jota hallinnoi Kaarinan kaupunki. Mukana on 23 Varsinais-Suomen kuntaa, jotka hoitavat sijoitustarpeisiin liittyvät tehtävät sijaishuoltoyksikön kautta keskitetysti. Sijaishuoltoyksikkö toimii sille osoitettujen resurssien puitteissa ja yhteistyössä sopimuskuntien kanssa. Yksikköön kuuluvat kaikki maakunnan viisi seutukuntaa; väestöpohja yksikön toiminta-alueella on n. 300 000 asukasta. Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi perheohjaajaa. Työntekijät ovat tavoitettavissa virka-aikaan. Työtehtävät tulevat sopimuskunnista
kulloistenkin tarpeiden mukaan. Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö toimii kuntien työntekijöiden apuna mm. ylläpitämällä keskitettyä tietopankkia sijaishuoltopaikoista. Tiedot pitävät sisällään päivitetyt tiedot vapaana olevista perhehoitajista sekä ammatillisista perhekodeista ja laitoksista. Kuntien sosiaalityöntekijät antavat tarvittavat tiedot perhehoitoa tarvitsevan lapsen tarpeista sekä sijoituspaikkaan liittyvistä toiveista. Näiden tietojen pohjalta sijaishuoltoyksikön työntekijät etsivät parhaiten lapsen tarpeisiin vastaavan paikan kiireellisen sijoituksen sekä avoettä sijaishuollon tarpeisiin. Sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä kunnan työntekijöiden kanssa sijoituspaikan valinnassa. Käytännössä Salon ja sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä melkein viikoittain. Yhteistyön tuloksena sijoittavan kunnan työntekijä tekee päätöksen sijoituspaikasta. Sijaishuoltoyksikön tehtäviin toimeksiantosuhteisen perhehoidon osalta kuuluvat mm. perhehoitajien rekrytointi, ennakkovalmennus, täydennyskoulutus ja erilaisten tukimuotojen järjestäminen. Perhehoitolain mukaan perhehoitajan on ennen toimeksiantosopimuksen solmimista suoritettava prosessinomainen ennakkovalmennus, johon sisältyy arvio perheen soveltuvuudesta haasteelliseen tehtävään. Sukulaissijaisvanhemmuusarviot toteutetaan perhekohtaisen työskentelyn kautta yhteistyössä sijaishuoltoyksikön ja kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tämän lisäksi sijaishuoltoyksikön työntekijät järjestävät vuosittain 3-4 PRIDE-ennakkovalmennusryhmää perhehoidosta kiinnostuneille perheille. Prosessi kestää n. 4kk, jonka jälkeen toimintaan halukkaat ja hyväksytyt perheet ovat sopimuskuntien käytössä perheen ja arvioinnin yhteydessä asetettujen rajoitusten puitteissa. Kesään 2015 mennessä on järjestetty 36 PRIDE-valmennusryhmää, joista 17 on kokoontunut Salossa. Perhehoitajien pankissa on tällä hetkellä 274 perheen yhteystiedot, joista Salossa asuu 46 perhettä. Salo on käyttänyt erilaisiin sijoitustarpeisiin vähintään kerran 87 eri perhettä. Perhepankissa olevien perheiden lisäksi sijaishuoltoyksiköstä tarjottavan tuen ja täydennyskoulutuksen piirissä ovat sukulaissijaisperheet, joiden lukumäärä ei näy em. luvuissa. Jokainen sopimuskunta vaikuttaa sijaishuoltoyksikön toimintaan ja työtehtäviin yhteydenottojensa kautta. Salo on yhtenä sopimuskuntana mukana sijaishuoltoyksikön tukiryhmässä, jossa yhteisesti sovitaan tarvittavista linjauksista ja suosituksista. Tukiryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Sijaishuoltoyksikön työntekijät tapaavat säännöllisesti Salon lastensuojelun työntekijöitä yhteistyö- ja asiakastapaamisissa. Viimeksi Salo on ollut aloitteellinen ja pyytänyt sijaishuoltoyksikön työntekijöitä keskustelemaan 7.9.2015 Saloon. Aiheena ovat olleet mm. tukiperheiden saatavuus, sosiaalihuoltolain uudistuksen mukanaan tuomat velvoitteet (erityisesti tukiperhetarve), sijaisperheiden tukeminen, sukulaisuusvanhemmuusselvitykset ja valvonta-asiat. SIHU:n kyky vastata kuntien tarpeisiin: Kiireellisiin sijoitustarpeisiin pystytään vastaamaan heti saman arkipäivän aikana. Avohuollon lyhytaikaisiin ja huostaanoton jälkeisiin pitkäaikaisiin sijoitustarpeisiin on lapsille vapaana useita
perhehoitopaikkoja. Eniten paikkoja on tarjolla alle kouluikäisille tai ala-asteikäisille lapsille, mutta myös perhehoitoa tarvitseville nuorille on löytynyt paikkoja. Eniten kyselyitä tulee tukiperhepaikoista ja näitä sijoituksia tehdäänkin eniten. Vuonna 2014 tarvitsemansa tukiperhepaikan sai 135 lasta. Näistä lapsista 42 oli salolaisia. Tällä hetkellä etsitään tukiperhettä yhdelle salolaiselle lapselle, josta tiedot saapuivat yksikköön heinäkuussa. Vapaana olevista paikoista riippuen odotusaika tukiperheeseen pääsylle vaihtelee. Keskimääräinen odotusaika on joitakin viikkoja - kuukausia, mutta nopeimmillaan paikka on löytynyt samalla viikolla, kun tiedot tarpeesta ovat saapuneet yksikköön. Pisimpään tukiperhepaikkaa joutuvat odottamaan lapset, joilla on eläinallergioita tai suuria käyttäytymiseen liittyviä haasteita (esim. aggressiivisuutta tai hoidollisesti haasteellisia diagnooseja). Odotusaika saattaa pidentyä myös niissä tilanteissa, joissa vanhemmat ovat itse asettaneet tukiperheen löytymistä rajoittavia toiveita (liittyen esim. tukiperheen asuinpaikkakuntaan ja kotiin, perheen kokoon, vanhempien ammattiin ja osaamiseen). Tällä hetkellä sijaishuoltoyksikön kautta ei ole mahdollista saada sosiaalihuoltolain perusteella myönnettäviä tukiperheitä. Tätä asiaa on tarkoitus linjata ja keskustella seuraavassa tukiryhmän kokoontumisessa loppuvuodesta. Lastensuojelun sijoituskustannukset: Perheiden ongelmat ovat vaikeutuneet ja sijoitettavat lapset ovat hyvin vaikeahoitoisia ja monella tapaa oireilevia, mistä johtuen lastensuojelun korjaavan ja siinä ammatillisen laitosmaisen hoidon ja erityispalvelujen asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet suuresti. Yhden lapsen ammatillisen hoidon vuosikustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna perhehoidon kustannuksiin. Laitoshoidon osalta vuorokausihinnat ovat n. 250 400 /sijoitettu lapsi. Luvanvaraisten perhekotien vuorokausihinnat ovat Varsinais- Suomessa n. 200 300 /sijoitettu lapsi. THL:n laskelmien mukaan lapsen huostaanoton jälkeinen sijoitus perhehoitoon maksaa noin 18 000 euroa /vuosi ja halvimmillaan ammatilliseen hoitoon 72 000 /vuosi. Laitossijoituksen hinta vaihtelee 100 000-145 000 euron välillä/vuosi. Salossa 30.9.2015 Katri Viippo, lastensuojelun esimies Pertti Vallittu kysyi lisäkysymyksenä, onko tehostamisen tarvetta? Apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa vastasi, että haasteena on löytää toiminnasta kiinnostuneita perheitä. Lasten moninaiset ongelmat ovat myös haasteellisia. 29 Marjatta Halkilahden kysymys kaupunginjohtajalle koskien kaupungin kehittämishankkeita. Salon kaupunginvaltuusto 5.10.2015 Kysely Salon kaupungin sivustoilla kohdassa päätöksenteko ja talous löytyy kohta kehittämishankkeet.
Jo menneistä hankkeista löytynee infoa samantapaisesti kuin mitä sivustolta näkyvä valtakunnallinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma kertoo. Kysyn täten, olisiko tällaiset selvitykset mahdollista saada ja pitää ne esillä em. kehittämishankkeet -sivulla? Edelleen kysyn, millaisissa hankkeissa kaupunki on mukana parhaillaan ja millaisissa se on ollut (siis koko uuden Salon toiminnan aikana)? Miten rahoitus on järjestynyt (myös em. koheesio- ja kilpailukykyohjelman osalta)? Ovatko hankkeisiin alunperin ajatellut hyödyt ja/tai tavoitteet saavutettu (selvinnevät tehdyistä loppuraporteista)? Onko hankkeissa ollut niiden aikana tarpeita henkilöstön lisäämiseen? Jäikö päättyneistä hankkeista joku työ/hanke elämään ja jos jäi, niin millä tavalla ja mikä taho vastaa mahdollisista kustannuksista? Tieto myös mahdollisista henkilöstövaikutuksista ja -kustannuksista. Meneillään olevista hankkeista riittää, kun kerrotaan mihin tarkoitukseen ne on ajateltu ja millä kustannusarviolla edetään, ja kuka kustantaa, tai mikä on kustannusten jako, jos osanottajia on enemmän kuin yksi taho. Marjatta Halkilahti kaupunginvaltuutettu Kaupunginjohtaja ilmoitti vastaavansa kysymykseen seuraavalla kaupunginvaltuuston kyselytunnilla. 30 Ritva Sinervon kysymys kaupunginjohtajalle koskien Metsäjaanu 2:n tilan kiviainesten louhintaa Salon kaupungin ympäristöviranomaiset ovat myöntäneet Salon kaupungin omistamalla Metsäjaanun tilalla 1:8 (734-420-18) louhinta ja kalliokiviaineksen murskaukseen, siirrettävän murskausaseman toimintaan sekä toiminnasta syntyvien kiviainestuotteiden varastointiin ja pois kuljetukseen luvat ensimmäisen kerran 14.3.2012. Toiminnan aloituksen suunnitelluksi ajankohdaksi oli hakemuksen yhteydessä laitettu 1.9.2013. Tie 52:n aloitusajankohta venyi ja niin Salon kaupunki haki luvalle jatkoa, joka myönnettiin kaikilta osin 31.12.2017 asti. Salon kaupungissa tuosta alueesta käytetään työnimeä Metsäjaanu II teollisuusalue. Louhintaa olisi voitu suorittaa jo ennakkoon, kun tiedettiin että kiviaines tultaisiin käyttämään kantatie 52 rakentamiseen. Kuten tiedämme uutisoinnin perusteella, että Salon kaupungin toimesta murskaustoimintaa ei aloitettu tarpeeksi ajoissa. Virkamiehet olivat suunnitelleet murskaustoiminnan aloittamista vasta 2015 syksyllä. Kantatie 52:sen rakennustyöt ovat olleet täydessä vauhdissa keväästä 2015. Urakoitsija ratkaisi tienpohjaan tarvittavan kiviaineksen oton muulla tavalla, kun se ei voinut käyttää Metsäjaanun teollisuusalueelta louhittua kiviainesta. Metsäjaanu II teollisuusalueen kiviaines on siis edelleen kalliona.
Kysymme kaupunginjohtajalta miten Metsäjaanu II teollisuusalueella olevan kalliokiviaineksen louhiminen aiotaan ratkaista? Louhitaanko kiviaines Salon kaupungin laskuun ja kuinka paljon se tulee maksamaan Salolle? Onko mahdollista, että Metsäjaanu II teollisuusalueen kalliokiviaines myydään tarjousten perusteella alan yrittäjille pois kuljetuksineen? Onko suunnitteilla jotain muuta yhteistyötä louhinnan ja käytön suhteen? Salossa 5.10.2015 Ritva Sinervo, Pertti Vallittu, Marjatta Halkilahti Kaupunginjohtaja ilmoitti vastaavansa kysymykseen seuraavalla kaupunginvaltuuston kyselytunnilla. 31 Kyselytunnin päättäminen Puheenjohtaja päätti kyselytunnin. Allekirjoitukset Salossa 12. lokakuuta 2015 Jorma Elovaara Puheenjohtaja Irma Nieminen Sihteeri