ESTE ETTÖMYYSKARTOITUS. Porissa välillä Kadaranta - Linja-autoasema

ESTE ETTÖMYYSKARTOITUS Porissa välillä Kadaranta - Linja-autoasema Porin kaupunkisuunnittelusada C65/2009

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Porissa välillä Karjaranta Linja-autoasema Porin kaupunkisuunnittelusarja C65/2009

Painos 100 kpl Julkaisija Porin katu- ja puistosuunnittelu Valtakatu 4, 28100 Pori valokuvat: Sanna Välimäki ISBN 978-952-5414-75-2 ISNN 0358-576X

1 Esteettömyyskartoitus Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 ESIPUHE... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 MIKSI ESTEETTÖMYYTTÄ?...4 1.2 TYÖN TAVOITTEET... 4 1.3 KÄYTETYT MENETELMÄT... 4 1.4 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS... 6 2 KARTOITUKSEN TULOKSET... 6 2.1 YLEISET ALUEET... 6 2.1.1 Kevyen liikenteen väylät... 6 2.1.2 Suojatiet... 6 2.1.3 Liikennevalot... 7 2.1.4 Kävelykatu ja Kauppatori... 7 2.1.5 Puistot... 8 2.1.6 Pysäköinti... 8 2.1.7 Saattojärjestelyt... 8 2.1.8 Tilapäiset liikennejärjestelyt... 8 2.2 SISÄÄNKÄYNNIT... 9 2.3 MATKAKETJUT... 11 2.3.1 Pysäkit... 11 2.3.2 Joukkoliikenteen terminaalit... 11 2.3.3 Paikallisliikenteen palvelupiste... 12 2.3.4 Joukkoliikennekalusto... 13 2.3.5 Joukkoliikenteen informaatio... 13 2.3.6 Palveluliikenne... 14 2.3.7 Palvelutaksit... 14 2.4 TALVIKUNNOSSAPITO... 14 3 TOIMENPITEIDEN PRIORISOINTI JA OHJELMOINTI... 15 3.1 ESTEETTÖMYYDEN VAATIMUSTASOT... 15 3.2 ESTEETTÖMÄT REITIT... 15 3.3 PRIORISOINNIN PERIAATTEET... 15 3.4 TOIMENPIDEOHJELMA... 15 4 ESTEETTÖMYYSTYÖN ORGANISOINTI PORISSA... 18 4.1 VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTOJEN ROOLI... 18 4.2 ESTEETTÖMYYSASIAMIES... 18 4.3 ESTEETTÖMYYDEN SEURANTARYHMÄ... 19

2 Tiivistelmä Esteettömyys mahdollistaa toimintakyvyltään erilaisten ihmisten tasavertaisen ja itsenäisen elämän. Kaikille soveltuva ympäristö tarjoaa mahdollisuuden elää itsenäisesti ja omatoimisesti: tehdä työtä, käyttää palveluja, viettää vapaa-aikaa ja asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuka tahansa voi eri elämänvaiheissa kohdata ongelmia liikkumisessa ja toimimisessa. Onkin arvioitu, että esteetön ympäristö palvelee suoraan 35-40 prosenttia väestöstä, kun mukaan lasketaan ikääntyvät ja pienten lasten tai matkatavaroiden kanssa liikkuvat. Esteettömyyskartoituksen tavoitteena oli kartoittaa liikkumisympäristön esteitä ja tehdä toimenpideehdotuksia, jotka parantavat esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Työ toteuttaa osaltaan Porin kaupungin vammaispoliittista ohjelmaa ja vanhustenhuollon strategiaa. Kartoitus tehtiin valtakunnallisten SuRaKu- ja ES- KEH-esteettömyyskriteerien avulla. Kartoituksen kohteena olivat yleiset alueet, matkaketjut ja 37 sisäänkäyntiä Porin keskustan alueella (Karjaranta Linja-autoasema). Porissa maasto on tasaista, joten kulkuväylillä ei ole jyrkkiä ylä- tai alamäkiä. Kevyen liikenteen väylät ovat pääosin hyvässä kunnossa ja verkosto on kattava. Lähes kaikki suojatiet on luiskattu, mutta luiskaus on usein liian jyrkkä esim. pyörätuolilla kuljettavaksi. Ristikkopuistot ovat hyviä, esteettömiä ja rauhallisia reittejä liikkumisesteisille. Tilapäisiä liikennejärjestelyjä tarkasteltiin Mikonkadun kahdella työmaalla. Molemmissa kevyen liikenteen järjestelyt olivat puutteelliset, jopa vaaralliset. Katokselliset linja-autopysäkit on toteutettu esteettömiksi, mutta muilla pysäkeillä on usein puutteita mm. pysäkki-informaatiossa. Linja-autoasema ja Kauppatori on toteutettu hienosti esteettömiksi. Sen sijaan paikallisliikenteen lipunmyyntipisteessä Promenadikeskuksessa oli lukuisia puutteita esteettömyyden näkökulmasta. Palveluliikenne on esteetöntä joukkoliikennettä ja se on saanut paljon kiitosta käyttäjiltä. Paikallisliikenteestä noin 50 % ajetaan matalalattiakalustolla. Esteettömien taksipalvelujen saatavuudessa on parannettavaa. Sisäänkäyntien yleisimpiä ongelmia ovat liian raskaat ovet ja korkeat kynnykset. Tasoeroja helpottamaan tarkoitetut luiskat ovat usein liian jyrkkiä ja kapeita. Sähköoven avauspainike on varsinkin ulkotiloissa merkitty monin paikoin puutteellisesti ja sähköovet pysyvät auki liian vähän aikaa. Opastus vaihtoehtoiselle, esteettömälle sisäänkäynnille on usein puutteellinen. SuRaKu-esteettömyyskriteeristössä alueet jaetaan kahteen esteettömyyden vaatimustasoon, joita ovat erikoistaso ja perustaso. Parannustoimenpiteet on luokiteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Luokitteluperiaatteena on toimenpiteen tärkeys ja kustannukset. Työssä määriteltiin suositeltavat esteettömät reitit, joissa vaatimustasona on esteettömyyden erikoistaso ja niitä koskevat parannustoimenpiteet luokiteltiin ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan. Esteettömyys tulee ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Rakennetussa ympäristössä kaikkien puutteiden korjaaminen ei ole aina mahdollista ja järkevää. Rakentamattomassa ympäristössä sen sijaan tulee noudattaa aina automaattisesti suunnitteluohjeita, joissa esteettömyys on huomioitu. Toimenpideohjelmassa on esitetty toimenpiteitä joukkoliikenteen, taksipalvelujen, kävelykadun ja muiden kulkuväylien, invapysäköinnin sekä sisäänkäyntien esteettömyyden parantamiseksi. Lisäksi on ehdotettu kartoitusten jatkamista mm. kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Esteettömyysasioiden hoitamiseksi tulee nimetä kaupungille esteettömyysasiamies. Vammais- ja vanhusneuvostojen roolia esteettömyystyössä pitää vahvistaa ja esteettömyyden toteutumista valvomaan perustetaan esteettömyyden seurantaryhmä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin. Vaikka yleisillä alueilla havaittiin monia kulkuesteitä, suurimmat ongelmat ja vaaratilanteet ovat kuitenkin yleensä ihmisten kodeissa, joissa on portaita kotioven edustalla tai koti on hissittömässä kerrostalossa.

3 Esipuhe Esteettömyyskartoitus tehtiin Porin keskustan alueella syyskuun 2008 ja huhtikuun 2009 välisenä aikana. Työn tekemisestä on vastannut liikennesuunnitteluinsinööri Sanna Välimäki Porin kaupungin teknisestä palvelukeskuksesta. Työn ohjausryhmänä toimi Vammaispalveluverkosto-hankkeen toimesta perustettu Esteettömyystyöryhmä. Työhön osallistui myös ns. käyttäjätiimi, jossa oli mukana eri tavoin liikkumisesteisiä sekä näkö- ja kuulovammaisia henkilöitä. Esteettömyystyöryhmä: Sari Harjunpää, Porin ympäristövirasto/rakennusvalvonta Susanna Harjunpää, Satakunnan Museo Anne Joensuu, Vammaispalveluverkosto-hanke Kari Kaipio, Porin Seudun näkövammaiset Tuija Kallio, Porin perusturvakeskus/apuvälinepalvelut Jaana Kivelä, Osuuskunta Sataosaajat, Kuulonhuoltoliitto Raija Kulmala, Harjavallan seudun vammaisneuvosto Johanna Kuusisto, Porin vapaa-aikavirasto Maija-Liisa Lahti, Porin Seudun näkövammaiset Maarit Metsänen, Porin Kotihoito Matti Nevanpää, Porin vammaisneuvosto Irma Roininen, Porin vanhustuki ry Eva Novari, Satakunnan sairaanhoitopiiri Käyttäjätiimi: Kari Kaipio Maija-Liisa Lahti Timo Santamanner Irja Pihlamäki Serena Nurmi Hannu Rinne Kiitokset tekijälle sekä työryhmän ja käyttäjätiimin jäsenille. Porissa 6.4.2009 Markku Setälä Liikenneinsinööri

4 1 Johdanto 1.1 Miksi esteettömyyttä? Esteettömyys mahdollistaa toimintakyvyltään erilaisten ihmisten tasavertaisen ja itsenäisen elämän. Kaikille soveltuva ympäristö tarjoaa mahdollisuuden elää itsenäisesti ja omatoimisesti: tehdä työtä, käyttää palveluja, viettää vapaa-aikaa ja asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuka tahansa voi eri elämänvaiheissa kohdata ongelmia liikkumisessa ja toimimisessa. Onkin arvioitu, että esteetön ympäristö palvelee suoraan 35-40 prosenttia väestöstä, kun mukaan lasketaan ikääntyvät ja pienten lasten tai matkatavaroiden kanssa liikkuvat. Väestö ikääntyy nopeasti. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä Porissa kasvaa rajusti suurten ikäluokkien tullessa tähän ikään vuoden 2020 paikkeilla. Porin vanhustenhuollon strategian mukaan ensisijaisena tavoitteena on, että ikäihmiset selviytyvät omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Liikenneympäristö tulee tehdä sellaiseksi, että kaikilla käyttäjillä on hyvät, esteettömät ja turvalliset mahdollisuudet liikkua ja asioida kotikaupungissa. Porin vammaispoliittisen ohjelman yhtenä tavoitteena on, että Porissa on mahdollista valita sopiva asumisen muoto ja että elinympäristö on terveellinen ja viihtyisä. Esteettömyyteen panostaminen ja omatoimisuuteen kannustaminen säästävät yhteiskunnan kustannuksia vähentämällä ja myöhentämällä mm. laitoshoidon ja taksilla hoidettavien yksittäiskuljetusten tarvetta. 1.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteina oli: Kartoittaa liikkumisympäristön esteet Määritellä suositeltavat esteettömät reitit Tehdä alustavia ehdotuksia esteettömyystoimenpiteistä, niiden priorisointiperiaatteista ja toteutuksen seurannasta Laatia kunnossapidon tavoitteet tärkeimmillä reiteillä esteettömyyden näkökulmasta Kehittää toimintamalli esteettömyyskartoitusten tekemiseen Porissa Tehdä ehdotuksia esteettömyystyön organisoinnista Porissa Tiivistää sidosryhmien ja suunnittelun välistä yhteistyötä Toteuttaa osaltaan Porin vanhustenhuollon strategiaa ja vammaispoliittista ohjelmaa Etsiä ja tuottaa tietoa sekä herättää keskustelua esteettömyysasioista nykyistä enemmän Lopullisena tavoitteena on esteetön ympäristö kaikille. 1.3 Käytetyt menetelmät Yleiset alueet Yleisten alueiden kartoitukset tehtiin SuRaKu esteettömyyskriteeristön ja kartoitus- ja arviointioppaan avulla: Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas SuRaKu 2005 SuRaKu esteettömyyskriteerit 18 kpl (päivitetty 6.2.2008) Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortit 8 kpl (päivitetty 6.2.2008) Kartoittaja mittasi, valokuvasi ja kirjasi ylös havaitsemansa puutteet sekä merkitsi ja numeroi kohteet kartalle. Myöhemmin tiedot syötettiin tietokoneelle Excel-taulukkoon. Ongelmakohtia löytyi maastokatselmusten yhteydessä, käyttäjätiimin vinkkien perusteella ja kävelykierroksella. Sisäänkäynnit Sisäänkäynnit kartoitettiin ESKEH-kartoituslomakkeen avulla. Kartoitushetkellä oli käytettävissä luonnosversio syyskuulta 2008. Sisäänkäyntien valaistuksia ei tutkittu. Automaattiovien tunnistimien reagointia lapsiin ja lyhytkasvuisiin ei myöskään pystytty tutkimaan. Sisäänkäyntien kartoitukset sujuivat parhaiten kah-

5 den hengen tiimissä; toinen mittasi ja valokuvasi, toinen kirjasi mittaustulokset lomakkeisiin. Kustakin kohteesta tehtiin varsin kattava, seitsemänsivuinen raportti. Raportit on tallennettuna sähköisessä muodossa ja saatavissa kartoituksen tekijältä. Matkaketjut Joukkoliikenteen kartoituksessa tarkasteltiin terminaalien ja pysäkkien esteettömyys ja informaation saatavuus, joukkoliikennekalusto sekä aikataulukirjan ja internetin aikataulujen luettavuus. Henkilökunnan toimintatapoja ja koulutusta ei selvitetty. Linja-autopysäkkien kartoituksessa käytettiin ohjeena paikallisliikenneliiton bussiliikenteen infrakorttia no 13 Esteetön bussipysäkki. Linja-autoaseman kaksi sisäänkäyntiä ja lipunmyyntipiste sekä Porin Linjojen lipunmyyntipiste kartoitettiin ESKEH-kartoituslomakkeiden avulla. Kävelykierros Esteettömyyskartoitusta täydentämään järjestettiin kävelykierros (Gåtur-menetelmä). Ryhmä kulki etukäteen suunnitellun reitin ja pysähdyspaikoilla pysähdyttiin keskustelemaan kuljetun reitin ja pysähdyspaikan hyvistä ja huonoista ominaisuuksista. Kävelyn jälkeen kokoonnuttiin purkamaan muistiinpanoja sisätiloihin. Kävelykierroksella oli myös mahdollisuus kokeilla pyörätuolia. Ensimmäinen kävelykierros järjestettiin 4.11.2008. Kierros oli n. 1,5 km mittainen ja siihen osallistui 12 henkilöä. Osallistujajoukossa oli suunnittelijoita teknisestä palvelukeskuksesta, käyttäjien edustajia sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajia. Kävelykierros oli erittäin havainnollinen ja opettavainen. Kierros havainnollisti mm. liian suuren sivukaltevuuden vaikutuksen pyörätuolin ohjattavuuteen ja sen, miten pyörätuolin jalkatuet ottavat kiinni, jos suojatien luiska on liian jyrkkä. Käyttäjätiimi Niin sanotulla käyttäjätiimillä oli työssä erittäin tärkeä rooli. Sen tehtävänä oli arvioida liikkumisympäristön esteitä omista lähtökohdistaan, kertoa liikkumisen esteistä kartoittajalle, pitää havaintopäiväkirjaa, ottaa kantaa kartoittajan esiin tuomiin kysymyksiin sekä osallistua kävelykierrokselle. Kartoittaja sai käyttäjätiimiltä paljon hyviä vinkkejä ja kommentteja. Käyttäjätiimi kokoontui 4 kertaa. Täydentävä haastattelu tehtiin palvelutaksiyrittäjälle. Internet Netin palautekanavista kommentoi liikennejärjestelyjä ja kevyen liikenteen korjauslomake tiedotettiin monessa yhteydessä, mutta niiden kautta ei tullut kommentteja tai palautteita lainkaan. Myöskään Satakunnan Kansan avaamassa verkkokeskustelussa ei tullut esille mitään työssä hyödynnettävää. Tiedotus ja yhteistyö muiden hankkeiden kanssa Työn tavoitteena oli avoin keskustelu ja vuoropuhelu esteettömyysasioista. Työstä tiedotettiin mm. seuraavissa yhteyksissä: vammaisneuvoston työvaliokunta 22.9.2008 vammaisneuvosto 4.11.2008 ja 25.2.2009 vanhusneuvosto 9.12.2008 vammaispalveluverkosto-hankkeen projektikokous 27.11.2008 sisäinen tiedote esteettömyystyöryhmän perustamisen yhteydessä 17.9.2008 lehdistötiedote 25.11.2008 radiohaastattelu Radio Porissa 26.11.2008 kirje kuntien esteettömyysyhteyshenkilöille (vammaispalveluverkosto-hanke) kirje kartoitettujen kiinteistöjen isännöitsijöille tietoisku katu- ja puistosuunnittelun suunnittelijoille palauteseminaari 31.3.2009 Esteettömyyskartoituksessa tehtiin yhteistyötä mm. seuraavien hankkeiden ja tahojen kanssa: Vammaispalveluverkosto-hanke Saavutettava Satakunta (Satakunnan Museo) Kaikille avoin Yyteri (SAMK) ESKEH (Invalidiliitto)

6 SAMKin fysioterapian opiskelijat Kirjastotoimi (tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma) Arjen turvallisuus -työryhmä 1.4 Suunnittelualueen rajaus Kartoitusalueeksi valittiin keskeinen toiminta-alue keskustassa. Kartoitus tehtiin Karjarannan palvelutalojen ja linja-autoaseman välisellä alueella. Karjarannasta on muodostumassa merkittävä asuntoalue erityisesti vanhuksille ja vammaisille. Alue on aiemmin toiminut teollisuusalueena, eikä ympäristöä ole suunniteltu esteettömäksi. Alueen kehittäminen liikkumis- ja toimimisesteisten asuinalueeksi vaatii panostuksia mm. esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Työn lähtökohtana oli koko matkaketjun esteettömyyden kartoittaminen kotiovelta määränpäähän asti eri kulkumuodot huomioiden. Kartoituksen kohteena olivat: yleiset alueet: jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, suojatiet, puistot, tori, kävelykatu ja pysäköintialueet (invapaikat) matkaketjut: terminaalit, pysäkit, joukkoliikennekalusto, informaatio asiointikohteet lueteltu liitteessä 1: julkisia tiloja 16 kpl ja asiointikohteita/liikkeitä 16 kpl, sisäänkäynnit, piha-alueet, invapaikat 2 Kartoituksen tulokset 2.1 Yleiset alueet 2.1.1 Kevyen liikenteen väylät SuRaKu-kriteerien mukaan sivukaltevuutta saa perustasolla olla enintään 3 % ja pituuskaltevuutta 8 %. Väylän leveyden tulee olla 1500 mm, joka on riittävä myös avustajan ja opaskoiran kanssa liikkuvalle. Poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm ja laattojen saumat saavat olla enintään 5 mm. Porissa maasto on tasaista joten kulkuväylillä ei ole jyrkkiä ylä- tai alamäkiä. Kevyen liikenteen väylät ovat hyvässä kunnossa, verkosto on kattava ja liian kapeita tai vaarallisiksi luokiteltavia paikkoja ei ole lainkaan. Esteitä on vähän. Tyypillisiä esteitä ovat: liian syvät ja leveät vesikourut, joihin pyörätuolin pienempi rengas jää jumiin liian suuri sivukaltevuus (5-6 %), mikä vaikeuttaa pyörätuolin ohjattavuutta kohollaan tai kuopassa olevat kaivojen kannet aiheuttavat kompastumisvaaran näkövammaisille huonokuntoinen asfaltti ja kuopat aiheuttavat kompastumisvaaran ja vaikeuttavat pyörätuolilla kulkemista luonnonkiveyksellä (mukula- ja noppakiveys) ei pysty pyörätuolilla kulkemaan lainkaan kesällä terassialueet, joiden ohitusreittiä ei ole toteutettu esteettömäksi. Jalkakäytävän reunakivi aiheuttaa kompastumisvaaran ja estää pyörätuolilla pääsyn takaisin jalkakäytävälle. 2.1.2 Suojatiet SuRaKu-ohjeiden mukaan suojatiessä tulee olla vähintään 900 mm leveä luiskareunatuki, jossa noustaan 40 mm 150 mm:n matkalla. Jalkakäytävän kaltevuus reunatuen vieressä ei saa ylittää 5 %:a. Porissa on aikanaan yhteisellä sopimuksella päätetty jättää reunatuki pois ja lähes kaikki suojatiet on luiskattu asfaltoimalla. Suojatien luiskaus on selvä liikkumiseste, jos se on liian jyrkkä liian pitkältä matkalta, siinä on kynnys ja/tai ylitettävän kadun sivukaltevuus on suuri. Joku näistä tekijöistä tai nämä yhdessä aiheuttavan sen, että pyörätuolin jalkatuet tai takana oleva kaatumissuoja ottavat maahan kiinni ja pyörätuoli jää jumiin. Näiden tekijöiden tutkiminen ja yhteisvaikutuksen arvioiminen ei ole aivan yksiselitteistä ja niihin ole kriteerejä olemassa.

7 Tässä esteettömyyskartoituksessa on pyritty tuomaan esiin pahimmat paikat. Esteiksi on raportoitu suojatiet, joiden kaltevuudet ovat yli 12 %. Pahimmissa paikoissa suojatien luiskien kaltevuus on yli 30 %. Toinen suojateihin liittyvä ongelma on, että suojatie on sijoitettu kaarevalle osalle tai kulmaan suojateiden väliin. Kaarevalla osalla oleva luiskaus johdattaa näkövammaisen ajoradalle, keskelle risteystä ja pyörätuolilla/sähkömopolla on kaatumisvaara. Jos luiska on nurkassa suojateiden välissä, pyörätuolilla joutuu myös menemään ensin keskelle risteystä. Suojatien tulee lähteä kohtisuoraan. Kuva 1. Luonnonkiveykset ovat hankalia kulkualustoja pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjille. Kuva 2. Jos suojatien luiskaus on liian jyrkkä, pyörätuolin jalkatuet tai kaatumissuoja ottavat maahan kiinni. 2.1.3 Liikennevalot Liikennevalojen suunnittelussa ja kehittämisessä on tehty yhteistyötä näkövammaisten kanssa. Porissa on 23 risteyksessä liikennevalot, jotka kaikki ovat ääniohjattuja. Kaksi vanhinta liikennevalokojetta on vuodelta 1991 ja ne uusitaan viimeistään vuonna 2010, jonka jälkeen kaikki ääniohjatut liittymät ovat uuden lainsäädännön mukaisia. 2.1.4 Kävelykatu ja Kauppatori Kävelykadulla ulkotulet, mainokset, huoltoautot, pysäköidyt polkupyörät, suuri ihmismäärä ja liikenteen melu vaikeuttavat kulkemista kaikille liikkumisesteisille ja näkö- ja kuulovammaisille. Kävelykadun keskelle sijoitettu vesikouru toimii ohjaavana elementtinä näkövammaisille. Useiden liikkeiden sisäänkäyntien yhteydessä on yksi pieni askelma ja metalliritilä, jotka estävät pyörätuolilla pääsyn kokonaan. Markkinoiden aikaan ahtauden ohella lukuisat sähköjohdot ja väliaikaiset rakenteet aiheuttavat kompastumisvaaran ja vaikeuttavat kulkemista entisestään. Rakenteellisesti kävelykatu on suunniteltu esteettömäksi.

8 Kauppatorin luonnonkiveyskaistat on hankala ylittää pyörätuolilla ja ne aiheuttavat kaatumisvaaran. Talvella betonikiveys on hyvin liukas. 2.1.5 Puistot Ristikkopuistot ovat hyviä, esteettömiä ja rauhallisia reittejä liikkumisesteisille. Kostealla ilmalla hiekkapinta on raskas käsikäyttöiselle pyörätuolille. Ongelmakohtia ovat ristikkopuistojen suojatieluiskaukset, jotka ovat jotkut liian jyrkkiä. 2.1.6 Pysäköinti SuRaKu-ohjeiden mukaan invapaikan tulee olla 3600 mm leveä ja 5000 mm pitkä, ja merkitty selvästi sekä pinnoitteeseen maalatulla että tolppaan tai seinään kiinnitetyllä liikkumisesteisen tunnuksella. Tiehallinnon ohjeissa leveyden tulee olla vähintään 2400 mm jos vieressä on vapaa kulkuväylä ja vapaa tila ovat yhteensä 3600 mm, jolloin pysäköintipaikan ja kulkuväylän välinen reunakivikorkeus saa olla korkeintaan 40 mm. Kartoituksessa tutkittiin 17 invapaikkaa. Näistä liian kapeita olivat Yrjönkadun, kirjaston ja Eteläkauppatori 4:n paikat. Kirjaston ja Eteläkauppatori 4:n pysäköintipaikoilta on lisäksi liian jyrkät luiskat kevyen liikenteen väylälle. Kadunvarsipysäköinnissä kriteereitä eivät täytä Eteläkauppatori 2:n paikat. Näissä vapaa tila olisi riittävä, mutta reunakivi on liian korkea. Unohtaa ei sovi, että invapysäköintiluvan haltijat voivat lisäksi käyttää maksutta noin 1000 maksullista paikkaa, pysäköintikieltoalueita soveltuvin osin sekä aikarajoituspaikkoja. 2.1.7 Saattojärjestelyt Saattojärjestelyt ovat paikoin puutteelliset ja hankalat palvelutaksille. Erityisen hankala ja paljon käytetty paikka on Kela. Samassa talossa sijaitsee myös kuntoutuskeskus, johon kuljetetaan paljon pyörätuoliasiakkaita. Jos Itsenäisyydenkadun puolella olevat invapaikat ovat käytössä, palvelutaksi joutuu pysähtymään Kelan edustalle pyörätielle, jossa on vilkas liikenne. Vaaratilanteita on päivittäin. Yrjönkadulle pysähtyminen on takseille sallittua, mutta korkean reunakiven vuoksi pyörätuoliasiakkaita ei pysty kadun puolelta saattamaan ovelle. Sekä kaupunginsairaalan että keskussairaalan saattoalue pääovien edessä on liian ahdas ja kapea. Usein ovella on monta autoa samanaikaisesti. Joskus kuljettaja noutaa asiakkaan osastolta asti, mihin menee yleensä 8-15 minuuttia ja auto on jätettävä siksi aikaa ovelle. Muita hankalia nouto- ja jättöpaikkoja ovat Bepopin edessä oleva taksiruutu, Eteläkauppatori 2:n invapaikat sekä Yliopiston apteekin edustalla oleva invapaikka, jotka ovat liian ahtaita. Lääkäritalon edustalla olevien paikkojen välissä on liian vähän tilaa palvelutaksin kääntämiseen. Mm. Prismassa, Sokoksessa ja rautatieasemalla on hyvät saattopaikat ovien läheisyydessä. Promenadikeskuksen edessä olisi hyvä saattopaikka, jos pysäköintikieltoa noudatettaisiin. Palveluiden tuottajien tulisi jo toimintaa suunnitellessaan ja käynnistäessään miettiä, mihin toiminnot sijoitetaan ja miten saattojärjestelyt hoidetaan. Suurimmat ongelmat ja vaaratilanteet ovat yleensä asiakkaan kotona, jossa on portaita kotioven edustalla tai koti on hissittömässä kerrostalossa. 2.1.8 Tilapäiset liikennejärjestelyt Jalankulkijat eivät missään vaiheessa saa joutua ohittamaan työmaata ajoradan kautta liikenteen seassa. Näkövammaisen, pyörätuolin käyttäjän ja ikääntyneen ihmisen pitää pystyä liikkumaan tilapäisten järjestelyjen aikana. Jos jalankulkijat ohjataan ajoradan toiselle puolelle, on sulkulaitteiden oltava juuri suojatien kohdalla. Kaikkien työmaan materiaalien ja koneiden pitää pysyä suoja-aitausten sisäpuolella. Sulkuköyttä ei saa käyttää missään vaiheessa henkilöliikenteen ohjaukseen, sillä näkövammainen ei erota sitä. Kulkuväylän leveyden tulee olla vähintään 1,5 m. Kulkuväylän tai luiskan sivukaltevuus saa olla korkeintaan 2 % ja pituuskaltevuus 8 %.

9 Kartoituksessa tarkasteltiin Mikonkadun kahta työmaata. Molemmissa kevyen liikenteen järjestelyt olivat puutteelliset. Eteläpuiston ja Mikonkadun kulmassa keskellä korttelia oleva työmaa-aikainen katettu jalankulkuväylä oli pois käytöstä ja kulkureitti -kyltti osoitti ylittämään Mikonkadun keskeltä korttelia, missä ei ole suojatietä. Kunnossapito oli hoitamatta. Yhden katetun kulkuväylän päässä oli lumikasa ja toisessa erittäin liukas ja jyrkkä (16 %) luiska. Kulkuväylät olivat erittäin liukkaat ja katetut jalankulkuväylät liian kapeita, 1,35 m. Yrjönkadun ja Liisankadun välisessä korttelissa kevyttä liikennettä ei ole ohjattu mihinkään. Käytännössä kapea polku vie ajoradan reunaan. Tarkasteluhetkellä pakettiauto oli tukkinut tämänkin kapean polun ja kävelijä joutui kulkemaan täysin ajoradan puolella. Työkoneita ei ollut suojattu mitenkään. Tolpassa oli A4- kokoinen paperi, jossa teksti KULKUTIE, kulje varovasti. Molemmissa työmaajärjestelyt aiheuttivat vaaran kaikille jalankulkijoille. Pyörätuolilla ei päässyt kummankaan työmaan ohi ja näkövammaiselle liikennejärjestelyt olivat hengenvaaralliset. 2.2 Sisäänkäynnit Tärkeimpiä kriteerejä sisäänkäyntien osalta ovat vapaa tila ulko-ovien edessä Ø 1800 mm ja tuulikaapissa vähintään 1500 x 1500 mm, luiskan pituuskaltevuus korkeintaan 8 %, leveys vähintään 900 mm ja kääntymistasanteen mitat vähintään 1150 mm x 1150 mm, kynnyksen korkeus korkeintaan 20 mm, manuaalisen oven avaamiseen tarvittava voima korkeintaan 1 kg, automaattiovien tulisi pysyä auki vähintään 25 sekuntia, kumimaton ja jalkasäleikön rakojen leveys korkeintaan 5 mm ja avauspainikkeen/ovikellon korkeus 850-1100 mm. Useimmat sisäänkäynnit on katettu ja valaistu. Opasteet ovat yleensä hyvät ja selkeät, mutta ikkunaan tai ikkunan taakse sijoitetun opasteen pinta on usein liian kiiltävä. Vapaa tila ovien edessä on usein liian kapea pyörätuolilla kääntymistä varten. Portaiden tai luiskan käsijohde on harvoin molemmilla puolilla ja vielä harvemmin kahdella korkeudella. Käsijohde ei jatku portaiden/luiskan päissä yli alkamis- ja päättymiskohdan juuri missään. Luiskat ovat liian jyrkkiä ja kapeita ja luiskan kääntymistasanteella on liian vähän tilaa. Ovien yhteydessä on usein liian korkea kynnys. Ulko-oven yhteydessä on jalkasäleikkö tai ritilä, jonka raot ovat liian suuret. Kaikki manuaaliset ovet ovat liian raskaita. Tutkituissa kohteissa oven avaamiseen tarvittava voima oli 3-15 kg. Automaatti/sähköovia on jonkun verran. Joistakin puuttuu turvatunnistin, ettei ovi tule päälle. Avauspainike on merkitty joskus puutteellisesti tai ei lainkaan tai jopa piilotettu, se on väärällä korkeudella, tai liian lähellä nurkkaa. Automaattioven aukeamiskaarta ei ole merkitty. Ovet pysyvät aivan liian vähän aikaa auki. Joissakin kohteissa sähköoven avauspainike on vain ulkopuolella, sisältä ulospäin henkilökunta avustaa tarvittaessa. Tällainen sähköovi manuaalisesti avattuna on yleensä todella raskas. Jossain kohteessa tunnistimella toimiva automaattiovi on kovalla pakkasella pois päältä kokonaan. Läpinäkyvissä ovissa on harvoin kontrastiraitoja ja potkulevy on liian kapea. Tuulikaappeja on paljon hyviä ja tilavia, mutta myös huonoja. Tuulikaappien tyypillisiä ongelmia ovat että ne ovat liian pieniä, niissä on kynnyksiä, sisäovi on liian raskas ja tuulikaapissa on kulkua haittaava kumimatto/ritilä, jossa on liian suuret raot.

10 Kuva 3. Tasoeroja helpottamaan rakennetut luiskat ovat usein liian jyrkkiä. Tässä myös käsijohde on liian korkealla. Kuva 4. Sisäänkäyntien yhteydessä kynnykset ja jalkasäleiköt vaikeuttavat kulkemista. Kuva 5. Sähköoven avauspainiketta on joskus vaikea löytää opasteiden puuttuessa. Kuva 6. Luonnonkiveys, liukas ja jyrkkä irtoluiska sekä liian painava ja kapea ovi estävät pääsyn mm. lastenvaunujen kanssa. Lisäksi ovikello on liian korkealla ja opaste kiiltävällä pohjalla.

11 Jos kohteessa on ovikello tai ovipuhelin, se on joissakin kohteissa sijoitettu liian korkealle ja merkitty puutteellisesti tai ei lainkaan. Muutaman sisäänkäynnin edustalla on istuimia ja ne ovat yleensä sopivalla korkeudella. Jos pääsisäänkäynti ei ole esteetön, on useimmiten olemassa vaihtoehtoinen, esteetön sisäänkäynti. Opasteet vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille ovat kuitenkin lähes aina puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Hankalimmat sisäänkäynnit ovat vanhoissa rakennuksissa, mutta valitettavan usein myös uudehkoissa rakennuksissa esteettömyysasiat on unohdettu. Parhaiten esteettömyys on toteutettu tavaratalojen pääsisäänkäynneissä. 2.3 Matkaketjut 2.3.1 Pysäkit Paikallisliikenneliiton ohjeiden mukaan ajoradan ja katoksen välissä tulee olla tilaa 2,25 metriä, odotustila ja kulkuväylä tehdään eri pintamateriaalista, pysäkkikohtainen informaatio sijoitetaan hieman silmän korkeuden alapuolelle (keskikorkeus 1400 mm) ja odotustila korotetaan ajorataa korkeammalle 120-160 mm. Katokselliset pysäkit on toteutettu kohtalaisen hyvin ja esteettömiksi. Tilaa on riittävästi ajoradan ja katoksen välissä ja kevyen liikenteen väylä kulkee useimmiten pysäkin takaa. Pysäkkikohtainen informaatio on katoksissa sijoitettu kiiltävän pleksin alle ja yhdellä pysäkillä tolpan taakse niin, että apuvälineen kanssa ei pääse lähelle katsomaan. Muilla suunnittelualueen pysäkeillä on pääsääntöisesti puutteellinen pysäkki-informaatio. Pysäkkikohtainen aikataulu puuttuu usein kokonaan tai se on sotkettu tai sijoitettu hieman liian korkealle. Useilta pysäkeiltä puuttuvat myös linjanumerot. Reunakivi on pysäkkien kohdalla yleensä liian matala. Korkea reunakivi (120-160 mm) helpottaisi linja-autoon nousemista ja tehostaisi matalalattiakaluston hyötyjä. Poikkeava pintamateriaali puuttuu kaikilta pysäkeiltä. Korotetun reunakiven kohdalla tulee olla n. 300 mm:n levyinen varoitusalue ja pysäkkialueen poikkeava pintamateriaali helpottaisi pysäkkialueen hahmottamista. Pysäkkien pituus- ja sivukaltevuuksia ei mitattu, mutta silmämääräisesti arvioiden niissä ei näyttäisi olevan liian suuria kaltevuuksia. 2.3.2 Joukkoliikenteen terminaalit Kauppatori Paikallisliikenteen terminaalina on Kauppatori. Lähtölaiturialue on toteutettu liikenne- ja viestintäministeriön ohjeiden mukaisesti ja lopputulos on toiminnoiltaan varsin esteetön ja toimiva. Matkakorttien latauspisteenä on Cafe ToriPorin kioskiluukku. Asiointitiski on hyvällä korkeudella (800 mm) ja tiskin alle jäävä polvitila on myös riittävä. Ikkunassa on opaste, jossa on Porin Linjojen logo ja teksti ovat riittävän suurella, 15 mm:n kirjasinkoolla. Vieressä on levähdyspenkki. Sekä kioskiluukku että penkki ovat katoksessa. Latauspiste löytyy vaivatta. Kauppatorin yhteydessä on yleisö-wc, jossa on myös inva-wc. WC on opastettu hyvin, mutta sisäänkäynti ei ole esteetön. Ovi on raskas ja sisäänkäynnin yhteydessä on 40 mm:n kynnys. Linja-autoasema Linja-autoaseman uudistus on toteutettu liikenne- ja viestintäministeriön matkakeskusprojektin ohjeiden mukaisesti. Vammaisneuvosto on ollut jo suunnitteluvaiheessa mukana ja lopputulosta pidetään malliesimerkkinä esteettömästä rakentamisesta. Kartoituksessa havaittiin, että linja-autoaseman lähtölaiturit ovat esteettömiä. Vain laituri 1 on korotettu ja siihen on esteetön pääsy. Muut lähtölaiturit ovat samassa tasossa kulkuväylän kanssa ja erottuvat pintamate-

12 riaaliltaan. Talviaikaan laiturien hahmottaminen on hieman hankalampaa. Liikkumisesteisten pysäköintipaikkoja ei ole linja-autoaseman yhteydessä lainkaan. Huoltoajo koko laituri-alueelle on sallittu, jolloin myös liikkumisesteisten ja lasten saattaminen esim. lähtölaitureille on lain mukaan sallittu. Kuva 7. Linja-autoasema on uudistettu hienosti liikkumisesteiset huomioiden. Pääsisäänkäynnissä on sivuille aukeavat, leveät automaattiovet sekä riittävän loiva ja leveä luiska, jossa käsijohteet kahdella korkeudella. Linja-autoaseman rakennukseen on kaksi sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti Isolinnankadun puolelta ja toinen sisäänkäynti lähtölaitureiden puolelta on molemmat toteutettu hienosti liikkumisesteiset huomioiden. Kartoituksessa havaittiin vain pieniä puutteita, jotka on raportoitu kartoitusraporteissa. Linja-autoaseman asiointitila on myös pääosin esteetön. Palvelutiskit ovat oikealla korkeudella, mutta polvitilan korkeus ja syvyys ovat liian pienet. Asiointitiskillä ja odotustilassa ei tiettävästi ole induktiosilmukkaa. Kahvilan pöydät ja tuolit ovat hieman asiointitiskin edessä. Lähtölaitureille johtavassa käytävässä on lattiassa poikkiviivoja, jotka saattavat vaikuttaa tasoerolta. Samalla käytävällä oli kovaa hurinaa pitävä ilmastointilaite. Inva-WC on selkeästi merkitty ja kääntymistilaa on riittävästi. Paperirullateline oli kartoitushetkellä rikki (paperirulla lattialla) ja bidee liian kaukana (850 mm:n päässä, suositus 300 mm). Oven sisäpuolelta puuttui kiinnivetokahva. 2.3.3 Paikallisliikenteen palvelupiste Promenadikeskuksessa, osoitteessa Yrjönkatu 17, sijaitsee kaupungin yhteispalvelupiste Hööveli, joka on osa Porin Seudun Matkailu Oy:n toimintaa. Höövelin palveluja ovat mm. Porin kaupungin laskunmaksupiste, Lippupisteen myyntipiste, Lippupalvelun myyntipiste sekä Porin Linjojen myynti- ja neuvontapiste, jossa myydään ja ladataan paikallisliikenteen matkakortteja ja seutulippuja. Palvelupisteessä asioi paljon eri väestöryhmiin kuuluvia ihmisiä. Esteettömyyskartoituksessa kartoitettiin pääovi Liisankadun puolelta sekä asiakaspalvelutiski. Rakennus on uudehko, mutta siitä huolimatta sisäänkäynnissä on esteitä: vapaa tila ovien edessä on liian pieni (1100 mm x 1100 mm, suositus Ø 1800 mm) oven yhteydessä on 40 mm:n kynnys (suositus max. 20 mm) ulko-oven yhteydessä on jalkasäleikkö, jonka rakojen leveys on liian suuri (20 mm, suositus max 5 mm) ovi on liian raskas (3,8 kg) ja sitä ei saa kiinnitettyä aukiasentoon

13 läpinäkyvässä ovessa ei ole kontrastiraitoja ja potkulevy on liian matala ovessa ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Tuulikaappi sen sijaan on tilava ja sisäovi on tunnistimella toimiva sähköovi. Asiointitiskille ei ole opasteita ulko-ovelta tultaessa. Lattian opastava raita opastaa väärään suuntaan, suoraan eteenpäin ja elokuvalippujen myyntitiskille, kun palvelutiskit ovat jyrkästi oikealla. Sen sijaan palvelutiskillä on selkeät opasteet. Asiointitiski on vain yhdellä korkeudella, joka on liian korkealla (1140 mm). Matalamman tiskin suosituskorkeus olisi 800 mm. Tiskin syvyys on 660 mm, ja asiointiluukun leveys 450 mm. Sekä virkailija että asiakas joutuvat kurkottelemaan tiskin yli kapeasta luukusta. Älykortin lukulaite on liian korkealla (1260 mm:n korkeudessa kun suositeltava korkeus olisi 850-1100 m). Asiointitiskin yhteydessä ei ole istuimia, tukikaidetta eikä keppitelinettä. Asiointitiskillä ja odotustilassa ei tiettävästi ole induktiosilmukkaa. Viereisestä kahvilasta kantautuu toisinaan taustahälinää. Asiointitiski soveltuu huonosti joukkoliikenteen asiakkaiden palvelemiseen ja pyörätuoliasiakkaiden palveleminen ei onnistu lainkaan. Promenadikeskusta palveleva Inva-WC on käytävän perällä ja huonosti opastettu (matkan varrella ei opasteita). Kääntymistilaa WC:ssä on liian vähän (1330 mm x 1780 mm) ja bidee on selän takana. 2.3.4 Joukkoliikennekalusto Linja-autokaluston osalta esteettömiä ovat vain matalalattiaiset autot. Porin paikallisliikennettä hoidetaan n. 54 linja-autolla, joista noin 50 % on matalalattiakalustoa. Tavoitteena on, että keskustan kaikki heilurilinjat hoidetaan matalalattiakalustolla. Poikkeustilanteessa tilalle voidaan joutua laittamaan muuta kuin matalalattiakalustoa. 2.3.5 Joukkoliikenteen informaatio Matkustaja tarvitsee tietoa matkansa kaikissa vaiheissa. Informaatiota tulee jakaa usealla tavalla kaikki väestöryhmät huomioiden ja esteettömistä joukkoliikennepalveluista tulee olla tietoa erikseen saatavilla. Paikallisliikenne: Aikataulukirjaa arvioitiin käyttäjätiimissä. Hyvänä pidettiin reittikarttoja. Puutteena pidettiin sitä, että reitin kiertosuunta puuttuu kartalta. Linjakohtaisia aikatauluja pidettiin sekavina johtuen lukuisista poikkeuksista ja selitteistä kunkin sivun alareunassa. Selitteiden suureen määrään on toisaalta jo totuttu ja tutut linjat osataan ulkoa. Ongelmia on lähinnä satunnaiskulkijoilla. Kirjasintyyppi on selkeä ja riittävän suuri. Näkövammainen pystyy lukemaan tekstiä apuvälineen avulla. Porin Linjojen ylläpitämät Porin paikallisliikenteen internet-sivut ovat selkeät ja helppokäyttöiset. Sieltä löytyvät tiedot reiteistä ja aikatauluista samassa muodossa kuin aikataulukirjasta. Lipputyypit ja niiden hinnat löytyvät myös vaivatta. Puhelinpalvelun yhteystiedot löytyvät aikataulukirjasta ja internet-sivujen etusivulta. Palvelua ei testattu. Porin Linjojen asiakaspalvelupisteessä on jaossa linjakohtaisia aikataulukirjoja ja mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa. Kauppatorin lähtölaitureiden katoksissa on reittikartat ja kyseisiltä laitureilta lähtevien linjojen aikataulut. Aikataulut ja linjakartta ovat hyvällä korkeudella, mutta kirjasinkoko on liian pieni (4 mm, suositus 15 mm). Katoksen numero on myös turha tieto ja saattaa aiheuttaa sekaannuksen. Rakennuksen edessä oleviin aikataulukehikoihin vuorokohtaiset aikataulut on sijoitettu epäloogisesti. Esim. linjojen 4 ja 5 aikataulut ovat laiturin 1 kohdalla, eikä laiturin 8 kohdalla, josta kyseiset vuorot lähtevät. Sähköisessä näytössä näkymä vaihtuu melko nopeasti. Hyvää on se, että lähdössä oleva vuoro vilkkuu. Paikallisliikenteen linja-autoissa on linjanumero selkeästi näkyvissä. Joissakin autoissa linjanumero näkyy myös auton sivuikkunassa etuosassa. Se olisi hyvä käytäntö ottaa käyttöön kaikissa paikallisliikenteen autoissa.

14 Kaukoliikenne: Linja-autoaseman sisällä olevat näyttötaulut ovat sopivalla korkeudella ja niitä pääsee läheltä katsomaan. Kirjasinkoko tekstissä on kuitenkin liian pientä (n. 2-3 mm kun suositus on vähintään 15 mm). Kuulutukset ovat hyvät, mutta induktiosilmukka tiettävästi puuttuu. Lisäksi on valtakunnallisen mallin mukaiset sähköiset näyttötaulut, joissa on kiiltävä pinta ja melko pieni kirjasinkoko. Linja-autoaseman lähtölaitureilla on valtakunnallisen mallin mukaisesti vain lähtölaitureiden numerot, ei suuntia. Laiturin 1 katoksissa on sijoitettu penkki aikataulujen eteen niin, että niitä ei pääse katsomaan läheltä. Paikallisliikenteen aikatauluissa on hieman suurempi fontti. Joissakin kaukoliikenteen linja-autoissa kuljettaja ei enää kuuluta, mille asemalle saavutaan. Erityisesti näkövammaisen mutta myös kenen tahansa vieraspaikkakuntalaisen on vaikea hahmottaa, mihin ollaan saapumassa. Esteettömistä joukkoliikennepalveluista tiedottaminen: Palveluliikenteen aikataulu ja reitti on merkitty aikataulukirjaan ja tietoa löytyy helposti myös internetistä. Aikataulukirjassa on puhelinnumero autoon ja internet-sivuilla puhelinnumero sosiaalikeskuksen kuljetuksista vastaaville. Matalalattiakalustoa ei ole merkitty paikallisliikenteen aikataulutietoihin, mikä on selkeä puute. 2.3.6 Palveluliikenne Palveluliikenne on avointa joukkoliikennettä, joka on suunniteltu erityisesti ikäihmisten ja liikkumisesteisten tarpeisiin. Nykyistä palveluliikennettä P1 hoidetaan yhdellä matalalattiaisella, täysmittaisella linja-autolla. Liikenne käynnistyi vuonna 2001. Porin palveluliikenne oli mukana LVM:n käyttäjätutkimuksessa vuonna 2004. Tutkimuksen mukaan käyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä palveluliikenteeseen. Palveluliikenne on muutenkin saanut hyvän vastaanoton ja asiakkaat ovat toivoneet sen laajentamista. Palveluliikenteen laajentamisesta on suunnitelmat olemassa. 2.3.7 Palvelutaksit Porissa on taksilupia yhteensä 107, joista 94 on henkilöautoja ja 13 ns. esteettömiä autoja eli palvelutakseja, joilla voidaan kuljettaa pyörätuoliasiakkaita. Palvelutakseilla hoidetaan pääasiassa pyörätuoliasiakkaiden kuljetuksia. Porissa palvelutaksit ovat kaikki ns. perästä ladattavia. Taksiin siirtyminen pyörätuolilla tapahtuu turvallisimmin hissin avulla. Siirrettävät luiskat ovat turvattomampia ratkaisuja ja niistä tulisikin luopua kokonaan. Pyörätuolin kiinnitysjärjestelmän vaatimukset määritellään standardissa SFS 5912. Palvelutaksi on hyvä tilata muutamaa päivää aikaisemmin, mutta kyydin voi saada vielä samanakin päivänä. Osalla asiakkaista on toistuvia, säännöllisiä kuljetuksia. Palvelutaksit täydentävät tavallista taksipalvelua ja kaikessa palvelutarjonnassa pitää olla lähtökohtana esteettömyys. Tavoitteena tulee olla, että liikkumisesteiselle on tarjolla samat taksipalvelut kuin muullakin väestöllä. 2.4 Talvikunnossapito Talviolosuhteet on merkittävä liikkumiseste. Puutteellisen talvikunnossapidon aiheuttamia ongelmia ovat: kasattu lumi aurausvallit suojateiden kohdilla liukkaus Talvikunnossapitoa tarkasteltiin viikoilla 4 ja 5. Pääreitit oli hyvin aurattu ja hiekoitettu. Ongelmana oli paikoin lumisohjo suojateiden kohdilla. Jalankulkuväylät olivat myös liukkaat hiekoituksesta huolimatta. Talvi oli runsasluminen ja monin paikoin invapysäköintipaikkoja käytettiin lumenkasauspaikkana (esim. Isolinnankatu 21).

15 3 Toimenpiteiden priorisointi ja ohjelmointi 3.1 Esteettömyyden vaatimustasot SuRaKu-projektin esteettömyyskriteeristössä alueet jaetaan kahteen esteettömyyden vaatimustasoon, joita ovat erikoistaso ja perustaso. Esteettömyyden korkeampaa tasoa käytetään väylillä ja alueilla, jotka koetaan tärkeimmiksi ja joilla on paljon liikkumisesteisiä käyttäjiä. Rakennukset eivät kuulu SuRaKu-kriteeristöön, mutta ne on jaoteltu samalla tavalla kahteen vaatimustasoon. Korkeampaan esteettömyyden tasoon pyritään rakennuksissa, joissa on paljon liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. 3.2 Esteettömät reitit Esteettömillä reiteillä vaatimustasona on esteettömyyden erikoistaso. Ehdotetut esteettömät reitit on esitetty kartalla liitteessä 2. Esteettömillä reiteillä tehdään seuraavat toimenpiteet: poistetaan kaikki kulkuesteet (kiireellisyysluokka I) levähdyspenkkejä sijoitetaan kulkuväylän sivuun korkeintaan 250 metrin välein mahdollisuuksien mukaan (penkkien tulee ilkivallankestäviä ja käytössä myös talvella) esteettömät reitit luokitellaan talvikunnossapidon ykkösluokkaan koko matkalta. Karjanrannantien ylityskohta järjestetään turvalliseksi keskikorokkeellisella suojatiellä ja mahdollisuuksien mukaan liikennevaloilla. Tapahtuma-aukion läpi Itäpuiston suuntaisesti on aina jätettävä esteetön kulkureitti myös markkinoiden ja tapahtumien aikaan. 3.3 Priorisoinnin periaatteet Parannustoimenpiteet luokitellaan kolmeen kiireellisyysluokkaan: I korjattava mahdollisimman nopeasti II korjattava III korjattava lähivuosina Luokitteluperiaatteena on toimenpiteen tärkeys ja kustannukset: väylän tärkeys sijainnin ja käyttäjämäärien mukaan rakennuksen tärkeys käytön määrän ja välttämättömyyden mukaan vakavat puutteet arvioidaan yksittäisinä toimenpiteinä helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitetaan kärkipäähän toimenpiteet ohjelmoidaan tasasuuruisiin vuosieriin tärkeyden mukaan 3.4 Toimenpideohjelma Esteettömyys tulee ottaa automaattisesti huomioon kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Esteettömyyskartoituksessa on tarkasteltu rakennettua ympäristöä ja palveluja valtakunnallisten esteettömyyskriteerien avulla. Toimenpiteiden suunnittelussa ohjeita ja käytäntöjä sovelletaan tapauskohtaisesti. Rakennetussa ympäristössä kaikkien puutteiden korjaaminen ei ole aina mahdollista ja järkevää. Rakentamattomassa ympäristössä sen sijaan noudatetaan aina automaattisesti suunnitteluohjeita, joissa esteettömyys on huomioitu. Kartoituksen perusteella ehdotettavia parannustoimenpiteitä Pääperiaatteena kautta linjan on, että elinympäristön esteettömyyttä parannetaan kaikille kansalaisille, ei yksittäisille erityisryhmille. Esteettömiksi luokitelluilla reiteillä tehdään kohdassa 3.2 luetellut toimenpiteet. Joukkoliikenteen osalta tavoitteena on, että avoin joukkoliikenne olisi mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä (esteetön ja edullinen). Taksi- ja palvelutaksipalvelut ovat joukkoliikennettä täydentävää palvelua. Joukkoliikenteen esteettömyyttä parannetaan seuraavasti:

16 Tärkeimmät kaupunkialueen linja-autopysäkit varustetaan minimitason mukaisesti pysäkkimerkillä, linjatunnuksilla ja aikatauluinformaatiolla ja pysäkit varustetaan reunakivellä (120-160 mm) huomioiden linja-auton lähtö- ja tuloviiste. Nykyiset pysäkkiaikataulut siirretään oikealle korkeudelle (keskikorkeus 1400 mm) Matalalattiakalustolla ajettavat vuorot/linjat merkitään paikallisliikenteen aikataulukirjaan Terminaalien aikataulujen kirjasinkokoa suurennetaan mahdollisuuksien mukaan (suositus 15 mm) Kauppatorin informaatiota selkeytetään niin, että molemmissa infotauluissa on kaikkien linjojen vuorokohtaiset aikataulut sekä kuva kauppatorin laiturijärjestelyistä Ostoliikenteessä vaaditaan matalalattiaista kalustoa ainakin keskustan heiluriliikenteessä (uudet hankittavat linja-autot ovat esteettömiä) Promenadikeskuksen asiakaspalvelupisteen esteettömyyttä parannetaan Palveluliikennettä laajennetaan. Palveluliikenteen tulee kattaa keskeiset vanhusten ja vammaisten asuntokeskittymät (Karjaranta, Veturitallialue). Tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa kutsuohjattua palveluliikennettä ja joukkoliikennettä sekä kutsutaksipalvelua reuna-alueilla. Kehotetaan liikennöitsijöitä palauttamaan ja säilyttämään kuljettajakuulutukset kaukoliikenteessä Esteettömien taksipalveluiden kehittämisen lähtökohtana on Satakunnan MPK-toteutussuunnitelmassa asetetut palvelutasotavoitteet (Satakunnan matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvitys v. 2006): Tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa palvelutasotavoitteiden mukaista palvelua, vaikka matkojenyhdistelyä ei toteutettaisikaan (taksien tilaus yhdestä numerosta, taksi on saatavissa tunnin sisällä tilauksesta, puhelinpalvelun odotusaika on korkeintaan 120 sekuntia, tuttutaksin käyttö on edelleen mahdollista jne.) Tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa matkojenyhdistelyä Kävelykadun esteettömyyttä parannetaan seuraavasti: huoltoliikenteen pelisääntöjä selkeytetään ja turhat ajot poistetaan mainosten sijoitteluun kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota niin, että kulkureitit jäävät vapaiksi tutkitaan mahdollisuutta järjestää pistorasioita ja vesipisteitä niin, että markkinoiden ja kesän aikana sähköjohdot ja vesiputket eivät aiheuta kompastumisvaaraa markkinoiden järjestelyissä huomioidaan esteettömyysasiat nykyistä paremmin (sähköjohdot, vesiputket ja väliaikaiset rakenteet sijoitetaan niin, ettei niistä aiheudu kulkuestettä tai vaaraa) Invapysäköintiä kehitetään seuraavasti: Invapaikkoja levennetään kriteerien mukaisiksi mahdollisuuksien mukaan (kirjasto, Eteläkauppatori 4, Yrjönkatu) Kulkuyhteydet invapaikoilta kevyen liikenteen väylälle korjataan kriteerien mukaisiksi (kirjasto, Eteläkauppatori 4) Invapaikkoja lisätään keskeisissä kiinteistöissä (mm. oikeustalo, linja-autoasema, Satakunnan Museo) ja uudet paikat suunnitellaan ohjeiden mukaisesti Invapaikkoja ei käytetä lumenkasauspaikkoina! Palveluauton tai muun erikoisajoneuvon paikkoja järjestetään tärkeimpiin kohteisiin mahdollisuuksien mukaan (pituus 8500 mm, leveys 3600 mm) Kulkuväylien ja suojateiden esteettömyyttä parannetaan seuraavasti: suojateiden luiskauksia loivennetaan luiskaamattomat suojatiet luiskataan vesikourut korjataan huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät ja kohollaan tai kuopassa olevat kaivonkannet korjataan Itä- ja Länsipuistot asfaltoidaan Tilapäisten liikennejärjestelyjen esteettömyyttä parannetaan seuraavasti:

17 tilapäisissä liikennejärjestelyissä otetaan nykyistä paremmin huomioon kevyen liikenteen esteettömyys ja turvallisuus (esim. turvalliset ja esteettömät reitit opastetaan selvästi) talvikunnossapidosta huolehditaan asianmukaisesti liikennejärjestelyjen valvontaa tehostetaan koko työmaan toiminnan ajan liikennejärjestelyjen laiminlyönneistä määrätään sanktiot kesäterassien järjestelyissä poistetaan kynnykset Talvikunnossapitoa tehostetaan seuraavasti: talvikunnossapidosta huolehditaan erityisesti esteettömillä reiteillä suojateiden päät puhdistetaan lumesta ja sohjosta aurauksen ja suolauksen jälkeen huolehditaan pysäkkikatosten puhtaanapidosta ja liukkaudentorjunnasta säänvaihteluiden aiheuttamia ongelmia (sohjon jäätyminen) torjutaan huolehtimalla kevyen liikenteen väylien puhtaanapidosta nykyistä paremmin huolehditaan liukkaudentorjunnasta lumia ei kasata näkemäesteeksi liittymiin, eikä invapaikoille Sisäänkäyntien esteettömyyttä parannetaan seuraavasti: Sisäänkäyntien esteettömyyttä parannetaan kiinteistöissä, joissa on kaupungin toimintoja (kaupungin omistamissa rakennuksissa ja kaupungin toimiessa vuokralaisena) tärkeysjärjestyksessä esim. Teljäntori, kirjasto ja Promenadikeskus. Muiden kartoitettujen rakennusten kartoitusraportit toimitetaan kiinteistöistä vastaaville ja kannustetaan toteuttamaan esteettömyyttä edistäviä toimenpiteitä joko heti, vuosihuollon yhteydessä tai remontin yhteydessä tärkeimpiä parannustoimenpiteitä ovat kynnysten poistaminen, sähköovien avauspainikkeiden merkitseminen ja siirtäminen oikealle korkeudelle, sähköovien aukipysymisajan säätäminen, vaihtoehtoisten sisäänkäyntien selkeämpi opastaminen, jalkasäleikköjen poistaminen, ovien keventäminen ja luiskien loiventaminen. Tärkeimpien asiointipaikkojen opasteissa otetaan käyttöön myös pistekirjoitus ja kohokuviot Ensivaiheen toimenpiteenä ja jos parannustoimenpiteet ovat hankalasti toteutettavissa, sisäänkäynnin yhteyteen asennetaan oikealle korkeudelle ja hyvillä opasteilla varustettu ovikello tai ovipuhelin, jonka avulla saa yhteyden henkilökuntaan. Ovikellon tai ovipuhelimen tilalla voi olla myös opaste, jossa on riittävän suurella tekstillä soitto-ohjeet ja puhelinnumero, johon voi soittaa ja pyytää apua. Opaste olisi samanlainen Porin keskustan liikkeissä. Jatkotoimenpiteitä ja lisäselvitystarpeita esteettömyysasiaa tuodaan voimakkaammin julkisuuteen ja korostetaan esteettömyyden hyötyjä kaikille käyttäjille kannustetaan esteettömyyden edistämiseen esim. palkitsemalla vuosittain esteettömin palveluyritys tai -paikka vanhusten ja vammaisten asuinalueilla kiinnitetään erityistä huomiota turvallisiin ja esteettömiin ulkoilumahdollisuuksiin (penkit, opasteet), saattojärjestelyihin (palveluauton tai muun erikoisajoneuvon paikka), kunnossapitoon ja pysäköintimahdollisuuksiin asukkaille ja vierailijoille. tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa aiemmin suunniteltu esteetön ulkoilureitti ja kuntoilupuisto Semaforiaukion yhteyteen. otetaan käyttöön ohjekortit ja tyyppipiirustukset tehdään kattava esteettömyyskartoitus ja siihen perustuva toimenpideohjelma Porin kaupungin terveydenhuollon yksiköissä esim. yhteistyössä opiskelijoiden kanssa (kattava esteettömyyskartoitus ja toimenpideohjelma kustannusarvioineen sosiaali- terveys- ja teknisen alan opiskelijoiden tai hyvinvointiteknologian opiskelijoiden yhteistyönä) tehdään esteettömyyskartoitus julkisissa tiloissa ja tärkeimmissä asiointikohteissa kuten oikeustalo, maistraatti, rautatieasema, ruokakaupat, vakuutusyhtiöt, apteekit (hyödynnetään esim. fysioterapian opiskelijoita)

18 kartoitetaan hissihankkeen yhteydessä kerrostalojen esteettömyys (hissittömyyden lisäksi) laaditaan esteettömyyssivusto, jossa on tietoa esteettömistä asiointipaikoista, reiteistä, invapaikoista, palveluliikenteestä ja muista kuljetuspalveluista. Sivustoa päivitetään jatkuvasti ja sille nimetään ylläpitäjä. kartoitetaan taksi- ja bussikuskien osaamista ja asenteita liikkumisesteisten palvelemisessa ja järjestetään tarvittaessa lisäkoulutusta tutkitaan ja seurataan mahdollisuuksia toteuttaa kuulutus- ja näyttötaulujärjestelmiä linja-autoissa (liikennevälineessä) ja pysäkeillä paikallisliikenteessä Rahoitus ja vastuutahot Kullekin toimenpiteelle laaditaan toteutusohjelma sekä nimetään vastuutaho. Hallintokunnat ja muut yhteistyötahot sitoutuvat toimenpideohjelmaan ja ryhtyvät toteuttamaan esteettömyyttä edistäviä toimenpiteitä. Seuranta Toimenpiteiden toteutumista seuraa esteettömyysasiamies ja esteettömyyden seurantaryhmä. 4 Esteettömyystyön organisointi Porissa 4.1 Vanhus- ja vammaisneuvostojen rooli Vanhus- ja vammaisneuvostoilla on tärkeä rooli esteettömyyden edistämisessä. Tärkeimmät suunnitelmat tulee toimittaa vanhus- ja vammaisneuvostoille kommentoitavaksi ja kommentointiin tulee antaa nykyistä enemmän aikaa. Tärkeimmissä hankkeissa vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajat osallistuvat suunnittelukokouksiin. Yhteistyön tulee olla nykyistä joustavampaa. Vanhus- ja vammaisneuvostojen tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia esitetään järjestettäväksi vähintään vuosittain ja aina tarvittaessa. 4.2 Esteettömyysasiamies Esteettömyyskartoituksen yhteydessä on käynyt selväksi, että esteettömyyden kartoittaminen ja edistäminen on hyvin monipuolinen ja vaativa tehtävä, jonka hoitaminen edellyttää täyspäiväistä resurssia. Esteettömyysasioiden hoitamiseksi tulee nimetä kaupungille esteettömyysasiamies. Esteettömyysasiamiehen tehtävänä on: etsiä, välittää ja tuottaa sekä yleistä että teknistä tietoa esteettömyydestä ja esteiden poistamisesta, käynnistää ja ylläpitää yhteydenpitoa sekä kunnallisten että yksityisten suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien sekä muiden osapuolten kesken, luoda ja ylläpitää esteettömyyteen liittyviä ja sitä edistäviä verkostoja paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, edistää esteettömyyttä toteuttavien ja parantavien käytäntöjen toteutumista suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi, kartoittamiseksi ja poistamiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Käytännön työhön voi sisältyä mm. seuraavia tehtäviä: viimeistellä esteettömyyttä parantava toimenpideohjelma ja päivittää sitä tarpeen mukaan toimia esteettömyystyöryhmän ja vanhus- ja vammaisneuvostojen sihteerinä sekä osallistua eri työryhmiin jäsenenä ja asiantuntijana, antaa lausuntoja kaavoitus-, rakennus-, katu- yms. suunnitelmista yhteistyössä vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa (huom! kaavoitus ja rakennusvalvonta), huolehtia tyyppipiirustusten käyttöönotosta, kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa, järjestää keskustelu-, koulutus- ja seminaaritilaisuuksia, tehdä tiedotteita tiedotusvälineille ja osallistua juttujen tekoon,