Impact Brief Brief No. 5/2016 Digitalisaatio vauhdittaa cleantechin markkinoita Cleantech-markkinoiden rajun kasvun arvioidaan jatkuvan Tekes cleantech-yritysten kansainvälisen kasvun tukena kilpailuetuna digitalisaatio Mari Hjelt, Lauri Larvus ja Susanna Sepponen, Gaia Consulting Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech - tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana cleantechin globaalit markkinat ovat kasvaneet useita muita aloja nopeammin ja kasvun arvioidaan jatkuvan. Samalla yhä useamman yrityksen tavoite on tuottaa markkinoille tuotteita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Näin ollen cleantech kattokäsitteenä dilutoituu ja kilpailu cleantech-alalla kovenee. N Suomella on tarvittavat resurssit sekä monipuolista cleantechiin ja digitalisaatioon liittyvää huippuosaamista Suomi on ollut kansainvälisesti yksi cleantechin edelläkävijöistä ja Suomessa on arviolta yli 3000 cleantech-ratkaisuja tarjoavaa yritystä. Iso osa suomalaisista merkittävistä isoista kansainvälisistä teollisuusyrityksistä on luokiteltavissa cleantech-alan yrityksiksi, vaikka selkeää rajanvetoa cleantechin ja muun liiketoiminnan välille ei aina pysty tekemään. Noin 10 suurinta cleantech-yritystä kattavat suurimman osan alan viennistä. Suomalaisen edelläkävijyyden ovat mahdollistaneet muun muassa pitkät luonnonvarojen hyödyntämisen perinteet ja vankka osaamispohja. Suomalaisia vahvuusalueita tällä hetkellä ovat muun muassa energiatehokkuusratkaisut, joustavat ja älykkäät energiajärjestelmät (nk. smart grid) sekä liikenteen vähähiilisyyteen ja älykkyyteen liittyvät ratkaisut. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
Kuva 1. Suomalaisten cleantech-yritysten kohdentumisen alueita suhteutettuna kansainvälisten markkinoiden kokoon ja kasvuvauhtiin. Markkinoiden koko ja kasvuvauhti perustuu Frost&Sullivan aineistoon 2015. Pallon koko kuvaa suomalaisten yritysten suhteellista asemaa markkinoilla ja on suuntaa-antava perustuen viime aikaisiin selvityksiin. Digitalisaatio vauhdittaa cleantechin älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoa, mahdollistaa resurssien ja toimintatapojen tehokkaan optimoimisen sekä potentiaalisten ratkaisujen nopean skaalaamisen globaalisti. Digitalisaation saattelemana uusissa cleantechratkaisuissa etenkin kuluttajien, esineiden internetin (IoT) ja big datan roolit korostuvat. Suomessa on vahva historia erityisesti metsiin ja vesiin sekä säähän liittyvän tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä. Ympäristö- ja luonnonvaratiedon ja sitä tuottavan analytiikan painoarvo kasvaa, kun tietoa on mahdollista kerätä enemmän ja analysoida paremmin. Digitaalisten ratkaisujen liiketoimintaympäristö kehittyy nopeasti, mikä osaltaan muuttaa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tuotteita kehitetään usein eteenpäin tiiviisti yhdessä asiakkaan kanssa nopeiden kokeilujen kautta. Suomalainen ICT-osaaminen on edesauttanut yrityksiä omaksumaan digitalisaation tuomat mahdollisuudet myös cleantechin alalla. Tekes on määrätietoisesti panostanut cleantechiin Vuonna 2014 lähes puolet Tekesin rahoituksesta kohdistui cleantech-alueille Tekes on panostanut cleantechin, biotalouden ja energia-alan innovaatiotoimintaan määrätietoisesti koko olemassaolonsa ajan. Tekes on viime strategiakausiensa aikana selkeästi määritellyt cleantechin osa-alueita painopistealueikseen ja kohdentanut tälle alueelle ohjelmia. Cleantech Finlandin vuonna 2014 tekemän kyselyn mukaan suurin osa (78 %) cleantech-yritysten julkisesta rahoituksesta tulee Tekesistä. Vuosina 2010-2015 Tekesin rahoittamiin cleantech-projekteihin osallistui 1432 yritystä, jonka voidaan arvioida edustavan noin puolta alan yrityksistä Suomessa. Vuonna 2014 lähes puolet Tekesin 570 miljoonan euron budjetista suuntautui cleantechiin kytkeytyneille alueille, erityisesti energiatehokkuuteen.
Tekesin Smart&Green Growth Puhtaasti biotalouteen - kokonaisuus ottaa käyttöön uusia toimintamalleja alan vauhdittamiseksi Tekesin uusi kokonaisuus Smart&Green Growth Puhtaasti biotalouteen etsii nyt myös uusia tapoja panostaa cleantech-alan kasvuun. Nopeasti kasvavat biotalouden ja cleantechin markkinat haastavat suomalaisyrityksiä siirtymään raaka-ainekeskeisestä toiminnasta markkinalähtöiseen toimintaan. Esimerkiksi CleanWeb-ohjelma hakee kasvua cleantech-yrityksille digitaalisuudella sekä kuluttajalähtöisillä liiketoimintamalleilla. Yritysten tueksi on myös otettu kokeiluun uusia Tekesin toimintamalleja pilotoinnin ja demonstraatioiden rahoittamiseksi ja yritysten yhteisten kehitysalustojen luomiseksi. Kuva 2. Tekesin energia- ja ympäristöalan ohjelmat vuosina 2007 2017. Suomesta löytyy useita kansainvälisiä digitalisaatioita hyödyntäneitä cleantechmenestystarinoita Kansainvälisesti menestyneet cleantech-yritykset ovat kilpailijoita aiemmin tarttuneet digitalisaatiomurrokseen ja kääntäneet sen strategiseksi edukseen. Suomesta ei ole vaikea löytää esimerkkejä cleantech-yrityksistä, joiden kasvun ja kansainvälisen menestyksen perustana on ollut digitalisaation aito hyödyntäminen. Isot kansainvälisesti menestyneet cleantech-yrityksemme ovat usein kilpailijoita aiemmin tarttuneet digitalisaatiomurrokseen ja kääntäneet sen strategiseksi edukseen. Selvityksessäkin tarkastelluista yrityksistä hyvä esimerkki on Ponsse, joka toi ensimmäisenä metsäkonevalmistajana maailmassa PC-pohjaisen mittalaitejärjestelmän markkinoille jo 90-luvulla ja on sen jälkeen ollut alansa edelläkävijä digitalisaation hyödyntämisessä cleantech-liiketoiminnan tukena. Esineiden internetiä ja Big Dataa kansainvälisen kasvun perustana hyödyntäviä nopeasti kasvaneita cleantech-yritysten esimerkkejä ovat Eniram tarjoten energiasäästöratkaisuja meriliikenteeseen sekä Enevo optimointiratkaisuja jätehuoltoon. Selvityksessä katettuja muita menestysesimerkkejä olivat Aidon, Arbonaut, Beneq, EHP Tekniikka, Netcycler, Oilon, Vaisala ja Valopaa. Tekes on ollut merkittävä tuki digitalisaatiota hyödyntäneille cleantech-yrityksille Tekesillä on ollut iso rooli cleantechin ja digitalisaation rajapinnalla toimivien yritysten menestyksen vauhdittajana. Tekes on ollut ensisijaisesti innovatiivisen tuotekehityksen, kokeilujen ja verkostoitumisen tukija muun muassa ohjelmien, konsortiohankkeiden ja yrityskohtaisen TKI -rahoituksen kautta. TKI- rahoituksella yritykset ovat varsinaisen tuotekehityksen lisäksi hankkineet osaamista ja syventäneet kriittisiä kumppanuuksia niin yritysten kuin myös korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten uuden digitalisaatiota hyödyntävän liiketoiminnan alkuvaiheessa Tekesin myöntämä TKI
rahoitus on ollut erittäin merkittävää ja merkitys on ollut sitä suurempi mitä nuorempi ja pienempi yritys on ollut. Tapaustutkimuksissa korostui pääasiassa positiivisesti etenkin NIY-rahoitus joustavuutensa ja kattavuutensa ansiosta. Tekesin rahoituksen avulla myös suurempien yritysten tutkimus- ja osaamispohjaa on pystytty laajentamaan. Digi-kentällä on kriittistä päästä testaamaan useita vaihtoehtoisia polkuja rinnakkain nopeiden kokeilujen kautta ja tätä Tekesin rahoitus on tukenut hyvin. Cleantechin ja digitalisaation rajapinnoilla toimivat yritykset ovat olleet laajasti mukana Tekesin ohjelmissa. Selvityksessä tarkasteltiin 11 case-yritystä, jotka olivat olleet mukana yhteensä 23 eri Tekesin cleantechiin ja digitalisaatioon liittyvissä ohjelmassa. Ohjelmista yrityksille rahamäärässä mitattuna merkittävin on ollut Green Growth ohjelma. Listan kärjessä on myös paljon muita kuin energia- ja ympäristöalan ohjelmia. Digitalisaatiosta kilpailuetua hakeneet cleantech-yritykset ovat hakeneet tukea niistä Tekesin ohjelmista, jotka ovat olleet niiden tuotekehitykselle olennaisia. Hyvä hajonta on myös osoitus siitä, että Tekes ei ole lokeroinut cleantech-yrityksiä turhan kapeasti. On huomattava, että noin puolet näiden yritysten saamasta Tekesin rahoituksesta on tullut Tekesin ohjelmien ulkopuolelta ja kokonaisuutena nämä yritykset eivät pitäneet itse ohjelmien lisäarvoa kovin merkittävänä, vaikka jonkin verran verkostoitumista ohjelmien piirissä on tapahtunutkin. Kuva 3. Tekesin rooli digitalisaatiota hyödyntävissä cleantech yrityksissä kansainvälisillä markkinoilla. Cleantechin ja digitalisaation rajapinnalla kansainvälisen menestyksen tärkeimpinä ehtoina ovat asiakkaat, referenssit ja oikeat kumppanit. Asiakas on löydettävä kohdemarkkinoilta heti ja asiakkaan kanssa kehitetään tuotetta yhdessä. Tekesin rahoituksen avulla erityisesti pienemmät yritykset ovat pystyneet palkkaamaan kriittisiä henkilöitä ja osaamista kohdemarkkinoille tai kohdemarkkinoilta. Tämä on varmistanut sen, että yrityksellä on ollut paremmat edellytykset olla lähellä asiakasta. Tekesin hankkeita painottanut rahoitus on ollut toisinaan turhan jäykkä digitalisaatiota hyödyntävien yritysten nopeaan tuotekehitykseen ja kokeiluihin asiakkaiden kanssa.
Menestyksen ehtoina ovat asiakkaat, referenssit ja kumppanit Digi-kentällä tuotteistus on todella nopeaa, asiakkaiden kanssa on tehtävä jatkuvaa yhteiskehittämistä ja ketterää kokeilua. Tekesin rahoitusmallit eivät aina pysty vastaamaan tähän nopeaan kehitystarpeeseen. Referenssejä on oltava heti. Useimmiten yrityksille on ollut tärkeintä saada referenssejä kohdemarkkinoilla. Energia-, jäte- ja vesihuoltoaloilla on paljon kansallisia erityispiirteitä eri maissa ja nämä ovat kaikkialla suojattuja markkinoita. Hyvä tuote ei yksinään riitä ja markkinoille pääsemiseksi vaaditaan yleensä referenssiä kohdemaassa. Tämän lisäksi useimmat yritykset korostivat myös kotimaan referenssien merkitystä ja osalle yrityksiä nämä ovat olleet kriittisintä. Kansainvälinen kasvu vaatii kumppaneita. Selvityksessä tarkasteltiin menestyneiden cleantech-yritysten pidemmän ajan kehityskaarta ja kriittisinä menestystekijöinä esiin nousivat alihankinta-, myynti- ja tuotekehityskumppanuudet sekä strategiset kumppanuudet, jotka ovat usein johtaneet erilaisiin yritysjärjestelyihin. Tekesin rooli on ollut kumppaneiden löytämisessä ja yhteistyön syventämisessä pienempi, mutta yksittäisinä mainintoina esiin nousi joidenkin Tekesin asiantuntijoiden keskeinen rooli ja hyvä asiantuntemus. Panostuksia tarvitaan jatkossakin Ketterällä yhteistyöllä ja rahoituksella maailmalle Cleantechin kysyntä ei häviä ja digitalisaatiota hyödyntävillä cleantech-yrityksillä on loistavat mahdollisuudet onnistua kansainvälisillä markkinoilla jatkossakin. Tekesin tuotekehitystuki on ollut ja tulee olemaan kriittisen tärkeää cleantechin ja digitalisaation rajapinnoilla toimiville tuotekehitysintensiivisille yrityksille. Vaikka Tekes on strategiassaan korostanut cleantech-sektoria omana kokonaisuutenaan ja kohdentanut cleantech- ja biotalous-alueille ohjelmia, on Tekes hyödyntänyt osaamista ristiin sisäisessä toiminnassa ja onnistuneesti välttänyt yritysten lokerointa. Cleantech on alueena hyvin monimuotoinen ja jatkossa ehkä yhä harvempi yritys mieltää itsensä "vain" cleantech-yritykseksi. Tekesin tulee myös jatkossa välttää liian tiukkaa yritysten alakohtaista rajaamista ja ennemmin katsoa erilaisten yritysten tarpeita erilaisten markkinoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien näkökulmista. Digiliiketoiminta ja siihen liittyvä tuotekehitys on tahdiltaan nopeaa, mutta silti yritysten kasvu ja menestys vaativat pitkäjänteisyyttä sekä epäonnistumisen sietoa. Tekesin pitkäjänteinen tuki ja johdonmukainen panostus näiden yritysten TKI-toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Tekesin tahto toimia asiakasyritysten kokonaisuutta katsovana kumppanina on hyvä suunta, mutta se ei ole vielä jalkautunut riittävässä määrin käytäntöön. Digitalisaatiota hyödyntävät cleantech-yritykset tekevät strategisessa kasvuvaiheessa monia asioita yhtä aikaa. Samalla hetkellä on nopeasti löydettävä ja hoidettava kansainväliset kumppanit, asiakkaat, pilotointi, referenssit, tuotekehitys ja tuotanto sekä rahoitus. Etenkin digitaalisuutta hyödyntävät yritykset ovat born global ja toimivat jo tuotekehitysvaiheessa asiakkaiden kanssa ulkomailla. Näissä yrityksissä on yhä hankalampaa suunnitella TKI-hankkeita irrallaan esimerkiksi uusien asiakkuuksien rakentamisesta. Kansainvälistymisen tueksi rahoitusinstrumentteja ja julkisten toimijoiden (Team Finland) yhteistyötä on edelleen kehitettävä.
Uudenlaisia innovatiivisten referenssi- ja demonstraatiokohteiden rahoitusmalleja tarvitaan. Tekesin keväällä 2016 avattu bio-, cleantech- ja digiliiketoiminnan pilottien ja demojen rahoitushaku on hyvä avaus tukemaan nopeaa asiakkaiden kanssa tehtävää kehitystyötä. Näistä on syytä kerätä heti kokemukset jatkoa varten (samoin kuin BioNet toimintamallista). Julkisten hankintojen hyödyntäminen yritysten kotimaan referenssien saamiseksi on edelleen alue, johon on panostettava ja jolla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimusmenetelmät Tehty selvitys oli osa Tekesin vaikuttavuusarvioinnin strategista kumppanuushanketta, jossa ovat mukana Gaia Consulting, Ramboll Management Consulting, 4Front ja Tempo Economics. Selvitys Tekesin roolista Cleantech-yritysten kansainvälisen kasvun tukena oli erillisselvitys, jossa kehitettiin myös toimintamallia vaikuttavuusanalyysien tekemiseksi Tekesin ja ulkopuolisten arvioijien yhteistyönä. Vaikuttavuusanalyysissä käytettiin Tekesin toimittamia tietoja ja valmista analyysiä sekä muita tuoreita selvityksiä. Uutena aineistona selvitykseen tehtiin 11 yrityksen tapaustutkimukset, joissa tavoitteena oli kuvata menestyneiden cleantechin ja digitalisaation rajapinnoilla toimivien yritysten pidemmän elinkaaren kehityspolkua ja Tekesin roolia. Tapaustutkimus toteutettiin perustuen julkisesti saatavilla olevaan aineistoon, Tekesin toimittamaan tietoon rahoituksen määristä ja tekemällä yksi yrityksen avainhenkilön haastattelu. Yhteystiedot: Jari Hyvärinen, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi, puh. +358 50 5577 803 Mari Hjelt, Gaia Consulting, etunimi.sukunimi@gaia.fi, puh. +358 40 823 6991 Lauri Larvus, Gaia Consulting, etunimi.sukunimi@gaia.fi, puh. +358 50 389 2703 Susanna Sepponen, Gaia Consulting, etunimi.sukunimi@gaia.fi, puh. +358 40 138 0067 Lähdeluettelo: Antikainen, R. et al. 2016. Biotalous ja cleantech Suomessa strategioiden arviointi ja toimenpidesuositukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja X/2016. (julkaisu odotettavissa marraskuussa 2016). Cleantech Finland. 2014. Cleantech Industry in Finland. Kalvosarja. Juhanko, J. (toim.). 2015. Suomalainen teollinen internet haasteesta mahdollisuudeksi. ETLA raportti 42/2015. Kotiranta, A, A. Tahvanainen, P. Adriaens, M. Ritola. 2015. From Cleantech to Cleanweb The Finnish Cleantech Space in Transition. ETLA Reports 43/2015. Luoma, P. et al. 2015. Innovation in Natural Resources Evaluation of Tekes s Programmes on Natural Resources. Tekes Report 2/2015.
Reid, A. et al. 2016. How to improve global competitiveness of Finnish Business and Industry Impact study. Tekes Review 330/2016.