Nro 107/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/130/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2012

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 107/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/130/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2012 ASIA Ilmavoimien Teknillisen Koulun Hallin varuskunnan ampumaradan ympäristölupapäätös, Jämsä HAKIJA Puolustusvoimat Ilmavoimien Teknillinen Koulu Hallin varuskunta PL 5 35601 Halli TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Ilmavoimien Teknillisen Koulun Hallin varuskunnan ampumarataa, joka sijaitsee Jämsässä, kiinteistöllä 182-893-1-5 (Kuoreveden valtionmaa), noin 4,5 km:n etäisyydessä Hallin taajamasta. Senaattikiinteistöt omistavat ampumaradan rakennukset, katokset ja ratarakenteet. Metsähallitus omistaa ampumarata-alueen maapohjan. Alueet ovat Ilmavoimien Teknillisen Koulun käytössä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Varuskunnan lähiharjoitusalueet omistaa Metsähallitus, joka on vuokrannut ne samoin pitkäaikaisella sopimuksella Ilmavoimien Teknilliselle Koululle. Metsähallitus vastaa alueiden metsänhoidosta ja luonnonsuojelusta. Ampumaradan vuosittainen laukausmäärä on enimmillään 285 000 laukausta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 14 a) Toiminnalle on tullut hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa 30.6.2011 mennessä (YVPL 7 ) Keski-Suomen ympäristökeskuksen velvoitteen mukaisesti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 mom. kohta 1) Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 2 mom.

2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Keski-Suomen ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 4.7.2011 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ampumaratatoiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Keski-Suomen ympäristökeskus on 20.11.2009 (KSU-2002-y-137/12) velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 30.6.2011 mennessä. Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Ilmavoimien Teknillisen Koulun polttonesteiden jakeluasemalle 20.12.2001 ympäristöluvan (0901Y0656/111), jonka lupamääräyksten tarkistamista koskeva päätös on annettu 22.9.2009. Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen 7.1.2011 (KESELY/43/07.00/2010) Halinkankaan pohjavesialueen pohjaveden sekä Hallin lentoaseman alueelta johdettavista hulevesistä aiheutuvien pintavesivaikutusten yhteistarkkailuohjelmasta. Tarkkailun näytteenoton yhteydessä otetaan näytteet myös ulkopuolisen konsultin syksyllä 2011 puolustusvoimien toimesta ampumarata-alueelle asentamasta pohjavesiputkesta. Puolustusvoimien alueen (EP) sisällä sijaitseva ampumarata (e/a) on merkitty Keski-Suomen vahvistettuun maakuntakaavaan. Alueen suunnittelumääräys on seuraava: Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Ampumarataa käytetään pääasiassa Ilmavoimien Teknillisen Koulun varusmiesten koulutustarkoitukseen ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien koulutusvelvoite on lakisääteinen. Ratoja hyödyntää myös puolustusvoimien Koelentokeskus. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät Ilmavoimien Teknillisen Koulun myöntämän käyttöoikeuden perusteella poliisi, reserviläisyhdistykset sekä tietyt ampuma- ja metsästysseurat. Ampumaratojen käyttöä ohjataan seuraavilla käskyillä: - Pienikaliiperisilla aseilla suoritettavat ammunnat PEKOUL-OS PAK D 2.1 - Määräykset ammunnoista, ampumaharjoituksista sekä valaisusta ilmoittamisesta ja tiedottamisesta PEHENK-OS PAK D 1.5 - Hallin varuskunnan ampumaradan johtosääntö 2011 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hallin varuskunnan ampumarata sijaitsee Ilmavoimien Teknillisen Koulun (IlmavTK) hallinnoiman Hallin varuskunnan harjoitusalueen sisällä Pihlajavuo-

3 ren ja Lintulammin välisessä maastossa. Ampumarata-alue on ollut käytössä 1970-luvun lopulta lähtien. Ympäristön tila ja laatu Ampumarata-alueen ympäristö on talousmetsää. Alue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Valumavedet alueelta virtaavat Kusilammin kautta Kusiojaa ja Suinujokea pitkin Suinuselkään (vesistöalue nro 35.613), joka on lähin vesistö. Etäisyyttä Suinuselkään on ampumaradalta noin 3 km. Etäisyyttä lähimpään luonnonsuojelualueeseen (Liesjärvi) on noin 5,5 km. Ampumaradat sijaitsevat osin Halinkankaan vedenhankintaa varten tärkeällä, I luokan pohjavesialueella (nro 0429901): Kivääriradan 300 m:n ampumakatos sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Kivääriradan 150 m:n ampumakatos ja taustapenkka ovat pohjavesialueen ulkopuolella. Pistoolirata, hirvirata ja tilannerata sijaitsevat pohjavesialueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 9,5 km 2 ja muodostumisalueen ala 5,9 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 4000 m 3 /vrk. Muodostuma on pääosaltaan vettä ympäristöön purkava. Halinkankaan pohjavesialue on kapea harjujakso, joka alkaa Myllykankaalta ja jatkuu Pihlajavuorenkankaalle ja Lintulammelle. Maa-aines on pohjavesialueella vaihtelevaa. Ampumarata-alueen maaperä on kalliomaata (kiväärirata) ja karkeaa hiekkamaata (pistooli- ja liikemaalirata). Keski-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on Halinkangas arvioitu kansallisesti riskinalaiseksi pohjavesialueeksi. Kansallisen määritelmän mukaan riskinalaisilla pohjavesialueilla sijaitsee ihmistoimintoja, joiden tavanomaisen toiminnan, mahdollisen häiriötilanteen tai onnettomuuden seurauksena voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet asutuksen ja siihen liittyvien toimintojen pohjavedensuojelussa ovat seuraavat: Noudatetaan annettuja säädöksiä, kaavoja, määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Pääkeinoina pohjavedensuojelussa ovat lainsäädäntö ja maankäytön suunnittelu. Vanhoilta ampumaradoilta tulee selvittää niiden pohjavesivaikutukset, laatia tarvittaessa maankamaran ja pohjaveden kunnostussuunnitelma, tarvittaessa pohjaveden suojaussuunnitelma sekä pohjaveden laatuseurantaohjelma. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Ampumarata sijaitsee varuskunnan harjoitusalueella noin 4,5 km:n etäisyydellä Hallin taajamasta. Lähimmät asuinalueet ovat eteläpuolella Ristijärvi, itäpuolella Vehkaoja, länsipuolella Rantala ja pohjoispuolella Pihlaisto. Lähimmät Vehkaojan ja Pihlaiston alueiden asuintalot sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä ampumaradasta pohjoiseen. Lähin Ristijärven alueen asuintalo sijaitsee noin 5,5 km:n etäisyydellä ampumaradasta. Varuskunnan etäisyys ampumaradasta noin 1 km, lähin päiväkoti ja koulu sijaitsevat Hallin taajamassa. Etäisyys kivääriradalta Pihlaiston vedenottamoon on noin 750 m, ja liikemaaliradalta noin 250 m. Lähimpänä oleva Lintulammin vedenottokaivo, joka on 1 kolmesta Pihlaiston ottamon kaivosta, sijaitsee noin 100 m:n etäisyydellä pistooliradasta etelään. Hallin varuskunnan oma vedenottamo sijaitsee lähellä lentoasemaa, noin 2 km:n etäisyydellä ampumaradoista. Jämsän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaan Hallin taajaman vesi joh-

Liikenne alueella 4 detaan Pihlaiston vedenottamolta. Vuonna 2008 vettä johdettiin 290 m 3 /d. Myös varuskunnan vedenottamon vesi pumpataan Hallin taajaman verkkoon. Ottamolta on pumpattu vettä keskimäärin 128 m 3 /d, josta Jämsän Vesi liikelaitos osti vettä vuonna 2008 vettä noin 37 100 m 3. Yleisesti verkostoveden laatua Jämsässä tarkkaillaan terveysviranomaisten hyväksymien valvontatutkimusohjelmien mukaisesti ja se täyttää pääsääntöisesti asetetut laatutavoitteet. Tieyhteys varuskunta-alueelta ampumaradalle kulkee Halinkankaantietä pitkin. Liikennettä on vain radan pääasiallisina käyttöaikoina klo 6.30-22.00 välisenä aikana. Ajoneuvojen päivittäinen määrä jää alle kymmeneen. Ajoneuvoille on varattu pysäköintipaikat kivääriratojen 150/300 m, pistooliradan ja liikemaaliradan läheisyydestä. Ampumarata sijaitsee Hallin lentoaseman länsipuolella noin 1 km:n etäisyydellä kiitotiestä ja on osin lentomelualueella. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ammunnoista noin 90 % on puolustusvoimien rynnäkkökivääri-, kivääri- ja pistooliammuntoja. Radoilla voidaan johtosäännön (2011) mukaan ampua klo 07.00 22.00 välisenä aikana. Puolustusvoimien järjestämissä harjoituksissa ampuma-ajoista voidaan poiketa. Pääosa ammunnoista ammutaan kuitenkin 8.00 16.00 välisenä aikana. Noin puolet laukauksista ammutaan varusmiesten peruskoulutusjaksolla eli alokasaikana tammi helmikuussa ja heinä elokuussa. Ammuntapäiviä on vuosittain yli 100 ja päivittäisten laukausten määrä vaihtelee paljon. Kaikkia ratoja käytetään myös viikonloppuisin. Toiminta Ilmavoimien Teknillisen koulun ampumaradalla on yhteensä kuusi ampumarataa: 300 / 150 metrin kiväärirata - alle 20 mm kaliiperiset aseet - 30 katettua ampumapaikkaa - sähköinen taulujen kääntölaitteisto - laukausmäärä noin 165 000/vuosi, max 4500/päivä Ampumahiihtorata - pienoiskiväärikaliiperiset aseet - 20 ampumapaikkaa - mekaaniset taululaitteet - laukausmäärä noin 5000/vuosi 25 m pistoolirata - alle 20 mm kaliiperiset aseet - 25 katettua ampumapaikkaa - sähköinen taulujen kääntölaitteisto - laukausmäärä noin 65 000/vuosi, max 2000/päivä

5 50 m pienoiskiväärirata - pienoiskiväärikaliiperiset aseet - 2 katettua ampumapaikkaa - mekaaniset taululaitteet - laukausmäärä noin 5000/vuosi Liikemaalirata - alle 20 mm kaliiperiset aseet - 2 katettua ampumapaikkaa - mekaaniset taululaitteet, valaisimet taululle - laukausmäärä noin 15 000/vuosi Asutuskeskusrata - alle 20 mm kaliiperiset aseet - puurakenteiset seinäelementit sotilasammuntoja varten - taustavalli, johon ammutaan eri tasoilta rataa - laukausmäärä noin 30 000/vuosi, max 1000/päivä Rakenteet Ratojen taululaitteet omistaa Ilmavoimien Teknillinen Koulu, joka vastaa niiden kunnossapidosta. Puolustushallinnon Rakennuslaitos huolehtii ampumarata-alueiden kunnossapidosta käytännön tasolla. Ratojen tausta-, sivu ja välivalleja on korotettu, tasoitettu tai jatkettu ampumaradalle tuoduilla puhtailla maamassoilla vuosien kuluessa. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Alueella ei varastoida ampumatarvikkeita, kemikaaleja, polttoaineita tai muita vaarallisia aineita. Vedenhankinta ja viemäröinti Ampumaradoilla ei ole vesijohtoa, talousvesikaivoja eikä viemäröintiä. Käymäläjätteet kerätään umpisäiliöihin, jotka tyhjennetään pyydettäessä Loka- Palvelu Häme Oy:n toimesta. Energian käyttö ja energiatehokkuus Ampumaradalla käytetään sähköä valaistukseen sekä maalilaitteisiin. Hakija on arvioinut kulutuksen vähäiseksi, koska sähköä käytetään vain toimintaaikoina. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ampumaradoille ei ole olemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asiakirjaa, BREF-dokumenttia tai kansallista BAT-dokumenttia. Kansallinen BAT-selvitystyö, jonka käynnistämisessä puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos olivat aloitteellisia, on meneillään. Hakemuksessa on todettu, että ennen selvitystyön valmistumista toiminnanharjoittaja ei kykene arvioimaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista Hallin varuskunnan ampumaradalla. Ympäristöluvan käsittelyssä tulee hakijan mukaan huomioon kansallisessa BAT-selvityksessä esitettävät parhaat käyttökelpoiset ratkaisut. Hakemuksessa on lisäksi todettu, että toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely tapahtuu tämän päivän vaatimusten mukaisesti.

6 YMPÄRISTÖKUORMITUS, YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN RAJOITTAMINEN Ampumatoiminnan keskeisimmät ympäristövaikutukset ovat melu sekä mahdollinen maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Hallin varuskunnan ampumarata-aluetta ei ole viemäröity ja alueen pintavedet virtaavat Kusilammin kautta Kusiojaa ja Suinujokea pitkin Suinuselkään. Halinkankaan pohjavesialueen muodostumisalueella sijaitsevalta pistooliradalta ei lähde ojia, vaan sadevedet imeytyvät maastoon. Kiväärirata sijaitsee pohjavesimuodostuman ulkopuolella, mutta ampumaradan halki kulkevat ojat virtaavat pohjaveden muodostumisalueelle. Syksyllä 2011 Ramboll Finland Oy selvitti Ilmavoimien esikunnan toimeksiannosta ampumarata-alueen pinta- ja pohjavesien laatua. Tulosten mukaan kivääriradalta otetuissa pintavesinäytteissä (2 ojapistettä) ei havaittu kohonneita metallipitoisuuksia ja pitoisuudet jäivät alle laboratorion määritysrajojen. Kivääriradalta otetussa sedimenttinäytteessä havaitut metallipitoisuudet vastaavat Suomen mineraalimaa-aineksen luontaisia metallipitoisuuksia. Näytteessä havaittu lyijypitoisuus, 5,3 mg/kg, on hieman luontaisen pitoisuuden vaihteluväliä (0,1 5 mg/kg) suurempi. Lyijypitoisuus jää kuitenkin selvästi alle kynnysarvon (VnA 214/2007) ja pohjaveden pilaantumisriskin kannalta määritetyn viitearvon. Pistooliradan läheisyydestä otetun pohjavesinäytteen metallipitoisuudet jäivät suodattamattoman näytteen kromi- ja vanadiinipitoisuuksia lukuun ottamatta (Cr 0,006 mg/l ja V 0,005 mg/l) alle laboratorion määritysrajojen, ja havaitut pitoisuudet jäivät selvästi alle pohjaveden laatunormien (VnA 341/2009). Suodattamattoman vesinäytteen havaitut vähäiset kromi- ja vanadiinipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin näytteeseen päätyneestä kiintoaineksesta. Jämsän Vesi liikelaitos tarkkailee Pihlaiston vedenottamon raakaveden laatua osana talousvesien valvonta- ja käyttötarkkailua. Varuskunnan oman ottamon veden laatua tarkkaillaan Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toimesta, tulokset toimitetaan tiedoksi myös terveydensuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan Melu Hakemuksessa ilmapäästöt arvioidaan vähäisiksi. Raskasmetallipäästöjä, lähinnä lyijypölyä, saattaa syntyä aseiden laukaisun yhteydessä tai pölyämällä ampumapaikkojen pintamaasta tuulen mukana. Riskinarvioinnin mukaan se ei kuitenkaan aiheuta ampujille merkittävää altistumista. Ruudin palamisesta vapautuu ilmaan myös hiilidioksidia, häkää, typen oksideja, hiilivetyjä sekä vähäisessä antimonia ja arsenikkia. Näiden aineiden määrä on niin vähäinen, että niistä ei katsota aiheutuvan ampujille terveyshaittaa ulkona sijaitsevilla ampumaradoilla. Lyijyn leviäminen pölyämällä iskemäkohdista tai taustavallin pintamaasta vaikuttaa vähäiseltä. Päästöt ilmaan ovat paikallisia eikä pöly leviä tuulenkaan mukana pitkiä matkoja. Ammunnan melu on luonteeltaan impulssimaista ja lyhytkestoista, joka koetaan häiritsevämpänä kuin vastaavanlainen tasainen melu. Hallin varuskunnan ampumaradan melua ja sen leviämistä ympäristöön on selvitetty Ramboll Finland Oy:n vuonna 2010 laatimassa selvityksessä. Selvityksessä olivat

7 mukana kiväärirata (300/150 m), pistoolirata (25 m), hirvirata ja tilannerata. Maavoimien Esikunnan meluasiantuntija on laatinut vuonna 2010 Hallin varuskunnan ampumaratatoimintaa koskevat melualueet (tämän päätöksen liite 3), jotka pohjautuvat em. vuoden 2010 meluselvitykseen. Melualueelle jää useita asuinrakennuksia Pihlaiston ja Myllyperän alueella. Selvityksen Johtopäätelmät ja suositukset -luvussa esitetään seuraavaa: Ampumaratojen melun leviämistä ampumasuunnassa rajoittaa tehokkaasti Pihlajavuori. Sen itäpuolelta etenkin 300 m:n radan ja hirviradan melu pääsee leviämään Pihlaiston ja Myllyperän alueelle. Laskentamallilla määritellylle L AImax 65 db:n ylittävälle alueelle jää useita asuinrakennuksia em. alueilla. Tehdyillä mittauksilla saatiin kahdella kerralla selvästi alhaisempia meluarvoja kuin mallintamalla, ja yhdellä kerralla mallinnettua tasoa lähellä olevia arvoja. Kun melutarkastelussa käytetään päivän keskiäänitasoa L Aeq7-22, niin Pihlaistossa on noin 10 rakennusta lievästi yli 55 db:n alueella. L Aeq perusteista ohjearvoa ei ole kuitenkaan säädetty ampumaratamelulle, suositus (55 db) sen käytöstä on kuitenkin annettu esimerkiksi julkaisussa Ampumamelun arviointi, Suomen ympäristö 39/2007. Vertaaminen suositus- ja ohjearvoihin ja sen perusteella tehtävä melualueiden määritys tulee tehdä huomioiden mittausten ja mallilaskennan tulokset. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. että useissa vastaavissa selvityksissä on todettu, että mallilaskenta antaa jonkin verran (n. 5 db) vastaavissa olosuhteissa tehtyjä mittauksia korkeampia melutasoja. Toiminnanharjoittaja voi hyödyntää selvitystä ja laadittua laskentamallia toiminnan suunnittelussa, kuten harjoituspaikkojen sijoittelussa. Joissain kriittisissä kohteissa voisi olla perusteltua tehdä vielä seurantamittauksia melutasojen varmentamiseksi. Erityisesti Pihlaiston ja Myllyperän melutasot olisi hyvä varmentaa vielä hirviradan ja 300 m radan osalta ja ryhtyä tarvittaessa suunnittelemaan ratojen melusuojauksen parantamista. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tavanomaisista jätteistä huolehditaan osana varuskunnan muuta yhdyskuntajätehuoltoa. Jätteet noutaa Kuoreveden Jätehuolto ja Kuljetus Pauli Vakkila Oy. Sekajätettä syntyy noin 600 kg vuodessa, ja se noudetaan kerran viikossa. Pahvijätettä syntyy noin 500 l vuodessa ja puujätettä noin 1 m 3 vuodessa. Jalkaväkiaseiden messinkihylsyjä kertyy vuodessa noin 3 000 kg, ne toimitetaan Räjähdelaitokselle uudelleen ladattaviksi. Päästöt maaperään ja niiden (estäminen) Ympäristön pilaantumisen vaara aiheutuu ensisijaisesti luodeista, joiden sisältämät raskasmetallit voivat liueta tai kulkeutua maaperään, pinta- ja pohjavesiin. Ampumatoiminnasta peräisin olevat raskasmetallit kertyvät suurimmalta osin taustavalleihin, pienemmältä osin ampumarata-alueen pintamaahan. Taustavalleihin ammutut luodit koostuvat pääosin lyijystä (71-74 %) ja pienemmässä määrin kuparista (22,5 %), antimonista (1-4 %) ja sinkistä (2,5 %). Vuosittaisen enimmäislaukausmäärän (285 000) mukaan arvioituna on luotien sisältämän lyijyn määrä enimmillään noin 1 700 kg vuodessa. Suurin osa ampumaradan vuosittaisista laukauksista (noin 60 %) ammutaan kivääriradalla, joka on pohjavesialueen ulkopuolella. Massana tarkasteltuna noin 70 % Hallin ampumaradan vuosittain ammutuista luodeista päätyy kivääriradan taustavalliin.

8 Puolustusvoimien vuonna 2005 laatiman useita ampumaratoja koskevan yhteenvetoraportin "Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla" mukaan voimakkaimmin kohonneet lyijypitoisuudet esiintyvät taustavalleissa, mutta myös muualla ampumaratojen maaperässä on kohonneita pitoisuuksia. Suurin osa lyijystä on taustavallin iskemäkohdissa. Taustavallien lisäksi ampumapaikkojen etupuolen pintamaissa ovat lyijy,- kupari- ja sinkkipitoisuudet kohonneet selvästi. Iskemäkohdissa se on osittain metallisena lyijynä luodeissa, osittain sekundäärimineraaleina luotiromun pinnalla tai näistä liuenneena. Mikäli ampumapaikkojen etupuolen tai välivallien pintamaa pääsee pölyämään ammuntojen tai tuulen vaikutuksesta, ovat pölyn sisältämät raskasmetallit taustavallien luotiromun metalleja helpommin liukenevassa muodossa. Vaikka pitoisuudet ovat korkeimmat taustavallien iskemäkohdissa ja niissä oleva liuennut lyijy voi levitä syvyyssuunnassa jonkin verran, ei taustavalleissa oleva lyijy em. raportin mukaan aiheuta lyhyellä aikavälillä haittaa ympäristölle. Sen sijaan muualla ampumarata-alueella olevat raskasmetallit voivat levitä pintavesissä sekä liuenneena että kiintoainekseen sitoutuneena. Raskasmetallien kulkeutuminen näyttää olevan riippuvaista ainakin pintavesien laatu- ja määrämuutoksista kuten virtausnopeus, kiintoaineksen määrä, ph, puskurikapasiteetti jne. Em raportti perustuu tutkimuksiin, joissa Hallin varuskunnan ampumarata oli yksi tutkimuskohteista. Hallin varuskunnan ampumaratojen käyttöönoton jälkeen niillä on tehty kunnostustoimenpiteitä, joissa tausta- sivu- ja välivalleja on joko korotettu, tasoitettu tai jatkettu ampumaradalle tuoduilla puhtailla maamassoilla. Maita ei toiminnanharjoittajan tietojen mukaan ole kuljetettu pois ampumarataalueelta eikä taustavallien maita ole siirretty ampumarata-alueen sisällä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnanharjoittaja on esittänyt lupahakemuksessa seuraavanlaisen tarkkailusuunnitelmaehdotuksen: Käyttötarkkailu Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenevät ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Raportointi ja seurantaohjelman tarkistus IlmavTK kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain. Pohja- ja pintavesien sekä sedimentin tarkkailu Pintavedet: Kivääriradalta lähtevistä ojista otetaan joka toinen vuosi vesinäytteet joista analysoidaan lyijy, antimoni, arseeni, kromi, kupari, sinkki, nikkeli, sameus, sähkönjohtavuus ja ph. Analyysit tehdään suodatetusta ja suodattamattomasta näytteestä. Tarkkailutulosten perusteella voidaan näytteenottoa tarvittaessa harventaa.

9 Sedimentit: Alueelta lähtevien ojien pohjasedimenttejä tutkitaan kertaluontoisesti ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Sedimenttien tutkimista jatketaan vain jos saadut tulokset niin edellyttävät. Pohjavedet: Pistooliradan taustapenkan taakse asennetusta pohjaveden tarkkailuputkesta otetaan vuosittain vesinäyte, josta analysoidaan lyijy, antimoni, arseeni, kromi, kupari, sinkki, nikkeli, sameus, sähkönjohtavuus ja ph. Tarkkailutulosten perusteella voidaan näytteenottoa tarvittaessa harventaa. Lisäksi pohjaveden tarkkailua suoritetaan Hallin lentoaseman ja Hallinkankaan pohjavesialueen pohjaveden ja huleveden tarkkailuohjelman mukaisesti. Ampumaradan vesien tarkkailussa huomioidaan Hallinkankaan pohjaveden tarkkailuohjelma siten että näytteiden otto ja analysointi voidaan yhdistää. Maaperän tarkkailu Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Meluvaikutukset Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Melumittauksia tehdään tarvittaessa, jos radan rakenteisiin tai tausta- ja sivuvalleihin tehdään muutoksia. Jos ampumaradan melusta tehdään häiriöilmoituksia, ne kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. Jätteet Hylsy- ja pahvijätteen määriä seurataan jatkokäsittelyyn lähetettävien määrien perusteella, ja ne ilmoitetaan ampumaradan vuosiraportissa. Syntyvien yhdyskuntajätteiden määrää arvioidaan jäteastioiden tyhjennysten perusteella. Määrä ilmoitetaan ampumaradan vuosiraportissa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaan akuutteja ympäristö- tai terveysriskejä. Puolustusvoimien ampumatoimintaa säädellään puolustusvoimien omilla ohjeilla ja varomääräyksillä. Ampumarata sijaitsee puolustusvoimien hallinnoiman harjoitusalueen sisällä, joten ampumaturvallisuuden kannalta sijainti on edullinen. ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSEKSI Hakija on esittänyt maaperä- ja pohjavesivaikutusten hallitsemiseksi seuraavaa lupamääräystä: Ilmavoimien Teknisen Koulun tulee laatia riskinarvio ampumaratatoiminnasta maaperään ja pohjaveteen aiheutuvista ympäristövaikutuksista ja laatia riskinarvioon perustuva suunnitelma ympäristövaikutusten hallitsemiseksi tarvittavista rakenteista ja toimenpiteistä. Riskinarvio sekä suunnitelma toimenpiteistä toteutusaikatauluineen tulee jättää Keski-Suomen ELYkeskukselle vuoden 2015 loppuun mennessä.

10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksen tietoja on tarkennettu tarkastuskäynnillä 28.10.2011 sekä 23.12.2011 saapuneella täydennyksellä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jämsän kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 25.1.- 24.2.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Jämsän Seudussa 30.1.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jämsän kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Lausunnot Ampumaradalle on tehty 28.10.2011 tarkastuskäynti, jota koskeva muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jämsän kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta. Jämsän kaupungin ympäristölautakunta on 9.2.2012, 18 antamassaan lausunnossa todennut, että lupaharkinnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän suojeluun sekä toiminnasta aiheutuvan melun ehkäisemiseen. Lautakunta korostaa asiassa pätevien tutkimusten ja selvitysten tekemisen ja toiminnan seurannan tärkeyttä. Lupaharkinnassa tulee samalla tarpeen mukaan ottaa huomioon myös muut toiminnat alueella. Lautakunta esittää aluehallintoviraston harkittavaksi, onko ampumaradan toimintaaikoja tarpeen rajoittaa mahdollisesti häiriötä aiheuttavan meluhaitan pienentämiseksi. Samoin tulisi selvittää mahdollisuus luotien talteenoton toteuttamiseksi. Lautakunta pitää hakijan esittämää lupamääräystä hyvänä ja toteuttamiskelpoisena. Toimenpiteet tulisi tehdä viipymättä. Jämsän kaupunginhallitus on yhtynyt kokouksessaan 5.3.2012, 61 pääosin ympäristölautakunnan lausuntoon, mutta toteaa että ei liene tarkoituksenmukaista edellyttää Hallin varuskunnalta merkittäviä toimenpiteitä ennekuin varuskunnan tulevaisuuden ratkaisut ovat selvinneet. Keski-Suomen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että ampumarataalue sijaitsee osin pohjavesialueella. Toiminnan aiheuttama melutaso ylittää Valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 annetut melutason ohjearvot. Toiminnalle ei ole kaavallisia esteitä. ELY-keskus katsoo, lupa voitaisiin kuitenkin myöntää. Tämän lisäksi ELY-keskus on todennut, että toiminnassa tulee huomioida seuraavat seikat: Ampumaratatoiminnalle tulee nimetä ympäristönsuojeluvastaava, jonka on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta.

11 Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä (huom. valmistuva kansallinen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelemiseksi ampumaradoille). Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Ampumatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä melutasoa 65 db ympäristön asuntoalueilla eikä 60 db loma-asutusalueilla. Koska melutasot kuitenkin ylittyvät, ELY-keskus katsoo, että ampuma-aikoja on syytä rajoittaa. Ampumaajat tulisi rajoittaa sille päivittäiselle ajalle, jona ampumista hakemuksen mukaan pääsääntöisesti ammutaan, eli 8.00 16.00 väliselle ajalle. Ilta-aikainen ammunta klo 18.00 tulisi kieltää ja viikonloppuisin suoritettavaa ammuntaa tulisi rajoittaa tai kieltää kokokaan. Ammunta tulee kieltää juhlapäivinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. Ampumaradan käytöstä ja käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin siten, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Jos kilpailuja järjestetään normaaleista käyttöajoista poiketen, esimerkiksi viikonloppuisin, tulee siitä ilmoittaa ELY-keskukselle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen ko. tapahtumia. Ampumarata-alue on merkittävä selkeästi alueen rajoille asetettavin varoitustauluin. Ampumarata-alueen jätehuollossa on noudatettava Jämsän kaupungin jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Eri radoilla on oltava riittävästi jäteastioita ja ratojen käyttö ei saa aiheuttaa alueen tai sen ympäristön roskaantumista tai epäsiisteyttä Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kertausharjoituksista, kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta ja mahdollisista häiriöilmoituksista. Lisäksi on pidettävä kirjaa tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä

12 - ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä - kertausharjoitukset, kilpailut ja muut poikkeustilanteet - toimintaa koskevien valitusten lukumäärä - maaperään päätyneiden metallien määrä - radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely - toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaottelua. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi ELY-keskukselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueen pinta- ja pohjaveden laatua tulee tarkkailla hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli kohonneita raskasmetallipitoisuuksia ilmenee, tulee selvittää mahdollisuudet ampumarata-alueelta tulevien pintavesien käsittelyyn ennen niiden johtamista ojiin. Valvontaviranomaisen tulee voida muuttaa pintavesien tarkkailuohjelmaa saatujen tulosten perusteella. Mikäli ampumaradalla tehdään toiminnallisia muutoksia, kuten muutetaan ampumasuuntia tai laukausmäärät lisääntyvät oleellisesti, tulee alueelle tehty meluselvitys uusia ja tarvittaessa ryhtyä toimiin meluhaittojen ehkäisemiseksi. Muutoksista tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle, joka voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajaa hakemaan lupaa lupamääräysten muuttamiseksi (YSL 58 ) tai lupaa olennaiseen toiminnan muuttamiseen (YSL 28 3. mom.). Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten muutoksista hakemuksessa esitetyistä toiminta-ajoista, maamassojen siirroista rata-alueella, on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista, ilmoitettava ELY -keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Ampumarata-alueilla tulee tehdä maaperän pilaantuneisuusselvityksiä ja riskinarvioita viimeistään siinä vaiheessa, kun alueilla on tarpeen tehdä peruskunnostuksia tai muita kaivutöitä. Riskinarviointien perusteella tulee myös arvioida tarve suojaustoimien parantamiselle maaperän-, pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Luotien iskemäkohdat on kunnostustöissä poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantuminen jatkossa on estettävä käytettävissä olevin teknisin toimenpitein. Mikäli toiminta loppuu ja alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on alueella tehtävä tarkemmat selvitykset maaperän puhtaudesta mm. raskasmetallipitoisen maaperän puhdistamismahdollisuuksista ja menetelmistä hyvissä ajoin, viimeistään 12 kk ennen toiminnan lopettamista. Tässä yhteydessä tulee erityisesti ottaa huomioon Suomen puolustusvoimien uudistamista koske-

13 vat suunnitelmat ja myöhemmin toteutettavat toimenpiteet ja tähän liittyvä Hallin varuskunnan mahdollinen lakkauttaminen tai sen toiminnan jatkuminen. Ampumaradan ympäristöluvan voimassaolo tulee kytkeä varuskunnan mahdollisen lakkauttamisen aikatauluun. Selvitysten perusteella on ELYkeskuksen hyväksyttäväksi esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemusta koskien jätettiin määräajassa 2 muistutusta. Muistuttaja A.A on todennut 20.2.2012 saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa: Ilmavoimien Teknillisen koulun ampumarata on todennäköisesti rakennettu joskus 1970 luvulla ilman minkäänlaista lupaa. Eikä näin ollen mikään viranomainen ole tarkastellut vuosien saatossa paljonko ja minkälaisia panoksia ampumaratojen penkkoihin on ammuttu. Ampumarata sijaitsee ylempänä hiekkarinteellä pohjavesien päällä. Todennäköisesti useita kymmeniätuhansia kiloja raskasmetalleja sisältäviä panoksia on sirpaloitunut maalitaulujen alle hiekkapenkkoihin. Teknillinen koulu pystyy varmaan kirjanpidostaan kertomaan paljonko kilomääräisesti ammuksia on ammuttu 30-40 vuoden aikana. Nyt kun Ilmavoimien Teknillinen koulu lakkaa vuonna 2013 niin on hyvin tärkeää, että tehdään maaperätutkimukset ampumaradoilla ja selvitetään, paljonko raskasmetalleja on maaperässä. Saastuneet maaainekset tulisi poistaa, etteivät hiekkaan jääneet raskasmetallit tulevaisuudessa pikkuhiljaa painu alas pohjaveteen. Työ olisi tehtävä valtion kustannuksella, ettei kaupunki joskus joudu verovaroilla tätä tekemään. Halinkankaan pohjavettä käyttää koko Hallin taajama + sivukyliä lisäksi, n. 2000 henkeä. Tulevaisuudessa kaikki ampumaradat tulisi kieltää myös ulkopuolisilta käyttäjiltä, eli kaikki ammunta lopetettaisiin Halinkaankaan pohjavesialueella. Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistyksen luvallinen ampumarata löytyy 30 km päästä. Pihlaiston kyläyhdistys on 21.2.2012 saapuneessa pohjavesiä koskevassa muistutuksessa todennut seuraavaa: Hallin varuskunnan loppuessa, vaadimme, että ampumaratojen maalitaulujen luona oleva maa-aines vaihdetaan. Toimenpiteellä varmistetaan, ettei maaperään jää pohjavedelle haitallisia metalleja. Pelkäämme, että toiminnan loppuessa haitallisten aineiden seuranta jää hoitamatta. Lähistöllä sijaitsee yksi tärkeimmistä kaivoista, joista Hallin taajama ja ympäristö saa vetensä. Jos ampumaradat jäävät toimintaan, haluamme avointa tiedotusta veden laadun tutkimustuloksista ja mahdollisista muutoksista. Päähuolemme on puhtaan veden saannin turvaaminen. Lentokentän alueella on kaivojen käyttöä jo jouduttu rajoittamaan pilaantumisen vuoksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 1.3.2012, LSSAVI/130/04.08/2011 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja-aineistoon ja tulla kuulluksi. Hakija on 13.3.2012 saapuneessa vastineessaan todennut seuraavaa: Ilmavoimien teknillinen koulu on pyytänyt vastineet lausuntoihin, muistutuksiin ja

14 mielipiteisiin ampumaradan muilta käyttäjiltä. Muiden käyttäjien näkemykset on koostettu soveltuvin osin vastineeseen ja ne ovat vastineen liitteenä. Ampumaradan meluvaikutukset Meluselvityksissä yleisesti käytetty laskentamalli arvioi melun leviämistä erityisen suotuisissa olosuhteissa. Siinä ei esimerkiksi oteta huomioon kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta. Tuloksena saatava melun leviämisalue kuvaa siten melun leviämiselle äärimmäisen edullista tilannetta, joka käytännössä toteutuu harvoin. Puolustusvoimat on teettänyt selvityksen ampumaratojen melualueilla asuvien määrästä. Tämä selvitys perustuu edellä mainittujen meluselvitysten laskentatuloksista määritettyihin ampumaratojen melualueisiin (hakemuksen liitteenä). Tämän selvityksen perusteella Hallin ampumaradan L AImax 65 db melualueella asuu 20 asukasta ja L AImax 60 db melualueella on 9 vapaa-ajan asumiseen käytettävää kiinteistöä. Puolustusvoimien teettämä selvitys ampumaratojen melulle altistuvista on tämän vastineen liitteenä. Nämä altistuvien asukkaiden määrät ovat pienemmät kuin Keski- Suomen ELY-keskuksen meluselvityksen perusteella lausunnossaan esittämät. Tehdyt melumittaukset osoittavat myös meluvaikutusten olevan pienempiä kuin meluselvityksen laskentamallin avulla voisi arvioida. Ilmavoimien teknillisen koulun mielestä ampumaradan meluhaittojen arvioinnin on perustuttava ensisijaisesti tehtyihin melumittauksiin ja hakemuksen liitteessä esitettyihin melualueisiin. Ampuma-aikojen rajoittaminen Ilmavoimien teknisen koulun antaman lakisääteiseen sotilaskoulutukseen kuuluvan ampumakoulutuksen on oltava mahdollista eri olosuhteissa, myös pimeällä. Tätä tarkoitusta varten johtosäännössä mainittuja ampuma-aikoja klo 07.00 22.00 ei tule rajoittaa, ainakaan siltä osin kuin on kyse puolustusvoimien antamasta ampumakoulutuksesta. Varuskunnan vartiointia hoitavalla sotilaspoliisihenkilökunnalla tulee olla työtehtäväänsä liittyen myös mahdollisuus käyttää ampumarataa harjoitteluun työvuorojensa puitteissa ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Tarvetta ilta-aikaan annettavalle puolustusvoimien ampumakoulutukselle on vain joitakin kertoja vuodessa, joten ilta-aikaan tapahtuvan ammunnan meluvaikutukset jäävät vuositasolla vähäisiksi. Mikäli aluehallintovirasto katsoo ampuma-aikojen rajoittamisen välttämättömäksi, on lupamääräyksiin kuitenkin jätettävä puolustusvoimien ampumakoulutuksen mahdollistavat riittävät poikkeamismahdollisuudet. Mahdollisia ampumaaikarajoituksia pohdittaessa on myös otettava huomioon erot melun leviämisessä eri radoilta. Esimerkiksi 150 metrin kivääriradalta melu leviää huomattavasti pienemmälle alueelle kuin muilta kivääriaseilla ampumiseen tarkoitetuilta radoilta. Ilmavoimien teknillinen koulu ei ole vastaanottanut ampumaradan melusta johtuvaa palautetta. Tietoon ei ole muutenkaan tullut että Hallin varuskunnan ampumaradan melusta koettaisiin aiheutuvan häiriötä lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla. Ampumaradan muiden käyttäjien toiminta painottuu normaalin työajan ulkopuolelle Ilta-aikaan, johtuen toiminnan harrastusluonteesta. Ilmavoimien Teknillinen Koulu toivoo että myös muiden käyttäjien tarpeet ampumaradan käytölle otetaan huomioon ympäristölupamääräyksiä laadittaessa. Ampumaradan vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintavesiin Hallin varuskunnan ampumaratojen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia ympäristövaikutuksia tullaan hallitsemaan ampumaratojen par-

15 haiden käyttökelpoisten teknologioiden (BAT) selvitystyössä esitettyjen ratkaisujen mukaisesti. Parhaiden käyttökelpoisten teknologioiden selvitystyö valmistunee vuonna 2012. Ilmavoimien teknillisen koulun ympäristölupahakemuksessa esittämän ympäristökuormituksen tarkkailuohjelman voidaan katsoa olevan riittävän maaperä- sekä pinta- ja pohjavesivaikutusten seuraamiseksi. Ilmavoimien teknillisen koulun lakkauttaminen Puolustusvoimien uudistamiseen ratkaisumallissa on esitetty Ilmavoimien teknillisen koulun lakkauttaminen vuoden 2013 loppuun mennessä. Puolustusministeriön päätökset asiassa tehdään kesällä 2012. Tämän ratkaisumallin mukaisesti myös Hallin varuskunnan ampumaradan toiminta puolustusvoimien ylläpitämänä ampumaratana loppuu. Puolustusvoimien ampumaradan toiminnan loppuessa toimitaan lainsäädännön periaatteiden mukaisesti siten että ympäristön pilaantuminen tutkitaan ja pilaantumat kunnostetaan ympäristöviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla ja aikataululla. Hallin ampumaradan toiminnan lopettamiseen liittyviä yksityiskohtia ei voida tässä vaiheessa vielä arvioida tarkemmin. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää puolustusvoimien Ilmavoimien Teknillisen Koulun Hallin varuskunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan ampumaratatoiminnalle Jämsän kaupungin kiinteistöllä 182-893-1-5 (Kuoreveden valtionmaa). Ympäristölupa käsittää seuraavat ampumaradat: kiväärirata (150/300 m), ampumahiihtorata, asutuskeskusampumarata, pistoolirata (25 m), pienoiskiväärirata (50 m) ja liikemaalirata. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräykset ympäristöhaittojen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ampumarataa saa käyttää seuraavasti: maanantaista perjantaihin klo 7 20, lauantaisin 9-18 ja sunnuntaisin klo 12 18. Ampuminen on kielletty juhlapyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. Normaaleista toiminta-ajoista voidaan poiketa esim. varusmiesten tai sotilaspoliisien pimeäammunnoissa, kertausharjoituksissa tai muissa erityiskoulutuksissa. Normaaleista käyttöajoista poikkeamisesta tulee ilmoittaa säännöllisesti ennen ammuntoja, esimerkiksi neljännesvuosittain, valvontaviranomaiselle (Keski-Suomen ELY-keskus) ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä lähiasutukselle. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. 2. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä vähentämään ampumaratatoiminnasta aiheutuvaa melua ympäristössä tai muutoin pyrittävä järjestämään toiminta siten, että toiminnan aiheuttama melutaso asuinkiinteistöjen piha-alueilla ei ylitä A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettyä arvoa 65 db (L AImax ) asumiseen käytettävillä alueilla eikä 60 db (L AImax ) loma-

16 asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla. Melutasoraja on tavoitteellinen. Mikäli ampumaratatoimintaa aiotaan jatkaa nykyisellään 31.12.2013 jälkeen, tulee toiminnanharjoittajan esittää lupaviranomaiselle 30.9.2013 mennessä selvitys meluntason tavoitteellisiin raja-arvoihin pääsemisestä, esitys melun ja sen leviämisen seurantamittauksista jatkossa sekä tarpeen mukaan selvitys melun rajoittamiseen tähtäävistä toimista aikatauluineen. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi täsmentää ja täydentää lupamääräyksiä. Mikäli toiminta jatkuu olennaisesti muuttuneena 31.12.2013 jälkeen, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa asiasta Keski-Suomen ELY-keskukselle määräyksen 14 mukaisesti. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. Ennen mittauksien suorittamista tulee olla yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskukseen, joka antaa tarvittaessa lisäohjeita asiassa. 3. Toiminnanharjoittajan on arvioitava ampumaratatoiminnan ympäristölle aiheuttama riski soveltaen valtioneuvoston asetusta (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista sekä siihen liittyvää ohjetta (Ympäristöministeriön ohje 2/2007). Selvitys toiminnan aiheuttamista maaperä- ja pohjavesiriskeistä on toimitettava tarkastettavaksi Keski-Suomen ELYkeskukselle viimeistään 30.6.2014. Selvitys maaperä- ja pohjavesiriskeistä voidaan toimittaa myös osana määräyksessä 14 tarkoitettua lopettamissuunnitelmaa. Selvitykseen on liitettävä riskinarvioon perustuva suunnitelma ympäristövaikutusten hallitsemiseksi tarvittavien jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen. Valvontaviranomainen voi selvityksen saatuaan antaa lisämääräyksiä ampumarata-alueen kunnostamisesta sekä kunnostamisen jälkeisistä maaperän ja pohjaveden suojausrakenteista, mikäli ampumaratatoimintaa alueella jatketaan. 4. Mikäli ampumarata-alueen normaalin kunnossapidon yhteydessä suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista sellaisella alueella, jossa maaperään on voinut päästä haitallisia aineita, on maaperän haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Mikäli maa-ainekset ovat pilaantuneet, tulee asiassa olla yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskukseen viimeistään 3 kk ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet tulee kerätä, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätteet toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan. 6. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Säilytysastioihin on merkittävä asianmukaisesti astian sisällön laatu ja sen vaarallisuus. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä pohjalla, katetussa ja lukitussa varastossa, ja toimitettava eteenpäin riittävän usein, vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

17 7. Mikäli toiminnassa syntyy sellaisia kaatopaikalle toimitettavia jätejakeita, joiden koostumus poikkeaa tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä tai sellaiseksi rinnastettavasta jätteestä, tulee jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvittää voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailu ja raportointi 9. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä toiminnalle ympäristönsuojeluvastaava ja ilmoittaa ko henkilön tiedot Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toimintojen jälkitarkkailusta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava ko viranomaisille. Yhteystietojen säännöllisestä päivittämisestä tulee huolehtia. 10. Ympäristövaikutusten säännöllinen tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti huomioiden lupamääräyksissä annetut lisäohjeet ja määräykset. Lupaviranomainen on täydentänyt toiminnanharjoittajan esitystä radan rakenteiden tarkkailua sekä raportoinnin aikataulua koskien. Hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen, yleisesti käytössä oleva standardi) tai muun, valvontaviranomaisen hyväksymän yleisesti käytössä olevan menetelmän mukaisesti. Raporteissa on mainittava käytetyt mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta ja edustavuudesta. Raportoitaessa jätteistä on käytettävä ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon luokittelua. 12. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueen pinta- ja pohjavesiä tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vesinäytteissä ilmenee toistuvasti kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, tulee toiminnanharjoittajan esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle ampumaradan vesijärjestelyitä ja/tai pohjaveden suojausrakenteita koskeva kehittämissuunnitelma. Toiminnanharjoittajan tulee liittyä Halinkankaan yhteistarkkailuohjelmaan, kun ELY-keskus seuraavan kerran päivittää ohjelmaa.

18 13. Luvan saajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, toimitettava ampumaradan toiminnasta Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: ammuttujen laukausten lukumäärät aselajeittain sekä radoittain sekä laskennallinen arvio metallikuormituksesta; ammuntapäivien lukumäärä (ilta- ja yöammunnat sekä päiväammunnat erikseen); poikkeukselliset toiminta- ja harjoituspäivät, ml. kilpailut; radoilla toteutetut rakenteelliset tai toiminnalliset muutokset sekä yhteenveto rakenteiden tarkkailusta; talteen kerättyjen ammusjätteiden määrät sekä niiden jatkokäsittely; ongelmajätteiden ja tavanomaisten jätteiden määrät jätelajeittain, niiden käsittely ja toimituspaikat sekä kuljettajat; tiedot mahdollisista valituksista; tiedot tehdyistä jätteiden kaatopaikkakelpoisuusselvityksistä sekä tiedot vesinäytteiden analyysituloksista sekä näytteenottopisteistä. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmää, www.tyvi.fi tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). Toiminnan loppumisen jälkeen raportoidaan em. asiat soveltuvin osin sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 14. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa viipymättä Keski-Suomen ELY - keskukselle merkittävistä muutoksista toiminnassa, joilla on vaikutusta ympäristöön. Myös yksittäisen radan tai sen osan käytöstä poistamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ELY-keskukselle. Hyvissä ajoin, vähintään 3 kk ennen toiminnan lopettamista, on Keski- Suomen ELY-keskukselle esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma aikatauluineen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten ampumaratojen rakenteiden purkamisesta sekä jatkotarkkailusta ml. osallistuminen Halinkaankaan yhteistarkkailuun. Lopettamissuunnitelmassa on tuotava esiin määräyksen 3 mukaisen riskinarvioinnin toteuttamisen aikataulu, jollei sitä liitetä lopettamissuunnitelmaan. Lopettamissuunnitelman tulee sisältää myös tiedot siitä, kuinka lopettamistoimista raportoidaan lähialueen asutukselle. Suunnitelman saatuaan ELY-keskus antaa tarvittaessa lisämääräyksiä, arvioi luvan muuttamistarpeen sekä tekee tarvittaessa päätöksen jatkotarkkailusta ml. Halinkankaan yhteistarkkailun. Lopettamistoimenpiteistä tulee myös raportoida ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka 15. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

19 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin nojalla lupa ampumaradalle voidaan myöntää, koska aluehallintoviraston käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen muu maankäyttö ja sitä ohjaavat kaavat. Lisäksi on otettu huomioon Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 sekä sitä täydentävä Keski-Suomen pohjavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Tässä päätöksessä ei ole ratkaistu mahdollista maaperän kunnostustarvetta, vaan edellytetty asiaa koskevien tarkempien selvitysten tekemistä. Lupamääräyksiä annettaessa on huomioitu puolustusministerin 15.6.2012 tekemä päätös Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttamisesta 31.12.2013. Luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä oleva ampumarata on toiminut alueella 1970-luvulta saakka ja toiminta on vakiintunutta. Kuten hakija on todennut, ei ampumaradan sijainti ole ympäristönsuojelun näkökulmasta paras mahdollinen, koska se sijoittuu osin tärkeälle pohjavesialueelle ja sen melualueella on asutusta. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että luvanhakijalla on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus sekä kyseessä olevan sektorin ja sen ympäristöhaittojen torjunnan erityisosaamista, joten lupa voidaan myöntää. Syksyllä 2011 otettujen vesinäytteiden analyysituloksissa ei ole havaittu kohonneita metallipitoisuuksia, pidempiaikainen toiminnan vaikutusten tarkkailu on vasta alkamassa. Toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailu on ensiarvoisen tärkeää, ja toiminta-alueen pinta- ja pohjavesiä on tarpeellista tarkkailla myös toiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Selvilläolovelvollisuus ei pääty toiminnan lopettamiseen. Ympäristönsuojelulain 77 :n mukaisesti Keski-Suomen ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen arvioimaan alueen maaperän ja pohjaveden puhdistustarpeen. Toiminnalla on myös tärkeä koulutuksellinen luonne. Toiminnanharjoittaja seuraa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja on valmistautunut sen käyttöönottoon.

Lupamääräysten perustelut 20 Lupamääräykset 1 ja 2: Melun päästäminen on YSL 3 :n tarkoittamaa ympäristön pilaantumista, jos se aiheuttaa ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai terveyshaittaa. YSL 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Niillä voidaan pyrkiä rajoittamaan melua niin paljon, ettei eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n tarkoittama kohtuuttoman rasituksen kynnys ylity. Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaiset ohjeelliset melutasot ylittyvät hakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan ainakin Pihlaiston ja Myllyperän alueella. Melun rajoittaminen määräyksessä esitetyn mukaisesti on katsottu olevan tässä tilanteessa riittävä, eikä raja-arvoja ole annettu sitovina, koska toiminnan jatkuminen ja sen laajuus alueella ei ole vielä selvää. Viranomainen on katsonut, että annetut aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa puolustusvoimien koulutusammuntoja eivätkä myöskään muiden ratoja käyttävien ryhmien toimintaa, mutta vähentävät asuinalueiden ja muiden altistuvien kohteiden viihtyisyyshaittaa. Viihtyisyyshaittoja voidaan myös vähentää tiedottamalla toiminnasta riittävällä tavalla. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista ilmoittamista riittävän ajoissa on edellytetty juuri viihtyisyyshaitan minimoimiseksi sekä tiedonsaannin varmistamiseksi. Mikäli ampumaratatoiminta alueella jatkuu, on edellytetty selvitystä melun rajoittamistoimista sekä mittauksia mm. melun rajoittamistoimien vaikutusten todentamiseksi. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi muuttaa lupamääräyksiä. Lupamääräykset 3, 4 ja 13: Ampumaratatoimintaa on alueella harjoitettu yli 30 vuotta ja vuotuiset ampumamäärät ovat nykyisin maksimissaan 285 000 laukausta/vuosi. Näin ollen alueelle on kertynyt merkittävä määrä haittaaineita. Luotien rapautuminen on aikajänne huomioon ottaen osin pitkälle edennyttä. Riskinarviota sekä toiminnan mahdollisesti jatkuessa suojausrakenteiden toteuttamista voidaan pitää tarpeellisena YSL:n pohjaveden pilaamiskiellon noudattamisen varmistamiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi, erityisesti koska ampumarata sijaitsee Halinkaankaan I luokan pohjavesialueella. Mikäli alueella tehdään kunnostustöitä, on varauduttava siihen, että ampumarata-alueen maa-aineksissa on kohonneita haittaainepitoisuuksia. Tällaisten maa-ainesten käyttöön ja sijoittamiseen liittyy rajoituksia ja velvoitteita, jotka tulee selvittää ennen maa-ainesten kaivua ja samalla tulee selvittää toimenpiteiden mahdollinen luvanvaraisuus. Rataalueen rakenteiden tarkkailua ja vuosittaista raportointia valvontaviranomaiselle on edellytetty, jotta kunnostustöihin voidaan valmistautua ennalta. Lupamääräykset 5 7: Määräysten tarkoituksena on ohjata toimintaa niin, ettei toiminnan jätehuollosta aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta ja sen ominaisuuksista. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista säätelee jätteiden sijoittamista kaatopaikalle sekä niiden kaatopaikkakelpoisuutta. Jäte voidaan hyväksyä kaatopaikalle, mikäli se täyttää kyseessä olevalle kaatopaikalle säädetyt kelpoisuusehdot, jätteen tuottaja vastaa jätteen kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä. Asianmukainen ongelmajätteiden käsittely edellyttää jätteiden käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa sekä asiantuntemus käsitellä ko jätteitä. Ongelmajätteet on pakattava, säilytettävä ja merkittävä ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttamatta voimassa olevia määräyksiä noudattaen.