ASUNNON KÄYTTÖOHJE Soininen passiivitalokiinteistö 1
Tervetuloa asukkaaksi Vason Soininen-kiinteistöön Naantaliin! Toivottavasti viihdyt! Kiinteistön asunnot otettiin käyttöön kahdessa osassa: 14.12.2012 ja 27.3.2013. Piha- ja ulkoalueiden rakennustyöt valmistuivat kesäkuussa 2013. Vaso laati yhteistyössä kiinteistön teknisten järjestelmien suunnittelijoiden, rakennustyön toteuttajien ja Vaso-asumisen kehittämisryhmän (Vason asukkaista koostuva asiantuntijaryhmä) kanssa nämä asunnon käyttöohjeet. Tavoitteena on auttaa Teitä asukkaat saamaan itsellenne mahdollisimman suuren hyödyn tästä Suomeen ensimmäisenä aluerakentamisen laajuudessa toteutetusta passiivitalokiinteistöstä. Ohjeesta on laadittu myös lyhennetty versio, joka on kiinnitetty asunnossa keittiökaapin sisäoveen. Toivomme, että saamme asukkailta palautetta ohjeiden käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä. Voitte toimittaa palautteen suoraan sähköpostilla osoitteeseen pekka.peltomaki@vaso.fi. Kiitos! Vaso/Soininen suunnittelu- ja toteutushanke oli suunnitteluvaiheessa ja rakennusaikana vuosina 2010 2013 laajan mielenkiinnon kohteena kansainvälisestikin. Tekes ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA osallistuivat kehitystyön rahoitukseen. Vaso ja yhteistyötahomme haluavat seurata jatkossa asukkaiden käyttäjäkokemuksia ja kiinteistön teknistä toimivuutta. Tulemme vertailemaan Soinista Vason kiinteistökannassa olevien ns. normaalikiinteistöjen kanssa. Erityisesti mielenkiinto kohdistuu energiatehokkuuteen ja asukkaille syntyvään asumiskokemukseen. Tästä syystä tulemme myös tekemään Teille asukkaille suunnattuja kyselyjä. Emme tee niitä liian usein. Toivottavasti emme tuota niillä liian suurta vaivaa. Vasossa noudatetaan laajaa asukasdemokratiaa. Asukkailla on mahdollisuus osallistua omaa kiinteistöä koskevaan päätöksentekoon. Kiinteistössä pidettävissä asukaskokouksissa päätetään laajemmista asioista. Asukaskokouksen valitsema asukastoimikunta hoitaa asukaskokouksen antamin valtuuksin päätösten täytäntöönpanoa ja hoitaa käytännön asioita vuoden aikana. Vason www.vaso.fi sivuilla on kerrottu tarkemmin Vason asukasdemokratian toimintaperiaatteet. Näiden nettisivujen kohdekohtaisilla sivuilla Soininen-osassa kerromme kiinteistöön liittyvät ajankohtaiset asiat. Tässä käyttöohjeessa: PASSIIVITALON PERIAATE JA TOTEUTUS SOINISISSA 4 Miten passiivitalon käyttö poikkeaa normaalitalosta? 4 Asunnon lämmittäminen ja viilentäminen sekä ilmanvaihto 4 Kiinteistön hiilijalanjälki 5 Kiinteistön energian kulutuksen seuranta 5 KIINTEISTÖN ULKOTILOJEN KÄYTTÖ 6 Oma piha-alue 6 Yhteiset tilat 6 ASUNNON KÄYTTÖ 7 Ilmanvaihto ja keittiön liesikupu 7 Huonetilojen lämmitysjärjestelmä 8 Lämmitysjärjestelmän käyttö ja seuraaminen 8 Lämpimän käyttöveden tuottamisjärjestelmä 10 Aurinkokeräimen ja lämminvesivaraajan toiminta ja käyttö 11 Toimintaohje asukkaalle lämminvesivaraajan käytöksi 12 Lämminvesivaraajan toiminnan seuraaminen 12 Veden kulutus ja mittaaminen 12 Kotitaloussähkö, kulutuksen mittaaminen ja seuranta 13 Laajakaista, kaapelitv ja puhelimen gsm-yhteys 13 Kodinkoneiden käyttöohjeet 13 Kiinteät valaisimet 14 Esineiden kiinnittäminen seiniin 14 Asunnon pintamateriaalien hoito-ohje 14 Asunnon tuuletusohje 15 Tupakointi 15 Kotivakuutus 15 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy LIITTEET 16 Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Sirpa Laaksonen kiinteistöpäällikkö/isännöitsijä Vastuunjakotaulukko 16 Valaisinluettelo 17 Aurinkojärjestelmän toiminnan tarkastus 18 Kiinteistön energiatodistus 19 2 3
PASSIIVITALON PERIAATE JA TOTEUTUS SOINISISSA Soinisessa on mahdollista asua ja elää käyttäen asumiseen mahdollisimman vähän ostettavaa energiaa ja vain vähän luontoa rasittaen. Talojen seinissä on paksut lämpöeristeet (395 mm). Kaikkien rakenneosien lämmönläpäisykerroin (U-arvo) on 2010-luvun alun normaalirakentamisessa käytettyjä parempi. Rakenteet ovat tiiviitä. Ilmanvuotoluku n50 on alle 0,6 1/h. Ilmanvuotoluku n50 kertoo montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipainetta. Kiinteistön päärakennusmateriaalina on puu. Asunnot ovat tiloiltaan tehokkaat. Soinisen monipuolinen asuntovalikoima tarjoaa kodin erilaisissa elämäntilanteissa ja asumistarpeissa oleville isommille tai pienemmille perheille. Kokemuksesta tiedetään, että asukkaiden käyttötottumukset vaikuttavat jopa +/- 40 % energian ja veden kulutuslukemiin. Yhtä suuri vaihteluväli on oletettavasti myös asuntojen pintamateriaalien ja kodinkoneiden kulumisen suhteen. Jotta energiatehokkaasta passiivitalosta saadaan kaikki mahdollinen positiivinen hyöty asukkaan eduksi, on asuntoa ja kiinteistöä osattava käyttää oikein. Sekä asukkaiden oman viihtyvyyden ja terveyden että kiinteistön kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että asunnon ilmanvaihtoa ja märkätiloja käytetään oikein. Koska lähtökohtaisesti kiinteistössä tarvittava energiamäärä on vähäinen, ei ole ollut järkevää rakentaa perinteistä keskitettyä lämmitysjärjestelmää. Soinisissa energian tuottaminen ja käyttö perustuu lämmön Talojen laskennallinen keskimääräinen lämmitysenergian ostotarve on 13,3 kwh/m2. Kaikkien talojen arvo on alle 16 kwh/m2. Passiivitalon raja (VTT:n määrittelemä) on Lounais-Suomessa 20 kwh/m2. Talojen laskennallinen primäärienergian ostotarve on 111,5 kwh/m2. Kaikkien talojen arvo on alle 116 kwh/ m2. Passiivitalomääritelmän mukaan rajana on 130 kwh/m2. Eri laskentatapojen tuottamat arvot kuvaavat eri asioita. Kiinteistön energiatodistuksen laskennassa Soinisen ET-luku on 63. Se sijoittaa kiinteistön reilusti A-luokkaan, kun luokan yläraja on 100. ET-luku on kiinteistön energiatehokkuusluku, kwh/m2/vuosi. Energiatodistus on kokonaan kohdekohtaisilla www.vasofi sivuilla. Edellä luetellut laskennalliset energiatarvetta kuvaavat luvut eivät ole lupaus toteutuvasta energian kulutuksesta. Se vaihtelee merkittävästi asunnossa asuvien henkilöiden määrästä ja heidän asumistottumuksistaan riippuen. Miten passiivitalon käyttö poikkeaa normaalitalosta? Passiivitalossa on teknisiä laitteita ja uutta teknistä ympäristöä ns. normaalitaloa enemmän. Tämä kaikki tähtää alhaisempaan energiankulutukseen ja vähäisempiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole erityisen hankalaa eikä niitä tarvitse ohjata jatkuvasti. Sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti eri vuodenaikoina. Keskitalvella kovien pakkasten aikaan sähköä tarvitaan asuintilan lämmitykseen runsaastikin. Auringon noustessa korkeammalle, sen passiivinen lämmitysvaikutus kasvaa ja jo maaliskuusta alkaen korvataan aurinkokeräimellä sähköä käyttöveden lämmittämisessä. Tarkasteltaessa asunnon sähkön kulutusta, on syytä seurata sähkön kokonaiskulutusta koko vuoden aikana. Passiivitalon tekniset energiankäytön tavoitelaskelmat on tehty koskemaan koko vuoden kulutusta. Asunnon lämmittäminen ja viilentäminen sekä ilmanvaihto talteenottoon ilmanvaihdosta, kodinkoneiden ja sähkölaitteiden hukkalämpöön sekä sähkö- ja aurinkoenergiaan. Asuntokohtainen LTO-kone (ILOX 89-125) ottaa ilmanvaihdon poistoilmasta lämmön talteen ja esilämmittää asuntoon puhallettavan raittiin ilman. Tarvittaessa sähköllä lisälämmitetään huonekohtaisesti ilmanvaihdon raitisilmaa tai käytetään asunnossa olevaa lämpöpatteria. Asunnon ilmanvaihto perustuu LTO-koneen hoitamaan hallittuun ilmanvaihtoon. Asunnon oikean käytön kannalta ei kylmänä vuodenaikana sovi pitää ikkunoita tai tuuletusluukkuja auki. Pikainen tuuletus on tietysti sallittu. Kesällä on lupa päästää linnunlaulu sisään ja viilentää tuulettamalla. LTO-koneen automatiikka tekee myös parhaansa kesäyön viileyden sisään siirrossa. Pidempien poissaolon aikoina, minimissään viikonlopun mittaisesti, kodin lämpötilaa voi säädellä kotona/poissa -kytkimellä. Kytkin alentaa kodin peruslämpötilan ja pienentää sillä ajalla energian kulutusta. Kiinteistön hiilijalanjälki Vaso/Soininen osallistui vuonna 2013 uudisrakennusten vertailuun, jonka yhteydessä laskettiin kiinteistölle sen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki. Laskennan suoritti Bionova Consulting Oy käyttäen lähtötietoina rakennuspiirustuksia sekä rakennusmateriaaleja ja niiden määriä. Soinisen elinkaaren aikaiseksi hiilijalanjäljen arvoksi (määrä hiilidioksidia, joka vapautuu ilmakehään) tuli 37 kg/co2e/vuosi laskettuna jokaista huoneistoneliömetriä kohti. Muut samaan vertailuun osallistuneet kiinteistöt olivat kerrostaloja. Niiden vastaavat hiilijalanjälkiluvut olivat välillä 24 57 kg/co2e/hum2/v. Kiinteistön energian kulutuksen seuranta D-talon päätyseinässä ulkona on digitaalinen näyttö, joka kertoo kahdella tavalla koko Soinisen kiinteistön (asunnot, yhteistilat, pihat) ostoenergian eli sähkön kulutuksen: 1. kiinteistön sen hetkisen kulutuksen huoneistoneliötä (yhteensä 3.014 m2) kohden, yksikkö on W/m2 / päivä (24h:n liukuva keskiarvo, päivittyy tunnin välein). Kertomalla lukeman oman huoneiston neliöillä, saa vertailukelpoinen arvon Enston evahdin antamaan lukemaan. Asukas tekee itse kotinsa sähköenergiasta ostosopimuksen. Valintapäätöksen voi tehdä esimerkiksi sähkön alkuperän tai tarjolla olevan parhaan hinnan perusteella. Naantalissa sähköenergian siirrosta vastaa aina Naantalin Energia Oy paikallisen sähköverkon omistajana. Kesähelteillä asuntojen haittapuolena voi olla ylilämpeneminen. Passiivitaloissa tätä ongelmaa eliminoidaan esimerkiksi auringon paisteen suuntaan olevia ikkunoita varjostavilla katoksilla. Soinisissa tätä tehtävää varten on jokaisessa ikkunassa sälekaihtimet. Kun välimerenmaissa laitetaan kesäaamulla luukut ikkunoiden eteen, käännetään Soinisissa sälekaihtimet kiinni hellepäiväksi. 2. lukema kwh/m2 /vuosi (päivittyy 24h välein) kertoo energiatehokkuuden perustana olevan energian tarpeen bruttoneliölle (yhteensä 3.950 m2) koko vuoden ajalla. 4 5
KIINTEISTÖN ULKOTILOJEN KÄYTTÖ Oma piha-alue Luhtitalojen toisessa kerroksessa sijaitsevia asuntoja lukuun ottamatta kaikilla asunnoilla on oma piha. Pihat on rajattu pensasistutuksilla. Asukkaat hoitavat itse oman pihan nurmikon, pensaiden ja puiden leikkuun. Yhteisessä käytössä oleva ruohonleikkuri ja muut välineet ovat talon 4D talovarastossa. Omalle pihalle voi tehdä omia istutuksia tai vähäisiä rakennelmia. Kaikenlaisia omia kiinnityksiä talon julkisivuun tulee välttää. Kasvit eivät saa laajeta naapurin puolelle tai varjostaa naapurin pihaa. Oman pihan hoitoon tarvittava kasteluvesi on otettava omasta asunnosta. Yhteiset tilat Tontin yhteisillä alueilla on puita ja pensaita, joiden hoitovastuu kuuluu yhtiölle. Päävastuussa on kiinteistönhuollon tekevä yritys. Asukkaat voivat ottaa osan hoitovastuusta talkoilla hoidettavaksi. Koko tontin kattava pihasuunnitelma ja tontilla olevien pensaiden sekä puiden hoito- ja leikkausohjeet on talon 4D alakerran seinällä. Kiinteistön yhteisessä asukaskokouksessa on syytä sopia etukäteen yhteisesti hyväksyttävistä laajemmista asukkaiden omista ulkorakennelmista ja istutuksista. On tärkeätä, että tontilla säilyy yhtenäinen ja tasapainoinen ilme. Omia korkeiksi kasvavia puu- tai köynnösistutuksia ei saa tehdä kiinni tai lähelle rakennusten puujulkisivuja. Tontin keskellä olevan pysäköintialueen yhteydessä on jätteiden keräyspiste. Asuntokohtaiset postilaatikot ovat kahdessa osassa, molempien pysäköintialueiden yhteydessä. Tontilla on kuusi lämpökompostoria biojätteelle. Ne on sijoitettu kolmen kompostorin ryhmiin. Yhtä kompostoreista täytetään ja kaksi niistä on muhimassa. Tontin metsän reunassa on jälkikompostoitumisalue, jonne alustavasti maatunut kompostorin sisältö siirretään valmistumaan. Asukaskokouksessa sovitaan yhteisesti kompostointimullan jatkokäytöstä. Aikaisempien kokemusten mukaan kompostorien hoitoon kannattaa valita asukkaiden keskuudesta kompostorivastaava. Talojen Soinistentien puoleisessa päädyissä kulkee yhtenäinen lauta-aita. Asuntojen pihoille ei saa rakentaa muita umpinaisia aitoja. Vihreän ja keltaisen korttelin (nimitys talojen värityksen mukaan) pihat pidetään ilmeeltään avoimina. Vain pakottavasta syystä voidaan lemmikkieläinten takia rakentaa oman pihan pensaiden sisäpuolelle, pensaita vahingoittamatta, korkeintaan 75 cm korkea tukevasta tumman vihreällä muovilla pinnoitetusta metalliverkosta tehty aita. Jokaisen asunnon pihalla on omenapuu. Puut ovat eri lajikkeita ja omenat valmistuvat loppukesän ja syksyn eri kuukausina. On toivottavaa, että asukkaat jakavat omenasatoa naapureiden kesken pitkin satokautta. Länsirinteessä tontin keskivaiheilla on yhteiskäytössä oleva grillikatos. Sen lähellä on lipputanko ja taiteilija Satu-Minna Suojärven suunnittelema Lehtimaja taideteos. Teos on valaistu ja tarkoitettu erityisesti lasten käyttöön. Aikuisten tulee kuitenkin valvoa pienten lastensa leikkejä. Toivottavasti tontin keskiosasta muodostuu Soinisten asukkaita kokoava ja yhdistävä alue. Jokaisella asunnolla on oma varastokoppi joko ryhmissä pihalla tai luhtitalossa asunnon ulko-oven vieressä. Varastot ovat lämpöeristämättömiä. Niiden lämpötila ja kosteusolosuhteet seuraavat ulkona olevaa. Tämä asia on hyväksyttävä ja otettava huomioon varaston käytössä. Kosteusvaihteluille ja homehtumiselle alttiita materiaaleja ei niihin voi varastoida. Myös metsähiiret ja vastaavat pieneliöt löytävät aina kulkureitin, jos niitä kiinnostavaa on varastossa. Talon 4D kellarikerroksessa on kriisitilannetta varten rakennettu väestönsuoja. Normaalisti se on yhteisessä käytössä ja jaettu ulkoiluvälinevarastoksi ja kerhohuoneeksi. Asukaskokouksessa on syytä sopia yhteiset käyttötavat molemmille tiloille. Väestönsuojan yhteydessä on myös kiinteistön talovarasto. Molemmilla pihoilla on pyörävarasto ja leikkikenttä pienille lapsille. Keltaisella pihalla on pelikenttä, joka palvelee kiinteistössä pallotteluiässä olevia nuoria. Pelikentän käytölle on hyvä sopia yhteiset pelisäännöt asukaskokouksessa. ASUNNON KÄYTTÖ Ilmanvaihto ja keittiön liesikupu Lämmön talteenottokone (LTO) on ILOX 89-125 (www.iloxair.fi). Laitteen sisällä oleva vastavirtakenno siirtää poistoilman lämmön huonetiloihin puhallettavaan raittiiseen korvausilmaan. Ilmanvaihtokone poistaa asunnossa käytetyn ilman poistoventtiilien kautta, jotka sijaitsevat keittiössä, saunassa, kylpyhuoneessa, wc:ssä ja vaatehuone/komero/varastotiloissa (asuntokohtaisesti vaihdellen). Talven pakkasjaksoilla laitteen automatiikka säätelee jäätymistä pysähtymällä aika-ajoin hetkeksi. Kesällä lämmön talteenoton ohitusautomatiikka tuo sisäilmaa viileämpää ulkoilmaa lämmön talteenottokennon ohi viilentäen sisäilmaa viileinä kesäöinä. LTO-konetta säädetään keittiön liesikuvusta, laiteessa on 4 käyntinopeutta: normaalitilanteessa käytetään nopeutta 2 suihkun tai saunan jälkeen lisätään ilmanvaihtoa nopeudelle 3 tai 4 n. yhden tunnin ajaksi lisää ilmanvaihtoa myös jos kuivatat pyykkiä asunnossa myös talven pakkasjaksolla saattaa olla tarve lisätä ilmastoinnin nopeutta, jotta ilmanvaihtolämmitys kierrättää ilmaa ja toimii riittävästi seuraa kotisi ilmanvaihdon toimivuutta; jos ilma kotiin tullessa on tunkkaisen oloinen -> korota käyttämääsi perusnopeutta kotieläimet aiheuttavat monesti tunkkaisuutta sisäilmaan et kykene kokonaan sammuttamaan LTO-konetta jos kone pysähtyy teknisen vian takia -> ilmoita siitä välittömästi huoltoyhtiölle! LTO-kone ei kaipaa muuta huoltoa kuin suodattimien vaihdon. Se tehdään 1 2 kertaa vuodessa, kiinteistön ympäristön olosuhteista johtuen (esim. teollisuuden tai liikenteen aiheuttama pölyisyys). Kiinteistön huoltoyhtiö tekee suodattimien vaihdon. KOTONA/POISSA -kytkin laskee asunnon lämpötilaa 3 C astetta POISSA-asennossa; vaikuttaa huonekohtaisiin ilmanvaihtolämmittimiin, märkätilojen mukavuuslämpö-lattialämmitykseen ja sähköpatteriin. Pidemmän kotoa poissaolon ajaksi voit alentaa LTO-koneen nopeudelle 1. Keittiössä lieden päällä on liesikupu ILOXAIR-BA- SIC; säätökytkimet liesikuvun valo, LTO-koneen nopeuden säädin, tehostusläppä kun haluat ruokaa laittaessa käryn poiston toimivan tehokkaasti: säädä tehostusläppä auki-asentoon (kellotaulun mukaan klo 8), voit myös lisätä LTO-koneen nopeutta jotta ilmanvaihto toimisi optimaalisesti, siirrä tehostusläppä kiinni-asentoon (kellotaulu klo 12) ruoanlaiton jälkeen pese liesikuvun rasvasuodatin riittävän usein!! Kärynpoisto toimii tehokkaasti ja se edistää keittiösi hygieenisyyttä; irrota suodatin, pese se astianpesukoneessa tai liota sitä kuumassa vedessä ja astianpesuaineessa. 6 7
Huonetilojen lämmitysjärjestelmä Passiivitalo Soinisen asuntojen lämmitys tapahtuu monella tavalla. Hyvin lämpöeristetty ja tiivis rakennus käyttää hyväkseen kaikkea lämmön muodostusta asunnossa. Laajasti kuvaten lämmitysjärjestelmä on: 1. sähköenergialla toteutettu lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta ja palautus ilmanvaihtolämmitys (ilmanvaihdon korvausilman jälkilämmitys) yksi asuntokohtainen sähköpatteri märkätilojen lattioiden mukavuuslämpö Huonekohtainen ilmanvaihtolämmitys hoidetaan ECO-ilmanvaihtolämmittimillä (RCL Climecon, www.climecon.fi, käyttöohje liitteenä). Ne ovat hiljaisia käyntiääneltään ja sekoittavat tuloilman hyvin huoneen ilmaan. Järjestelmään kuuluu huoneen seinässä oleva päätelaite ja sitä ohjaava, seinään kiinnitetty pisteasteikolla varustettu säätöyksikkö. huonelämpötilan säätöyksikön oletuskeskipiste on 21 C (asennossa klo 9). Lämpötilaa voidaan säätää +/- 3 C kun käännät lämpötilan säätönuppia, uusi asetusarvo tulee hetkeksi näkyviin näytölle B, normaalisti näytöllä näkyy huonelämpötila valo C kertoo lämmitysyksikön toiminnan: vihreä valo = lämmitys pois päältä punainen valo = lämmitys päällä 2. hukkalämpö lämminvesivaraajasta (sekä sähkövirralla että aurinkoenergialla toimiessa) kodinkoneista ja kodin elektroniikasta asunnon asukkaista 3. passiivinen aurinkoenergia aurinko lämmittää talon vaippaa (ulkoseiniä) auringon lämpö tulee ikkunoista. Lämmitysjärjestelmän käyttö ja seuraaminen seen tai jos tilaan tulee useita ihmisiä, joten järjestelmä on kokonaisenergian kulutuksen kannalta tehokas. Sekä ilmalämmittimet että poistoilmaventtiilit on tarkkaan säädetty toimintaan; ÄLÄ muuta säätöjä! Sopivana asuinhuoneen lämpötilana pidetään yleisesti 20-22 C lämpötilaa. Makuuhuoneisiin suositellaan yleensä asteen tai kahden alhaisempaa lämpötilaa. Fysikaalisena ilmiönä lämpö nousee ylös. Soinisen kaksikerroksisissa asunnoissa kannattaa kokeilla yläkerran huoneissa alakertaa merkittävästi alhaisempaa lämpötilaa. Tällä saattaa olla tuntuva merkitys vuotuisessa sähkön kulutuksessa. ECO-tuloilmaventtiilin ympärille kattoon tai seinälle voi kertyä pölyä: poista se pölyhuiskulla tai kevyesti imuroimalla, ÄLÄ pyyhi kostealla! Tuloilmaventtiilin sisällä oleva lämpövastus puhdistetaan 1 2 kertaa vuodessa Vason toimesta. Asukkaan pitää irrottaa ja puhdistaa poistoilmaventtiilit (aukeaa ottamalla kiinni ulkoreunasta ja vastapäivään kiertämällä) vähintään kerran vuodessa. Puhdista yksi venttiili kerrallaan tai varmista muuten että venttiilit eivät mene keskenään sekaisin. Kaikissa venttiileissä on eri säädöt. Ilmastoinnin putkistot nuohotaan Vason toimesta n. 10 vuoden välein. Asunnon ainoa sähköpatteri on Nobo (500 W) ja sijaitsee keittiön ikkunan alla. Patteria ei saa peittää verhoilla tai pöytäliinalla, poista patterin ulkopinnalta sille kertyvä pöly. Sähköpatteri on tarkoitettu asunnon varalämpöjärjestelmäksi tuottamaan keittiöön mahdollisesti tarvittavaa mukavuuslämpöä ja pitkien pakkaskausien varalle. Patterin säätöasteikossa on kaksi lämpötilan asetinta; vasen kotona/poissa- säätöä ja oikea normaalioleskelua varten. Talven aikana sähköpatteria tulee käyttää lämmitykseen. Kaksikerroksisissa asunnoissa lämpö nousee ylös ja keittiö-olohuonetilaan lattian rajaan tarvitaan lämpöä. Pakkasjaksojen ajaksi tulee lisätä ilmastoinnin nopeutta ja lisätä lämpöpatterin tehoa. Kosteiden tilojen lattioissa on sähköllä toimiva mukavuuslämpö. Lattian pintamateriaalin alle asennetut sähkövastukset (n. 80 W/m2) nopeuttavat lattiapintojen kuivumista ja tekevät miellyttävän kosketuslämpötilan jalkapohjaan; kokonaisteho sauna/pesuhuone 400 W, suihku/wc 165 W. Mukavuuslämmön lämpötilaa säädetään pesuhuoneen oven pielessä olevalla säätölaitteella, lattian lämpötilan tulisi olla noin 2-4 C astetta huoneilmaa lämpimämpi (max. mahdollinen pintalämpötila 27 C). Lattian kovin korkean lämpötilan ylläpito saattaa kuluttaa turhaan sähköä. Kuten sähkölämmitteisissä taloissa yleensä, kytkeytyvät sähköpatteri ja ilmanvaihtolämmittimet pois päältä kun saunan kiuasta aletaan lämmittää. Kiukaan olleessa päällä ei asunnon lämpötila ehdi laskeutua mutta näin saadaan kiinteistön sähkökuormia tasattua ja alennettua kiinteistön sähköliittymään liittyviä kustannuksia. Saunomisen ja suihkun jälkeen on syytä kuivata irtovesi lattiakaivoon lastalla; toimenpide parantaa sisäilmaa. Tätä vesimäärää ei tarvitse haihduttaa asunnosta ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Ole varovainen lastan kanssa! Lastan kovalla päällä voi helposti särkeä seinälaattojen alimman rivin laattoja. KOTONA/POISSA -kytkin sijaitsee ulko-oven vieressä. Sillä asetetaan päälle koko asunnon lämpötilan pudotus, kun kotoa lähdetään vähintään viikonlopuksi tai pidemmäksi aikaa. Kaikkien huonekohtaisten ECO-ilmanvaihtolämmittimien ja märkätilojen lattialämmitysten tavoitelämpötila laskee yhtä aikaa 3 C tilakohtaisesta asetusarvosta. Sähköpatterin poissa-arvoksi tulee vasemman lämpötilaosoittimen arvo. Perinteisesti tiedetään, että asunnon yhden asteen lämpötilapudotus vähentää energiakuluja 5 %, passiivitalossa energiansäästö lienee tätäkin korkeampi. Ensto evahti -järjestelmä tallentaa tiedot kotisi sähkön ja veden kulutuksesta ja voit seurata kokonaiskulutusta tunti-, vuorokausi-, viikko-, kuukausi- tai vuositasolla, järjestelmän yksityiskohtainen käyttöohje on huoneistokansiossa. Ulko-oven pielessä oleva näyttölaite kertoo sähkön kulutuksen nyt sekä tilanteen suhteessa keskikulutukseen. INFO-nappulan takaa löytyy veden kulutustiedot sekä laajempaa tietoa sähkönkulutuksesta. Näyttölaite kertoo myös ulkolämpötilan. Laitteen ulkolämpömittari on asennettu ulko-oven yläpuolelle. Näyttölaite on siirrettävä (poistaessasi telineestä: nosta näyttöä suoraan ylös, älä taivuta eteenpäin!) ja latautuu seinätelineessä. Kehotamme pitämään näytön pysyväisesti seinätelineessä. Vaso joutuu valitettavasti laskuttamaan rikkoontuneesta tai kadonneesta näytöstä. Päätelaitteeseen puhalletaan LTO-koneesta esilämmitetty (~17-18 C) tuloilma. Päätelaite lämmittää säätöyksikön asetuksen mukaisesti huoneeseen puhallettavan ilman. Ilmanvaihtolämmitys reagoi nopeasti olosuhdemuutoksiin, kuten keväällä auringonpaistee- Koska ikkunoiden alla ei keittiötä lukuun ottamatta ole lämmityspatteria, voi ikkunan ja lattian välillä olla lievää vedon tunnetta. Tämä johtuu ikkunan seinää heikommasta U-arvosta. Ikkunan aiheuttama kylmempi huoneilma laskeutuu painavampana kohti lattiaa. Ilmiö voi esiintyä kovemmilla pakkasilla ja on syytä ottaa huomioon kalustettaessa. 8 9
Lämpimän käyttöveden tuottamisjärjestelmä 5. Alavastus lataa varaajan sähköllä silloin, kun auringosta ei saada energiaa, esim. talviaikaan. 6. Lämmin käyttövesi ulos Jäspi Solar 300 järjestelmään (www.kaukora.fi) kuuluu kolme aurinkokeräintä (joiden yhteispinta-ala on 5,7 m2), tilavuudeltaan 290 l oleva polyuretaanilla eristetty haponkestävää terästä oleva vesisäiliö, kaksi eri korkeudella olevaa 3 kw sähkövastusta, kiertovesipumppu ja muu toimintaa ylläpitävä tekniikka. Järjestelmän toiminta on kuvattu eri sää- ja vuodenaikoina kuuden havainnekuvan sarjassa. Järjestelmä on kaikissa Vaso/Soininen asunnoissa sama. On ilmeistä, että eri asuntotyypeissä ja veden käyttäjien henkilömäärän vaihdellessa, järjestelmästä saatava hyöty vaihtelee. Suunnitteluvaiheessa tehtyjen laskelmien mukaan aurinkokeräimet tuottavat 40-54 % asuntokohtaisesta tarvittavasta lämpimästä käyttövedestä. Aurinkokeräimet on asennettu talojen katoille kiinteästi optimoiden Naantalin aurinko-olosuhteet koko vuoden ajalta. Etelä-Suomessa auringon vuosittaiset säteilymäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin Kes- 1. Solar 300 aurinkovedenlämmitin 2. Kylmä käyttövesi sisään ki-euroopassa. Auringon säteilyn vuodenaikavaihtelut ovat kuitenkin Suomessa suuremmat ja säteilyenergiasta 90 % saadaan maalis-syyskuun välisenä aikana. Aurinkokeräimen perusta on keräinpinta, joka absorboi tehokkaasti auringonsäteitä. Keräimen absorptiokyky on 95 % ja lämpöhäviöt 5 %. Keräimien materiaalina on selektiivisellä mustakromilla pinnoitettu kupari, joka kerää tehokkaasti auringon säteilylämpöä. Järjestelmässä kiertävä jäätymätön propyleeniglygoli-liuos siirtää lämmön aurinkokeräimestä lämminvesivaraajaan. Lämminvesivaraajan vieressä olevasta näyttölaitteesta asukas voi seurata aurinkoenergian tuottoa ja järjestelmän toimintaa. Aurinkokeräimen pinnalle saattaa kerääntyä vuoden aikana pölyä, puiden lehtiä ja lunta. Asukas ei saa kiivetä katolle ja ryhtyä itse niitä poistamaan!! Tämä tehtävä kuuluu Vason palkkaamalle kiinteistönhoitohenkilökunnalle. Aurinkokeräimen ja lämminvesivaraajan toiminta ja käyttö Vesisäiliössä on kaksi sähkölämmitysvastusta (toinen säiliön yläosassa ja toinen alaosassa) ja aurinkolämmityskierukka. Alaosassa sijaitsevalla vastuksella ja kierukalla lämmitetään koko säiliön sisältöä. Yläosassa sijaitsevalla vastuksella lämmitetään tai tulistetaan tarvittaessa vain säiliön yläosaa. Vastuksien lämpötilasäätö tapahtuu säiliön alaosassa olevan avattavan etuluukun takana olevista ohjauspaneeleista (kuvassa on kesäsäätö). Vasemman puoleisesta paneelista (kuva) ohjataan säiliön yläosan vastusta ja oikean puoleista säiliön alavastusta. Haluttu sähkövastus kytketään päälle kääntämällä kyseisen vastuksen ohjauspaneelissa oleva pääkytkin asentoon 1 ja säätämällä lämpötilan säätötermostaatti halutulle tasolle. Legionella-bakteerien syntymisen estämiseksi suositellaan alimmaksi lämpötilaksi vähintään 55 C:ta. Ylävastuksen säätö (kesävastus) Alavastuksen säätö (talvivastus) 3. Aurinko lämmittää aurinkokeräimissä kiertävää nestettä ja siirtää lämpöä kierukan kautta aurinkovaraajaan 4. Ylä(kesä-)vastus kytkeytyy päälle, kun auringosta saatava energiamäärä ei ole riittävä Ylempää lämmitysvastusta (nk. kesävastus) ohjataan edestäpäin katsottuna vasemman puoleisella ohjauspaneelilla (kuva). Tällä vastuksella varmistetaan lämpimän käyttöveden vähintään 55 C lämpötila, kun lämmityksessä on tarkoitus hyödyntää aurinkoenergiaa. Vastus lämmittää vain vedenlämmittimen yläosaa n. 1/3 lämmittimen tilavuudesta. Loput säiliön tilavuudesta lämmitetään esim. aurinkoenergialla. Ylävastukselle sopiva termostaatin asetusarvo on esim. 70 C. Jos alavastus on käytössä, ylävastusta ei tarvita. Alempaa lämmitysvastusta (nk. talvivastus) ohjataan edestäpäin katsottuna oikean puoleisella ohjauspaneelilla (kuva) Tällä vastuksella lämmitetään käyttövesi silloin, kun aurinkoenergiaa ei ole saatavilla. Vastus lämmittää koko vedenlämmittimen sisällön termostaatilla asetettuun lämpötilaan. Jatkuvalla sähkökäytöllä alavastuksen termostaatin sopiva asetusarvo on esim. 60 C. Kulutuksen ollessa runsasta, valitaan 80-85 C. Alavastus on kytkettävä pois käytöstä, kun halutaan hyödyntää aurinkoenergiaa. Alavastus voidaan ottaa tarvittaessa hetkellisesti käyttöön, jos aurinkoenergiaa ei ole ollut riittävästi saatavilla (esim. sateinen sää) tai jos on tiedossa esim. tavanomaista suurempaa lämpimän käyttöveden kulutusta. 10 11
Toimintaohje asukkaalle lämminvesivaraajan käytöksi Kotitaloussähkö, kulutuksen mittaaminen ja seuranta Kytke säiliön alaosassa olevan avattavan etuluukun takana olevista ohjauspaneeleista edellä olevien toimintaohjeiden mukaisesti keväällä (esim. maalis-huhtikuu) ylävastus päälle (1-asento) ja kytke alavastus pois toiminnasta (0-asento). Silloin saat täyden hyödyn aurinkoenergiasta veden lämmittämiseen. Etuluukku avataan tempaisemalla kaksin käsin sen alareunasta. Tee vastaava päinvastainen toimenpide (ylävastus 0 ja alavastus 1) syksyllä kun auringon tuottama energia ei enää riitä käyttöveden lämmitykseen. Sopiva aurinkoenergian käyttöjakso vuodesta vaihtelee asunnon lämpimänveden kulutuksen mukaan. Mikäli tiedät, että asunnossasi on tulossa aurinkokennon käyttöjaksolla poikkeuksellisen suuri lämpimänveden tarve, kytke alavastus toimintaan täksi ajaksi. On hyvä verrata järjestelmän käyttökokemuksia naapureiden kesken. Jos harvinaisessa poikkeustilanteessa vedenlämmittimen sisäinen lämpötila jostain syystä nousee liian korkeaksi, lämpötilanrajoitin laukeaa ja vastus kytkeytyy pois päältä. Vedenlämmitin ei kytkeydy automaattisesti uudelleen päälle, vaan se saadaan toimimaan painamalla lämpötilanrajoitintermostaatin kuittauspainiketta. Painike sijaitsee ruuvikiinnitteisen peitelevyn takana. Rajoitintermostaateissa saattaa joskus esiintyä tahattomiakin laukeamisia. Jos laukeamisia alkaa esiintyä usein, on kysymys viasta. Tällöin tulee kutsua sähköasentaja paikalle, jotta vika voidaan paikallistaa ja poistaa. Kiinteistö sijaitsee Naantalin Energia Oy:n (www.naantalinenergia.fi) omistaman sähköverkon alueella. Huolimatta siitä mikä yhtiö on sähköenergian myyjänä, kuluttaja maksaa sähkön siirrosta Naantalin Energian voimassa olevien hintojen mukaisesti. Vaso/Soinisen asukkaat tekevät henkilökohtaisesti sähköenergian ostosopimuksen haluamansa sähköenergian myyjän kanssa. Sopimus pitää tehdä ennen muuttoa ja myös irtisanoa asumisajan päättyessä. Vason Vihreän kortin etuihin (www.vaso.fi / Vihreä kortti) liittyy sähkön hankinnan etu. Jos teet sähkösopimuksen Turku Energian kanssa, saat 50 % alennuksen Louna Sesonki-sähkötuotteen perusmaksusta (tilanne v. 2014) (www.turkuenergia.fi). Vaso kilpailuttaa kaikkien kiinteistöjen kiinteistösähkön hankinnan pyrkien mahdollisimman edulliseen hintaan. Soinisissa kiinteistösähköä kulutetaan pihavaloissa, talon 4D yhteisissä tiloissa ja autolämmityspaikoilla. Kiinteistösähkön osuus laskutetaan käyttövastikkeessa ja mahdollisessa autopaikkamaksussa. Laajakaista, kaapelitv ja puhelimen gsm-yhteys Lämminvesivaraajan toiminnan seuraaminen Lämminvesivaraajan vieressä oleva JÄSPI ohjausyksikkö (kuva) ohjaa aurinkokeräinjärjestelmän toimintaa. Ohjausyksikköä tarkkailemalla voi seurata keräimen energiantuotantoa eri vuoden ja vuorokaudenaikoina. Järjestelmä käynnistää aurinkokeräimen nesteen kierrätyspumpun silloin kun katolla olevan keräinanturin T1 lämpötila on suurempi kuin lämminvesivaraajan alaosan anturin T2 lämpötila. Pumppu pysähtyy kun varaajan T2 lämpötila lähestyy keräimen lämpötilaa T1. Veden kulutus ja mittaaminen Veden kulutus mitataan huoneistokohtaisilla mekaanisilla mittareilla. Niihin on liitetty sekä Ensto evahti-seurantajärjestelmä että kiinteistönomistajan etäluentajärjestelmä. Vaso toteuttaa asuntokohtaisen vedenkulutuksen laskutuksen etäluentajärjestelmän kautta. Kiinteistössä on ethernet-kaapelointi (Cat6). Asunnon eteisen seinässä on peltiovi, jonka takana on sekä asunnon sähköjen automaattisulakkeet että asunnon sisäverkon ohjaus. Alimpana on asunnon data-sisääntulo ja sen yläpuolella on numeroidut pistorasiat, joita vastaavat numerot löytyvät asunnon eri huoneiden data-rasioista. Kytke yhdysjohdon toinen pää alimpaan ja toinen siihen numeroon, johon haluat data-yhteyden syntyvän. Jos haluat samanaikaisesti yhteyden useampaan huoneeseen kiinteällä linjalla, tulee hankkia tähän kaappiin aktiivilaite, jonka kautta voi yhteyden haarottaa. Voit myös kytkeä kodin langattoman tukiaseman asunnon sisääntuloon ja piilottaa tukiaseman kaapin sisään. Soinisen laajakaistan perusnopeus on 100Mb (tilanne v. 2014). Sopimus laajakaista- ja kaapelitv-palvelusta DNA Oy:n kanssa päättyy 31.3.2015. Palveluun sisältyy joukko ilmaisia kanavia ja erilaisia maksullisia kanavapaketteja. Nettisivuilla www.vaso.fi kerrotaan voimassa olevat palvelusopimukset ja niiden sisältö. Käyttökustannus sisältyy käyttövastikkeeseen. Kiinteistössä ei ole puhelinkaapelointia. Julkisuudessa keskustellaan passiivitaloihin liittyvistä puhelimen gsm-yhteysongelmista, joka johtuu ikkunoissa, lämpöeristeissä ja tiiveyden toteutuksessa usein käytetystä metallikalvoista. Soinisissa tätä ongelmaa ei ole, sillä rakennusten seinät ovat puurakenteisina radioaallot läpäiseviä. Mainittu metallikalvo on vain ikkunoissa ja yläpohjissa. Talon 4D kellarikerroksen väestönsuojaan on kriisitilannetta varten rakennettu seinän läpäisevä erillisantenni. Kodinkoneiden käyttöohjeet Lieden, jääkaappi-pakastimen, astianpesukoneen ja saunan kiukaan laitekohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet löytyvät jokaisen asunnon asuntokansiosta ja www.vaso.fi sivuilla olevasta Soininen-kiinteistön omilta kotisivuilta. Kodinkoneiden ja kodin viihde-elektroniikan ym. sähkölaitteiden käytöstä syntyvällä hukkalämmöllä on merkitystä osana asunnon sisätilan lämmitystä. Jääkaappi-pakastimen sähkön kulutus kasvaa laitteen taitamattoman käytön seurauksena. Älä pidä kumpaakaan laitteen osaa jatkuvasti täpötäynnä. Sulata pakastimeen kertyvä jää riittävän usein. 12 13
Kiinteät valaisimet Asunnon tuuletusohje Asuntojen ja koko kiinteistön useimmat valaisimet ovat vähän energiaa kuluttavia ja pitkäikäisiä led-valaisimia. Poikkeuksena ovat asunnoissa keittiön työtasojen ja peilikaapin valaisimet. Ne ovat loistevalaisimia. Saunassa on 46 W halogeenilamppu. Ulko- ja varastotiloissa olevat valaisimet ovat myös led-valaisimia. Tontin pylväsvalaisimet ovat ns. monimetallilamppuja. (liitteenä valaisinluettelo) Loistevalaisimien, saunan valaisimen, porrastilan seinävalaisimen (led) ja takapihan/terassin valaisimien (led) lampun vaihto kuuluu asukkaan vastuulle. Niissä on irrotettavat lamput. Muiden led-valaisimien vaihdosta vastaa kiinteistönomistaja. Takapihan/terassin valon kytkin on olohuoneen seinällä olevista kytkimistä alimmainen. Asunnon tuulettaminen mihin vuodenaikaan tahansa on passiivitalossakin samalla tavalla luvallista ja mahdollista kuin perinteisissä taloissa. Energiatalouden ja omien asumiskustannusten kannalta tehokkaimmin tuuletus tapahtuu nopealla läpivedolla. Ilmanvaihdon tehtävä on ylläpitää asunnossa hyvä sisäilma kaikissa olosuhteissa. Ikkunoissa on sälekaihtimet kesän hellepäiviä varten. Ne tulee sulkea tai himmentää ainakin talon eteläikkunoissa aamupäivällä. Pitkän hellejakson ajalle on ajateltavissa tilanne, että ulkoilman ollessa sisäilmaa viileämpää, pidetään terassin ja parvekkeiden ovia sekä ikkunoita avoinna, jotta ilma vaihtuu asunnossa. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka LTO-laitteessa on ns. ohitusautomatiikka yö-viilennystä varten. Esineiden kiinnittäminen seiniin Talon rakenteiden tiiveydellä on aivan ratkaiseva merkitys asunnon energiataloudessa. MITÄÄN ULKOSEINIEN LÄPIVIENTEJÄ EI SAA TEHDÄ! Seiniin kiinnityksissä saa käyttää vain lyhyitä ruuveja tms. (max pituus 50 mm). Talon passiivitalo-ominaisuus tuhoutuu, jos koko talon kiertävä tiivis rakennekerros puhkaistaan. Ulkoseinän rakenne asunnosta ulospäin on: kipsilevy (13 mm), eristevilla (100 mm) 60 cm tolppavälein puurunkoinen, höyrynsukumuovi ilmatiivis! (0,2 mm), vanerilevy (9 mm), eristevilla (225 mm) puurunko, tuulensuojakipsilevy (9 mm), eristevilla tuulensuojalla (70 mm), ristikoolaus ja tuuletusrako (2x28mm), puujulkisivu (28 mm). Huoneistojen välinen seinä on taloissa 4D ja 5E betonirakenteinen ja muissa taloissa: 2 x kipsilevy (13 mm), eristevilla (100 mm) puurunko, ilmarako, eristevilla (100 mm) puurunko, 2 x kipsilevy (13 mm). Asunnon pintamateriaalien hoito-ohje Esineitä seinään kiinnitettäessä on kipsilevyissä käytettävä erityisiä kipsilevykiinnikkeitä: kevytmetalliruuviholkkeja, erilaisia muovisia tai metallisia levyn taakse avautuvia ankkuriruuveja. Niitä löytyy kaikista rautakaupoista. Kysy sieltä neuvoa! Raskaimpia kiinnityksiä (esim. seinäkello) varten pitää selvittää seinästä runkotolpan paikka. Sitä varten on syytä ottaa yhteyttä isännöitsijään! Vaatehuoneessa (VH) 3 4h+k+s asuntojen yläkerrassa on valmiina Sovella järjestelmän mukaiset kiinnityskiskot ja hyllyt. Voit täydentää varustusta useimmista rautakaupoista saatavilla Sovella-tuotteilla (www.sovella.fi/home). MUITA KIIN- NITYKSIÄ SEINÄÄN EI SAA TEHDÄ! Seinän rakenne ei sitä kestä. Tupakointi Asumisoikeussopimuksessa on sovittu, että tupakointi asunnon sisällä ei ole sallittua. Asunnon ulkopuolella ei tupakoinnille ole rajoituksia. On kohteliasta ottaa lähiympäristö huomioon niin, että tupakansavu ei esim. takapihalla häiritse naapureita. Kotivakuutus Kotivakuutus on halpa turva valitettavan usein tapahtuviin ongelmatilanteisiin. Se korvaa esim. asunnon palo- tai vesivahingon tapahtuessa asukkaan irtaimistolle tapahtuneet vahingot ja ylimääräiset asumiskulut, jos joutuu asumaan toisaalla remontin ajan. Katso http://www.vaso.fi/vihreakortti mahdollisista kotivakuutuksiin liittyvistä eduista. Mikäli käy ilmi, että asunnossa on tupakoitu, tulee Vaso mahdollisen poismuuton jälkeen laskuttamaan asukkaalta täysimääräisenä tupakoinnin aiheuttaman asunnon lisäremontin kustannukset, sisältäen mm. ionisoinnin. Kiinteistönomistajan kiinteistölle ottama kiinteistön täysarvovakuutus korvaa vain kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Asunnon pintamateriaalit pysyvät siisteinä ja kunnossa määrävälein tehtävällä normaalilla siivouksella. Käytä naarmuttamattomia yleispesuaineita ja siivousvälineitä. Älä käytä vettä runsaasti hoitaessasi laminaattilattioita, pyyhi vesipisarat ja lätäköt välittömästi keittiön lattialta, laminaatti on hyvin arka vedelle! Useimmat asumiseen liittyvät vesivahingot tapahtuvat keittiössä: tarkkaile astianpesukoneen ja kylmälaitteiden lattian seutua, jo pienikin tihkunut vesimäärä on merkki ongelmasta tarkkaile tiskipöydän alla olevaa astianpesukoneen vesi- ja viemäriliitosta sekä tiskipöydän vesilukkoa ilmoita vesivuodoista, tippuvista hanoista ja vuotavista wc-pytyistä välittömästi kiinteistönhoitajalle Tyyppiä 2h+k+s olevissa asunnoissa on keittiön alakaappien nurkassa, lieden vieressä, jalkalistassa n. 1 cm halkaisijaltaan oleva muoviputken pää. Se ei liity passiivitalorakenteisiin, vaan normaaliin rakentamiseen. Putki on nestevuodon ilmaisin, jos nurkassa olevassa hormissa tapahtuu vuoto. Vuodon sattuessa siitä tulee tietysti ilmoittaa kiireesti kiinteistönhuoltoon. 14 15
Liite 16 Liite 17
Liite Liite 18 19
20 Painettu 100% kierrätyskuidusta valmistetulle Cyclus-paperille.