PÄIHDELÄÄKETIEDE / ALKOHOLISAIRAUDET RUORA2017 Johdanto: Päihteet/Alkoholi ja terveys Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto hannu.alho@helsinki.fi Päihdelääketieteen kurssi, 13.12.2017
Päihdelääketieteen seminaari 13.12.2017, klo 09-16 0900-0945 Johdantoluento, Alkoholi ja terveys, prof. Hannu Alho 0945-1030 Alkoholi ja suun terveys, Johanna Uittamo 1030-1045 Tauko 1045-1145 Alkoholi ja ruoansulatuskanava, H Alho 1145-1200 Keskustelua aamupäivän teemoista, H Alho 1200-1300 Lounastauko 1300-1345 Alkoholiriippuvuuden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, H Alho 1345-1415 Alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä, H Alho 1415-1430 Tauko 1430-1500 Interaktiivinen opetusvideo, miten tunnistan alkoholiriippuvuuden, oppimistehtävä mukana, H Alho 1500-1530 Suomen A-kiltojen liitto ja AA Nimettömät alkoholistit ja esittäytyvät, H Alho 1530-1600 Keskustelua, kysymyksiä, H Alho
Sidonnaisuudet 2015-2017 Päätoimi Emr. Professori, Helsingin yliopisto, Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö, Kliininen laitos Sivutoimet Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Ylilääkäri, HUS, alkoholisairauksien poliklinikka, gastroenterologia Luottamustoimet terveydenhuollon alalla International Society of Addicction Medicine, President Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa A-klinikkasäätiön valtuuskunta VAMP, valtakunnallinen mini-interventioprojekti, ohjaustyöryhmä Muut sidonnaisuudet Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Profession Oy, Schering-Plough, Reckitt Benckiser Plc, Oy Lundbeck Ab, MSD) Advisory Board, jäsen, Oy Lundbeck Ab, Appliedstrategies Ltd
Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis, Nutt et al., Lancet. 2010 Nov 6;376(9752):1558-65
Drugs in Finland http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-295-9
Huumetilanne Suomessa (Huumetilanne Suomessa 2014 THL; EMCDDA raportti 1/2015) Vuoden 2014 THL väestökyselyn mukaan 15-69 vuotiaassa väestössä 19 % ilmoitti joskus kokeilleensa jotain huumetta 17 % ilmoitti joskus kokeilleensa kannabista Naisista 13 %, miehistä 20 % Kokeilut painottuvat 25-34 vuotiaiden ikäluokkaan (merkittävä muutos, 3 x) 4 % ilmoitti kokeilleensa kannabista viimeisen kuukauden aikana (lasketaan säännölliseksi käyttäjäksi) 25-34 vuotiaissa 3 % Joskus elämänsä aikana kokeillut Amfetamiineja 2,1 %, ekstaasia 1,7 %, kokaiinia 1,7 % ja opiaattteja 1 % 25-34 vuotiaiden ikäluokassa amfe 6,4 % ekst. 5,9 %, koka 4,3 % ja opi 3 % Aikaisempaan verrattuna merkittävää muutos ainoastaan kannabiksen käytön lisääntyminen ikäluokassa 25-34 vuotiaat Muutos PDU:ssa
Huumeiden ongelmakäyttäjät, PDU Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012, Ollgren, Forsell, Alho et al. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 79 (2014):5 Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan tässä amfetamiineihin tai opioideihin liitettyä viranomaismerkintää vuonna 2012. Viranomaismerkintä on tullut sairaalahoidosta, C-hepatiittitartunnasta, liikennejuopumuksesta, käyttörikoksesta tai kyseisten aineiden hallussapidosta. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttöä selvittäviä rekisteritutkimuksia on tehty Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Edellinen vastaava tutkimus on tehty vuoden 2005 tiedoilla. Tuolloin ongelmakäyttäjiä arvioitiin olevan 14 500 19 000. Rekisterikäytännöt ovat muuttuneet, joten 2012 tuloksia ei voi suoraan verrata aiempiin arvioihin. Suomessa vuonna 2012 ongelmakäyttäjiä arvioitiin olevan 18 000 - -30 000 Amfetamiinien ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 11 000 18 000 ja opioidien ongelmakäyttäjien määräksi 13 000 15 000 henkilöä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että opiaattien ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut Suomessa.
Ollgren et al, Yhteiskuntapolitiikka79(2014):5 Amphetamine and Opiate PDUs in Finland ( PDUs 1997 1998 1999 2001 2002 2005 2012 Whole country 9 400 14 700 11 500 16 400 11 100 14 000 13 700 17 500 13 700 17 500 14 500 19000 18 000 30 000 Opioids 1 500 3 300 1 800 2 700 2 500 3 300 3 900 4 900 4 200 5 900 3 700 4 900 13 000-15 000 Amphetamines 6 800 11 600 7 600 13 000 8 300 12 400 10 100 15 400 10 900 18 500 12 000 22 000 11 000 18 000 Helsinki 4 100 5 400 4 900 5 400 5 300 7 800 5 100 8 200 5600 10 300 Opioids 1 800 2 700 2 000 3 200 1 300 2 400 3500 4200 Amphetamines 3 200 6 900 3 300 6000 4 000 6 000 3700 5 900 15.11.14 KS 8
Street drug users, last month usage of any drug(s) Alho et al., submitted 2017
Street drug users, last month usage of opiates Alho et al., submitted 2017
Drugs in Scandinavia Finland Denmark Norway Sweden Population, mill. 5,4 5,5 5,1 9,5 Most common drug (LTP) Cannabis* 18,4 Cannabis** 36 Cannabis** 24 Cannabis** 14 PDUs / 1000 6,2*** 9,1** 10**** 4,9** Most common PDU Buprenorphine Amphetamine Heroin** Methadone Heroin** Heroin** * THL 2014 ** EMCDDA *** Ollggern et al 2014 ****Amundsen et al 2010 Alho et al 2013
Overdoses; the Nordics (2012)
SALES OF SELECTED PG-OPIOIDS IN FINLAND 2000-2012 (/1000 INHAB/DAY) 12 10 Tramadol Dextropropoxyphene Oxycodone Codeine, combinations Fentanyl 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 13
Huumeiden käyttöön liittyviä terveyshaittoja Somaattiset ja psyykkiset haitat yleisempiä pistohuumeiden käyttäjillä Infektiot: HIV, hepatiitti (C), pistoskohtainfektiot, endokardiitti, sepsis, nekroosit/kuoliot Muita kroonisia terveyshaittoja: Kannabis ja opiaatit: poltettuna heikentynyt hengitysfunktio, suun kuivuminen, hammasvaurioita; ummetus, psykoosit, depressio Stimulantit: sydänkomplikaatioita, vaskuliittejä, rabdomyolyysiä, nenärustotuhoa, immuunijärjestelmä? GBH: ei näyttöä Liuottimet: hermostovauriot Bentsot/kipulääkkeet: masentuneisuutta, GI ongelmia
Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisyssä on tavoitteena harventaa pistoksia vähentää välineiden yhteiskäyttöä pienentää huumeiden käyttöön liittyvien sairauksien, kuten HIV:n ja tarttuvien maksatulehdusten (A-, B- ja C-hepatiitti), ilmaantuvuutta pienentää kuolleisuutta. Yleisimmät keinot ovat puhtaiden pistosvälineiden ilmaisjakelu tai vaihto käytettyihin ja A- ja B-hepatiitti-rokotukset. Terveysneuvontapisteet hoitavat myös vammoja, motivoivat hoitoon, antavat ehkäisyneuvontaa ja sosiaalista tukea.
Uudet HIV-tapaukset Suomessa 1997 2011 (Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL) Yhteensä Suonensisäinen käyttö 210 180 138 193 188 178 187 177 150 146 142 130 129 130 126 148 120 81 90 60 72 85 55 50 30 0 24 22 20 10 16 10 12 7 13 8 9 1 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 10.12.2012 16
Terveysneuvonnan vaikutukset HIV 100 5 000 000 80 HIV Vaihtomäärä 4 000 000 HIV infektioita (kpl) 60 40 3 000 000 2 000 000 Vaihdetut ruiskut 20 1 000 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS
Terveysneuvonnan vaikutukset HCV 2 000 1 600 HCV Vaihtomäärä 5 000 000 4 000 000 HCV infektioita (kpl) 1 200 800 3 000 000 2 000 000 Vaihdetut ruiskut 400 1 000 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS
100 HCV:n esiintyvyy s HCV-vasta-ainepositiivisia (%) 75 50 25 0 Ruiskuhuumeet Vangit Seksityöntekijät Maahan- Miesten Raskaana olevat Verenluovuttajat 2 muuttajat väinen seksi naiset 1998-2014 1999 2013 2012 2010 1985-2010 2007-2013 1 2006 1 Joukamaa 2010 2 SPR Veripalvelu C -hepatiitin seuranta / Henrikki Brummer- 24
IV use in years and HCV testing results from 2012 (%) % 80 70 60 50 40 30 Testattu, positiivinen tulos Testattu, negatiivinen tulos Ei koskaan testattu Ei tiedossa 20 10 0 Alle 3 vuotta (lkm = 123) 3-4 vuotta (lkm = 149) 5-7 vuotta (lkm = 210) 8-10 vuotta (lkm = 239) Yli 10 vuotta (lkm = 912) Pistämisen laskennallinen kesto 26.8.2013 20
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 819 388 06 07 788 377 08 745 397 09 684 366 10 754 391 11 726 426 2012 784 391 Hepatiitti-C Suomessa TTR, n =24172 2000 1500 Naiset Miehet 1000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
HCV Treatment as Preven/ on in Europe: Model Projec/ ons and Impact of Current and Scale-up Treatment Rates 50 / 1000 9
Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1965 2016, litraa Lähde: Alkoholijuomien kulutus. SVT. THL; Valvira. 5.12.2017 23
Alkoholijuomien tilastoidun kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina 1960 2016 Lähde: Alkoholijuomien kulutus. SVT. THL; Valvira. 5.12.2017 24
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus 100 %:n alkoholina Pohjoismaissa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960 2016, litraa Lähteet: THL; CAN; Norwegian Institute of Public Health, Statistics Denmark 5.12.2017 25
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus ja alkoholin käyttöön liittyviä haittoja 1969 2016 Lähteet: Alkoholijuomien kulutus. SVT. THL; Valvira; Terveydenhuollon laitoshoito. SVT. THL; Kuolemansyyt. SVT. Tilastokeskus; Rikos- ja pakkokeinotilasto. SVT. Tilastokeskus. 5.12.2017 26
Päihdesairauksien hoitojaksot ikäryhmittäin terveydenhuollon vuodeosastoilla 2016, prosenttiosuudet Ikäryhmä Alkoholi Uni- ja rauhoittavat lääkkeet Huumausaineet Lääkeainemyrkytykset Yhteensä -14 1,1 2,5 4,1 5,0 1,7 15 19 1,2 6,2 4,9 10,1 2,9 20 24 1,6 18,6 8,4 12,1 4,6 25 44 19,9 60,7 33,4 35,2 25,9 45 64 54,8 8,2 24,5 27,2 46,5 65 21,3 3,8 24,7 10,4 18,4 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % N 21 756 2 661 368 3 627 28 412 Miehiä 78,4 71,0 53,3 41,2 72,6 Lähteet: Perusterveydenhuolto. THL; Erikoissairaanhoito. SVT. THL. 5.12.2017 27
Alkoholin käyttöön liittyvät kuolemat 2000 2015 Lähde: Kuolemansyyt. SVT. Tilastokeskus; THL. 5.12.2017 28
Lisätietoja Päihdetilastollinen vuosikirja 2017. SVT Sosiaaliturva. THL. Verkkoversio (ilmainen): http://www.thl.fi/paihdetilastollinenvuosikirja Tilastokeskus: http://www.stat.fi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): http://www.valvira.fi 5.12.2017 29