Rakennusten sisäilmaongelmat ja työkaluja niiden ratkaisemiseksi Prof Heidi Salonen, Rakennustekniikan laitos, Aalto-yliopisto 1
10.10.20 Esittäjän nimi 3 17
Vuoden 1974 energiakriisin jälkeen Suomessa v. 1978..
Nykypäivää Suomessa Rakennuslehti 5.5.2017 MTV 27.4.2017 Rakennuslehti 14.2.2017 10/10/20 17 Rakennuslehti 21.8.2017
10/10/20 17
Helsingin sanomat 9.10.2016 10.10.20 17 7
YLEISET SISÄILMAN LAATUUN VAIKUTTAVAT FYSIKAALISET, KAASUMAISET JA HIUKKASMAISET TEKIJÄT FYSIKAALISET TEKIJÄT Ilman liike Ilman kosteus KAASUT/KAASUMAISET EPÄPUHTAUDET Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCyhdisteet) Hiilimonoksidi Hiilidioksidi HIUKKASET/ HIUKKASMAISET EPÄPUHTAUDET Huonepöly (sisältäen ihmisten ja eläinten hilseen) Lämpötila Säteily (radon) Hyvin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VVOCs) (esim. Formaldehydi) Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOCs) (esim. ftalaatti) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Rikkidioksidi Typpidioksidi Otsoni Ammoniakki Liikenteen ja muiden ulkoilmalähteiden (teollisuus) hiukkaspäästöt, esim. ultrapienet hiukkaset Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Kuidut (asbestikuidut, teolliset mineraalikuidut) Tupakansavun hiukkasmaiset epäpuhtaudet Työterveyslaitos / 10.10.2017 8
Sisäilmaongelmat ovat yleisiä u Esim. Toimistotyöntekijöistä kokee jatkuvaa haittaa työpaikan ukuivasta ilmasta 35 % utunkkaisesta ilmasta 34 % upölystä tai liasta 25 % uvedosta 22 % u Viikoittain sisäilmaan liittyvää nenä-ärsytystä valittaa 20 %, silmien oireilua 17 %, poikkeavaa väsymystä 16 % ja kurkun oireilua 14 % toimistotyöntekijöistä
u Ongelmat ovat usein monitahoisia u Ratkaiseminen vaatii yhteistyötä u Ongelmien aiheuttajia mm: u Kosteus- ja homevauriot u Ilmanvaihdon riittämättömyys u Liian lämmin tai kylmä huonelämpötila u Materiaalipäästöt (hajut, kemialliset epäpuhtaudet, MMVF) u Kuiva sisäilma u Pöly ja lika (puutteellinen siivous) u Ulkoa tulevat epäpuhtaudet u Huono akustiikka u Riittämätön valaistus 10
Sisäilmaongelman havaitseminen ja korjausprosessin käynnistäminen 10.10.20 17 11
Laki velvoittaa ja ohjaa Terveydensuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763 Työturvallisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008 10.10.20 17
Toimintamallin peruslähtökohdat Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden luominen Vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tilojen käyttäjiä osallistava työote Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu 10.10.20 17
Sisäilmaongelman selvittäminen Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmointi ja ilmanvaihdon toimivuuden testaus Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset
Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset: urakennuksen tutkiminen ja mahdollisten epäpuhtauslähteiden selvittäminen (rakennustekninen selvitys, tarvittaessa mittauksia) uilmanvaihdon tarkempi selvitys ufysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen uolosuhde- ja oirekyselyt (oireiden yleisyys, laatu, ja esiintyminen), Sisäilmastokysely paljon käytetty Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä
Sisäilmamittausten ja analyysien tarkoitus u Sisäilmamittaukset ja analyysit ovat osa sisäilmaongelmien selvittelyä u Tarkoituksena on tunnistaa ja paikallistaa lähteitä ja/tai auttaa altistuksen arvioinnissa
Sisäilmamittausten luotettavuus u Mittausmenetelmästä täytyy olla riittävästi kokemusta u Tutkimustuloksille täytyy olla vertailuaineistoa eri ympäristöissä u Tutkimusmenetelmän luotettavuutta lisää, että sitä on testattu laajalti tieteellisessä yhteisössä. u Tulokset on osattava tulkita oikein (asiantuntemus!!) u Mittausmenetelmän määritysrajat ja mittausepävarmuudet on määritetty u Häiritsevät/sekoittavat tekijät on tunnistettu ja ne osataan hallita mittaustilanteessa ja tulosten 18 tulkinnassa
Sisäilman viitearvojen merkitys ongelmien tunnistamisessa u Sisäilman viitearvoja voidaan hyödyntää mahdollisen epätavanomaisen sisäilmalähteen sekä lisäselvitystarpeen arvioimisessa. 19
Mikrobien aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa
Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen u Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin Rakennustekninen arviointi sisältää: Riskirakenteiden tunnistamisen Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin Kosteuslähteiden tunnistamisen Epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin u Käytetään tarvittaessa mikrobipitoisuuksien ja lajiston määrittämistä ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä
Rakenne on riskirakenne jos: urakennetta ei ole suunniteltu/ toteutettu kosteusteknisesti toimivaksi urakenne altis vaurioitumaan jo rakennusvaiheessa urakenteessa käytetty materiaaleja, jotka ovat sisäilman epäpuhtauslähteitä urakenteen tekninen käyttöikä umpeutunut Voivat heikentää sisäilman laatua
Mikrobipitoisuuksien ja -lajiston määrittäminen materiaali-, pinta- ja ilmanäytteistä u Pyritään tunnistamaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa u Selvitetään kosteusvauriosta johtuva mahdollinen mikrobilähde. u Huom! Myös kuivunut kasvusto voi olla haitallista!
Ilmanäytteiden käyttö ja tulosten tulkinta u Ei ole ensisijainen menetelmä! u Otetaan silloin, jos rakennusteknisessä selvityksessä ei löydetä poikkeavia mikrobilähteitä, mutta tilojen käyttäjien oireilu viittaa poikkeavaan mikrobialtistumiseen. u Tulkinnassa on aina huomioitava sekä mikrobipitoisuus että mikrobilajisto.
Näytteenoton suunnittelussa ja tulosten tulkinnassa huomioitavaa Mikrobien erilaiset lähteet ja ilman mikrobipitoisuuteen vaikuttavat tekijät: u Ilmanvaihto, ikkunatuuletus u Ns. normaalilähteiden esiintyminen u Tilojen käyttäjien liikkuminen tilassa (pölyn irtoaminen ilmaan) u Biologisten ja homehtuneiden materiaalien käsittely tilassa u Vaurion sijainti rakennuksessa u Painesuhteet ja rakenteiden tiiveys u Tekijät, jotka vaikuttavat myös mikrobikasvuun (esim. materiaalin kosteus)
SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUS JA -LAJISTO 26
ASUNTOJEN NORMAALILÄHTEET (Lehtonen et al. 1994) Asuntojen normaalilähteet 10.10.20 17 27
Tulosten tulkinnassa huomioitavaa u Suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu u Saadaan helposti vääriä negatiivisia tuloksia (ilmavirtaukset, painesuhteiden vaihtelu, kuivunut kasvusto) tarvitaan useita näytteitä u Yksittäiset negatiiviset näytteet eivät poissulje epänormaalin lähteen olemassaoloa!!! u Muutama positiivinen näyte voi viitata epätavanomaiseen lähteeseen vaurion paikallistaminen u Kohonneet pitoisuudet ja/tai indikaattorilajisto viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen 10.10.20 17 28 10.10.2017 28
Home- ja normaalirakennuksen sisäilman sieni-itiöpitoisuuden erot Asunnot < 100 cfu/m 3 Koulut < 50 cfu/m 3 Toimistot < 50 cfu/m 3 Asunnot > 100 cfu/m 3 Koulut > 50 cfu/m 3 Toimistot > 50 cfu/m 3 10.10.20 17 29
Miten hometalon mikrobilajisto eroaa? Lajisto: Penicillium Cladosporium Aspergillus Hiivat Ihmisperäiset bakteerit + Lajisto: A. versicolor Fusarium Stachybotrys Trichoderma Ulocladium Phialophora Aktinomykeetit ym. 10.10.20 17 30
Mikrobien viitearvoista u Mikrobipitoisuuksille ei ole asetettu terveysperusteisia työsuojelullisia rajaarvoja Syy-yhteys homevaurioiden ja sairauksien välillä on epäselvä (aiheuttajia ja mekanismeja ei tunneta riittävästi) u Viitearvoja annettu tavanomaiselle ja epätavanomaiselle mikrobipitoisuudelle 31
Viitearvoehdotuksia homesienipitoisuuksille asunnoissa, toimistoissa ja kouluissa Asumisterveysohje (Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2003:1) Toimistotutkimus (Salonen et al. 2007) Koulututkimus (Meklin et al. 2007) Homeet 100-500 cfu/m 3 Kohonnut sieniitiöpitoisuus Jos lisäksi lajisto poikkeava, mikrobikasvuston esiintyminen rakenteissa todennäköistä > 500 cfu/m 3 Selvästi kohonnut pitoisuus, viittaa mikrobikasvustoon >15 cfu/m 3 Tavanomaista korkeampi pitoisuus Voi viitata sisäilman epätavanomaiseen Mikrobilähteeseen >50 cfu/m 3 Selvästi kohonnut pitoisuus Viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen (mikrobikasvuston esiintyminen rakenteissa todennäköistä) Vaurioton rakennus: -Enintään muutaman näytteen homesienipitoisuus yli 50 cfu/m 3 - Näytteiden pitoisuuksien mediaani alle 12 cfu/m 3 -Useita "nolla" tuloksia Viittaa homevaurioon: - Useiden näytteiden homesienipitoisuus 50-200 cfu/m 3 - Näytteiden pitoisuuksien mediaani yli 20 cfu/m 3 - Harvoja "nolla" tuloksia 32
Asumisterveysasetus 2015 10.10.20 17 33
10.10.20 17 34
QPCR-menetelmä u Yhtenäisiä tulkintaohjeita saaduille tuloksille ei ole vielä olemassa. u qpcr-tulosten tulkinta vaatii opettelua u qpcr:n ero viljelyyn: *qpcr mittaa tiettyjen DNA-jaksojen määrää näytteessä, eikä huomioi onko onko DNA peräisin kuolleista vai elävistä soluista, vai kenties solujen osasista *Viljely mittaa niiden mikrobien määrää, jotka pystyvät kasvamaan käytetyissä olosuhteissa. 35
Mikrobimittaukset eivät yksin riitä!! Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta, jossa selvitetään sisäilman laatua, terveyshaitan esiintymistä ja altistumisen todennäköisyyttä Tärkeitä huomioitavia asioita: Rakennuksen tekniset tiedot ja historia Käyttäjien ja isännöitsijän haastattelut Rakennuksen tekniset tutkimukset, muut tarkastukset Olosuhdemittaukset Oireselvitykset Tulosten yhteenveto, tulkinta ja raportointi Toimenpidesuositusten täytyy perustua aina kokonaisuuteen! 36
Toksisuusmittaukset u Näytteen yleistä toksisuutta voidaan testata esim. soluviljelmässä u Vastaus ei kerro, mikä näytteen osa aiheuttaa toksisuuden u Toksisuutta testeissä voivat aiheuttaa toksiinien lisäksi esim. ulkoilman saasteet, pakokaasut, palamistuotteet, monet talouskemikaalit jne. u TOXTEST-projekti: Itä-Suomen yliopisto, THL, TTL, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto 10.10.20 17 37 10.10.2017 37
Homekoiran käyttö mikrobivaurioiden paikallistamisessa u Ei suositella ensisijaiseksi menetelmäksi kosteus- ja homevaurioiden tutkimisessa. u Kosteus- ja hometalkoot toimenpideohjelma on julkaissut ohjeen homekoirien käytöstä kosteusja homevaurioiden selvittämisessä. u Ei ole olemassa virallista testausjärjestelmää, jolla ohjaajien ja koirien toiminnan taso voitaisiin varmistaa. u Koiran työskentelytapa on aina koira- ja ohjaajakohtainen. u Koiran ilmaisuja arvioitaessa tulee huomioida aistinvaraisen ja rakenteita rikkomattoman Esittäjän nimi menetelmän rajoitukset ja epävarmuustekijät. 10.10.20 38 17
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja formaldehydin aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ja formaldehydi VOC=orgaaninen yhdiste, jonka höyrynpaine on 20 C:n lämpötilassa vähintään 0.01 kpa CH 2 O=aldehydeihin kuuluva erittäin haihtuva orgaaninen yhdiste u Sisäilmasta on tunnistettu yli 900 erilaista haihtuvaa orgaanista yhdistettä u Emittoituu sisäilmaan esim. rakennusmateriaaleista, kalusteista, toimistolaitteista ja siivousaineista 40
Viitearvoja, Asumisterveysasetus 2015 u Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 μg/m³. u Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 μg/m³. / 10.10.2017 41
u Sisäilman formaldehydipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 50 μg/m³ ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää 100 μg/m³. u Formaldehydin hajukynnys on noin 35 μg/m³. u Tutkimusten mukaan formaldehydi voi aiheuttaa ärsytysoireita herkillä henkilöillä jo hyvin pienissä pitoisuuksissa (5-10 μg/m³. / 10.10.2017 42
Yleisimpien VOC:ien ja formaldehydin ärsyttävyys
Ärsyttävyyden arviointi u Perustuu yhdisteiden ärsyttävyyttä, "ärsytyspotentiaalia" kuvaaviin RD50 arvoihin u RD50 arvo = Aineen ilmapitoisuus, joka vähentää (hiirien) hengitystaajuuden puoleen. u RD50 arvoja löytyy kirjallisuudesta tai ne voidaan laskennallisesti määrittää 44
Taulukko 1. Formaldehydi ja ärsyttävimmät VOCyhdisteet VOC Keskiarvo Maksimi RD50 µg/m 3 [ppm] OEL= 0.03 x RD50 µg/m 3 [ppm] RIL= 1/40x OEL = RD50/1333 µg/m 3 [ppm] a Ärsytyksen todennäköisyys eli ärsytysindeksi (maximum recommended threshold = expected concentration/ril) b Formaldehydi CAS: 50-00-0 11 44 5000 1) 150 [4] 1) [0.1] 4 [0.003] 2.8* 11** 2-Fenoksietanoli CAS: 122-99-6 1.6 80 34000 c) [6 ] c ) 1020 [0.2] 26 [0.005] 0.06* 3.1** 2-(2-butoksietoksi)etanoli CAS: 112-34-5 1.5 56 114000 c ) [ 17] c ) 3420 [0.5] 86 [0.01] 0.02* 0.7** heksaanihappo CAS: 142-62-1 5.5 440 149500 c) [ 31] c ) 4485 [0.9] 112 [0.02] 0.05* 3.9** 2-etyyli-1-heksanoli CAS: 104-76-7 0.9 12 233800 2) [ 44] c ) 7014 [1.3] 175 [0.03] 0.005* 0.07** 2-(2-etoksietoksi)etanoli CAS: 111-90-0 7.7 600 440000 c) [79 ] c ) 13200 [2.4] 330 [0.06] 0.02* 1.8** 1,2-propaanidioli CAS: 57-55-6 7.0 280 253000 c) [80] c ) 7590 [2.4] 190 [0.06] 0.04* 1.5** 45
Teollisten mineraalikuitujen aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa
Teolliset mineraalikuidut (MMVF) =epäorgaanisia kuituja joita valmistetaan useista eri raaka-aineista. u Eristevillakuidut u Lasikuidut u Keraamiset kuidut u Eristevillakuidut ja lasikuidut ovat kemialliselta olomuodoltaan lasimaisia, rakenne on amorfinen (eli kiteetön) u Mahdollisia mineraalikuitulähteitä toimistoissa lämmönja ääneneristemateriaalit sekä lasikuitutapetit 47
Teollisten mineraalikuitujen viitearvoista u Pintojen teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksille ei ole olemassa virallisia ohjearvoja u Suosituksia antaneet Schneider ym. (2000), Kovanen ym. (2006) ja Salonen ym. (2009) u Teollisten mineraalikuitujen ilmapitoisuuksille on annettu virallisia ohjearvoja eri maissa 48
Teippinäytteen kerääminen ja analysointi stereomikroskoopilla 49
Pölynkoostumusnäytteen (minigripnäyte) kerääminen ja analysointi (elektronimikroskoopilla (SEM)) 50
SEM kuvaa 51
Teolliset mineraalikuidut uvoivat olla rakennusaikaista tai peruskorjausaikaista pölyä usaattaa vapautua kuitumateriaalista eroosion vaikutuksesta tai huoltotoimenpiteiden yhteydessä Merkittäviä lähteitä toimistotyöympäristössä: u tuloilmakanavistojen äänen/lämmöneristemateriaalit u pinnoiltaan rikkonaiset tai kanttaamattomat ääneneristyslevyt 52
u Siivoustiheys vaikuttaa merkittävästi kertymään huonepinnoilla. u Asumisterveysasetus 2015, Schneider 2001, Kovanen 2006, Salonen 2009: u Ohjearvo 2 viikon kuitukertymälle 0.2 MMVF/cm 2. u Ohjearvon ylitys merkitsee tarvetta lisätä siivoustiheyttä ja parantaa siivousmenetelmiä. u Mikäli epäilys esim. pinnoittamattomista tai pinnoiltaan rikkonaisista äänen- tai lämmöneristeistä, täytyy eristeet korjata tai poistaa. 53
TYÖKALUJA JA OHJEISTUSTA SISÄILMASTO- ONGELMIEN RATKAISEMISEEN
Asumisterveysasetus 2015 u Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi u STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista u Asetus astui voimaan 15.05.2015 10.10.20 17 55
Asumisterveysohje (STM 2003) ja Asumisterveysopas (YTL 2009) u Ohjeessa kuvataan tutkimusmenetelmät ja niiden tulkinta opas laajempi! 10.10.20 17
Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym. 2014) Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. Oppaassa on tietoa ongelmien ratkaisuprosessista ja siihen liittyvistä toimintamalleista, erityisesti toimisto-, koulu- ja sairaalaympäristöissä. Oppaassa on kuvattu ratkaisuprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät selvitys- ja tutkimustarpeet
Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Salonen ym. 2011
www.hometalkoot.fi www.ttl.fi 10.10.20 Esittäjän nimi 59 17
KIRJALLISUUTTA JA OHJEITA SISÄILMASTO-ONGELMIEN RATKAISEMISEEN u Asumisterveysasetus. 2015. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2015. Saatavilla: http://stm.fi/documents/1271139/1408010/asumisterveysasetus/ u Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003. u Asumisterveysopas. 2. korjattu painos. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti. Pori 2008. u Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006 ja 2008. u Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, ym. Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti. Työterveyslaitos 2010. u Lappalainen S, ym. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Suomen Kuntaliitto 2010. u Meklin T. ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007. u Opetushallitus. 2008. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Toim. Vesa Asikainen ja Susanna Peltola. Vammalan kirjapaino, Vammala 2008. u Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S, Holopainen R, Pietarinen, V-M, Palomäki E, Karvala K, Tuomi T, Reijula K. Kosteus- ja homevauriot. Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos 2014. ISBN 978-952-261-471-1 u Salonen H, Lappalainen S, Lahtinen M ym. Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitos. 2011 u Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. u Työterveyslaitos. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/documents/homeettomaksi%20s iivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf u Työterveyslaitos. Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/documents/ttl_tilaajaohje_8_lores.pdf
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ SISÄILMASTO-ONGELMIEN SELVITTÄMISEKSI u Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/ymparistoterveys u Työsuojeluhallinto: http://www.tyosuojelu.fi/homekosteusvauriot u Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/sisaymparisto u Työturvallisuuskeskus: http://www.ttk.fi/tyosuojelu_tyopaikalla/biologiset_tekijat u Sisäilmayhdistys: http://www.sisailmayhdistys.fi u Hengitysliitto Heli ry: http://www.heli.fi