TEKSTI // FRANK SEBASTIAN HANSEN PIKKU NIKSIT TALTIOIVAT LÄSNÄOLON Läsnäolon tunne ihmisten välillä syntyy ja häviää hetkessä. Niinpä sen taltioiminen on kuvaajalle haastavaa mutta onnistuessaan sitäkin palkitsevampaa. Suunnittelu ja yksinkertaiset niksit auttavat nappaamaan kuvia, joista välittyy läsnäolo. Kerromme nyt, kuinka suotuisan hetken saa talteen studiossa mutta myös sen ulkopuolella. 54 Digikuva 2016
PIILOSSA Veljekset kuvattiin lahon kannon sisällä. Läsnäolo välittyy poikien katseesta ja yhtäaikaisesta hymystä, joka tuo esiin heidän luontevan suhteensa. Mette Lyck Digikuva 2016 55
Hellä kosketus, hymy tai suukko tällaiset läsnäolon ja läheisyyden eleet kestävät usein vain muutaman sekunnin ja syntyvät yllättäen. Valokuvaajalle sellaisen ohikiitävän herkän hetken ikuistaminen on nautinnollista, sillä kameraan tarttuu usein kuva, joka kestää ajan hammasta. Henkilökohtaisten hetkien taltioiminen on paitsi hauskaa niin samalla haastavaa. Julkisilla paikoilla tarvitaan vielä eri keinoja kuin studiossa, jossa ihmisten läheiset hetket pitää taltioida tilaustöinä. Kamera kaulassa vilkkaassa kaupungissa kulkiessaan huomaa pian, että joka puolella muodostuu hetkiä, joista välittyy läsnäolo ihmisten välillä. Katukuvaajana pärjääminen ja lämpimien tunteiden taltioiminen julkisessa tilassa vaatii paitsi valokuvaustekniikan osaamista niin myös avointa ja rohkeaa käytöstä. Kamera pitää uskaltaa kohdistaa ihmisiin kysymättä heiltä ensin lupaa. Luvan kysyttyään kuvaaja saa yleensä vain lavastettuja oloisia otoksia vailla aitoa läsnäoloa. Kuvaamisesta on hyvä kuitenkin kertoa tilanteen päätyttyä. Syvyysvaikutelmaan pyrittäessä on 35 mm:n laajakulma hyvä. Silloin täytyy mennä kohteen lähelle, eikä tuntemattomien osoittamista kameralla saa arkailla. Taittuvalla näytöllä kameraa voi käyttää niin, että kuvaustilanne näyttää kameran säätämiseltä vaikka todellisuudessa ihmisistä otetaan huomaamatta kuvia. Ihminen voi huomata heitä kuvatun huomaamatta, mutta tilanteen laukaisee usein ystävällinen katse, ele tai hymy. Harva suhtautuu kuvaamisen kaltaiseen huomioon torjuvasti, mutta jos joku ei pidä kuvaamisesta, kannattaa tätä kunnioittaa. Kun kuvaa paljon, silloin saa todennäköisemmin läsnäolon talteen. Keinona vaivihkaa kuvaaminen Isovanhempien ja lastenlasten välitön ja luonteva suhtautuminen toisiinsa luo upeita läsnäolon hetkiä. Niiden taltioiminen vaatii kuitenkin muutakin kuin satunnaisen näppäyksen. Salaisuutena on jäykän ja lavastetun tilanteen välttäminen. Ohessa oikealla lasta sylissään pitävä isoisä on ilmiselvästi ylpeä lapsenlapsestaan, mutta kuvaan ei silti ole tarttunut läsnäolon tuntua. Ihmisten rintamasuunta on kameraa kohti, ja lasta katsellaan hiukan yläviistosta. Katsoja havaitsee koko asetelman, ja syntyy tunne siitä, että kuvattavia on pyydetty poseeraamaan. Lapsen katsekontakti kuvaajaan vain korostaa sitä. SUUKKO AURINGOSSA Muutama minuutti odottelua ja viiden kuvan sarja riitti siihen, että valokuvaaja sai ikuistettua suutelevan parin Thessalonikin satamassa, Kreikassa. Näin läsnäolo vangitaan kadulla Läsnäolon ja läheisyyden hetkiä löytyy vaikkapa kahviloista, kävelykaduilta ja toriaukioilta. Läsnäoloa vangittaessa maltillinen teleobjektiivi on hyvä väline, jotta kohdetta voisi kuvata häiritsemättä kauempaa. Kamera kannattaa säätää niin, että automaattitarkennus kohdistuu kuvan keskelle, ja tarkentamisen täytyy onnistua hetkessä. Valitse sarjakuvaus niin, että voit ottaa monta kuvaa pitämällä laukaisinta pohjassa. Suukko tai halaus ei yleensä kestä kuin sekunnin. 56 Digikuva 2016
Pienet seikat ratkaisevat Läsnäoloa ei lisää vain kuvattavien katsekontakti vaan sekin, jos katsoja kokee näkymän luonnolliseksi. Tässä on kaksi esimerkkiä läsnäolon eri tallentumista. ONNISTUNUT Kuvaaja sai taltioitua 70 millin polttovälillä luonnollisen ja rakkaudentäyteisen hetken isoisän ja lapsen välillä. He eivät edes huomanneet kuvaamista. EI NIIN KOVIN ONNISTUNUT Isoisän ja lapsenlapsen kuva näyttää lavastetulta, sillä kuvakulma ja katsekontakti paljastavat katsojalle kuvaajan paikalla olemisen. Digikuva 2016 57
Edellisen aukeaman suurempi kuva lapsesta punaisine iltapalloineen on paljon toimivampi kokonaisuus. Siihen on saatu vangittua lapsen ja isovanhemman luonteva vuorovaikutus, mutta valokuvaaja ja siten myös katsoja näyttää olevan piilossa kuvattavilta, joten tilanne vaikuttaa luonnolliselta. Pohjoiskreikkalaisesta Thessalonikin kaupungista löytyi myös mielenkiintoinen aihe kahden rakastavaisen muodossa. Kuva on edellisellä aukeamalla. Kuva piti ottaa juuri sillä hetkellä, kun kyyhkyläiset sulkeutuivat suudelmaansa. Tausta oli tunnelmallinen auringonlaskuineen ja jyhkeine nostureineen. Kaiken tarpeellisen mahduttamiseksi sommitteluun käytettiin 35 millin laajakulmaa. Kuvaajan piti siksi seisoa lähellä pariskuntaa, joka istui keskellä satamaa. Paria ei haluttu häiritä, joten kuva sommiteltiin kameran näyttöä käyttäen. Siten saatiin napattua juuri toivottu kuva niin, ettei nuoripari edes huomannut, että heidän herkkä ja rakkaudentäyteinen hetkensä saatiin ikuistettua pysyvästi. Väentäyteisillä paikoilla voi olla kätevämpää käyttää pitkälle kantavaa teleobjektiivia, koska sillä pääsee ihmisten lähelle zoomia käyttämällä. Siten ei häiritse väkijoukosta niitä yhtä tai kahta, joita todellisuudessa halutaan kuvata. Rakastavaisten kuvaamisen ohella voi kokeilla myös ystävyyssuhteiden taltioimista. Puistoista löytyy usein kaveruksia, jotka jakavat yhteisen hetken. Seuraavalla aukeamalla oleva kuva hattupäisistä vanhuksista oli itse asiassa helppo napata. Ystävykset olivat täysin uppoutuneet keskusteluun jalkapallosta, eivätkä huomanneet koko kuvaamista. Hymyä koko kasvoilla Satunnaisesti syntyneen hetken kuvaaminen vaikkapa kadulla poikkeaa paljon siitä, kun läsnäoloa yritetään vangita suunnitellusti ryhmäkuvassa. Muotokuvaaja Mette Lyckilla on 20 vuoden kokemus läsnäolon tunteen luomisesta ryhmäkuviin. Hän kuvaa varsinkin rakastavaisia sekä vanhempia lapsineen tai sisaruksia. Hänelle hyvän ryhmäkuvan salaisuus on aidon ja välittömän läsnäolon tunteen taltioiminen. Se onnistuu muun muassa pyytämällä kuvattavia koskettamaan toisiaan tai katsomaan toisiaan silmiin. Kahden ihmisen katsoessa toisiaan silmiin tapahtuu usein jotain spontaania, ja silloin pitää olla valmiina kuvaamaan heti. Mette Lyckin kokemuksen mukaan katsekontakti luo läsnäoloa ja lähei- KAKSIN KAUPUNGILLA 70 millin polttoväli ja valovoima F5,6 auttavat pysymään kohteliaasti etäällä ja pitämään taustan terävänä. Kuva on otettu Lissabonin Praça do Comércio -aukiolla. 58 Digikuva 2016
Mette Lyck Mitä on läsnäolo? Läsnäolo tarkoittaa yksinkertaisimmillaan paikalla olemista. Laajemmin ajateltuna se kattaa myös ihmisen toisille osoittaman rakkauden tai myötätunnon. Valokuvista puhuttaessa läsnäolo tarkoittaa usein tunnelataukseltaan voimakasta kuvaa. Kuvassa voi olla vaikkapa rakastavaisten tai perheenjäsenten välisiä rakkaudenosoituksia. Valokuva on itsenäinen kertomus, joka herättää tunteita katselijassaan, joka tunnistaa tilanteesta läsnäolon. Psykologien mukaan läsnäolo ja läheisyys paljastuvat katseista hymyistä ja kosketuksista. Läsnäolon ja läheisyyden vaikutelma syntyy ihmisten ollessa alle 45 sentin päässä toisistaan, sillä sitä kutsutaan intiimiksi tilaksi. Tilan tarkka koko vaihtelee toki sen mukaan, mistä kulttuurista ihmiset ovat peräisin. Eteläisessä Euroopassa tervehditään puolituttujakin usein poskisuukoilla, jotka tuntuvat pohjoismaalaisista yleensä liian intiimeiltä. 1,2 metrin henkilökohtainen tilakin saattaa tuntua joskus pieneltä. SYLIN TURVASSA Lapsetkin pysyvät kuvatessa rauhallisina, kun vanhemmat käyttäytyvät niin. Runollisen pehmeä valo korostaa läsnäoloa. 0,45 m HENKILÖKOHTAINEN TILA 1,2 m SOSIAALINEN TILA 3,6 m JULKINEN TILA 7,6 m INTIIMI TILA Digikuva 2016 59
syyttä, joka tekee ryhmäkuvasta lämpimän ja henkilökohtaisen. Mette Lyck kuvaa ryhmäkuvia myös ulkona vaikkapa metsässä tai pellolla, ja hän saattaa ottaa vajaa satakin kuvaa. Hän yrittää kuvata aina vastavalossa niin, etteivät kontrastit ole liian jyrkkiä, ja kuvissa saa olla kirkkaasti valaistuja kohtia. Iho ja hiukset näyttävät parhailta vastavalossa, ja kasvojen pienet piirteet korostavat suotuisasti intiimiyden ja läsnäolon tarttumista ryhmäkuvaan. Lyck ei käytä samoista syystä koskaan ulkona salamaa, sillä se korostaa kontrastia ja syventää varjoja niin, ettei kuvasta välity enää toivottua läsnäoloa. Sen sijaan hän keventää tummia varjoja vaikkapa silmien alla erikseen Photoshopissa. Auringon paistaessa kirkkaasti hän pyytää avustajaa pitämään valkoista heijastinta kuvattavien edessä niin, että valo siroutuu ja pehmenee. Siten hän saa malleihinsa hiukan lisää läsnäolon tunnetta. HARMAAHAPSIEN JUTTUHETKI Läsnäolon tuntu välittyy upeasti puistonpenkillä jutustelevista vanhoista miehistä. Miehet ovat entisiä kalastajia Terceiran kaupungista Azoreilla, ja heidän pitkän keskustelunsa aiheeksi paljastui jalkapallo. Tauotkin voi hyödyntää Mette Lyckin työskennellessä studiossaan hän toimii täysin toimin. Silloin kuvattavat viipyvät kuvauspaikalla vähintäänkin tunnin. Sen kuluessa Lyck ottaa noin 30 kuvaa ja laatii kaksi tai kolme eri sommittelua. Hän ei halua ottaa liikaa kuvia, sillä läsnäolo ja mallin persoona pääsevät yleensä parhaiten esiin ensimmäisen viiden kymmenen sekunnin aikana. Sitten ihmiset uuvahtavat, ja heidän katseensa ei ole yhtä välitön. Kuvattavan käden tai hartian koskettaminen on myös usein kätevä keino, sillä se saa yleensä aikaan luottavaisen tunnelman. Lyhyt kosketus saa kuvattavan rentoutumaan, ja he tuntevat olevansa turvassa tavalla, joka saa kuvat näyttämään luonnollisilta. Studiossa voi käyttää myös etälaukaisinta, jolla mallin katseen saa vietyä pois kamerasta. Joskus Lyck laskee kuvattavien kanssa leikkiä luodakseen rennon tunnelman. Pikkuveljeltä voi vaikka kysyä, onko isosiskolla likaa nenässään. Nauru tuo mukanaan läsnäolon vaikutelman. Lapsia kuvatessa pitää löytää hetket, joina he ovat omia itsejään. Pehmolelu tai saippuakuplien puhaltaminen voi olla keino, jolla hymy saadaan huulille. Sopiva hetki voi silti syntyä yllättäen, kuten oikealla näkyvässä kuvassa. Se napattiin tauolla, kun lapset yhtäkkiä nauroivat. Kamera kannattaa siis pitää käsissä ja kuvia ottaa tauoillakin tai muina huomaamattomina hetkinä, jolloin mallit eivät keskity kuvaamiseen lainkaan. 60 Digikuva 2016
Valaise valokuvausstudio näin Mette Lyck taustavalaisee perinteiset muotokuvansa kahdella 500-wattisella Bowens Flash -salamalla, ja hän kohdistaa ne suoraan kohti taustakangasta. Lyck käyttää joko valkoista, harmaata tai mustaa taustaa. Musta tausta on velourkangasta, joka imee kaiken valon ja estää heijastumat. Päävalona on samanlainen Bowens Flash, jonka hän asettaa mallin vasemmalle puolelle. Lyck kuvaa Canon EOS 5DS:llä ja jalustalla. Kuvat välittyvät johtoa pitkin tietokoneeseen heti, kun ne otetaan. Hän käyttää raakakuvamuotoa ja käsittelee kuvat raakakuvamuuntimella Capture One. Hän laukaisee kolme salamaansa yleensä puolella teholla ja suosii himmenninaukkoa F8. Suljinaikana on yleensä 1/125 sekunti. Lyck ei kuvaa studiossa koskaan laajakulmalla, ja hän suosii 50 ja 100 millin polttovälejä. 1 Kamera, jossa 24 70 millin objektiivi. Käytössä voi olla myös kiinteän polttovälin objektiivi: joko 50-millinen tai satamillinen. 2 Heijastin pehmentää vasemmalla sijoitetun päävalon loistetta ja hillitsee syvien varjojen muodostumista. 3 Kaksi 500-wattista Bowens Flash -salamaa osoittavat suoraan taustakankaaseen. 4 Yksi samanlainen Bowens Flash toimii päävalona, ja se on tässä sijoitettu mallista vasemmalle. 3 2 3 4 1 Louise Houmøller RIEMUA KERRAKSEEN Lapset ovat unohtaneet valokuvaajan täysin ja keskittyvät vain toisiinsa. Tilanne syntyi itsestään koko perhettä kuvattaessa, sillä lapset puhkesivat yhtäkkiä nauramaan. Yhteinen nauru välittää katselijalle läsnäolon tunteen, vaikkei lasten välillä ollut sillä hetkellä katsekontaktia. Digikuva 2016 61