TALVEN TAIKAA! TEKSTI // NIKLAS MAJGAARD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TALVEN TAIKAA! TEKSTI // NIKLAS MAJGAARD"

Toivo Virtanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

TALVEN TAIKAA! TEKSTI // NIKLAS MAJGAARD Kylmä kausi mahdollistaa lumiset maisemaja muotokuvat ja henkeäsalpaavat toimintakuvat. Keräsimme ideoita ja vinkkejä hyvien talvikuvien kuvaamiseen.

Maahan sataneesta lumesta saa helposti kuvattua vaikka kuinka paljon erilaisia kuvia. Hyviä talvikuvia voi ottaa myös täysin lumettomana aikana.

Se mahdollistaa nopean toiminnan kuvaamisen ja valkoiset maisemakuvat. Voit käyttää muotokuvissa maailman suurinta heijastuspintaa, siis lunta.

1 TALVEN TAIKAA! TEKSTI // NIKLAS MAJGAARD Kylmä kausi mahdollistaa lumiset maisemaja muotokuvat ja henkeäsalpaavat toimintakuvat. Keräsimme ideoita ja vinkkejä hyvien talvikuvien kuvaamiseen. Talvi on vuodenaika, joka tarjoaa paljon haasteita ja mahdollisuuksia valokuvaamiseen. Se koskee sekä kohteiden löytämistä että kameran käsittelyä. Maahan sataneesta lumesta saa helposti kuvattua vaikka kuinka paljon erilaisia kuvia. Hyviä talvikuvia voi ottaa myös täysin lumettomana aikana. Lumen lisäksi talven erityispiirteisiin nimittäin kuuluu omanlaisensa valo. Päivänvaloa on päivisin vain muutama tunti. Mutta silloin kun valoa on, se auttaa työstämään omaleimaisia valokuvia. Se mahdollistaa nopean toiminnan kuvaamisen ja valkoiset maisemakuvat. Voit käyttää muotokuvissa maailman suurinta heijastuspintaa, siis lunta. Keräsimme seuraaville sivuille vinkkejä siitä, kuinka onnistut kuvissasi talvella. Saimme niistä muutaman toimintakuviin erikoistuneelta ammattikuvaajalta. Hän on kuvannut maailman parhaimpia lumilautailijoita heidän temppuillessaan laudoilla rinteissä ja kaupunkiympäristössä. Neuvomme myös, millaisia asetuksia kamerassa kannattaa käyttää, jos haluaa onnistuneita valokuvia lapsista pulkkamäessä tai teräviä makrokuvia lumihiutaleista. Enää ei siis ole tekosyitä olla kaivamatta pipoa ja hanskoja esiin. Luvassa on monta ideaa ja vinkkiä, joilla voi ottaa näyttäviä kuvia pakkasessa. 6 Digikuva 2017

2 Talvinen metsä kuvattiin Norjassa Sognsvann-järvellä Oslon lähellä. Hyviä talvikuvia saa myös kaupunkien lähellä. Digikuva

Korkeuksista Norjan Bergenissä, Ulriken-vuorelta, on henkeäsalpaava näkymä kaupungin yli. Valokuvaaja Morten Normann Almeland otti kuvan varhain talvisena aamuna. Aamuisin ilma on kylmä.

Kun kamera seisoo paikoillaan, kuvista tulee tarkempia ja kaikki yksityiskohdat toistuvat paremmin.

3 Korkeuksista Norjan Bergenissä, Ulriken-vuorelta, on henkeäsalpaava näkymä kaupungin yli. Valokuvaaja Morten Normann Almeland otti kuvan varhain talvisena aamuna. Aamuisin ilma on kylmä. Almeland toteaa lakonisesti, että parhaan valon saa vain olemalla liikkeellä aikaisin. Hän käyttää jalustaa ja kaukolaukaisinta maisemakuvien ottamiseen. Kun kamera seisoo paikoillaan, kuvista tulee tarkempia ja kaikki yksityiskohdat toistuvat paremmin. Hän käyttää usein aukkoa F8, joka antaa useimmilla objektiiveilla parhaan terävyyden ja laajan syväterävyyden. Hänen kameransa tallentaa aina raakakuvia, jotta lumesta ja maisemasta saa jälkikäsittelyssä esiin parhaat mahdolliset yksityiskohdat ja sävyt. Norjalaiskuvaajan toinen vinkki on säätää valkotasapaino käsin. Sillä tavoin varmistaa parhaan mahdollisen valotuksen lumen osalta. Almeland käyttää usein värilämpötilana 5500 kelviniä. Varmista, että aivan etualalla on jotain mielenkiintoista. Vain kaukana olevat kohteet eivät näytä hyvältä. Talvikuvat kannattaa tallentaa aina raakakuvina. Muokkaaminen vie enemmän aikaa kuin jpeg-kuvien koh- dalla, mutta VINKKI lopputulos on parempi. Raakakuvassa on paljon enemmän mahdollisuuksia sävyjen säätämiseen. 8 Digikuva 2017

TEKNIIKKA: VALOTUS Automaattista valotuksen mittausta käytettäessä on riskinä, että lumi näyttää kuvassa harmaalta.

Yleensä hyvä lopputulos syntyy +1:n ja +2:n välillä olevalla arvolla.

Valotuksenkorjauksen painikkeen symboli on usein +/-.

Räntää ja lunta Hyviä kuvia voi saada, tuli taivaalta sitten lunta tai räntää.

4 TEKNIIKKA: VALOTUS Automaattista valotuksen mittausta käytettäessä on riskinä, että lumi näyttää kuvassa harmaalta. Kamera ei aina ymmärrä, kuinka kirkas kohde todella on. Ongelma ratkeaa käyttämällä valotuksenkorjausta. Yleensä hyvä lopputulos syntyy +1:n ja +2:n välillä olevalla arvolla. Oikea arvo riippuu kohteesta ja valosta, joten se kannattaa tarkistaa usein. Valotuksenkorjauksen painikkeen symboli on usein +/-. Joissain kameroissa laukaisin painetaan puoliväliin ja säädetään korjaus säätökiekolla. Säätö onnistuu myös valikossa. Räntää ja lunta Hyviä kuvia voi saada, tuli taivaalta sitten lunta tai räntää. Lumi- ja räntäsade antavat maisemakuviin erikoisen ilmeen, kuten kuvassa vasemmalla. Voit kokeilla huntumaista tehostetta myös esimerkiksi muotokuviin. Se onnistuu käyttämällä vähintään aukkoa F5,6 tai suurempaa, jolloin taka- ja etuala sumenevat. Valotusaika ei saa olla liian lyhyt. 1/250 sekunti sopii hyvin. Digikuva

Mieti toimintaa eri kulmasta. Alhaalta ei ole mielenkiintoisinta toiminta vaan kuvakulma. Pasi Salminen suosittelee taustan jakamista kahteen osaan. VINKKI Alaosa on lunta ja yläosa taivasta.

Ei ihme, että valokuvaaja Pasi Salminen käyttää paljon aikaa oikean kuvauspaikan ja kuvakulman löytämiseen. Hän on erikoistunut ekstreme-urheilun kuvaamiseen.

5 Mieti toimintaa eri kulmasta. Alhaalta ei ole mielenkiintoisinta toiminta vaan kuvakulma. Pasi Salminen suosittelee taustan jakamista kahteen osaan. VINKKI Alaosa on lunta ja yläosa taivasta. Sinne kuuluu liikkuva kohde. Se tuo hyppyyn lisäkorkeutta ja draamaa. Täyttä vauhtia Napakalla sommittelulla saa näyttävyyttä toimintakuviin myös talvella. Se onnistuu jopa ilman panorointia. Ei ihme, että valokuvaaja Pasi Salminen käyttää paljon aikaa oikean kuvauspaikan ja kuvakulman löytämiseen. Hän on erikoistunut ekstreme-urheilun kuvaamiseen. Hän kuvannut monia alan supertähtiä, kuten tässä kuvassa hyppäävää lumilautailija Eero Ettalaa. Salminen käyttää usein salamaa. Myös Ettala on valaistu tässä, jotta hän ei näkyisi vain siluettina vastavalossa. Valotusaika on 1/640 sekunti, joka pysäyttää liikkeen. 15 mm:n kuvakulma korostaa hypyn korkeutta ja pituutta.

Pulkkamäessä Toimintakuvat kannattaa ottaa käyttämällä valotusajan esivalintaa.

Toimintakuvissa voi käyttää lyhyttä valotusaikaa kuten 1/1000 sekuntia.

Pidempää valotusaikaa käytettäessä kannattaa panoroida.

Pidempi valotusaika sumentaa enemmän taustaa. Käytä sarjakuvausta ja muista valotuksenkorjaus.

6 Pulkkamäessä Toimintakuvat kannattaa ottaa käyttämällä valotusajan esivalintaa. Silloin on helpoin hallita sitä, miten liike näkyy kuvissa. Toimintakuvissa voi käyttää lyhyttä valotusaikaa kuten 1/1000 sekuntia. Se jäädyttää ilmassa pöllyävän lumen ja muun liikkeen. Pidempää valotusaikaa käytettäessä kannattaa panoroida. Siihen sopii tyypillisesti 1/250 sekunti tai pidempi. Pidempi valotusaika sumentaa enemmän taustaa. Käytä sarjakuvausta ja muista valotuksenkorjaus. Silloin lumesta ei tule harmaata. TEKNIIKKA: VALOTUSAJAN ESIVALINTA Valotusajan esivalinta valitaan useimmissa kameroissa samalla tavalla. Käännä valintakiekko asentoon Tv tai S ja valitse valotusaika. Tässä kuvassa käytettiin 1/500 sekuntia. Lyhyempi aika tuo liikkeen enemmän näkyviin. Digikuva

7 12 Digikuva 2017

Luminen muotokuva Talvella paras aika muotokuvien ottamiseen on silloin, kun aurinko on piilossa ohuen pilviverhon takana.

Toinen ja kaikkein hyödyllisin talvikuvaamisen etu on, että maan lumipeite muodostaa valtavan heijastuspinnan ylhäältä tulevalle valolle. Siksi valo on erittäin pehmeää.

Valotuksenkorjaus voi silti olla tarpeen. Siinä kannattaa kokeilla sekä ali- että ylivalotusta ja tarkastaa lopputulos kameran näytöltä.

Malli voi myös ottaa puuterilunta käsiinsä ja puhaltaa sitä kohti kameraa, jolloin kuvaan muodostuu huntumainen tehoste.

Esimerkiksi 5600 kelviniä sopii päivänvaloon. Canonissa paina MENU valitse Valkotasapaino. Valitse K ja säädä arvo säätökiekolla.

8 Luminen muotokuva Talvella paras aika muotokuvien ottamiseen on silloin, kun aurinko on piilossa ohuen pilviverhon takana. Aurinko on muutenkin matalalla, joten valo on sopiva muotokuvaukseen myös keskipäivällä. Kesäisin aurinko paistaa silloin suoraan ylhäältä. Matalammalla paistava aurinko ei valaise yhtä voimakkaasti. Toinen ja kaikkein hyödyllisin talvikuvaamisen etu on, että maan lumipeite muodostaa valtavan heijastuspinnan ylhäältä tulevalle valolle. Siksi valo on erittäin pehmeää. Muotokuvissa kannattaa käyttää kameran valotuksen pistemittausta. Valotus kannattaa mitata mallin kasvoista. Siten varmistaa, ettei lumi vaikuta liikaa mallin valotukseen. Valotuksenkorjaus voi silti olla tarpeen. Siinä kannattaa kokeilla sekä ali- että ylivalotusta ja tarkastaa lopputulos kameran näytöltä. Jos muotokuviin haluaa pienen lisätehosteen, kannattaa pyytää mallia tai avustajaa heittämään hieman puuterilunta ilmaan. Malli voi myös ottaa puuterilunta käsiinsä ja puhaltaa sitä kohti kameraa, jolloin kuvaan muodostuu huntumainen tehoste. TEKNIIKKA: VALKOTASA- PAINO Automaattinen valkotasapaino voi joutua vaikeuksiin lunta kuvattaessa. Siksi värilämpötila kannattaakin määritellä käsin johonkin tiettyyn kelvin-arvoon. Esimerkiksi 5600 kelviniä sopii päivänvaloon. Canonissa paina MENU valitse Valkotasapaino. Valitse K ja säädä arvo säätökiekolla. Nikonissa paina WB-painiketta ja valitse K pyörittämällä kameran takana olevaa säätökiekolla. Säädä värilämpötila etummaisella säätökiekolla. Mene lähelle Pakkasella luonto luo upeimpia luomuksiaan, ainakin makrokuvausta silmällä pitäen. Kuvaamaan pääsee riippumatta siitä, onko ympäristö kevyen riitteen vai metrisen kinoksen peitossa. Kuvaamiseen kannattaa käyttää makro-objektiivia, kuten alla. Silloin lumesta saa irti eniten hienoja yksityiskohtia. Käytä aukkoa F16 tai pienempää. Varmista terävyys tarkentamalla käsin. Hyviä lähikuvia saa esimerkiksi jääriitteen peittämistä ruohonkorsista. Auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta kannattaa muotokuvat kuvata varjoisammassa paikassa. Kun kohde on varjossa, lumi heijastaa VINKKI voimakasta valoa. Suora auringonpaiste tekee kasvoille jyrkkiä varjoja, mutta lumesta heijastuessaan se pehmenee. Digikuva

Samankaltaiset tiedostot

TEKSTI // POUL SIERSBÆK. Opi käyttämään AUKON ESIVALINTAA. ƒ2.8. ƒ1.4 ƒ2. ƒ4 ƒ5.6 ƒ8 ƒ11 ƒ16 ƒ22 ƒ32. Digikuva 2015

TEKSTI // POUL SIERSBÆK. Opi käyttämään AUKON ESIVALINTAA. ƒ2.8. ƒ1.4 ƒ2. ƒ4 ƒ5.6 ƒ8 ƒ11 ƒ16 ƒ22 ƒ32. Digikuva 2015 TEKSTI // POUL SIERSBÆK Opi käyttämään AUKON ESIVALINTAA ƒ2.8 ƒ1 ƒ1.4 ƒ2 ƒ4 ƒ5.6 ƒ8 ƒ11 ƒ16 ƒ22 ƒ32 36 LUE uudistunut Digikuva Kuvassa käytettiin suurta aukkoa. Näin tausta pehmeni kauniisti ja valokohdat