Kohti biotalousyhteiskuntaa

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Kohti biotalousyhteiskuntaa Eeva Hellström

Biotalouden ja kuluttajan näkökulma tulevaisuuden nautakarjatalouteen Jyri Aponen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Luonnonvarat ja kestävä talous

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

- Potentiaalia innovaatioiksi

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Muutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Energian tuotanto ja käyttö

Fortumin Energiakatsaus

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Vihreän talouden toimintamalli. Hilkka Vihinen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Vesivarojen arvo Suomessa

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Kumppanuus ja maaseutu

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Pirkanmaa ja biotalous

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Keski-Suomen metsäbiotalous

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Satakunnan metsäbiotalous

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Pirkanmaan metsäbiotalous

Metsä Groupin biotuotetehdas

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Äänekosken biotuotetehdas

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Kuka biotaloudesta hyötyy - me kaikki hyödymme Jukka Noponen Joensuussa

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Transkriptio:

Kohti biotalousyhteiskuntaa Kestävä luonnonvaratalous ja osaamistarpeet -tilaisuus 4.2.20123 Eeva Hellström Luonnonvarojen riittävyys nousemassa globaalina huolenaiheena ilmastokysymyksen rinnalle Vettä varastoidaan kuivuuden varalle Harvinaisille metalleille vientikiintiöitä Pulaa rakentamattomasta maasta (tilasta) Ravinnoksi, energiaksi vai materiaksi? Kiinan ja USAn taistelu Afrikan luonnonvaroista kiihtyy Ruokakriisit ja luonnonkatastrofit yleistyvät (inhimillinen hätä) Urban mining yhä tärkeämpi raaka-aineiden lähde 15.2.2013 2 1

Suomalaiset tarvitsevat 3,5 planeettaa First overshoot day 15.2.2013 3 Human Development Index & Ecological Footprint 15.2.2013 4 2

Human Development Index & Ecological Footprint Suomi Latinalainen Amerikka EU Lähi-Itä ja Keski-Aasia 1) Luonnonvarojen käytöstä aiheutuvan jalanjäljen pienentäminen Suomessa 2) Globaalin kehityksen (human development) edistäminen Latinalainen Amerikka Mikä on biotalouden rooli? 15.2.2013 5 Mitä ovat luonnonvarat? Mitä on luonnonvaratalous? 15.2.2013 6 3

Perinteinen luonnonvaramääritelmä perustuu raaka-ainenäkökulmaan: Luonnossa esiintyvä, ihmisille arvokas, materiaalinen 15.2.2013 7 Perinteinen luonnonvaramääritelmä perustuu raaka-ainenäkökulmaan: Luonnossa esiintyvä, ihmisille arvokas, materiaalinen Näkökulmia luonnonvarojen määrittelyyn: 1. Luonnontieteet - Luonnonvarojen syntytapa - Tutkimusalakohtainen tapa määritellä 2. Yhteiskuntatieteet - Tutkimus- ja hallinnonalakohtaiset määrittelyt - Käyttötarkoitus (ravinto, energia, jne.) 3. Tuotanto ja talous - Toimiala- ja tuotekohtaiset määrittelyt - Käyttötarkoitus, saatavuus, hinta, korvattavuus, jne. 4. Ympäristö - Suojelun ja käytön vaikutukset (itseisarvot, diversiteetti, jne.) 15.2.2013 8 4

Luonnonvarojen raja-aidat hämärtyvät Käyttötarkoitus Energia Materia Uusiutuvat Luonnonvara Uusiutumattomat Bioenergia Oljy Kivihiili Puutuotteet Ruoka Koneet Kemikaalit 15.2.2013 9 Luonnonvarojen raja-aidat hämärtyvät Käyttötarkoitus Energia Materia Uusiutuvista tulee uusiutumattomia kestämättömästi käytettynä Uusiutuvat Luonnonvara Uusiutumattomat Uusiutumattomista tulee uusiutuvia kierrätyksen kasvaessa Biomassoja käytetään yhä joustavammin materiaksi tai energiaksi Öljyn hinnan nousu kasvattaa tarvetta nostaa öljytuotteiden jalostusarvoa (polttoaineet => muut kemiantuotteet) 15.2.2013 10 5

Luonnonvaratalouden osa-alueet ja niiden väliset kytkennät Biotalous Biotalo Mi us neraa lital ou s Ve sital ou s Ekosysteemit Vesivoima, veden hyödyntäminen tuotantoprosesseissa, jne. Koneet ja laitteet, vesiteknologia, vesistöjen hoidon mineraalit, jne. 15.2.2013 11 SUOMEN AINEVIRRAT 2005 (sis. sekä materian että energian lähteet) Kansantaloutemme on voimakkaasti kytkeytynyt globaaliin ainekiertoon. 48% 52% Lähde: Envimat 2009, Suomen ympäristökeskus 12 6

Suomen talouden materiaalipanokset (milj. tonnia) kotimaan luonnosta ja ulkomailta 2005 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Koska useimmat tuontituotteet ovat pitkälle jalostettuja tuotteita, niiden elinkaariset piilovirtakertoimet ovat korkeita, keskimäärin nelinkertaiset Uusiutuva kotimainen raaka-aine ei yksin ratkaise! Bioottiset Abioottiset Kotimaan luonnosta Bioottiset Abioottiset Ulkomailta Piilovirrat Suorat panokset 15.2.2013 13 Suomen tuonnin kasvihuonekaasupäästöt ulkomailla Fossiiliset polttoaineet, lannoitteet Metallituotteet Kaivostoiminann tuotteet 15.2.2013 14 7

Biotalous 15.2.2013 15 Biotalous on monia asioita yhdessä Uusiutuvien luonnonvarojen (ekosysteemien) hoitoa ja käyttöä Näin saatujen bioperäisten tuotteiden tuotantoa MITÄ Biologisten prosessien soveltamista kaikessa tuotannossa Teollisen tuotannon ja luonnon kiertojen yhteen rakentamista MITEN Aktiivisesti ilmaistu hiilineutraalisuuden ilmastotavoite Historiallisesti runsaan öljyn + uusiutumattomien luonnonvarojen aikakautta seuraava talousmuoto MIKSI 8

Biotalouden ydinkysymykset Miksi? Miten? Mitä? 15.2.2013 17 Kolme Miten -asiaa, joita meidän täytyy ymmärtää paremmin Kestävä ainekierto Ekosysteemipalvelut Ihminen ja elämäntavat 15.2.2013 18 9

Ripulitaloudesta kestävään ainekiertoon 15.2.2013 19 Biotalous haastaa yhteiskunnan rakenteet ja toimintamallit Biotalous hajautetusti läsnä Fossiili- ja mineraalitalous keskittyneinä rikastumina 15.2.2013 20 10

Glokaali biotalous Paikallinen ainekierto Perustarpeet kuten ruoka ja energia Ravinteet biopohjaiseen tuotantoon Biopohjaiset sivuvirrat toisten paikallisten tuotantoprosessien raaka-aineina Suljettuihin paikallisiin arvoketjuiin perustuvat liiketoimintaverkostot Globaalit markkinat Keskitettyjen tuotantojärjestelmien tuotteet Mineraalitalouden ja erikoistuneen biotalouden tuotteet Erityistuotteet, joita on saatavilla vain harvoista paikoista Sähkö ja kaasu älykkäistä energiaverkostoista Globaalisti monistettavat, modulaariset biotalouden konseptit Globaalit on-line palvelut Visio 2050: Ajantasaiset vaihdantajärjestelmät mahdollistavat glokaalia maailmantaloutta PAIKAL- LINEN PAIKAL- LINEN PAIKAL- LINEN GLOBAALI PAIKAL- LINEN PAIKAL- LINEN 15.2.2013 21 Tulevaisuuden biotaloudessa kestävää kasvua luodaan edelleen arvoketjuissa, mutta yhä enemmän myös arvosykleihin perustuvissa teollisissa symbiooseissa Sivuvirrat Biomassa (Bio-) technologia Biotuote Biomassa PAIKALLINEN AINEKIRTO Ruoka Lisäarvo Hyvinvointi Biomassa Biomassa Energia Ravinteet Resurssitehokkuus Paikalliset arvoverkot 15/02/2013 11

Esimerkki paikallista ainekiertoa tehostavasta biotaloushybridistä Biokaasulaitos hyödyntää paikallisen kasvihuoneen ja kalankasvattamon jätteitä sekä muita jätteitä tuottaakseen paikallista lämpöä ja sähköä, samoin kuin lannoitteita paikallisille viljelijöille ja kasvihuoneille 15/02/2013 Suomi kytkeytynyt osaksi globaalia taloutta Kestävä ainekierto kansallisena haasteena - Ainekierto/asukas maailman suurimpia - Tuonnin piilovirrat merkittävä osuus ainekierrosta 52% 48% SUOMEN AINEVIRRAT 2005 / Envimat (sis. materian ja energian lähteet) Kestävää ainekiertoa kehittämällä voidaan - Edistää luonnonvarojen säästeliästä käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillintää - Vähentää tuontiriippuvuutta - Mahdollistaa uusien globaalien menestysmallien luomisen Kestävän ainekierron kehittämis- ja liiketoimintamahdollisuuksia: - Kierron tehostaminen (more with less) - Kierron sulkeminen (zero-waste, sidesstream=mainstream) - Kiertoon palauttaminen (urban mining, nutrient retrieval) 12

Ekosysteemipalvelut 15.2.2013 25 Esimerkkinä suo Puuta Turvetta 15.2.2013 26 13

Hyvä elämä, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Jyri Arponen 15.2.2013 27 Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Päästökauppa Luonnonarvokauppa Maisemakauppa Luontomatkailu (erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi, saaristo) Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Virkistyskäyttö (sienestys, marjastus, ) Kulttuuripalvelut (taide, ) Jne. Ekosysteemipalvelut luonnonvarastrategiassa Ekosysteemien toimintojen ja rakenteiden turvaaminen Tuotteistaminen, markkinointi Tutkimus ja tietopohja Arvon määritys, omistajuus Miten arvo määritetään, miten tilastoidaan? Miten edistetään luonnonvarojen tarjoamiin aineettomiin arvoihin, palveluihin ja hyötyihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia? 15.2.2013 28 14

Mitä korkeampi puun jalostusarvo, sitä paremmat työllisyys- ja ilmastovaikutukset 1. Matkailu, virkistys, marjastus, sienestys, metsästys, hiilinielu, ekosysteemipalvelut 2. Puurakentaminen ja tuotteet 3. Arvokemikaalit, esim. lääketeollisuus 4. Paperi ja kartonki 5. Bulkkikemikaalit 6. Energia Pitäisikö Suomessa vielä miettiä, miten biomassaa kannattaa todella hyödyntää? 15.2.2013 29 Lähde: Olli Hietanen Kestävät elämäntavat 15.2.2013 30 15

Environmental and social indicators included in the 8000 kg p.a. lifestyle 15.2.2013 31 Kestävä elämäntapa = 8.000 kg / hlö / v 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Vaihteluväli CO 2 Eurooppalainen elämäntapa Kestävä elämäntapa 15.2.2013 32 16

Eurooppalaisen elämäntavan kriittiset vaikutukset Ruoka ja juoma, yksityinen kuljetus sekä asuminen vastaavat 70-80 %:sta loppukulutuksesta aiheutuvista ympäristövaikutuksista Euroopassa Liha ja maitotuotteet vastaavat lähes neljänneksestä (24%) loppukulutuksen ympäristövaikutuksista Auton omistajuus EU-27:ssa lisääntyi yli kolmanneksella (35%) vuosina 1990-2007. EU:n autoilijat omistavat joka kolmanneksen maailman 750 miljoonasta autosta Kotitalouksien lämmitys, vedenkulutus ja sähkönkulutus vastaa 40%:sta Euroopan kokonaisenergian käytöstä. 15.2.2013 33 Lopuksi 15.2.2013 34 17

Kestävä luonnonvaratalous Biologiset luonnonvarat Metsä Puu Biomassa Marjat ja sienet Pellot Ravinteet Kotieläimet? Kalat Riista Ekosysteemipalvelut Jne. Luonnonvaratalous Tuotteet ja palvelut Puutuotteet Puurakennukset Paperi ja kartonki Bioenergia Maito Liha Vilja Elintarvikkeet Terveys Virkistys Maisema Jne. 15.2.2013 35 Kestävä luonnonvaratalous Kestävät ratkaisut Biologiset luonnonvarat Metsä Puu Biomassa Marjat ja sienet Pellot Ravinteet Kotieläimet? Kalat Riista Ekosysteemipalvelut Jne. Kestävät tuotantotavat Luonnonvaratalous Kestävät tuotantotavat Tuotteet ja palvelut Entisten lisäksi: Ekosysteemipalvelujen ylläpito Kestävä ainekierto tuotantoprosesseissa Kestävät elämäntavat: ravinto ja energia liikkumiseen ja asumiseen Globaalien ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisusta liiketoimintaa 15.2.2013 36 18

Osaaminen luonnonvaratalouden ytimessä Globaali vastuu Osaamisesta ratkaisuja ja palveluja globaaleille markkinoille Luonnonvaraselonteon visio: Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous Luonnonvaraosaamisen ylläpito ja kehittyminen kotimaisen tuotannon kautta Kansallinen kilpailukyky, hyvinvointi ja ympäristön hyvä tila Human Development Index & Ecological Footprint Suomi Latinalainen Amerikka EU Lähi-Itä ja Keski-Aasia 1) Luonnonvarojen käytöstä aiheutuvan jalanjäljen pienentäminen Suomessa 2) Globaalin kehityksen (human development) edistäminen Latinalainen Amerikka Mikä on biotalouden rooli? 15.2.2013 38 19

JFK speech, Rice Stadium, 12.9.1962 We choose to go to the moon in this decade and do the other things, not because they are easy, but because they are hard, because that goal will serve to organize and measure the best of our energies and skills, because that challenge is one that we are willing to accept, one we are unwilling to postpone, and one which we intend to win, and the others, too. 15.2.2013 39 20