RASKAIDEN AJONEUVOJEN HYBRIDIVOIMANSIIRTOJÄRJESTELMÄT

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA RASKAIDEN AJONEUVOJEN HYBRIDIVOIMANSIIRTOJÄRJESTELMÄT Lauri Koponen KONETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Kandidaatintyö 2018

TIIVISTELMÄ Raskaiden ajoneuvojen hybridivoimansiirtojärjestelmät Lauri Koponen Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusohjelma Kandidaatintyö 2018, 30 s. Työn ohjaaja yliopistolla: Perttu Niskanen Työssä tutkitaan kirjallisuuslähteistä raskaissa ajoneuvoissa hyödynnettäviä hybridivoimansiirtojärjestelmiä. Ajoneuvojen tiukentuneet pakokaasupäästönormit ovat pakottaneet ajoneuvovalmistajat hakemaan uusia tapoja päästöjen ja polttoaineen kulutuksen vähentämiseen. Raskaiden ajoneuvojen saralla hybriditeknologia ei ole vielä niin yleistä kuin henkilöautojen puolella. Työssä käydään läpi hybridivoimansiirtojärjestelmän pääkomponentteja, eri kokoonpanomalleja, käyttökohteita liikenteessä, sekä jo kaupallisia ratkaisuja. Asiasanat: hybridivoimansiirto, raskas ajoneuvo, ajoneuvotekniikka

ABSTRACT Hybrid powertrain configurations in heavy duty vehicles Lauri Koponen University of Oulu, Degree Programme of Mechanical Engineering Bacherlor s thesis 2018, 30 p. Supervisor at the university: Perttu Niskanen The study examines hybrid powertrain configurations for heavy vehicles from literary sources. Stricter exhaust emission standards for vehicles have forced vehicle manufacturers to seek new ways to reduce emissions and fuel consumption. In the case of heavy vehicles, hybrid technology is not as general as in passenger cars. The work involves the main components of a hybrid powertrain, different configurations, applications in traffic, and commercial solutions. Keywords: hybrid powertrain, heavy duty vehicles, automotive engineering

ALKUSANAT Kandidaatintyön tarkoituksena on antaa lukijalle kuva ajoneuvoissa käytettävistä hybriditekniikoista ja kertoa ratkaisuista raskaiden ajoneuvojen saralla. Työ on tehty vuoden 2017 ja 2018 aikana. Haluan kiittää työn ohjauksesta tohtorikoulutettava Perttu Niskasta ja Oy Sisu Auto Ab:ta projektista, josta työn aihe syntyi. Oulu, 4.1.2018 Lauri Koponen

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT 1. JOHDANTO... 5 2. SOVELLUTUKSET RASKAASSA LIIKENTEESSÄ... 7 3. SÄHKÖMOOTTORIT... 8 3.1 Kestomagnetoitu vaihtovirtamoottori... 9 3.2 Tasavirtamoottori... 10 4. ENERGIAN VARASTOINTI... 11 4.1. Akut... 12 4.1.1. Litium-ion akut, Li-ion... 13 4.1.2. Nikkeli-metallihybridiakut, Ni-MH... 14 4.2. Superkondensaattorit... 15 5. HYBRIDIJÄRJESTELMÄT... 17 5.1. Sarjahybridi... 18 5.2. Rinnakkaishybridi... 19 5.3. Plug-in hybrid... 19 6. POLTTOKENNOT... 21 7. OLEMASSAOLEVIA KÄYTTÖKOHTEITA... 23 7.1. Sisu Polar Hybrid... 23 7.2. Linkker... 24 7.3. Siemens ehighway... 25 8. YHTEENVETO... 27 LÄHDELUETTELO... 28

5 1. JOHDANTO Raskaassa ajoneuvoliikenteessä hybriditekniikkaa ei ole vielä niin laajalti käytössä verrattuna henkilöautoihin. Perustekniikan osalta raskaiden ajoneuvojen ja henkilöautojen hybrid-kokoonpanot muodostuvat samanlaisista osista. Tässä työssä tutkitaan erilaisia kokoonpanovaihtoehtoja, hybridivoimansiirron rakenteen osia ja jo tieliikenteessä käytössä olemassa olevia kokoonpanoja. Euroopan komissio on asettanut tiukat tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Tavoitteena on leikata 40 % kasvihuonepäästöistä ja parantaa energiatehokkuutta 27 % vuoden 1990 tasosta. Ajoneuvojen tuottamat kasvihuonepäästöt ovat n. 20 % ja tästä neljännes on raskaiden ajoneuvojen kuten: linja-autojen, pakettiautojen ja rekkojen tuottamaa. Tämä on näkynyt mm. tiukentuneina pakokaasupäästönormeina (European Commission, 2018) Ajoneuvovalmistajat ovat joutuneet kehittämään tästä syystä paljon polttomoottoreitaan ja pakokaasupäästöjen hallintalaitteita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvänä ratkaisuna tähän on muodostunut hybriditekniikka, jolla saadaan säästöjä ajoneuvon polttoainetaloudellisuuteen ja pakokaasupäästöjä alhaisemmiksi, kun käytetään sähkömoottoria polttomoottorin rinnalla optimoimaan moottorin kuormituksia. (Emadi, 2008, s. 2237) Kuluttajien toimintaa on ohjattu tieliikenteessä ekologisempaan suuntaan mm. ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin perustuvalla ajoneuvoverotuksella. Mitä pienempi on ajoneuvon hiilidioksidipäästöt, sitä pienempi on vero. Tämä on näkynyt mm. kasvaneena uusien hybrid- ja täyssähköautojen ensirekisteröinteinä. Erityisesti Teslan täyssähköinen Model S on lisääntynyt liikenteessä ja eri valmistajien, kuten Hyundain, Toyotan ja Volkswagenin plug-in hybrid-ajoneuvot ovat lisänneet suosiotaan. (Trafi, 2017) Hybridiajoneuvossa on kaksi tai enemmän energiavarastoja ja/tai kaksi tai enemmän tehonlähteitä. Energianlähteinä toimii esimerkiksi akku tai vauhtipyörä. Tehon lähteenä voi olla esimerkiksi polttomoottori, akku tai polttokenno. Riippuen ajoneuvon

käyttötilasta, kahta tai useampaa näistä energian tai tehon lähteestä käytetään. (Emadi, 2008, s. 2237) 6 Hybriditekniikan kokoonpanoja on erilaisia ja niiden ominaisuuksia tutkimalla voidaan arvioida niiden soveltuvuutta raskaan ajoneuvon käyttötarkoituksiin. Tässä työssä käydään myös läpi hybridivoimansiirron pääkomponentteja kuten sähkömoottoreita ja akkuja. Lähtökohtaisesti raskaat ajoneuvot vaativat paljon energiaa liikkumiseensa, joka asettaa kovia vaatimuksia varsinkin energian varastoinnille ajoneuvossa. Akustolle olisi suotavaa nopea virran luovutuskyky, jotta sähkömoottoria voi käyttää myös suurella teholla.

7 2. SOVELLUTUKSET RASKAASSA LIIKENTEESSÄ Raskaalla ajoneuvoliikenteellä tarkoitetaan liikenteessä olevia rekkoja, kuorma-autoja ja linja-autoja. Kaupunkiajossa raskaiden ajoneuvojen polttomoottorit eivät toimi parhaalla mahdollisella hyötysuhteella ajoneuvon pysähtelyn ja kiihdyttämisen takia ja hyötysuhde jää varsin matalaksi ja kulutus on suurempi kuin tasaisessa ajossa (Tong, 2000). Sähkömoottorin tarkoituksena on toimia polttomoottorin apuna, kun polttomoottorin kuormitus on suuri tai hyötysuhde matalalla. Polttoainetaloudellisuuteen taajama-ajossa saadaan jopa 50 % parannus käyttämällä hybriditekniikkaa polttomoottorin rinnalla (Burke, 2007, s. 806). Raskaalla kuormalla ajaessa maantiellä sähkömoottoria voisi käyttää polttomoottorin rinnalla, kun ajovastukset kasvavat suuremmiksi kuin moottorin teho. Varsinkin mäissä tästä on hyötyä, jolloin ajovauhti ei hiljene. Tämä toisi säästöä lyhyemmän matka-ajan puolesta. Pienissä nopeuksissa voidaan liikkua pelkän sähkömoottorin avulla, jolloin polttoainetta ei kulu, joka säästää polttoainekuluissa (Nurmi, 2017). Ajettaessa kaupungissa pelkällä sähkömoottorilla ei synny haitallisia pakokaasupäästöjä ajoneuvosta, joka näkyy parantuneena ilmanlaatuna kaupunkialueilla (Siemens, 2017).

8 3. SÄHKÖMOOTTORIT Ajoneuvoissa yleisesti käytetyt sähkömoottorit ovat kestomagnetoituja vaihtovirralla toimivia kolmivaihemoottoreita tai tasavirtamoottoreita, jotka saavat virtansa ajoneuvoon sijoitetusta akusta tai kondensaattorista. Niiden tehoa kuvataan kilowatteina (kw). Sähkömoottoreiden hyötysuhde on huomattavasti korkeampi kuin polttomoottorin, n. kolme kertaa suurempi eli n. 90%. (European Commission, Mobility and transport, 2011) Ajoneuvoissa käytettävät sähkömoottorit antavat varsin vapaat kädet niiden sijoittamiselle ajoneuvossa niiden rakenteen muodon ansiosta. Moottori voidaan sijoittaa vaikka ajoneuvon rungon sisälle, kuten Sisu Polar Hybridissä (kuva 12) tai vaikka taka-akselille, kuten Tesla Model S:ssä (kuva 1). Tämä kompakti muotoilu ja vapaa sijoittelu on hyväksi ajoneuvon painopisteen kannalta, joka pysyy täten matalalla. Kuva 1. Tesla Model S:n kaksi sähkömoottoria sijoitettuna taka-akselille (Wikipedia, 2012)

9 3.1 Kestomagnetoitu vaihtovirtamoottori Kestomagnetoitu vaihtovirtamoottori on harjaton sähkömoottori, jossa magneetit on sijoitettu laminoimalla roottorin pintaan tai sitten sijoittamalla ne sen sisälle. Kuten yleisissäkin vaihtovirtamoottoreissa, sähkövirta tuodaan staattorin käämiin kolmessa eri vaiheessa. Tämä sähkövirta luo pyörivän magneettikentän staattorin sisälle, joka indusoi roottorin pyörimään. Rakenteellisesti kestomagnetoitu vaihtovirtamoottori on varsin huoltovapaa ja kestävä, koska siinä ei ole toisiinsa hankaavia osia, jotka kuluisivat. Huoltoa vaativat käytännössä ainoastaan laakerit. (Murphy J., 2012) Kuvassa 2 on esitetty kyseisen moottorin rakenne, jossa punaisella näkyy käämit, sinisellä staattori ja keskellä harmaalla roottori. Kuva 2. Kestomagnetoidun vaihtovirtamoottorin poikkileikkaus (Murphy J., 2012)

10 Yksi vaihtovirtamoottorin eduista on sen kyky toimia generaattorina ja ladata täten ajoneuvon akkuihin virtaa. (Perrone K., 2016) Tämä tuo säästöä painoon kun erillistä generaattoria ei tarvitse, kuten tasavirtamoottorilla. 3.2 Tasavirtamoottori Autoteollisuudessa tasavirtamoottori on rakenteellisesti samanlainen kuin kestomagnetoitu vaihtovirtamoottori eli harjaton. Moottorille virransyöttö menee taajuusmuuntajan eli invertterin kautta, jota ohjataan kuhunkin vaiheeseen ohjainyksiköllä. Roottorin asentoa tulkitsemaan tarvitaan Hall-anturi, joka kertoo roottorin magneettisen pohjois- ja etelänavan sijainnin. Tällöin voidaan kontrolloida roottorin sijaintia.(perrone K., 2016)

11 4. ENERGIAN VARASTOINTI Ajoneuvossa käytettävä energian varastointitapa tulee valita sen käyttökohteen mukaan. Energiavaraston tulee olla riittävän iso ajoneuvolle vaadittujen kiihtyvyysominaisuuksien, maksimiajomatka ja riittävän ajonopeuden saavuttamiseksi todellisissa ajotilanteissa (Burke, 2007). Kaupallisesti käytetyimpiä ovat erilaiset akut ja superkondensaattorit. Akulla tarkoitetaan laitetta, joka varastoi sähköenergiaa kemiallisessa muodossa. Ladattaessa akku muuttaa sähköenergiaa kemialliseksi energiaksi ja purkautuessa takaisin sähköenergiaksi (Savolainen, 1959, s.12). Akut soveltuvat paremmin ajoneuvoihin, joilla liikutaan pidempiä matkoja sähkömoottorilla eli niin kutsuttuihin täyshybrideihin (Burke, 2007). Superkondensaattorit soveltuvat hyvin ajoneuvoihin, joissa sähkömoottori toimii lyhyitä aikoja ja enemmänkin avustimena polttomoottorin rinnalla eli niin kutsuttuihin osahybrideihin (Nurmi, 2017). Energiaa on mahdollista varastoida akkuihin sähköverkosta lataamalla tai generoimalla sitä esimerkiksi ajoneuvon jarruttaessa. (Siemens, 2017) Kaupunkiliikenteessä energian saanti ei ole niin suuri ongelma kuin maantieajossa, koska kaupunkeihin on helpompi asentaa latauspisteitä, koska kaupunkien raskas liikenne muodostuu pääasiassa linja-autoista ja jakeluautoista, joilla on tarkat ja suhteellisen lyhyet reitit (Linkker, 2017). Kuvasta 3 voi nähdä kuinka superkondensaattori sijoittuu muihin energianlähteisiin kuvaajalla, jossa vaaka-akselina on energiatiheys ja pystyakselilla tehotiheys. Siinä on vertailtu superkondensaattoria, vauhtipyörää, elektrokemiallista akkua, polttomoottoria bensiinillä ja polttokennoa. Yhtenäinen viiva kuvaa energialähteen soveltuvuutta pitkäaikaiseen tai lyhyeen käyttöön. Katkoviiva kertoo, että onko energianlähde uudelleenladattava, vasemmalla puolella on uudelleenladattavat ja oikealla puolella kertakäyttöiset.

12 Kuva 3. Eri energialähteiden energiatiheydet (C.C. Chang, 2007, s. 717) 4.1. Akut Akku koostuu kennoista, jotka koostuvat positiivisesta elektrodista eli anodista, negatiivisesta elektrodista eli katodista ja elektrolyytistä, joka toimii väliaineena. Akun kennoissa tapahtuu elektrokemiallinen reaktio, joka synnyttää sähkövarauksen kennoon. Akkua ladatessa anodilla tapahtuu hapettumisreaktio, jossa sen elektronit vapautuvat ja pelkistyvät katodille elektrolyytin välityksellä. Anodin ja katodin välinen elektroniero muodostaa näin jännitteen kennoon. Akun purkautuessa elektronien liike on päinvastainen. (University of Colorado, 2009) Kuvassa 4 on esitetty lyijyakun perusrakenne, jossa anodi on lyijyä, katodille on pelkistynyt lyijyoksidia, sekä elektrolyyttinä toimii veden ja rikkihapon seos.

13 Kuva 4. Lyijyakun kennon perusrakenne Akkuihin varastoidaan sähköenergiaa sähkömoottorin käyttöä varten. Akut ovat korkeajännitteisiä ja ne syöttävät tasavirtaa DC/AC-muuntimelle, joka muuttaa tasavirran sähkömoottorille sopivaksi vaihtovirraksi. Akkuja käytetään pääasiassa hybridiajoneuvoissa niiden tuoman pidemmän ajokantaman takia. Yleisesti käytettyjä akkutyyppejä ovat lyijyhappoakku, nikkeli-metallihybridiakut, Ni- MH, ja litiumioniakut, Li-ion. Yleisimmin ajoneuvojen hybrid-järjestelmissä käytössä on tällä hetkellä nikkeli-metallihybridiakut ja litiumioniakut (Burke, 2007). 4.1.1. Litium-ion akut, Li-ion Li-ion akku koostuu positiivisesta anodista, negatiivisesta elektrodista eli katodista ja elektrolyytistä. Anodi on yleensä nikkeli- tai kobolttioksidia, katodina toimii yleisesti grafiitti ja elektrolyyttinä litiumsulaa orgaanisessa liuottimessa. (Andrea, 2010) Litium-ion akkujen etuihin kuuluvat kevyet ja energiatiheät akut. Suurissa laitteissa, kuten vaikka sähköautoissa, pieniä akkuja sarjaan kytkemällä saadaan aikaiseksi tehokkaita akkupaketteja. Haittapuolena Li-ion akuilla on korkeampi hinta ja heikompi

14 paloturvallisuus kolaritilanteessa (Andrea, 2010). Mekaaninen vaurio akussa saa sen oikosulkuun, joka aiheuttaa akun kuumenemista. Litiumioniakuissa ei ole litiummetallia, vaan niiden elektrolyytissä on litiumin suoloja, kuten litiumfluoridia, orgaanisessa liuottimessa. Kun akku kuumenee riittävästi, liuotin syttyy palamaan. Tällöin on mahdollista, että palossa muodostuu fluorivetyä ja/tai muita myrkyllisiä kaasuja (Lautkaski, 2016). Li-ion akkujen hyötysuhde latauksessa ja purkamisessa on n. 90 % luokkaa, joten niistä muodostunut suosittu akkutyyppi ajoneuvokäytössä (Valøen & Shoesmith, 2007). Kuvassa 5 on esitetty Nissan Leafissa käytetty Li-ion akusto suojakotelonsa sisällä. Kuva 5. Nissan Leaf Li-ion akusto (Wikipedia, 2011) 4.1.2. Nikkeli-metallihybridiakut, Ni-MH Nikkeli-metallihybridiakkujen anodina toimii nikkelioksidi ja katodina vetyä absorboiva metalliseos. Niiden lataustehokkuus on huomattavasti heikompi kuin Li-ion akuilla, vain n. 66 % luokkaa (PowerStream Technology, 2017).

15 Verraten Ni-MH akkuja Li-ion akkuihin niiden etuna on matalampi hinta ja parempi paloturvallisuus. Nikkeli-metallihydridiakkujen elektrolyyttinä oleva kaliumhydroksidin vesiliuos ei pala (Lautkaski, 2016), joten kolaritilanteessa akusto ei syty niin herkästi palamaan ja aiheuta lisävaaraa. Haittana on taas suurempi koko. Huonompi tehokkuus ja suurempi koko ovatkin olleet syitä, joiden takia Ni-MH akkuja käytetään vähemmän ajoneuvojen hybrid-kokoonpanoissa. (Burke, 2007). Henkilöautopuolella Ni-Mh akkuja käyttää mm. Toyota Prius, jonka akku on esitetty kuvassa 6. (Toyota Auto Finland Oy, 2017) Kuva 6. Toyota Priuksen nikkeli-metallihybridiakku (Wikipedia, 2008) 4.2. Superkondensaattorit Superkondensaattoreilla tarkoitetaan kondensaattoreita, jotka voivat varastoida paljon energiaa itseensä ja luovuttaa sitä paljon nopeasti pois. Niihin varastoitava energiatiheys on varsin pieni (Wh/kg), mutta ne ovat erittäin tehotiheitä kokoonsa nähden (kw/kg). (Burke, 2007, s. 806) Superkondensaattoreita on kehitetty 1990-kuvulta ajoneuvokäyttöön ja eniten kehitystä on tapahtunut kaksikerroksisten kondensaattoreiden saralla, joissa molemmat elektrodit ovat mikrohuokoista hiiltä (Burke, 2007). Kondensaattori on sähkötekniikassa käytettävä komponentti, joka varastoi energiaa sähkökenttään. Tyypillisesti kondensaattori koostuu kahdesta elektrodista, joissa on samansuuruinen, mutta erimerkkinen varaus. Tämä muodostaa elektrodien välille

16 homogeenisen sähkökentän, jonka suuruus riippuu elektrodien välisestä jännitteestä ja elektrodien välisestä etäisyydestä (Hassi, 1998, s. 66). Kondensaattorin perusrakenne on esitetty kuvassa 7, jossa näkyy positiivinen varaus Q+, negatiivinen varaus Q-, sähkökenttä E, elektrodin pinta-ala A ja elektrodien välinen etäisyys d. Kuva 7. Kondensaattorin perusrakenne (Wikipedia, 2008) Kondensaattorista saadaan virtaa lyhyen aikaa, joten ne eivät sovellu pitkäaikaiseen yhtäjaksoiseen käyttöön, kuten akut. Ne varaavat itseensä kuitenkin nopeammin virtaa kuin akut, joten kondensaattorit sopivat hybridijärjestelmään, jossa sähkömoottori toimii hetkellisenä avustimena polttomoottorin rinnalla.

17 5. HYBRIDIJÄRJESTELMÄT Sähkö- ja polttomoottori voivat toimia sarjassa, rinnan, molempia kokoonpanoja hyödyntäen ja yhdistellen. Polttomoottori toimii pääasiallisena ajoneuvon liikuttajana ja sähkömoottori parantaa hyötysuhdetta ja polttoainetaloudellisuutta. Sähkömoottoria käytetään myös varastoimaan energiaa jarrutuksissa (C.C. Chang, 2007, s. 708). Kuvassa 8 on esitetty henkilöauton hybridikokoonpano, jossa on nähtävissä sähkömoottorin ja akuston lisäksi muita hybridivoimalinjan oleellisia osia kuten: DC/DC-invertteri, generaattori, laturi sekä tehoelektroniikan ohjausyksikkö. Kuva 8. Hybridihenkilöauton rakenne (U.S. department of energy, 2017) Kuvassa 9 on esitettynä erilaisia hybridikokoonpanoja ja niiden osat. Hybridjärjestelmän pääkomponentteja ovat polttomoottori (E), polttoainetankki (F), vaihdelaatikko (T), akku (B), sähkömoottori (M), invertteri (P) ja generaattori (G). Sähköinen yhteys osien välillä on esitetty paksulla yhtenäisellä viivalla, hydraulinen yhteys kapealla yhtenäisellä viivalla ja mekaaninen yhteys on kuvattu kahdella päällekkäisellä kapealla viivalla.

18 Kuva 9. Erilaisia hybridikokoonpanoja (C.C. Chang, 2007, s. 709) 5.1. Sarjahybridi Sarjahybridissä polttomoottori ja sähkömoottori ovat kytkettyinä yhteen mekaanisesti, jolloin polttomoottorilta saatava mekaaninen energia muunnetaan ensin generaattorin avulla sähköksi. Syntynyt sähkö ohjataan akuille/kondensaattoreille tai se voidaan ohittaa ja ohjata suoraan sähkömoottorille. Sähkömoottori pystyy sen rakenteesta riippuen olemaan generaattori, jolloin saadaan kompakti rakennekokonaisuus moottorin ja voimansiirron väliin (Emadi, 2008, s. 2238). Rakenteen laatikkomalli on esitetty kuvassa 8a. Siinä polttoainetankin ja polttomoottorin välillä on hydraulinen yhteys, jossa liikkuu nestemäistä polttoainetta. Akku, invertteri, generaattori ja sähkömoottori ovat yhteydessä toisiinsa sähköisesti. Nämä kaksi kokonaisuutta ovat yhteydessä toisiinsa mekaanisesti generaattorin välityksellä. Voimaa vaihdelaatikolle välittyy sähkömoottorin kautta mekaanisesti.

19 5.2. Rinnakkaishybridi Rinnakkaishybridissä sähkömoottoria ja polttomoottoria voidaan käyttää erillään tai kumpaakin yhtä aikaa. Tässäkin kokoonpanossa sähkömoottori voi toimia generaattorina ja ladata akkuja jarrutuksessa, tai kun polttomoottorin tuottama teho on suurempi kuin tarvittu (Emadi, 2008, s. 2238). Rakenteen laatikkomalli on esitetty kuvassa 8b. Siinä polttoainetankin ja polttomoottorin välillä on hydraulinen yhteys, jossa liikkuu nestemäistä polttoainetta. Akku, invertteri ja sähkömoottori, joka voi toimia myös generaattorina, ovat yhteydessä toisiinsa sähköisesti. Molemmat kokonaisuudet välittävät voimaa vaihdelaatikolle mekaanisesti. 5.3. Plug-in hybrid Plug-in hybridi järjestelmässä korkeaenergiatiheyksistä akkua voidaan ladata ulkoisesti latauspistokkeella verkkovirrasta, joten pelkällä sähköllä ajettaessa päästään pidempiä matkoja ja pienempään polttoaineenkulutukseen. Akkujen lataus voi tapahtua vaikka yöllä, jolloin sähkön hinta ja sähkönsiirtoverkon kuormitus ovat alhaisempia. Tämä tuo säästöä kuluttajalle ja tasaa sähköverkon kuormitusta. (Emadi, 2008, s. 2240) Uusien henkilöautojen ensirekisteröinneissä näkee, että plug-in hybridien ensirekisteröinnit ovat kasvaneet viime vuosina ja tästä onkin muodostumassa yleinen malli siirryttäessä kohti täyssähköautoja. (Trafi, 2017) Kuvassa 10 on esitettynä plug-in hybrid-ajoneuvon rakenne ja sen osat.

Kuva 10. Plug-in hybrid-ajoneuvon kokoonpano (U.S. department of energy, 2017) 20

21 6. POLTTOKENNOT Polttokennot ovat sähkökemiallinen laite, joka muuttaa kemiallisen energian suoraan sähkö- ja lämpöenergiaksi (Halinen, 2007). Se koostuu anodista, katodista ja elektrolyytistä. Ajoneuvokäytössä yleinen polttoaine polttokennoissa on vety, joka reagoidessaan hapen kanssa polttokennossa, muodostaa vettä ja sähkövirtaa anodin ja katodin välille. Täten vedyn käyttäminen polttokennoissa on paikallisesti saasteetonta. Polttokennon reaktio ja rakenne on esitetty kuvassa 11. Polttokennojen hyötysuhde on hyvä myös osakuormalla, joten se sopii ajoneuvokäyttöön hyvin, koska autoilla ajetaan paljon osakuormalla (Halinen, 2007). Polttokennojen käytössä haasteena on polttoaineen varastointi, etenkin vedyn. Vedyllä on alhainen kiehumispiste, -252,87 C, joten sitä tulee säilöä paineastiassa. Lisäksi se reagoi voimakkaasti hapen kanssa, joten se on erittäin räjähdysherkkä. Polttokennot ovat myös suhteellisen kalliita niissä käytettävien harvinaisten metallien, kuten platinan, takia. Platinaa käytetään katalyyttinä nopeuttamaan hapettumisreaktion alkamista alhaisissa lämpötiloissa (Halinen, 2007). Kuva 11. Polttokennon toimintaperiaate ka rakenne(halinen, 2007)

22 Polttokennoja sähkön tuotantoon käyttävän ajoneuvon pääkomponentit on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Polttokennoauton rakenne (U.S. department of energy, 2017) Sarjatuotantoon ei ole vielä tullut polttokennoilla toimivia raskaita-ajoneuvoja, mutta Toyota ja Nikola Motor Company ovat tehneet prototyypit polttokennotoimisista rekoista. Niillä ajetaan testejä Yhdysvalloissa (O Dell, 2017).

23 7. OLEMASSAOLEVIA KÄYTTÖKOHTEITA Markkinoilta löytyy erilaisia hybridiajoneuvojen kokoonpanoja ja ala hakee vielä sitä lopullista muotoaan. Tässä esittelen muutamia erilaisia ratkaisuita, joita eri valmistajat tarjoavat. 7.1. Sisu Polar Hybrid Sisu Auto esitteli Polar-tuoteperheeseensä hybrid-voimalinjan vuoden 2017 aikana. Sisu Polarit ovat kovaan käyttöön suunniteltuja maastokuorma-autoja, joita käytetään enimmäkseen puun- ja sorankuljetukseen, sekä tienhoitotehtävissä. Sisu Polar hybrid sisältää kestomagnetoidun vaihtovirtamoottorin, joka on sijoitettu dieselmoottorin ja vaihteiston väliin. Kytkimellä voidaan erottaa polttomoottorin ja sähkömoottorin toiminta toisistaan, joka tekee järjestelmästä rinnakkaishybridin. Täten ajoneuvolla voidaan liikkua pelkällä polttomoottorilla tai sähkömoottorilla. Kokoonpano on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Sisu Polar hybridin voimalinjan kokoonpano (Autotoday, 2017)

24 Energian varastointiin käytetään superkondensaattoreita, jotka on mitoitettu kuormaautoista mitattujen kuormitussyklien siten, että järjestelmä kykenee avustamaan dieselmoottoria tarvittavalla tavalla (Nurmi, 2017). Polar hybridissä käytetään suomalaisen Visedon valmistamaa sähkömoottoria ja Visedon toimittamia superkondensaattoreita, joiden valmistaja on Maxwell. Heidän toimittaman superkondensaattoripaketti oli markkinoiden ensimmäinen, jossa oli integroitu laitteiston hallintajärjestelmä. Sähkömoottoreista on eri vaihtoehtoja ja ne tuottavat tehoa 90-385kW mallista riippuen. (Nurmi, 2017) 7.2. Linkker Linkker on suomalainen täyssähkölinja-autojen valmistaja, jonka ajoneuvoja on liikennöinyt mm. Helsingissä 2014 ja Kööpenhaminassa vuodesta 2016 (Linkker, 2018). Linkkerin sähkölinja-auto on kuvattuna kuvassa 14. Kuva 14. Linkkerin valmistama sähkölinja-auto latausasemalla

25 Niissä ei ole lainkaan perinteistä polttomoottoria vaan pelkästään sähkömoottorit, joille virtaa tuodaan akuista. Sähkömoottorit ovat suomalaisen Visedon valmistamia ja ne tuottavat 180kW tehoa ja 7800Nm vääntöä. Akkuina toimii litium-titanaatti akku, jossa on virtaa 55 kwh:n edestä (Linkker, 2018). Litium-titanaatti on jalostettu litium-ion akusta, jossa anodin hiili on korvattu litiumtitanaatti nanokristalleilla. Tämä kasvattaa anodin kontaktipinta-alaa 30-kertaiseksi verrattuna hiileen. Tämä nopeuttaa elektronien vaihtoa ja täten antaa akulle nopean kyvyn luovuttaa ja ottaa vastaan virtaa (Graham-Rowe, 2005). Linkker käyttää ajoneuvojensa lataukseen pikalatausasemia, joiden kohdalle auton pysähtyessä sen katolta nousee lataussondi, josta ladataan virtaa akkuihin. 7.3. Siemens ehighway Siemens on kehittänyt omaa versiotaan raskaiden hybridiajoneuvojen saralla ja on päätynyt raitiovaunuja muistuttavaan ratkaisuun ajoneuvossa käytettävän sähköenergian suhteen. Normaalisti ajoneuvo liikkuu polttomoottorin voimin, mutta ehighway:n alueella ajoneuvo ottaa virtaa ajoradan päällä olevasta virtakiskosta ja liikkuu pelkän sähkömoottorin avulla. Järjestelmä on esitetty kuvassa 15. Ajoneuvon jarruttaessa ajoneuvo tuottaa virtaa takaisin sähköverkkoon.(siemens, 2017) Virtakiskosta saatavan energian hyötysuhde on n. 80 % ja pelkällä sähkömoottorilla ajaessa ei synny lainkaan pakokaasupäästöjä ja polttoainetta ei kulu. Siemensin laskelmien mukaan tämä säästää 40-tonnia painavan rekan 100 000 km vuosiajolla 20 000 vuodessa vuoden 2014 polttoaineen hinnoilla (Siemens, 2017). Koska kyseisestä tekniikasta on jo kokemusta raitiovaunu- ja junaliikenteestä niin olisi tekniikka pitkäikäistä ja huoltokustannukset matalat. Järjestelmästä ei synny haittaa muille tienkäyttäjille, koska virtajohdot kulkevat tien yläpuolella (Siemens, 2017)

26 Kuva 15. Siemensin ehighway järjestelmä Scanian kuorma-autossa (Siemens, 2017) Ensimmäinen ehighway-tieosuus rakennettiin vuonna 2016 Ruotsiin E16 moottoritielle pohjoiseen Tukholmasta, jossa on ollut kaksi Scanian valmistamaa rekkaa koekäytössä. Lisäksi Siemens on rakentanut testitieosuuksia Saksaan ja Yhdysvaltoihin (Siemens, 2017).

27 8. YHTEENVETO Tiukentuneet päästönormit pakottavat ajoneuvovalmistajat hakemaan uusia ratkaisuita ajoneuvon pakokaasupäästöjen ja polttoaineen kulutuksen laskemiseen korvaamalla perinteinen polttomoottori sähkömoottorilla tai yhdistämällä nämä. Raskaiden ajoneuvojen hybridikokoonpanoille haasteen luokin ajoneuvojen kokonaismassa, joka on huomattavasti suurempi kuin henkilöautoliikenteessä. Hybriditekniikka raskaissa ajoneuvoissa hakee vielä suuntaansa ajoneuvojen lukuisien erilaisten käyttökohteiden takia. Kaupunkiajossa oleva linja-auto ja raskaassa käytössä oleva maastokuorma-auto toimivat täysin erilaisissa käyttöympäristöissä, jotka luovat omat haasteensa kummallekin. Akkuteknologian kehittyminen on mahdollistanut akkujen pikalatauksen ja tämä on otettu varsinkin kaupungissa toimivien hybridiajoneuvojen energianlähteeksi. Pikalatausasemat helpottavat täyssähköisten hybridiajoneuvojen toimintaa, koska silloin niihin ei tarvitse niin suurta energiavarastoa, joka veisi tilaa kuormalta. Koska linjaautojen ja jakeluautojen ajoreitit ovat tarkat ja suhteellisen lyhyet niin ajoneuvojen ajoreitit ja latauspaikat saadaan suunniteltua yhteensopiviksi. Täyssähköisiä rekkoja ei vielä näy markkinoilla, mutta rinnakkaishybridejä näkyy, joka onkin oiva tapa paikata tehontarvetta, kun pelkkä polttomoottori ei riitä. Tämän hetken tekniikalla kokoonpanosta saadaan suhteellisen pieni ja se ei vie tilaa pois kuljetuksen hyötykuormalta paljoakaan. Raskaiden ajoneuvojen saralla energian varastointi on iso kysymys, koska ajoneuvojen kokonaismassat ovat suuria ja tämän massan liikuttamiseen tarvitaan paljon energiaa. Maantieajossa oleva rekka tai linja-auto joutuu taas vastaavasti kuljettamaan energiavarastoaan mukanaan, koska latausasemia ei ole niin tiheään kuin kaupungissa. Suuri energiavarasto tuo lisää massaa ajoneuvoon, joka on pois ajoneuvon hyötykuormasta.

28 LÄHDELUETTELO [1] C.C. Chan, 2007, The State of the Art of Electric, Hybrid, and Fuel Cell Vehicles, Proceedings of the IEEE, 95 (4), s. 704-718 [2] Andrew F. Burke, 2007, Cost-effective combinations of ultracapacitors and batteries for vehicle applications, Proceedings of the IEEE, 95 (4), s. 806-820 [3] Ali Emadi ym., 2008, Power electronics and motor drives in electric, hybrid electric, and plug-in hybrid electric vehicles, IEEE transactions of industrial electronics, 55 (6), s. 2237-2245 [4] Arvind Thiruvengadam ym., 2014, The International Council on Clean Transportation [verkkodokumentti], Saatavissa: https://www.theicct.org/publications/heavy-duty-vehicle-diesel-engine-efficiencyevaluation-and-energy-audit [5] Jim Murphy, 2012, Technologies, Motors/Drives, What's the Difference Between AC Induction, Permanent Magnet, and Servomotor Technologies? [verkkodokumentti], Saatavissa: http://www.machinedesign.com/motorsdrives/whats-difference-between-acinduction-permanent-magnet-and-servomotor-technologies [viitattu: 2.1.2018] [6] European Commission, Mobility and transport, 2011, Saatavuus: https://web.archive.org/web/20110319033116/http://ec.europa.eu/transport/urban/vehicl es/road/electric_en.htm [viitattu: 2.1.2018] [7] Kristen Perrone, 2016, AC versus DC motors: which will optimize your EV? [verkkodokumentti], Saatavuus: https://www.electronicproducts.com/automotive/fuel_efficiency/ac_versus_dc_mot ors_which_will_optimize_your_ev.aspx [viitattu 2.1.2018] [8] European Commission, Climate action, transport, 2018, Saatavuus: https://ec.europa.eu/clima/policies/transport_en [viitattu: 3.1.2018] [9] U.S. department of energy, 2017, Energy efficiency and renewable energy, vehicles, saatavuus: https://www.afdc.energy.gov/vehicles/how-do-hybrid-electric-cars-work [viitattu: 3.1.2018] [10] Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, 2017, Tietopalvelut, ajoneuvojen ensirekisteröinnit, saatavuus:

29 https://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ensirekisteroinnit/ensirekisterointien _merkki-_ja_mallitilastot [viitattu: 3.1.2018] [11] Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, 2017, Tieliikenne, verotus, ajoneuvovero, saatavuus: https://www.trafi.fi/tieliikenne/verotus/ajoneuvovero [viitattu: 3.1.2018] [12] Savolainen Pentti O, 1959, Sähkökulkuneuvot, Tammi, s.487. [13] Lars Ole Valøen, Mark I. Shoesmith, 2007, The effect of PHEV and HEV duty cycles on battery and battery back performance, PHEV 2007 Conference [14] Davide Andrea, 2010, Battery Management Systems for Large Lithium-Ion Battery Packs. Artech House. s. 234. ISBN 1608071049 [15] PowerStream Technology, 2017, NiMH Battery Charging Basics, saatavuus: https://www.powerstream.com/nimh.htm [viitattu: 3.1.2018] [16] Toyota Auto Finland Oy, 2017, Toyota Prius autoesite, saatavuus: https://www.toyota.fi/hinnastot-esitteet/autoesitteet/prius-autoesite.json [viitattu: 3.1.2018] [17] Matias Halinen, 2007, Polttokennot, saatavuus: http://automation.tkk.fi/attach/as- 84-3134/halinen107.pdf [viitattu: 3.1.2018] [18] Ulrich Eberle ym., 2012, Fuel cell electric vehicles and hydrogen infrastructure: status 2012, Energy & Enviromental Science, 2012 (5), s. 8780-8798 [19] Tero Nurmi, Sisun hybridi uusi teknologinen innovaatio, Metsätrans, 2017 (3), s.52-53 [20] Linkker, 2018, saatavuus: http://www.linkkerbus.com/ [viitattu: 3.1.2018] [21] Visedo, 2017, Linkker electric buses, saatavuus: https://visedo.com/2017/02/26/linkker-electric-buses/ [viitattu: 3.1.2018] [22] Duncan Graham-Rowe, 2005, Charge a battery in just six minutes, New Scientist, saatavuus: https://www.newscientist.com/article/dn7081-charge-a-battery-in-just-sixminutes/ [viitattu: 3.1.2018] [23] Siemens AG, 2017, ehighway Solutions for electrified road freight transport, saatavuus: https://www.siemens.com/press/en/feature/2015/mobility/2015-06- ehighway.php [viitattu: 3.1.2018]

30 [24] John O Dell, 2017, Toyota s Heavy-Duty Fuel Cell Truck Finally Hits the Road, Trucks, Trucking Technology, Electric Vehicles, saatavuus: https://www.trucks.com/2017/10/12/toyota-hydrogen-fuel-cell-electric-truck-hits-road/ [viitattu:3.1..2018] [25] H.Y. Tong ym., 2000, On-Road Motor Vehicle Emissions and Fuel Consumption in Urban Driving Conditions, Journal of the Air & WasteManagement Association, 50 (4), s. 543-554 [26] University of Colorado, 2009, Lecture: Lead-acid batteries, saatavuus: http://ecee.colorado.edu/~ecen4517/materials/battery.pdf [viitattu: 4.1.2018] [27] Satu Hassi ym., 1998, Lukion fysiikka, Sähkö ja magnetismi 1, WSOY, ISBN 951-0-20143-X [28] Risto Lautkaski, 2016, Litiumioniakut autopalossa, Pelastustoiminta, Operatiivinen toiminta, saatavuus: http://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/operatiivinentoiminta/litiumioniakut-autopalossa/ [viitattu: 5.1.2018]