Perhepesän kysely, syksy 2014 Raportti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois- Pohjanmaan piirin PerhePesässä toteutetusta kyselystä. Tekijä: Maija Hämäläinen opiskelija, KTK, Varhaiskasvatus, Oulun yliopisto
Kyselyn taustaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin ylläpitämässä Meri-Toppilan Perhepesässä toteutettiin kävijäkysely loka-marraskuun 2014 aikana. Kyselyllä selvitettiin Perhepesä-toiminnan vaikuttavuutta ja kävijöiden lapsiperhepalveluiden käyttöä. Perheiltä kysyttiin esimerkiksi sitä, onko Perhepesä tukenut heidän elämäntilannettaan ja minkälaista hyötyä siitä on ollut. Kyselyssä selvitettiin myös, käyttävätkö perheet lisäksi muita lapsiperhepalveluja tai käyttäisivätkö, jos Perhepesää ei olisi. Perhepesä on avoin kohtaamispaikka pienten lasten perheille. Perhekahvilatoiminnan lisäksi se tarjoaa perheille mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja on samalla myös yhteistyöverkosto perheiden kanssa toimiville kunta- ja järjestötoimijoille. Toiminta on ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen toimintaa, jonka tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lisätä lasten hyvinvointia. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa lähdetään liikkeelle perheiden ideoista ja tarpeista. Meri-Toppilan Perhepesä on avattu marraskuussa 2011. Perhepesän tilat sijaitsevat kaupungin asuntoyhtiö Sivakka-yhtymä Oy:n kerrostalon kerhotiloissa. Perhepesässä toimii piirin palkkaama ohjaaja (rahoitus OUKA) ja yksi palkkatuella palkattu henkilö. Toimintaa kehitetään yhteistyössä alueen muiden järjestö- ja kuntatoimijoiden kanssa. Yhteistyöverkostossa on mukana mm. alueen hyvinvointineuvola, päiväkoti, koulu, kirjasto, seurakunta, MLL:n Meri-Koskelan paikallisyhdistys sekä muita järjestötoimijoita. Yhteisiä ohjattuja tapaamisia Perhepesässä on kolmena päivänä viikossa ja sinne kokoontuu kuukausittain arviolta 20-30 perhettä. Viimeisen kuukauden aikana kävijämäärä on ollut 23 perhettä. Perheiden äidit ovat pitäneet tiloissa myös omia tapaamisiaan. Seuraavaksi esitellään kyselyn tuloksia osio kerrallaan. Ensimmäisen kyselyn jälkeen päädyttiin tekemään vielä lisäkysely, jossa oli tarkentavia monivalintakysymyksiä perheiden lapsiperhepalveluiden käytöstä. Niillä selvitettiin lähinnä Perhepesässä käyvien lasten muiden lapsiperhepalveluiden käyttöä. Kyselyn ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 19 perhettä, ja toiseen 15 perhettä, joista yksi ei ollut osallistunut ensimmäisessä vaiheessa. Kun perheiden jäsenet lasketaan yhteen, kyselyn ensimmäinen vaihe kosketti yhteensä 105 ihmistä ja toinen vaihe 84 ihmistä.
1. Perheiden koko ja rakenne Kyselyyn osallistuneiden perheiden koko vaihteli 2-11 henkilön välillä, yhden lapsen yksinhuoltajaperheistä aina yhdeksän lapsen suurperheeseen saakka. Yhden lapsen perheitä oli kolme, 2-3 lapsen perheitä kahdeksan, 4-5 lapsen perheitä kolme ja 6-9 lapsen perheitä viisi. Perheistä yksinhuoltajaperheitä oli neljä ja yksinhuoltajaperheiden koko vaihteli 2-8 henkilön välillä. Yksihuoltajien lapsimäärät vaihtelivat siis 1-7 lapsen välillä. 2. Perheiden asuinalueet Kyselyyn osallistuneista perheistä 12 asui Koskelan suuralueella, johon kuuluu Alppila, Koskela, Meri-Toppila, Mustasuo, Niittyaro, Taskila ja Toppila. Perheistä seitsemän asui muualla Oulussa. Suurin osa kyselyyn osallistuneista perheistä asui siis samalla Koskelan suuralueella, missä Perhepesä sijaitsee. 3. Osallistuminen Perhepesän toimintaan Perheistä kaksi oli aloittanut Perhepesässä käymisen tänä syksynä 2014, neljä perheistä oli käynyt Perhepesässä alle vuoden ajan ja 13 perheistä yli vuoden ajan. Suurin osa perheistä oli siis käynyt Perhepesässä jo pidemmän aikaa. 4. Ohjautuminen Perhepesään Perhepesä-toiminnan taustalla on ajatus, että peruspalveluista, kuten hyvinvointineuvolasta, ohjataan ihmisiä Perhepesään. Perheistä kolme oli löytänyt Perhepesän hyvinvointineuvolan kautta, kuusi Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivujen kautta ja seitsemän tuttavan kautta. Lisäksi yksi perhe oli löytänyt Perhepesän ohjaajan kautta ja toinen perhe oli löytänyt Perhepesän, koska asui itse samassa kerrostalossa. Yksi perheistä ei muistanut, mitä kautta oli löytänyt Perhepesän. 5. Muiden lapsiperhepalveluiden käyttö Kyselyyn osallistuneista perheistä 15 käytti Perhepesän lisäksi muita lapsiperhepalveluja. Kokopäiväistä päivähoitoa käytti kaksi perhettä, osapäiväistä päivähoitoa viisi perhettä, avointa varhaiskasvatuskerhoa yhdeksän perhettä, järjestöjen järjestämiä lapsiperhepalveluja kuusi
perhettä ja seurakunnan järjestämiä lapsiperhepalveluja kolme perhettä. Perheistä seitsemän käytti useampaa eri lapsiperhepalvelua rinnakkain. Neljä perheistä ei käyttänyt Perhepesän lisäksi muita lapsiperhepalveluja. Lisäkyselyn tarkentavien kysymysten avulla saatiin selville, että toiseen vaiheeseen osallistuneiden perheiden kaikista lapsista yhteensä 34 kävi Perhepesässä. Lasten määrässä oli hieman tulkinnanvaraisuutta, koska muutamassa vastauksessa oli annettu epätarkka luku, esimerkiksi 2-3 lasta. Perhepesässä käyvien lasten määrä on laskettu tässä suuremman luvun mukaan, koska epätarkat vastaukset antavat olettaa, että ainakin välillä lapsia on mukana sen verran. Muita kuin Perhepesässä käyviä sisaruksia oli yhteensä 21. Perheistä 11 vastasi, että Perhepesässä käyvät lapset käyttivät lisäksi muitakin lapsiperhepalveluja; kokopäiväistä päivähoitoa vastasi käyttävänsä yksi perhe, osapäiväistä päivähoitoa kolme perhettä, avointa varhaiskasvatusta viisi perhettä, järjestöjen lapsiperhepalveluja kaksi perhettä ja seurakunnan lapsiperhepalveluja kaksi perhettä. Neljä perhettä vastasi, että Perhepesässä käyvät lapset eivät käytä muita lapsiperhepalveluja. Muiden sisarusten lapsiperhepalveluiden käytöstä kysyttäessä vain yksi perhe vastasi käyttävänsä osapäivähoitoa. 11 perhettä vastasi, että muut sisarukset eivät käytä muita lapsiperhepalveluja ja kolme perhettä ei ollut vastannut tähän kysymykseen lainkaan, koska heillä ei ollut Perhepesässä käyvien lasten lisäksi muita lapsia. 6. Muiden lapsiperhepalveluiden käyttö, jos Perhepesää ei olisi Perheistä 10 arvioi, että he käyttäisivät muita lapsiperhepalveluja nykyistä enemmän, jos Perhepesää ei olisi. Kokopäiväistä päivähoitoa nykyistä enemmän arvioi käyttävänsä yksi perheistä, osapäiväistä päivähoitoa kolme perheistä, avointa varhaiskasvatuskerhoa viisi perheistä, järjestöjen järjestämiä lapsiperhepalveluja kaksi perheistä ja seurakunnan järjestämiä lapsiperhepalveluja kolme perheistä. Perheistä kahdeksan arvioi, että he eivät käyttäisi muita lapsiperhepalveluja nykyistä enempää, jos Perhepesää ei olisi. Yksi perhe ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan.
Täydentävien kysymysten avulla selvitettiin, että Perhepesässä käyvien lasten lapsiperhepalveluiden käyttö lisääntyisi arviolta kymmenellä perheellä. Tämä arvio kosketti yhteensä 20 Perhepesässä käyvää lasta. Kolme perhettä arvioi avoimen varhaiskasvatuksen käytön lisääntyvän ja tämä arvio kosketti yhteensä seitsemää lasta. Osapäiväisen päivähoidon käytön arvioi lisääntyvän niin ikään kolme perhettä ja tämä arvio kosketti yhteensä kahdeksaa lasta. Kolme perhettä arvioi kokopäiväisen päivähoidon lisääntyvän; tämä arvio kosketti yhteensä seitsemää lasta. Yhteensä kunnallisten tai kunnan kustantamien lapsiperhepalveluiden käyttö lisääntyisi arviolta 18 lapsen kohdalla, mikäli Perhepesää ei olisi. Lisäksi neljä perhettä arvioi seurakunnan lapsiperhepalveluiden käytön lisääntyvän ja samoin järjestöjen lapsiperhepalveluiden käytön arvioi lisääntyvän neljä perhettä. Viisi perhettä arvioi, että muiden lapsiperhepalveluiden käyttö ei lisääntyisi ja kahdessa vastauksessa oli kommentoitu lisäksi tähän kohtaan, että olisimme kotona ja yhteen ovat vielä pieniä. Lisäkyselyn tulokset olivat hieman ristiriidassa alkuperäisen kyselyn vastausten kanssa. Esimerkiksi kokopäiväisen päivähoidon käytön oli alun perin arvioinut lisääntyvän yksi perhe ja kun asiaa kysyttiin uudestaan Perhepesässä käyvien lasten osalta, kokopäiväisen päivähoidon käytön arvioi lisääntyvän kolme perhettä. Syitä tähän on vaikea arvioida; kenties perheet olivat tulleet toisiin ajatuksiin ja miettineet asiaa nyt tarkemmin. Myös kysymys oli muotoiltu aiempaa tarkemmin koskemaan niitä lapsia, jotka kävivät Perhepesässä. Tälläkin on voinut olla vaikutusta. 7. Perhepesän hyöty perheelle Kyselyyn osallistuneiden perheiden vastauksissa nousi esille voimakkaasti Perhepesän merkitys sosiaalisena kohtaamispaikkana, jossa lapset saavat tavata toisiaan ja vanhemmille on tarjolla vertaistukea. Perhepesä lapsille merkittävänä kohtaamispaikkana nousi esille 15 vastauksessa; lasten mainittiin saavan leikkikavereita, synttärijuhlakavereita ja ikäistään seuraa Perhepesän kautta. Perhepesä vanhemmille tärkeänä vertaistuen paikkana nousi esille niin ikään 15 vastauksessa; tärkeäksi koettiin mahdollisuus keskustella muiden vanhempien ja ohjaajien kanssa, vertaistuen saaminen ja ylipäätään seuran löytäminen. Lisäksi kolmessa vastauksessa mainittiin, että Perhepesän kautta on saatu uusia ystäviä, mikä voi viitata sekä vanhempien että lasten ystävyyssuhteisiin.
Tärkeää kotihoidossa olevalle lapselle: oman ikäistä leikkiseuraa. Vanhemmalle vertaistukea ja seuraa. Lapsi voi leikkiä muitten lasten kanssa ja on tykännyt käydä. Itse voi halutessaan jutella ohjaajien tai muiden äitien kanssa. Aikuista seuraa, lapset saa leikkiä. Sama kuin päiväkoti. Hyvä opettaja (tark. ohjaaja). Olen viihtynyt hyvin! Kahdessa vastauksessa tuli esille Perhepesän merkitys suomen kielen oppimiselle. Kolmessa vastauksessa kerrottiin, että Perhepesän ansiosta tulee poistuttua kotoa, lähdettyä tapaamaan muita ihmisiä ja samalla myös ulkoilemaan. Vastauksissa nousi esille myös toimintavinkkien jakaminen ja vaatteiden vaihtaminen perheiden kesken. Yksi perheistä oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Rakastan kerhoa, oppii suomen kieltä, Sirkka ja Jaana mukavia, kaikki suomalaiset naiset mukavia Erinomainen syy poistua kotoa, mahdollisuus tavata muita vanhempia sekä lapsia, mahdollisuus verkostoitua, toimintavinkkien jakaminen, arjen ajatusten jakaminen. 8. Perhepesän tarjoama tuki elämäntilanteelle Jokainen kysymykseen vastannut perhe oli sitä mieltä, että Perhepesä on tukenut heidän elämäntilannettaan. Vastauksissa toistui muun muassa Perhepesän tarjoaman vertaistuen merkitys perheiden elämäntilanteiden tukemisessa. Samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa keskusteleminen koettiin tärkeäksi; yhdessä oli käyty läpi esimerkiksi lasten kehitysvaiheita ja vanhempien haasteita. Vastauksissa toistui myös Perhepesän merkitys vanhempien jaksamiselle; Perhepesässä käyntiä pidettiin lepohetkenä, kahvihetket koettiin tärkeiksi, arkeen ja jaksamiseen oli saatu tukea Perhepesän kautta, Perhepesän koettiin piristävän väsyneenä ja jopa pääkivun todettiin menevän ohi Perhepesässä. Myös retket ja äitien virkistyspäivät koettiin tärkeiksi. Perhepesän todettiin myös auttaneen kotiutumaan alueelle, tuovan vaihtelua arkeen ja kotielämään, varsinkin jos lapsi oli kotihoidossa. Vastauksissa nousi esille myös Perhepesän
merkitys yhden vanhemman perheille; toiminta koettiin tärkeäksi talouden ja jaksamisen ollessa kovilla. Yksi perheistä oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Täällä käy paljon samassa elämäntilanteessa olevia äitejä ja vertaistuki on ollut tosi tärkeää! Olisi todella kurjaa, jos kerhoa ei olisi. Perhepesä on auttanut uusien tuttavuuksien ja ystävien löytämisessä. Täältä on saanut tukea ja neuvoja arkeen ja jaksamiseen. Myös mies on osallistunut perhepesään ja pitänyt. Lasten kotihoito on paljon mielekkäämpää kun on mukava kerhopaikka missä käydä. Perhepesästä nauttii sekä äiti että lapset. Lisäkyselyssä ei kysytty enää Perhepesän hyödystä tai tuesta perheille, mutta kaksi perhettä oli oma-aloitteisesti kirjoittanut näihin kysymyksiin liittyviä kommentteja vielä kyselyn toisessakin vaiheessa. Paikka on tärkeä lapsille, mutta erityisen tärkeä äidin jaksamisen kannalta. PerhePesästä olen löytänyt vertaistukiverkoston itselleni. Mahdollisesti muiden palveluiden käyttö lisääntyisi, mutta näin hyvää paikkaa en kyllä lähialueelta tiedä. Tämä on aivan ainutlaatuinen levähdyspaikka monelle lähialueen vanhemmalle ja uskon Perhepesän ehdottomasti lisäävän lapsiperheiden hyvinvointia. 9. Toiveet Perhepesän jatkosta Kyselyyn osallistuneista perheistä jokainen toivoi, että Perhepesän toiminta jatkuisi myös tulevaisuudessa. Vastauksissa nousi voimakkaasti esille Perhepesän tarpeellisuus siellä käyvien perheiden hyvinvoinnille, jaksamiselle ja sosiaaliselle elämälle, mikä selittää toiveita toiminnan jatkuvuudesta.
Yhteenveto Kysely osoittaa, että suurin osa perheistä (15/19) käyttää Perhepesän lisäksi muitakin lapsiperhepalveluja, esimerkiksi osa-aikaista päivähoitoa, avointa varhaiskasvatuskerhoa ja järjestöjen ylläpitämiä lapsiperhepalveluja. Yli puolet perheistä (10/19) arvioi muiden lapsiperhepalveluiden käyttönsä lisääntyvän, jos Perhepesää ei olisi. Seitsemän perheistä arvioi, että heidän kunnallisten lapsiperhepalveluiden (kuten osapäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuskerhon) käyttö lisääntyisi. Neljä perheistä arvioi, että järjestöjen tai seurakunnan palveluiden käyttö lisääntyisi. Tarkentavat kysymykset osoittivat, että Perhepesässä käyvistä lapsista suurin osa käyttää muitakin lapsiperhepalveluja; 11/15 perheestä vastasi tähän kysymykseen myöntävästi. Jos Perhepesää ei olisi, muiden lapsiperhepalveluiden käyttö lisääntyisi entisestään; 10/15 perheestä arvioi näin. Yhteensä 20 lasta tarvitsisi siis muita lapsiperhepalveluja, jos Perhepesää ei olisi. Kunnallisten tai kunnan kustantamien lapsiperhepalveluiden (kokopäiväisen ja osapäiväisen päivähoidon sekä avoimen varhaiskasvatuksen) käytön arvioitiin lisääntyvän 18 lapsen kohdalla. Kyselyn tulokset osoittavat selkeästi, että Perhepesällä on tärkeä merkitys siellä käyville perheille. Perhepesää pidetään tärkeänä kohtaamispaikkana niin lapsille kuin aikuisillekin. Sen koetaan tarjoavan vertaistukea, ystävyyssuhteita, helpotusta jaksamiseen sekä käytännön apua arkeen esimerkiksi vaatteiden kierrätyksen ja välipalahetkien muodossa. Perhepesä on myös auttanut alueelle muuttaneita sopeutumaan ja lisännyt maahanmuuttajien suomen kielen taitoja. Lisäksi useiden vastausten perusteella voi tulkita, että Perhepesän ansioista jaksetaan poistua kotoa edes hetkeksi. Kävijät toivovatkin, että Perhepesän toiminta saa jatkua. Vastausten perusteella Perhepesällä on lisäksi taloudellista merkitystä. Ellei Perhepesää olisi, suurin osa perheistä veisi lapsensa muiden lapsiperhepalveluiden piiriin. Useimmiten nämä palvelut olisivat kunnallisia tai kunnan kustantamia päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluja, mikä tietäisi lisäkustannuksia kaupungille.