pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä



Samankaltaiset tiedostot
VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia.

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari

EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm.

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Lähienergialiiton kevätkokous

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa


Smart Generation Solutions

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Energian tuotanto ja käyttö

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Täyskäännös kotimaiseen

ÄLYKÄS KAJAANI Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

Toimintaympäristö: Fortum

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Vaasan seudun tavoitteet 2019

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu Siemens Osakeyhtiö

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Atte Kallio

Kestävä kehitys Fortumissa

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Millä Tampere lämpiää?

Kestävä kehitys Fortumissa

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

- VOIMAA, SÄHKÖÄ JA TEHOKKUUTTA

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

SUOMALAISET YRITYKSET

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Missio ja arvot. Missio

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä Helsinki Jonne Jäppinen

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

BioForest-yhtymä HANKE

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat Harri Orko, yksikönjohtaja

Transkriptio:

pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä 2012

2

EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin ja käytetään järkevästi. POHJOISMAIDEN merkittävin ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ Yli 120 yritystä, joista usea alansa globaali markkinajohtaja Liikevaihto 4 miljardia euroa, josta 70% viennistä 30% koko Suomen energiateknologiaviennistä Työntekijöitä tänään 10 000, vuonna 2020 yli 20 000 Maailman energiamarkkinat ovat murroksessa. Energian tarve kasvaa kaikkialla ja erityisesti kehittyvillä alueilla. Ilmaston muutos huolestuttaa. Uusiutuvat energianlähteet ja uudet teknologiat puhuttavat. Markkinoita säädellään yhä selvemmin paitsi liiketaloudellisin myös poliittisin perustein. Energia- ja ympäristöteknologioista on muodostumassa Suomen viennin uusi veturi. Vaasan seudulta löytyy monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja vastaamaan alan haasteisiin. Uusiutuvan energiatuotannon tuotteita ja palveluja Tuuli- ja aurinkovoima: komponentteja ja kokonaistoimituksia Voimalaitoksia hajautettuun energiatuotantoon Maalämpö, keskitetty matalaenergiaverkosto Vesistöenergia, lämmönvaihdinteknologia Ympäristöystävällinen energian tuotanto ja jakelu Energiatehokkuutta edistäviä tuotteita ja palveluja Älyverkkoratkaisut, sähkönjakeluautomaatio Tehokas sähkönjakelu, suunnittelusta kokonaistoimituksiin Energiatehokkaat sähkömoottorit Meriteollisuuden voimaratkaisut ja automaatio Sähkömoottoreiden kulutusta vähentävät taajuusmuuttajat Energiatuotannon suunnittelu ja konsultointi Voimalaitosten ja teollisuuden sähköistys ja suunnittelu 3

Aitoa kansainvälisyyttä Vaasan seudulla ollaan aidosti kansainvälisiä ja Vaasan kaupunki on heti Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Kansainvälisyys edistää täällä jo toimivien yritysten liiketoimintaa ja helpottaa sekä uusien kotimaisten vientihakuisten yritysten että ulkomaisten yritysten etabloitumista alueelle. Vaasan seudulla kansainvälisyys näkyy ja myös kuuluu kaikkialla. Kaupungin asukkaista 70% puhuu äidinkielenään suomea ja n. 25% ruotsia. Muita kieliä äidinkielenään käyttää Vaasassa 5% väestöstä. EnergyVaasan toimijoiden markkinat ovat maailmalla osaaminen ja merkittävä osa tuotannollisista resursseista Pohjanmaan länsirannikolla Vaasassa lähiympäristöineen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle Vaasan seutu on hyvä tukikohta. Täällä on aina osattu katsoa kauemmas. Vanhan merenkulku kaupungin kauppiasperinteet ovat juurtuneet syvälle ja kaupunki on jo pitkään toiminut Pohjanmaan kansainvälistymisen suunnannäyttäjänä. Tämä edellyttää sitoutumista kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monipuolisia liikenneyhteyksiä, informaatiotekniikan hallintaa sekä laajakirjoista kulttuuria, koulutusta ja monikielisyyttä. Koko Vaasan seudun tavoitteena on lisätä työperäistä muuttoa alueelle. Kansainvälisen ilmapiirin syntymistä ovat edistäneet paitsi vientipainotteinen elinkeinoelämä myös oppilaitokset, joissa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Englanninkieliset päiväkotiryhmät, kielikylpyopetus päiväkodeissa ja perusopetuksessa, kansainväliseen ylioppilastutkintoon valmistava englanninkielinen IB-lukio sekä korkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset opetusohjelmat ovat käytännön kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. 4

THE SWITCH GROUP Tärkeimmät tuotteet: Täystehotehonmuokkaajat ja kestomagneettigeneraattorit Perustamisvuosi: 2006 Liikevaihto 2011: n. 94 milj. euroa Viennin osuus liikevaihdosta: yli 95% Henkilöstö: 220 Tuotanto ja tuotekehitys: Suomi, Kiina, USA Myyntiyhtiöt: Suomi, Kiina, USA, Korea, Saksa, Espanja ja Intia The Switch sai vuonna 2011 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Täydellä teholla Kiinaan Useiden suomalaisten energiateknologiayritysten aurinko nousee nyt idästä. Kiinasta on nopeasti kehittymässä Suomen koko cleantech-alan tärkein vientimaa. Energiapolitiikassaan Kiina korostaa monipuolista energialähteiden käyttöä ja puhdasta energiaa, mikä kannustaa voimakkaisiin panostuksiin etenkin tuulivoiman rakentamisessa. Jo vuonna 2007 Kiinassa rakennettiin 3.000 MW tuulivoimaa. Vuonna 2009 luku oli jo 13.750 MW. Tavoitteena on yltää jopa 80.000 MW:iin vuoteen 2014 mennessä. Suomessa tuulivoimaa oli vuonna 2009 n. 150 MW. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on rakentaa 2.500 MW lisää. Suurimman kassavirran suomalaisille cleantechyrityksille tuovat energiatehokkuutta ja energian laatua parantavat ratkaisut. Juuri sellaiset kuin The Switchin tehoelektroniikkasovellukset, jotka edistävät uusien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttöönottoa ja maksimoivat niiden tuottavuutta. - Täystehotehonmuokkaajan (FPC, Full Power Converter) tehtävä on muuntaa voimalaitoksella tuotettu sähkö verkkoon soveltuvaksi verkkoyhtiöiden vaatimusten mukaan. Tässä tuoteryhmässä olemme Kiinan markkinoiden ykkönen, selvä markkinajohtaja, kertoo Reijo Takala. - Kestomagneettigeneraattorimme (PMG, Permanent Magnet Generator) parantavat puolestaan sähköntuotannon hyötysuhdetta. Pienelläkin tuulella syntyy nyt enemmän sähköä! - The Switchin menestyksen taustalla on syvällinen toimialatuntemus, tarkoin kohdennetut tuoteratkaisut ja vahvat, kansainväliset partnerit. Tavoitteemme on olla sähköenergian konvertoinnin teknologiajohtaja uusiutuvan energian markkinoilla maailmanlaajuisesti. Olemme fantastisella matkalla. Ja se on vasta aluillaan Reijo Takala, Johtaja / tuulivoima 5

INNOVOIMAA! EnergyVaasan yrityksille ja yhteisöille innovointi on elämäntapa. Suunta on selvä ja keinot moninaiset. Energiamarkkinoiden esittämiin haasteisiin etsitään täällä vastauksia kahta kautta. Tutkimus- ja tuotekehitys keskittyy paitsi uusiin energian tuotantomuotoihin myös tehokkuuden lisäämiseen koko energiaketjussa tuotannosta jakeluun ja käyttöön. Ennakkoluulottomaan uusajatteluun kannustetaan ja innovaatiotyöhön varataan resursseja, sillä vain olemalla askeleen edellä muita on mahdollista menestyä maailmalla. Suomalaisten T&K-panostajien kolmen kärjessä onkin kaksi EnergyVaasassa vaikuttavaa yritystä. Wärtsilän yli 140 miljoonan euron vuosittainen T&K-panostus on Suomen toiseksi suurin Nokian jälkeen. Kolmannelle sijalle nousee ABB n. 130 miljoonan euron panostuksellaan. Vaasan Energiainstituutti, VEI, kokoaa yhteen energia-alan taitajat Vaasan yliopistosta, Vaasan ammattikorkeakoulusta ja Yrkeshögskolan Noviasta. Toiminnassa yhdistyy luontevasti sekä kaupallinen että teknillinen osaaminen. VEI tarjoaa tutkimus- ja kehittämispalveluita, koulutusta ja konsultointia ennen kaikkea uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se tuottaa energia-alan uusinta tutkimustietoa teollisuuden hyödynnettäväksi, mutta toiminnassa korostuu myös läheinen yhteistyö julkisen sektorin kanssa. VEI:n toiminta on keskitetty muutamalle keskeiselle tutkimusja kehittämisalustalle, jotka palvelevat alan teollisuuden ja VEI:n eri osapuolten yhteisinä toimintaympäristöinä. Tutkimuskohteina ovat erityisesti biopolttoaineet, polttomoottorit, tuulienergia, älykkäät sähköverkot, geoenergia ja energiatehokkuus. 6

Wärtsilä-konserni Wärtsilä on edelläkävijä merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittajana. Henkilömäärä: n. 18.000, 160 toimipisteessä 70 maassa. Vaasassa henkilöstömäärä on n. 2.900. Liikevaihto vuonna 2011 oli 4.209 MEUR, josta Ship Power -liiketoiminnan osuus oli 24%, Power Plants 32% ja Services 43%. Wärtsilän osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Tuuli tyyntyy, yö laskeutuu, mutta voima virtaa. Uusajattelua ja ennakkoluulottomuutta ei tarvita pelkästään teknologian kehittämiseen. Sitä tarvitaan myös markkinatilanteeseen sopeutumiseen. Maailman johtava polttomoottoriteknologian kärkiyritys, Wärtsilä, näkee uusiutuvaa energiaa suosivat markkinat suurena mahdollisuutena. - Tuuli- ja aurinkovoima tarjoavat puhdasta energiaa, mutta kuten luonnonvoimille ominaista on, sen saatavuus vaihtelee, muistuttaa Niklas Wägar. - Muina aikoina tarvitsemme tasapainottavaa varavoimaa. Mikä tahansa ratkaisu ei kuitenkaan kelpaa, sillä häiriötön sähkönjakelu edellyttää ennen kaikkea nopeaa reagointia. Jos esimerkiksi tuulen nopeus laskee kymmenestä metristä sekunnissa seitsemään metriin sekunnissa vartin sisällä, tuulivoimalan tuotanto laskee 60%. Tällaiset vaihtelut ovat arkipäivää ja niitä saattaa esiintyä useita kertoja vuorokaudessa. Älykkäinkään verkkoratkaisu ei yksin riitä korjaamaan tilannetta. Tarvitaan myös älykästä voimaa! - Wärtsilän Smart Power Generation -voimalaitoskonsepti on joustavuudessaan ja nopeudessaan ainutlaatuinen. Enemmän moottoreita enemmän voimaa. Aina juuri oikea määrä moottoreita käyttöön, voimaa verkkoon jopa alle minuutissa ja täyttä tehoa viidessä, kun tarvetta ilmenee. Tähän eivät muut teknolo giat pysty. - Polttoaineeksi käy esim. maakaasu, edullinen liuskekaasu, nesteytetty maakaasu, biokaasu, nestemäiset biopolttoaineet tai öljypohjaiset polttoaineet. Saatavuus ja hinta ratkaisevat. - Wärtsilän ratkaisun avulla mahdollistetaan se, että maailmassa voidaan hyödyntää yhä enemmän uusiutuvaa energiaa osana nykyaikaista, luotettavaa ja taloudellista energiajärjestelmää, Wägar vakuuttaa. Niklas Wägar, johtaja, Electrical & Automation, Power Plant Technology 7

Mervento Oy Tärkeimmät tuotteet: Suoravetoisilla kestomagneettigeneraattoreilla toimivat tuulivoimalat Perustamisvuosi: 2008 Arvioitu liikevaihto vuonna 2015: n. 350 MEUR Henkilöstö: 40 (arvioitu henkilöstömäärä v. 2015 250) Suoraa vetoa tuulivoimamarkkinoille Mervento Oy oli vuonna 2010 Suomen kautta aikojen suurin osakepääomalla rahoitettava start-up-yritys, joka on tuomassa markkinoille oman tuulivoimalaratkaisunsa. Yhtiön tavoitteena on olla johtava, globaali, suoravetotekniikkaan perustuvien multimegawattiluokan tuulivoimaloiden kokonaistoimittaja sekä maa- että merikäyttöön. Kapasiteetti 3-4 MW, tornin korkeus 125 m, roottorinhalkaisija 118 m - nämä ovat Merventon tuulivoimalan strategiset mitat. - Olemme yksinkertaistaneet perinteistä tuuliturbiinia lukuisten teknisten innovaatioiden avulla käyttövarmuuden, paremman hyötysuhteen, pidemmän käyttöiän ja alhaisempien elinkaarikustannusten takaamiseksi. Sovel lamme tuulivoimaloissamme ns. suoravetotekniikkaa, jossa turbiinin osat on integroitu yhdeksi kompaktiksi rakenteeksi siten, että erillistä, rikkoontumisherkkää vaihdelaatikkoa ei tarvita lainkaan, kertoo Patrik Holm. - Korkean integrointiasteen ansiosta asennuksen kokonaispainoa voidaan pienentää sekä valmistus- ja kokoonpanoaikaa lyhentää. Moduulit valmistetaan ja testataan jo tehtaalla, mikä nopeuttaa voimalaitoksen pystyttämistä ja verkkoon kytkemistä työmaalla. - Ensimmäinen oma kokoonpanotehtaamme sijoitetaan Vaasaan, missä sijaitsee myös hallinto ja tekninen suunnittelu. Tuuliturbiinien sarjavalmistuksen aloitamme vuoden 2012 aikana. Voimalaitos koostuu yli 3000 eri osasta. Suomessa meillä on yli 200 osahankkijaa ja valmiin tuotteen kotimaisuusaste tulee olemaan lähes 70%. Mervento tuo näin uutta tuulta myös kotimaan työmarkkinoille, Holm lupaa. Patrik Holm, toimitus- ja teknologiajohtaja 8

Kestävää kehitystä uusiutuvalla energialla Uusiutuva energia ja entistä hajautetumpi energiantuotanto ovat avainasemassa energiaratkaisuissa, joiden avulla pyritään vastaamaan nopeasti kasvavaan energiantarpeeseen ja ehkäisemään energiantuotannon ympäristöriskejä. Vuonna 2007 EU sopi ns. 20-20-20-tavoitteet, joiden yhtenä osana pyritään kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin EU:n energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään luonnollisia voimavaroja kuten aurinkoa, tuulta, virtaavaa vettä, orgaanisia aineita, mm. puuta, sekä ilman ja maan lämpöä. EnergyVaasan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mikään näistä ei ole vierasta. Vaikka esimerkiksi maalämpö yksittäisten talojen lämmönlähteenä onkin jo laajasti käytössä, sitä kattavampi, merenpohjan sedimenttikerroksesta saatavaan lämpöön perustuva matalaenergiaverkosto otettiin käyttöön jo vuonna 2008 omakotialueella Vaasan Suvilahdessa ensim mäisenä Suomessa! Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten sähköistys ja automaatio vaativat myös omaa erityisosaamistaan. Vaasa Engineering (VEO) tunnetaan etenkin kiinteää polttoainetta hyödyntävien biovoimalaitosten sähköistys- ja automaatiojärjestelmien kokonaistoimittajana Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Tuotantomuodoista suurin kasvupotentiaali niin kotimaassa kuin maailmalla on tällä hetkellä tuulivoimassa. Vuonna 2010 maailman tuulivoimakapasiteetti ylitti 200 GW. Tämä vastaa tuotetun ener gian osalta noin 100 keskikokoista ydinvoimayksikköä. Vuotuinen kasvu on n. 20%. Suomessa on tavoitteena tuottaa yli 6 TWh energiaa tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. 6 TWh vastaa noin 240.000 sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähköä. 9

Kestävää kehitystä älykkäillä järjestelmillä ja energiatehokkuudella Energian kallistuminen on ympäristöasioiden ohella nostanut energiatehokkuuden yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä niin yrityksissä, julkisessa keskustelussa kuin politiikassa. Energiatehokkuuden parantaminen on nopein, kestävin ja edullisin tapa vähentää kasvihuonepäästöjä ja taata energian saatavuus. Huomattava osa voimalaitoksissa tuotetusta sähköenergiasta häviää matkan varrella kuluttajille. Tätä voidaan kuitenkin ehkäistä edistyksellisellä tuotannon optimoinnilla sekä luotettavilla ja pienihäviöisillä siirto-, jakelu- ja ohjausjärjestelmillä. Hajautettu energiantuotanto ja sähkönjakelun laadun parantamisen tarve aiheuttavat suuria muutospaineita sähköverkoille. Jakeluverkosta on muodostumassa hajautetun energiantuotannon markkinapaikka, jolta vaaditaan reaaliaikaista ja automaattista sopeutumista eri tilanteisiin, skaalautumista, ennakoimista ja itsensä korjaamista. Yksisuuntaisesta jakeluverkosta tulee aktiivinen ja monisuuntainen keräilyverkko, johon kuluttajat ja teollisuus voivat tuottaa sähköä. Teollisuus kuluttaa yli 40% maailman sähköenergiasta. Sähkömoottorien osuus tästä on kaksi kolmas- 10

osaa. Korkean hyötysuhteen moottorit pienentävät teollisuuden sähkönkulutusta ja vähentävät päästöjä merkittävästi. Yksi 11 kw energiatehokas moottori voi jatkuvassa käytössä säästää 33,6 MWh energiaa, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 1,1 tonnia vuodessa. Taajuusmuuttajilla voidaan säätää teollisuuden prosesseja portaattomasti ja vähentää energiankulutusta jopa 50% ja hiilidioksidipäästöjä miljoonia, jopa satoja miljoonia tonneja vuodessa. 2000-luvulla taajuusmuuttajasovellukset yleistyivät myös energian tuotannossa. Tuulivoimageneraattori, aurinkokenno, aalto- tai vuorovesivoimala ei tuota suoraan verkkoon soveltuvaa sähköä. Taajuusmuuttajan avulla parannetaan sähkönlaatua ja sovitetaan sähkö verkkoon. Vaasan seudun yritykset ovat laajalla rintamalla mukana hyödyntämässä muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksia. EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin, siirretään sekä jaellaan luotettavasti ja käytetään järkevästi. 11

ABB ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. Tärkeimmät tuotteet: moottorit ja generaattorit, taajuusmuuttajat, muuntajat, sähkönjakeluverkon suojareleet ja ohjaus-, automaatio- ja valvontatuotteet, sähkövoimajärjestelmät, pienjännitetuotteet, ruoripotkurijärjestelmät ja prosessiautomaatio. ABB on myös Suomen suurin teollisuuden kunnossapitäjä. - ABB:n palveluksessa on noin 100 maassa yli 135 000 henkilöä. - Suomen ABB:n palveluksessa työskentelee noin 7 000 henkilöä yli 30 paikkakunnalla. - Vuonna 2011 yhtiön liikevaihto Suomessa oli 2,3 miljardia euroa. - Suomessa tehdaskeskittymät sijaitsevat Vaasassa, Helsingissä ja Porvoossa. - Vaasassa ABB:n palveluksessa työskentelee n. 2000 henkilöä. - Perustamisvuosi: 1889 Järkeä verkkoon ABB tuottaa ratkaisuja kaikille älykkäiden verkkojen osaalueille aina energian tuotannosta, siirrosta ja jakelusta kiinteistöjen energiatehokkaisiin automaatioratkaisuihin. Verkon hallinnan haasteet kasvavat uusiutuvien energialähteiden käytön yhteydessä, mutta edistyksellisillä automaatio-, ohjaus- ja varastointitekniikoilla pystytään merkittävästi parantamaan verkon luotettavuutta. Myös uudet sähkönjakelun teknologiat, kuten etävalvonta ja -ohjaus, automaattiset kytkennät ja nopeat vianpaikannukset parantavat sähkönlaatua, lyhentävät katkosaikoja ja tehostavat ylläpitoa. Älykkäillä rakennusten ohjausjärjestelmillä voidaan saavuttaa jopa 30 % alhaisempi energiankulutus mukavuudesta tinkimättä. Älykkäät ratkaisut tasaavat myös energian kysyntää ohjaamalla sitä aikoihin, jolloin energia on edullisimmillaan. - Tulevaisuuden sähkön kuluttaja voi olla myös sähkön myyjä, kun pihojen tuulivoimalat ja kattojen aurinkopaneelit tuottavat hyvinä päivinä energiaa yli oman tarpeen. Yli miljoona pientuottajaa jo myy Saksassa energiaa verkkoon! Uskoisin, että kehitys Suomessa on pitkällä aikavälillä samansuuntainen, arvelee Dick Kronman. - Älykkäät verkkoratkaisut mahdollistavat paitsi paikallisen, uusiutuvan sähköntuotannon myös sähköautoilua tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin sekä kotien ja kiinteistöjenenergiatehokkuutta edistävän automaation. - Näiden asioiden edistämiseksi Suomessa olemme parhaillaan toteuttamassa useita älyverkkohankkeita. Esimerkiksi Helsingin Kalasataman alueelle rakennamme ja testaamme yhteistyössä Helsingin Energian, Fingridin ja Nokia Siemens Networksin kanssa tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja. Alueesta tulee uusiutuvan sähköntuotannon, sähköautoja tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin ja kiinteistöautomaation mallialue, Kronman kertoo. - Koko energiajärjestelmän pakan pitää koossa älykäs verkko. Siinä meidän valttikorttimme. Dick Kronman, liiketoiminnan kehitysjohtaja 12

VACON OYJ Tärkeimmät tuotteet: Taajuusmuuttajat ja invertterit Perustamisvuosi: 1993 Liikevaihto 2011: n. 381 MEUR Tuotanto ja tuotekehitys: Suomessa (Vaasa, Tampere, Vantaa), Kiinassa, Yhdysvalloissa, Italiassa ja Intiassa Myyntiyhtiöt: 27 maassa ja lisäksi jakelijoita 100 maassa Nyt pyöritetään säästöä Paperikonekäytöt, rullaportaat, ilmastointi, sahalaitokset, hissit, kaivostoiminta, pumput, nosturit, jätevedenkäsittely, laivakäytöt yksi niille kuten niin monille muillekin on yhteistä. Niiden toimintaa pyöritetään sähkömoottoreiden avulla. Vacon keskittyy pyörimisen portaattomaan ja taloudelliseen nopeuden säätöön taajuusmuuttajatekniikalla sekä uusiutuvan energian tuotannon tehostamiseen invertteritekniikan avulla. Taajuusmuuttajatekniikan juuret ovat Suomessa. Helsingin metroon asennettiin ensimmäiset kaupalliset taajuusmuuttajat jo 70-luvulla. Tuotteet pysyivät kuitenkin pitkään varsin vakiona. Vacon on globaali edelläkävijä taajuusmuuttajasovelluksissa. Tuotteet räätälöidään tuhansiin eri käyttökohteisiin modernilla ohjelmointitekniikalla. - 90-luvulla ei enää investoitu pelkästään uuteen tuotantokapasiteettiin, vaan alettiin rakentaa myös säästöjä. Kannattavuus ja ympäristö nousivat keskeiseen asemaan. Taajuusmuuttajien avulla voidaan esim. tavallisessa pumppusovelluksessa säästää jopa 30-40% sähköä ja samalla parantaa prosessinhallintaa ja laitteiden elinikää. Taajuusmuuttajan takaisinmaksuaika on parhaimmillaan puolisen vuotta järjestelmän käyttöiän ollessa noin 15 vuotta. - Taajuusmuuttajan edut ovat kiistattomat, mutta tekniikan penetraatioaste globaaleilla markkinoilla on kuitenkin vasta noin 10%. Olemme komponenttivalmistaja, jonka tuote on ydinlenkki monen järjestelmätoimittajan ketjussa. Meidän tehtävämme on saada tuotteet puhumaan asiakkaamme kieltä. Jos se pyörii, olemme siitä kiinnostuneita, Jukka Kasi vakuuttaa. Jukka Kasi, johtaja, Product Operations 13

Huolella suunniteltu ja hyvin tehty Ennen kuin voimalaitoksen ensimmäinen megawattitunti löytää tiensä verkkoon tai teollisuuslaitos tuottaa ensimmäisen kappaleensa, tarvitaan lukemattomia työtunteja, koordinointi- ja yhteistyötaitoja ja kokemusta erilaisten hankkeiden läpiviennistä kaikenlaisissa ympäristöissä. On osattava laskea, montako polttomoottoria, turbiinia, tuulivoimayksikköä, aurinkopaneelia, ydinreaktoria tai tonnia biomassaa tarvitaan tuottamaan asiakkaan edellyttämä määrä energiaa. Mitä tällaisen laitoksen toteuttaminen maksaa? Minne se on järkevä sijoittaa? Miten se vaikuttaa ympäristöönsä ja ympäristö siihen? Millaisella aikataululla hanke on toteutettavissa? Entä miten varmistetaan, että asennus palvelee tilaajaansa optimaalisesti elinkaaren loppuun asti? On yhdistettävä tuhansia eri komponentteja saumattomaksi kokonaisuudeksi. On selvitettävä, montako henkilötyötuntia, metriä kaapelia, kiloa terästä ja betonia ja litraa jäähdytysnestettä tarvitaan ennen kuin tilaajalle voidaan luovuttaa toimiva voiman- tai teollistuotannon yksikkö olipa kyseessä järeä turbiinilaitos, ketterä varavoimaratkaisu tai tehtaan sähköistys. On ennakoitava, visualisoitava, dokumentoitava ja konkretisoitava. On myös varmistettava, että tilaaja hallitsee investointiaan pitkälle tulevaisuuteen. On tuotettava materiaalia koulutukseen, ylläpitoon ja huoltoon helposti käytettävissä olevassa, ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi on tarjottava ne käyttöönoton, käytön ja huollon palvelut, joita asiakas edellyttää tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. Onneksi resurssit onnistuneille hankkeille löytyvät Vaasan seudulta. 14

CiteC group oy ab Mekaaninen suunnittelu, rakennus-, prosessija sähkösuunnittelu, informaation hallinta ja konsultointipalvelut Perustamisvuosi: 1984 Liikevaihto 2011: 60 milj. e Henkilöstö: 1.100 Pääkonttori Vaasassa. Toimipisteitä muualla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Intiassa vaasa engineering oy veo Automaatio- ja sähköistysratkaisut energian tuotantoon, siirtoon ja jakeluun Perustamisvuosi: 1989 Henkilöstö: 400 Liikevaihto 2011: 63,5 milj. e Pääkonttori ja tuotanto Vaasassa, toimipisteet Seinäjoella, Paimiossa ja Lahdessa Ulkomaiset toimipisteet Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä taito tuottaa ja hallita tietoa Citec hyödyntää hankemäärittelyissä mm. edistyksellistä PDM-järjestelmää osana laajempaa PLM-palveluaan. EPCM-palveluiden laadusta vastaavat yhtiön IPMA-sertifioidut projektipäälliköt. - Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että teemme suunnittelussa läheistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Meillä on useimmiten yhteinen virtuaalinen työpöytä, josta löytyvät ajantasaiset tiedot esim. kokonaisen voimalaitostoimituksen sisällöstä viimeistä mutteria myöten, Martin Strand selvittää. - Nyt olemme siirtymässä toimitusajattelusta entistä pidemmälle vietyyn elinkaariajatteluun, jolloin järjestelmiä ja toimintaprosesseja kehitetään niin, että yhteiseltä työpöydältä löytyvät myös kaikki huoltoon, laitoksen päivityksiin ja lopulta kierrättämiseen elinkaaren päättyessä liittyvä data. - Palveluketjumme kattaa laajimmillaan kaiken ennakkolaskelmien teosta ja monialaisesta teknisestä suunnittelusta, lupahakemusten hoitamiseen, hankintojen koordinointiin ja asennusvalvontaan kentällä. - Citecin päätoimialueitamme ovat energia-ala, bioteknologia, tuotantoteollisuus, ICT-teollisuus sekä prosessiteollisuus. Citec on ollut mukana suunnittelemassa jo yli tuhatta voimalaitosta eri puolilla maailmaa, joten on ymmärrettävää, että noin 70% liikevaihdostamme tulee juuri energiasektorilta, Martin Strand kuittaa. ja täyttää toteen. Sellutehtaan sähköistys kuuman kosteassa viidakossa, biovoimalaitoksen käyttöönotto Saksassa, öljynjalostamon pääsähkönjakelun toteutus Singaporessa tai suuren terästehtaan kokonaissähköistys Torniossa. Yhteistä niille kaikille on, että hankkeet on toteutettu veolaisvoimin. - Näemme itsemme voiman liittäjänä ja tuotannon mahdollistajana, kuvailee Visa Yliluoma VEO:n roolia energia-alalla. - Toimitamme kokonaisprojekteja tai niiden osia sisältäen sähköistyksen ja automaatiojärjestelmien suunnittelun, hankinnat, projektinjohtamisen, asennukset, käyttöönoton ja koulutuksen. Toimintaamme kuuluvat myös kojeistovalmistus, laitosten modernisointi ja huolto, jossa olemme viime aikoina panostaneet erityisesti ennakoivien, tarveperustaisten palvelujen kehittämiseen. - Liiketoimintamme ydintuotteet kehitämme ja valmistamme itse, mikä lisää kilpailukykyämme ja joustavuuttamme monissa hankkeissa. Asiakkaan tarve ratkaisee kuitenkin parhaimman kombinaation, joten teemme yhteistyötä useiden laitetoimittajien kanssa. - Kojeistovalmistuksessa työskentelee henkilökunnastamme noin puolet. Toinen puoli on projektiasiantuntijoita. Projektityö tehdään vallitsevissa kulttuurisissa, poliittisissa ja ilmastollisissa olosuhteissa, jolloin vaaditaan ennakkoluulottomuutta, avoimuutta ja päämäärätietoisuutta. Yrittäjähenkisyydellä pärjää! Ja se on meillä veolaisilla verissä. Martin Strand, toimitusjohtaja Visa Yliluoma, johtaja, vesivoima ja sähköasemat 15

OY Mapromec AB Tuotteita mm: suurten dieselmoottoreiden männäntapit, akselit, laakeriosat, nostorullat ja venttiilikojeistot Perustamisvuosi: 1994 Liikevaihto 2010: 22 MEUR Suoran viennin osuus liikevaihdosta: 30% Henkilöstö: 76 Paras kokonaisuus on parhaiden osien summa Mapromec on maailman johtava isojen männäntappien valmistaja. - Laatu, hinta ja toimitusaika! Siinä kolme kovaa, joilla alihankkijana pärjää. Panostuksemme automaatioon on mahdollistanut menestyksellisen yhteistyön päämiestemme kanssa. - Mutta ei siinä vielä kaikki. Tulee myös ymmärtää päämiehen liiketoimintaa ja tarvittaessa kehittää yhdessä tuotetta, tuotantoa tai tilausjärjestelmiä ja dokumentointia, korostaa Caj-Erik Karp. - Asiakkaamme edellyttävät luonnollisesti myös, että sekä laatu- että ympäristösertifiointimme ovat kunnossa. Kyllä ne ovatkin, vakuuttaa Karp. - Ydinosaamistamme on tarkkuus. Männäntapeissa, jotka ovat suurin tuoteryhmämme, tarkkuus lasketaan tuhannesosamilleissä. Jaa hius kymmeneen osaan, niin tiedät, mistä puhun. Isoimmat männäntapit voivat kuitenkin painaa jopa 250 kiloa! Uskallan väittää, että Mapromec on isojen männäntappien maailman markkinajohtaja. Joka toisessa isossa diesel- tai kaasumoottorissa on meidän työstämämme tapit. Esimerkiksi niissä moottoreissa, joilla maailman isoimmat risteilyalukset kulkevat kaukana Karibialla. Caj-Erik Karp, toimitusjohtaja 16

Yhteistyötä ja vahvoja verkostoja Vaasan seudun suurten kansainvälisten energiateknologiayritysten on arvioitu generoivan seudun eri alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden. Yrittäjäjärjestöt arvioivat, että Pohjanmaalla on yli 120 pk-yritystä, jotka toimivat energiateknologian alihankkijoina. Näiden palveluksessa on n. 10.000 henkeä. Henkilöstömäärä voi vaihdella yhden hengen toiminimistä n. 200 hengen yrityksiin. Toimintojen ulkoistamisen edellytyksenä on, että alihankkijalla on syvällisempää erikoisosaamista ja esimerkiksi parempi konekanta ulkoistettavan työn suorittamiseen kuin mitä päähankkijalla on. Alan veturit rohkaisevatkin alihankkijoitaan kehittämään toimintaansa sekä solmimaan liikesuhteita myös kilpailijoiden kanssa liiketaloudellisten riskien hajauttamiseksi, joustavuuden varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Avoin, kaksisuuntainen kommunikaatio ja luottamus alihankkijan ja päähankkijan välillä on elinehto hyvälle liiketoimintasuhteelle. Huippuluokan alihankintayritys osoittaa halua ja rohkeutta panostaa toimintansa kehittämiseen, sillä jatkuva uudistuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Keskeisimmät alihankkijat ovatkin päämiehilleen tärkeitä strategisia kumppaneita, joiden arvo tunnetaan ja tunnustetaan. Asiantuntevat alihankintayritykset luovat hyvän perustan myös uusien yritysten etabloitumiselle ja vahvistavat EnergyVaasan asemaa edelleen. Vaasan seudulla on heidän ansiostaan helpompi aloittaa ja onnistua energia-alalla. Hyvässä seurassa se onnistuu! 17

Monimuotoisuudella varmuutta ja kilpailukykyä sähkömarkkinoilla Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet Suomessa ovat tällä hetkellä ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta vahvassa kasvussa. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 % polttoaineen energiasta muuntuu näin sähköksi ja lämmöksi. EPV Energia Oy on monipuolisen kotimaisen energiantuotannon osaaja, jonka toiminta keskittyy voimantuotanto-osuuksien hallinnointiin ja energiantuotannon kehittämiseen sekä rakentamiseen. Yhtiö keskittyy määrätietoisesti päästöttömään energiantuotantoon ja on käynnistänyt mittavat bio-, tuuli- ja ydinenergiaohjelmat, jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen kotimaisilla polttoaineilla. EPV Energia vastaa tuulivoimayhtiöidensä kautta tällä hetkellä noin 1/3 Suomessa käynnissä olevista tuulivoimahankkeista. Yhtiön tytäryhtiö on rakentanut Tornioon energiantuotantokyvyllä mitattuna maamme toistaiseksi suurimman tuulivoimalapuiston. Sähkön vähittäismyyjinä toimivat pääasiassa paikalliset energiayhtiöt, jotka myyvät itse tuottamaansa tai tukkumarkkinoilta ostamaansa sähköä. Markkinoiden avaaminen vaikutti voimakkaasti sähkökauppaan. Syksystä 1998 alkaen kaikki sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet, ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintansa. Kaupan vapauduttua Vaasan Sähkö Oy on tehokkaan toimintansa ja tasapainoisen hankintastrategiansa ansiosta kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viidessä vuodessa. Asiakasmäärät ovat nousseet noin 10% vuosittain yli 100.000 käyttöpaikkaan. Vaasan Sähkön sähkönmyynnin asiakkaista noin 40% on konsernin oman verkko alueen ulkopuolelta. Yhtiö on EPV Energian suurin omistaja ja sen toimittama energia tulee pääosin EPV:n kautta. 18

Westenergy Oy Ab Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Yhtiön osakkaat toimivat neljän maakunnan ja yli viidenkymmenen kunnan alueella. Asukkaita toiminta-alueella on yli 400.000. Valmistumisvuosi: 2012 Poltettava jätemäärä: 150.000 tonnia/vuosi Kokonaishyötysuhde: n. 85% Polttoaineteho: 61 MW Sähköteho: 15 MWe Kaukolämpöteho: 40 MW Käyttöaika: 8.000 h/vuosi Puhdasta lämpöä ja sähköä koteihin roskan voimalla Ilmastonmuutosta kiihdyttävän biohajoavan jätteen hyödyntämiselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain yhdyskuntajätteiden polttoa lisäämällä. Asumisessa syntyvästä polttokelpoisesta yhdyskuntajätteestä yli 60% muodostuu uusiutuvista energialähteistä, jotka voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Tavoitteena on ohjata yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä energiantuotantoon yli kolmannes, joka vielä nykyisin viedään kaatopaikoille. - Tällä hetkellä Suomessa vain alle 10% jätteestä muutetaan energiaksi. Ruotsissa vastaava luku on yli 50%. Tavoitteen mukainen kapasiteetti voidaan Suomessa saavuttaa noin 5 10 jätteitä energiaksi hyödyntävällä jätevoimalaitoksella. Nyt Mustasaareen, aivan Vaasan kylkeen rakennettava voimalaitoksemme on yksi näistä, kertoo Jan Teir. - Tällainen laitos on pitkän aikavälin ratkaisu. Olemme huomioineet myös tulevaisuuden tiukentuvat päästö- ja tehokkuusvaatimukset sekä vuosien 2016 ja 2020 kaatopaikkasijoituksen vähentämisvelvoitteet. 135 miljoonan euron investointiin ei kuitenkaan olisi voitu ryhtyä ilman yhteistyökumppanimme Vaasan Sähkö Oy:n sitoutumista hankkeeseen. Valmistuessaan laitos tuottaa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmasosan Vaasan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä sähköä noin 7.000 kaupunkiasunnon vuositarpeeseen. - Käyttämällä jätettä energialähteenä korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Jätteenpolton päästöt ovat nykytekniikalla erittäin vähäiset. Ne on rajoitettu murto-osaan tavanomaisten hiilivoimaloiden päästöistä. Uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä Vaasan seudun hiilidioksidipäästöt vähenevätkin 300.000 tonnilla vuodessa. Luku vastaa lähes 100.000 henkilöauton hiilidioksidipäästöä vuodessa. - Yli 1.000 asteen polttolämpötilassa lähes kaikki metalleja lukuunottamatta palaa, dioksiinejä ei synny ja luonnon kiertokulusta saadaan poistettua monia ympäristömyrkkyjä. Metaanikaasustakin päästään, kun jäte hyödynnetään energiantuotannossa, eikä varastoida kaatopaikoille, Teir muistuttaa. Jan Teir, toimitusjohtaja 19

Voimaa osaamiseen koulutuksesta ja kokemuksesta Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu viidestä yliopistoyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opiskelijoita yksiköissä on n. 12.000, josta n. 10% on ulkomaalaisia. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme, ja yhteensä niissä opiskelee yli 8.700 opiskelijaa. Oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät täällä ainutlaatuista yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Harjoittelupaikkoja on saatavilla, ja Vaasassa opiskelijoilla on näin erinomaiset mahdollisuudet perehtyä korkeatasoisesti ja käytännönläheisesti energia-alaan jo opiskeluaikanaan. Työharjoittelusta ulkomailla on myös tullut yhä suositumpaa. Tekniikan kampus muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee 2.700 tekniikan opiskelijaa, joten joka neljäs kampuksella vastaan tuleva opiskelija on teekkari tai insinööriopiskelija. Insinööriopiskelijamäärältään kampus on Suomen viidenneksi suurin. Vuosittain täältä valmistuu lähes 400 insinööriä tai diplomiinsinööriä. Tutkimuskeskus Technobothnia on kumppaneiden yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, jossa opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriassa opittuja menetelmiä valvotussa, teollisuutta vastaavassa ympäristössä. Em. oppilaitosten yhteistyöhön perustuu myös Vaasan Energiainstituutin (VEI) toiminta. Sen tärkeä tehtävä on tutkimusperusteisen tiedon välittäminen valmistuville energia-alan ammattilaisille. 20