Asiakaslehti 2/2011 Petri Koivula: Lämpöpumppujen käyttökokemuksista tutkittua tietoa. sivu 15 Oulun keskustan uusi ilme Ensi talvena Rotuaarilla kelpaa kävellä. Sivut 30 34 Tehokasta talotekniikkaa Hulevesien Pietarin puhtaat sivu 6 hallinta sivu 11 jätevedet sivu 17
UUTUUS ilmo Luotettavat liitokset ilman puristustyökaluja Uusi RTM-liitinjärjestelmä komposiittiputkille Uponorin uusi liitinjärjestelmä mahdollistaa liitosten tekemisen ilman puristustyökaluja. RTM (Ring Tension Memory)-teknologian avulla liittäminen onnistuu vaivattomasti, työntämällä vain putki liittimeen. Liittimen toiminta perustuu sen sisällä olevaan esijännitettyyn puristusrenkaaseen, jonka avulla komposiittiputki lukitaan liittimeen. Liitoksen tekemisessä tarvitaan ainoastaan putken katkaisuun ja kalibrointiin käytettävät työkalut. Liitinjärjestelmä sopii vain Uponor-komposiittiputkiin. Tekninen tuotetukemme palvelee sinua numerossa 020 129 211. www.uponor.fi
sisältö sivu 11 sivu 17 sivu 23 sivu 30 Hyvät keinot hulevesien hallintaan. Pietarin uusi jätevesien puhdistuslaitos. Vesi-Vasa Oy tekee tilaukset sähköisesti. Oulun Rotuaari pysyy pian sulana. 6 11 17 20 23 Tehokas talotekniikka vastaa rakentamisen uusiin haasteisiin Energiatehokkuusmääräysten kiristyessä tarvitaan uusia ratkaisuja. Hulevedet hallintaan Kuntien ja kaupunkien on varauduttava rankkasateisiin ja tulviin. Pietari näyttää mallia veden puhdistamisessa Puhdas Itämeri -hanke tuottaa tuloksia. Tarkasti mitattavaa kulutusta Uusi mittauslaitedirektiivi koskee myös vesimittareita. Laatua kautta linjan Raumalaisen Vesi-Vasa Oy:n LVI-myymälä palvelee kuluttajia ja ammattilaisia. 26 30 36 Porttikielto hämäräfirmoille Rakennusalan harmaan talouden kitkemiseksi tarvitaan asennemuutosta. Oululaisille uusi olohuone Ydinkeskusta saa uutta ilmettä, kun Rotuaari uusitaan. MARTTI FORSS VETOVASTUUSEEN Onninen Suomen uusi maajohtaja aloitti työnsä. vakiona Barometri 3 Pääkirjoitus 5 Katsaus 15 Pro 39 Lyhyesti 42 Uutta 48 Nimityksiä 58 barometri Sähkötarvikkeiden markkinat ja LV-tuotteiden markkinat Sähkötarvikkeiden markkinat (jakso: kuukausi) Muutos edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna % % 30,0 26,1 % 30,0 25,0 20,0 21,2 % 25,0 20,0 15,0 15,0 10,3 % 11,5 % 10,0 5,0 0,0 10,0 5,0 0,0 Lähde: STK LV-tuotteiden markkinat (jakso: vuosineljännes) Muutos edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna 15,60 % 9,73 % 14,42 % 17,62 % Lähde: SPY Toukokuu 2011 Kesäkuu 2011 Heinäkuu 2011 Elokuu 2011 Heinä-syyskuu 2010 Loka-joulukuu 2010 Tammi-maaliskuu 2011 Huhti-kesäkuu 2011 onninen 2/2011 3
vuoden
käyttökokemuksista tutkittua tietoa. sivu 15 Asiakaslehti 2/2011 Ensi talvena Rotuaarilla kelpaa kävellä. Sivut 30 34 TehokasTa hulevesien PieTarin PuhTaaT TaloTekniikkaa sivu 6 hallinta sivu 11 jätevedet sivu 17 pääkirjoitus Rakentamisen palveluja tarvitaan Asiakaslehti 2/2011 julkaisija Onninen Oy Mittalinja 1 PL 109, 01301 Vantaa puh. 0204 85 5111 onninenlehti@onninen.com www.onninen.fi päätoimittaja Kai Puustinen toimituspäällikkö Maarit Kylmäluoma puh. 0204 85 3206 maarit.kylmaluoma@onninen.com Ilmoitusmyynti Maarit Kylmäluoma toimitussihteeri Carita Päivänen, Legendium Oy ULKOASU JA TAITTO Legendium Oy Painopaikka Reusner AS Painos 30 000 PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET onninenlehti@onninen.com (huom. ilmoita asiakasnumerosi) Rahoitusmaailman liikkeiden vuoksi vellova epävarmuus vaikuttaa alamme näkymiin. Suurella osalla asiakkaitamme tuntuisi olevan työtä pitkälle kevääseen, jonka jälkeen näkymät ovat hämärän peitossa. Suunnit telutoimistoissa kiireitä vielä riittää, mikä taas indikoisi pidempääkin jatkoa kohtalaiselle markkinalle. Perinteisesti teollisuuden epävarmuus siirtyy reilun puolen vuoden päästä omalle alallemme, mutta vastakärsityn taantuman läheisyys saattaa aiheuttaa ylireagoinnin kautta tuon aikajanan lyhentymisen. Tai sitten ei. Meillä ei ole syytä panikointiin. Kriisi ei ole ainakaan Suomessa talouden ylikuumentumisen leimaama, vaikka kansainväliset rahoitusongelmat kyllä rauhoittavatkin investointeja. Rakentamisen tarve on kuitenkin olemassa ja rahaa on vielä saatavilla. Eteenpäin mennään ja rakentamisen palveluja tullaan tarvitsemaan. Mitä paremmassa kunnossa koko ala on keväällä, sitä helpommin kestämme mahdollisen taantuman. Me panostamme siihen, että palvelut ja järjestelmät toimivat, tavaraa on ja logistiikka pelaa. Näillä eväin vastaanotamme yhdessä tulevan talven ja kevään mahdollisuudet. Petri koivula: Lämpöpumppujen Oulun keskustan uusi ilme Onninen Suomen asiakaslehti ilmestyy vuonna 2011 kolme kertaa: huhti-, syys- ja joulukuussa. Kai Puustinen Johtaja, Urakoitsijat-yksikkö onninen 2/2011 5
Tehokas talotekniikka vastaa rakentamisen uusiin haasteisiin Kun rakentamisen energiatehokkuusmääräykset kiristyvät vajaan vuoden kuluttua, vaatimusten täyttämiseen tarvitaan tiiviimmän rakentamisen lisäksi tehokkaita talotekniikan ratkaisuja. Markkinoilla on tehokasta talotekniikkaa niin matalaenergia- kuin passiivitalorakentamisen haasteisiin. teksti Liisa Joensuu kuvat Matti Immonen, Ensto Kaikki uudisrakentaminen tulee ensimmäinen heinäkuuta 2012 alkaen toteuttaa energiatehokkaasti. Ympäristöministeriön tämän vuoden maaliskuussa julkistamat rakentamisen D3-energiamääräykset koskevat pääsääntöisesti kaikkia uusia yli 50 neliön kokoisia asuinrakennuksia, toimitiloja ja julkisia rakennuksia. D3-energiamääräykset ovat välivaihe matkalla EU:n vuoden 2020 tavoitteeseen eli lähes nollaenergiarakentamiseen. Rakennustekniikassa uudet määräykset koskevat ennen kaikkea rakennusten suurinta sallittua kokonaisenergian kulutusta. Koska eristämisen tulee olla jatkossa entistä tehokkaampaa, ilmanvaihdon merkitys kasvaa, ja poistoilmasta on suotavaa saada lämpöenergia talteen mahdollisimman tehokkaasti. Ympäristöministeriön ohjeistus on jo vuosia vaatinut ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhteeksi 45 prosenttia. Ensi vuoden heinäkuussa voimaan astuvissa määräyksissä luku pysyy ennallaan ja jää eurooppalaisittain varsin alhaiseksi. Parhailla laitteilla päästään yli 70 prosentin vuosihyötysuhteeseen. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla varustettu ilmanvaihtolaite saattaa ottaa talteen jopa yli 90 prosenttia poistuvasta lämmöstä, kertoo Ensto Building Technologyn tuore myyntijohtaja Juha Käyrä. Hän aloitti tehtävässään tämän vuoden heinäkuun alussa. Hybriditalossa kaikki matalaenergiaratkaisut Enstossa rakentamisen kiristyviin määräyksiin on varauduttu energiatehokkaiden talotekniikkaratkaisujen kokonaisuudella nimeltä Ensto Hybriditalo. Se sisältää energiatehokkaat ratkaisut niin lämmitykseen, ilmanvaihtoon, ohjausjärjestelmiin, 6 onninen 2/2011
sähkökeskuksiin, valaisinratkaisuihin kuin sähköauton lataukseenkin. Kun talot rakennetaan entistä tiiviimmiksi, lämmitysenergian tarve vähenee. Kalliiden ja huoltoa tarvitsevien lämmitysjärjestelmien sijaan järkevä ratkaisu on sähkölämmitys. Sen alkuinvestointi on pieni, energianhäviö vähäinen ja ohjattavuus hyvä; se reagoi nopeasti ja tarkasti lämmön tarpeen muutoksiin, Juha Käyrä sanoo. Keskeiseksi asiaksi matalaenergiarakentamisessa nousee energiatehokas ilmanvaihtojärjestelmä. Kunhan ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on kyllin korkea, se pienentää rakennuksen lämpöhäviötä, ja talon lämmitysenergian tarve pienenee. Ilmanvaihtoon integroitu ilmalämpöpumppu tulee lisääntymään rakentamisessa huomattavasti lähivuosina, sillä se Uudet energiatehokkuusvaati - mukset tuovat rakentajalle lisää haasteita. Toisaalta tiukentuvat määräyk set auttavat vähentämään pientalon energiankulutusta. Juha Käyrä nimitettiin kesällä Ensto Building Technology -liiketoimintaalueen Suomen myyntijohtajaksi. Energiankulutuksessa kokonaisenergiatarkasteluun Ensi vuoden heinäkuun alusta lähtien rakennusten energiankulutusta aletaan tarkastella kokonaisenergiankulutuksena, jota kuvaa E-luku. Kokonaiskulutukseen kuuluvat tilojen lämmitykseen ja ilmanvaihtoon kuluva energia, käyttöveden lämmitykseen kuluva energia sekä talon laitteisiin ja valaistukseen kuluva energia. Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan E-luvulla. E-luku ilmaisee myös energiakertoimilla painotetun netto-ostoenergian pinta-alaa kohden. Tukkukaupan rooli Onnisen ostojohtaja Matti Tukkimies näkee tukkukaupan roolin keskeisenä uusien energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotossa alalla. Uusien säädösten myötä jatkossa tarkastellaan entistä voimakkaammin koko rakennuksen energiakuutusta, jolloin talotekniikan osaoptimoinnista siirrytään kokonaisten järjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen. Meidän tehtävämme on seurata aktiivisesti talotekniikka-alan tuotekehitystä ja tarjota asiakkaillemme tuotteita ja kokonaisratkaisuja, joiden avulla uusien rakentamismääräyksien vaatimukset täytetään. Tuotteiden oikea valinta ja mitoitus on jatkossa entistä tärkeämpää. Energiatehokkuuden parantamiseen on monia eri vaihtoehtoja. Onnisen laaja LVISK-tuotteiden valikoima sisältää erilaisia lämmöntalteenottojärjestelmiä, lämpöpumppuja sekä hybridilämmityksen ratkaisuja. Kokonaisenergiatehokkuutta tukevat valikoimista löytyvät erilaiset valaistusratkaisut ja valonlähteet. Ensi vuonna voimaan astuvat uudet määräykset energiatehokkuudesta koskevat uudisrakennuksia. Kuitenkin myös saneerauskohteissa kannattaa miettiä tarkkaan energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Muun muassa aurinkolämmitys on tehokas keino vähentää ostetun sähköenergian määrää. onninen 2/2011 7
maksimoi energiatehokkuuden. Ilmalämpöpumpun toisena etuna on, että se mahdollistaa ilmanvaihdon keskitetyn perusjäähdytyksen. Jäähdytys tosin syö hieman energiansäästöä, mutta lisää asumisviihtyisyyttä kesäisin. Uusiutuvaa energiaa ilmalämpöpumpusta Ilmalämpöpumppujen suosion kasvua tulevaisuudessa vauhdittaa myös se, että kiinteästi talon ilmanvaihtoon integroidun ilmalämpöpumpun tuottama energia katsotaan uusiutuvaksi energiaksi. Rakentamismääräysten päivityksessä ei vielä otettu kantaa uusiutuvan energian määrään lämmön lähteissä, mutta se sisällytettäneen vaatimuksiin lähivuosina. Matalaenergiarakentamisessa avainasemassa on kuitenkin ilmanvaihdon ja sähkölämmityksen yhteispeli ja kummankin helppo ohjattavuus. Parhaimmillaan ilmanvaihtoratkaisu sisältää ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenotolla, ilmalämpöpumpun ja ohjauslaitteen. Viimeksi mainittu on kuin näkymätön talonmies, joka voi haluttaessa ohjata myös lukuisia muita toimintoja, jopa etäohjauksena puhelimella. Uusien määräysten mukaan rakennukset on varustettava myös lämmitysjärjestelmän ostoenergiankulutuksen mittarilla Energiavahdin avulla voit seurata kotisi sähkön- ja vedenku lutusta sekä kaukolämmön energiankulutusta. Kun energiankulutusta voi seurata reaaliaikaisesti, on kulutustottumuksiin entistä helpompi vaikuttaa. tai valmiudella siihen. Kun asukas voi seurata energiavahdin avulla energiankulutusta reaaliaikaisesti, kulutustottumuksiin on entistä helpompi vaikuttaa. Valmistalomarkkinat kasvavat Tiukentuvat rakentamismääräykset ovat tervetulleita, sillä ne auttavat vähentämään ratkaisevasti etenkin pientalojen energiankulutusta. Ensto lähtee myymään hybriditalokokonaisuutta entistä voimallisemmin. Suomen myyntijohtajana aiemmin toiminut Jari Mikkonen paneutuu jatkossa kansainväliseen potentiaaliin; varsinkin EU:n alueella hybriditaloratkaisulle on kysyntää. Ensto etsii kasvuvauhtia matalaenergiarakentamisen ratkaisuille paitsi viennistä, myös yhteistyöstä kotimaisten talotehtaitten kanssa. Juha Käyrän mukaan pientalorakentamisessa ollaan menossa yhä vahvemmin kohti muuttovalmiita valmistaloja. Valmistalomarkkinat kasvavat, ja hybriditalokonseptimme istuu siihen markkinaan luontevasti. Aiemmin elementtejä toimittaneet yritykset suuntautuvat yhä enemmän valmistalotoimittajiksi, jotka tuottavat asuntoja avaimet käteen -periaatteella. Markkina kehittyy suurin harppauksin matalaenergiataloista kohti passiivitaloja, Juha Käyrä uskoo. 8 onninen 2/2011
Saako Impressivo-tuotteet myös keskiölevyllisinä? Tietenkin. Impressivo-sarjan asennuskalusteissa yhdistyy huolella suunniteltu ulkonäkö ja ensiluokkaiset toiminnalliset ratkaisut. Olemme tehneet keskeisten Impressivo-tuotteiden ostamisen entistä helpommaksi. Valkoiset ja alumiinin-väriset Impressivo-tuotteet saa nyt myös keskiölevyllisinä, jolloin lisäksi tarvitsee ostaa vain peitelevy. Kaikki tuotteet ja värivaihtoehdot saa edelleen erillisinä osina. Eri värivaihtoehtojen yhdistäminen on joustavaa ja tuotteet voi tilata työmaan aikataulun huomioon ottaen. Impressivo-asennuskalusteet on suunniteltu uppo- ja pinta-asennukseen sekä kuivaan että kosteaan tilaan. www.abb.fi/asennustuotteet ABB Oy Asennustuotteet PL 16, 06101 Porvoo Puh. 010 22 11 www.abb.fi/asennustuotteet
IDO Seven D. Sen seitsemän etua! 500 mm 4. Seinäkiinnitys on turvallinen Seinäasennus ehkäisee vesivahinkoja, sillä lattiaan ei tehdä ylimääräisiä reikiä. Tästä on etua myös silloin, kun tilassa on lattialämmitys. Seinän sisään ei tarvita putkiliitoksia, vaan ne tehdään sen ulkopuolelle. 1. Asiallinen asennus IDO Seven D -sarjan seinä-wc on näppärä asentaa. Wc-kulhon vakiokorkeus 42 cm on merkitty valmiiksi työn nopeuttamiseksi. Kiinnikkeet ovat säädettäviä, ja vesisäiliön voi irrottaa työn helpottamiseksi. Asennussarjaan kuuluvat myös suojaputken kiinnikkeet. 5. Varmatoiminen sulkuventtiili Euroopassa yleisen vastapaineventtiilin sijasta IDO Seven D -wc:ssä on suorasulkuventtiili, joka on varmatoimisempi ja sietää hyvin vedessä olevia epäpuhtauksia ja pikkuroskia mm. suuremman sulkuaukon ansiosta. 2. Fresh WC IDO Seven D seinä-wc:n mukana saat integroidun Fresh WC-toiminnon, joka raikastaa kulhon jokaisella vedolla. Lisäksi monipuolinen painonappivalikoima ja joko korkea tai matala asennusteline antaa vaihtoehtoja asennukseen ja ulkonäköön. 3. Varaosatakuu kymmenen vuotta Varaosien saanti on varmaa vähintään 10 vuotta tuotteen valmistuksen lopettamisen jälkeen. Useimmat varaosat ovat yhteisiä kaikille IDO Seven D -malleille, joten asentajan oman varaston tarve on pieni. Asennustapakin on helppo oppia, kun perustekniikka on kaikissa malleissa sama. 110 mm 6. Mittojen mukaan meikäläiseen seinään Asennustelineen leveys on 500 mm, syvyys vain 145 mm ja korkeus on säädettävissä. Telineessä on kiinnitysreiät myös sivuilla, joten se voidaan asentaa koolausten väliin. Viemäriputken halkaisija on 110 mm. 7. Pohjoisen oloihin tehty Seinä-wc:n komponentit on suunniteltu varta vasten IDO Seven D -mallistoon. Vesi on meillä yleensä kovaa, ja laitteisiin kertyvä kalkki asettaa omat vaatimuksensa huuhtelumekanismille. IDO Seven D:n liikkuvat osat eivät ole suoraan kosketuksissa veden kanssa. Täydellinen kokonaisuus IDOn seinä-wc -sarjaan kuuluu kaksi asennustelinettä, matala ja korkea. Painonapeista löytyy oikea malli jokaiseen kylpyhuoneeseen. Mallistoon kuuluu luonnollisesti myös yhteensopiva wc-allas. Sarjan kaikki osat on suunniteltu toimimaan yhdessä, joten asennustelineet, painonapit ja istuin sopivat saumattomasti yhteen. Asentaminen on helppoa, eikä aikaa kulu turhaan eri osien yhteensovitteluun. www.ido.fi
Hulevedet hallintaan Sade- ja valumavedet aiheuttavat yhä suurempia vahinkoja kiinteistöille, sillä ilmastonmuutoksen vuoksi rankkasateet ja tulvat ovat lisääntyneet. Hulevedet ovat kunnille ongelmallinen asia, jonka ratkaisemisen tulisi alkaa hulevesisuunnitelmasta. teksti Liisa Joensuu kuvat Vantaan kaupunki, ACO Nordic Oy Koskaan aikaisemmin kunnat ja kaupungit eivät ole joutuneet pohtimaan yhtälöä, jossa rankkasateet ovat muuttuneet toistuvaksi sääilmiöksi ja jossa päällystettyjen pintojen osuus maaalueis ta on samalla kasvanut. Päällystetyt pinnat eivät ime vettä, eikä pienemmille sade- ja valumavesimäärille suunniteltujen viemärien kapasiteetti tahdo enää riittää. Tulvivien katujen ja kellarien lisäksi hulevedet aiheuttavat käsittelemättöminä muitakin ongelmia. Ne kuljettavat Hulevesien käsittelyä ohjaavat suositukset ja määräykset. ympäristöön ja sadevesijärjestelmiin esimerkiksi hiekkaa, lietettä ja öljyä. Viimeistä irtoaa esimerkiksi parkkialueilta. Teollisuustonteilta puolestaan ympäristöön kulkeutuu erilaisia myrkkyjä, kuten raskasmetalleja ja PCB-yhdisteitä. Kaikissa kunnissa ei ole edes suunnitelmaa ACO Nordic Oy teetti viime vuonna hulevesitutkimuksen, jonka toteutti Innolink Research Oy (entinen Digitieto Oy). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kunta- ja suunnittelusektorilla työskentelevät toimijat. Tutkimukseen vastasi lähes 300 suunnittelijaa ja noin 150 kuntasektorilla toimivaa kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Yli puolet vastaajista totesi tietämyksensä hulevesilainsäädännöstä välttäväksi, ja noin 70 prosentin mielestä tietoa oli saatavilla liian vähän. Tutkimuksen mukaan joka viides kunta on tehnyt hulevesisuunnitelman ja yhtä moni kunta oli juuri tekemässä sitä. Eniten suunnitelmia on tehty Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suunnitelmaa oli päivitetty lähes joka toisessa kunnassa, mutta vesihuollon suunnitelmat kaipasivat kehittämistä 64 prosentin mielestä. Vesihuoltolain mukaan kuntien on huolehdittava vesihuollon järjestämisestä, mutta hulevesien käsittelemisestä ei juuri ole määräyksiä. Sen sijaan Suomen rakentamismääräyskokoelma antaa esimerkiksi suosituksen siitä, mille mitoitussateelle sadevesijärjestelmät pitäisi mitoittaa. Kunta- ja Vantaan kaupunki Hulevedet ovat hallinnassa Vantaan Kartanonkosken asuinalueella. Illenpuron vedet kerätään kauppakeskus Jumbon alueelta. Sateella purouoma täyttyy silmänräpäyksessä virtaavasta vedestä. Kokoojarummun suulla virtaavan veden kulutus on niin kova, että luiskat jouduttiin verhoamaan uudelleen suunniteltua kookkaammilla kivillä. onninen 2/2011 11
kaupunkikohtaisesti hulevesistä voidaan antaa määräyksiä, mutta lain mukaan edes hulevesisuunnitelma ei ole pakollinen, sanoo ACO Nordicin toimitusjohtaja Niklas Helminen. Helmisen mukaan suunnitelmien tekemiselle ja päivittämiselle on nyt yhdestoista hetki. Halvin tapa estää suuret vahingot on puuttua ongelmaan jo alueitten kaavoitus- ja suunnitteluvaiheessa. Imeytä, hidasta, hyödynnä Mikäli hulevesiä ei ole tontin rakennusvaiheessa suunniteltu siirrettäviksi maastoon, esimerkiksi kosteikkoihin tai muille suodatus- ja imeytyskentille, tarvitaan teknisiä imeytys- tai hidastusratkaisuja. Imeytysratkaisuissa on tärkeää ohjata vesi ensin hiekan- ja lietteenerottimeen sekä öljynerottimeen. Näin ympäristö ei kuormitu, järjestelmä pysyy puhtaana ja vettä voidaan haluttaessa käyttää esimerkiksi kasteluvetenä. Toistaiseksi Suomessa käytetään puhdasta makeaa vettä kasteluun ja vaikkapa vessojen huuhtelemiseen. On hyvä aika alkaa suunnitella järjestelmiä, Tammiston uudella asuinalueella Tuusulantien kupeessa viivytetään ja laskeutetaan tonttien hulevesiä ennen niiden johtumista Vantaanjokeen. jotka ottavat talteen sadeveden tällaiseen käyttöön, Helminen sanoo. Veden ohjautumista viemäreihin tai luontoon voidaan myös hidastaa hidastus- tai tasaussäiliöillä. Säiliön moduulien korkeus voidaan valita kohteen mukaan, ja moduulit kestävät myös liikenteen painon. Sadevesikasettien kysyntä esisuunnittelu- tai suunnitteluvaiheessa oleviin kohteisiin on lisääntynyt nopeasti, sillä sadevesikasetit vievät perinteisiä sepelipesiä vähemmän tilaa ja ovat huollettavissa. Asuntomessujen teemaksi Niklas Helminen pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa tontin haltija velvoitetaan keräämään omat hulevetensä osittain tai kokonaan. Tampereen asuntomessuilla on vuonna 2012 yhtenä teemana, miten hulevedet käsitellään tonteilla. On täysin Vantaan kaupunki Luotettavat kaapelit sähköverkon rakentamiseen Taipuisat tuulimyllykaapelit Vesistökaapelit Suurjännitekaapelit Keskijännitekaapelit Pienjännitekaapelit Optiset kuitukaapelit ja telekaapelit Prysmian Cables and Systems Oy PL 13, 02401 Kirkkonummi, puh. +358 1077551 www.prysmian.fi etunimi.sukunimi@prysmian.com 12 onninen 2/2011
Hulevesien viivytysjärjestelmä voidaan toteuttaa maahan upotettavien, muovisten kasettien avulla. Kun hulevesiverkoston kapasiteetti on rajallinen tai luontoon ei voida johtaa koko rankkasadevirtaamaa kerralla, voidaan tällaista järjestelmää käyttää hidastus- ja tasaussäiliönä. mahdollista, että tulevaisuudessa kaupungit ja kunnat vaativat, että asuntoalueilla asukkaat käsittelevät hulevedet paikallisesti. Hulevesien käsitteleminen nostaa myös rakennuskustannuksia. Niklas Helminen muistuttaa, etteivät alkukustannukset ole ydinasia. Jos hulevesijärjestelmää ei ole ja kellarit tulvivat, korjauskustannukset tulevat hyvin kalliiksi. Lisäksi hulevesien ACO Nordic Oy asianmukainen käsitteleminen ja puhdistaminen on lahja luonnolle. Vantaalla oma ohjelma Vantaan kaupungin hulevesiohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuoden 2009 keväällä. Kaupungissa on muun muassa laajoja logistiikka-alueita, joissa veden luontainen kiertokulku on rakentamisen myötä ratkaisevasti muuttunut. Hulevesiohjelman ensisijaisia tavoitteita on, että hulevedet käsitellään syntypaikallaan. Tavoitteena on myös lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, suojella pohjavettä, nostaa vesialueiden arvostusta ja varautua ilmastonmuutokseen, kertoo maisema-arkkitehti Marika Bremer Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelusta. Tuoreimpia kaupungin asentamia hulevesijärjestelmiä on Koivukyläntien varressa sijaitsevan Leinelän uuden asuntoalueen hulevesien viivytysjärjestelmä, joka toteutetaan maahan upotettavien muovisten kasettien avulla. Vantaalla maa on savista, eikä vesi imeydy hyvin saveen, joten luonnollisia imeytyspaikkoja on vähän. Viivytysjärjestelmässä upotamme maahan muovikoreja. Leinelässä ne ovat kokonaistilavuudeltaan 50 kuutiota, kertoo teknisen huollon esimies Keijo Ikonen. Tehty kosteisiin olosuhteisiin www.polaria.fi onninen 2/2011 13
TA Hydronics hallitsee kaikki tasot Paineistus ja veden käsittely Virtausten asettelu ja säätö Huonelämpötilan säätö Paineistus ja veden käsittely Virtausten asettelu ja säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Kolme vesipohjaisten LVI järjestelmien johtavaa yritystä on yhdistänyt voimansa varmistaakseen, että sinulla on käytettävissäsi ratkaisut joilla voit optimoida energiankulutuksen ja viihtyisyyden. TA Hydronics on ainutlaatuinen LVI-alan kolmen johtavan brändin - Pneumatexin, TAn ja Heimeierin - muodostama yritys. Se tarkoittaa, että saat yhdestä paikasta kaiken mitä tarvitset. Voit optimoida minkä tahansa kokoisen rakennuksen vesipohjaisen energianjakelujärjestelmän ja saavuttaa huomattavia säästöjä. Käy katsomassa kuinka yksi ja ainoa yritys auttaa sinua vastaanottamaan minkä tahansa hydronisen haasteen. Osoite on www.tahydronics.com
Käyttäjäkokemukset tutkittiin Lämpöpumppu on hyvä hankinta Median epäilyt lämpöpumppujen toimivuudesta saivat Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n hankkimaan asiasta tutkittua tietoa. Taloustutkimus Oy:n tekemässä laajassa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa ilmalämpöpumpun tai maalämpöpumpun hankkineiden asiakkaiden tyytyväisyyttä. katsaus Näkökulmia toimialaan teksti Marja Lammi kuva Matti Immonen Kuva: Shutterstock Suurella osalla tutkimukseen vastanneista oli jo useamman vuoden kokemus laitteistaan, joten mukaan ehtivät niin kovat helteet kuin pakkasetkin. Tutkimus tehtiin helmikuussa 2011. Tulokset olivat kummankin järjestelmän kohdalla erinomaisia. Ilmalämpöpumppujen käyttäjät ovat yli 89-prosenttisesti tyytyväisiä hankintaansa, ja maalämpöjärjestelmään sijoittaneet olivat tyytyväisiä jopa yli 90-prosenttisesti. Tyytyväisiä oltiin myös myyjän asiakas- ja asennuspalveluun. Markkinointi ja viestintäkin saivat tutkimuksessa kohtuullisen arvosanan. Säästöjä lämmityskustannuksiin Maalämmön käyttäjät suosittelevat mielellään maalämpöä myös muille. Peräti 92 prosenttiin nouseva suositteluhalukkuus kertoo onnistuneesta toiminnasta. Esille nousivat järjestelmän helppohoitoisuus ja vaivattomuus, edullisuus ja lämmityskustannusten säästö sekä toiminnan varmuus ja turvallisuus. Myös ympäristöystävällisyyttä painotettiin suositteluperusteena. Kallista alkuinvestointia pidettiin tutkimuksessa suosittelua vähentävänä. Kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa maalämpöpumpuista mitään suositteluhalukkuutta vähentävää, mikä vielä korostaa maalämmön mahdollisuuksia uusiutuvan energian markkinoilla. Myös ilmalämpöpumpun käyttäjät suosittelevat sitä mielellään. Heidän mukaansa lämmitys on edullista ja säästöjä tuovaa, ja laitteita pidettiin toimintavarmoina ja turvallisina. Lämmityksen tasaisuus ja asumismukavuuden lisäys olivat myös suositteluperusteita. Ilmalämpöpumppu antaa myös jäähdytysmahdollisuuden kesähelteillä. Huonona puolena pidettiin laitteen äänekkyyttä ja toimimattomuutta kovalla pakkasella. Tutkimus vahvistaa lämpöpumppujen edut ja säästöt, jotka vain paranevat muiden energiamuotojen kallistuessa. Jos maalämpöjärjestelmään sijoittaa 20 000 euroa ja saa vuodessa 1 500 euron säästön lämmityskustannuksissa, rahalle saa hyvän koron. 2 000 euroa maksava ilmalämpöpumppu voi tuoda säästöä 400 euroa vuodessa. Maalämpöpumppujärjestelmiä kehitetään sopiviksi yhä pienempiin kohteisiin ja samalla markkinoille tulee edullisempia ratkaisuja. Myös niin sanotuissa pas siivitaloissa lämpöpumppua tarvitaan käyttöveden lämmitykseen ja tilojen viilentämiseen. Kun lämmitettävä tai viilennettävä tila on pienempi, laitteiston tehoakin tarvitaan vähemmän. Reikien porauskustannukset laskevat, kun energiavarastona toimivaan lämpökaivoon riittää matalampi syvyys. Petri Koivula toiminnanjohtaja SULPU ry lämpöpumpun käyttäjät suosittelevat niitä myös muille. onninen 2/2011 15
M. Sc. (Tech) Mikko Iivonen, Director R&D Research and Technical standards, Rettig ICC JOS KERRON KUINKA VOIT SÄÄSTÄÄ 15% LÄMMITYSENERGIA- KULUISTASI... KUUNTELISITKO SINä? Skannaa tämä QR koodi älypuhelimellasi. Radiaattorit ovat energiatehokkaimmat lämmönluovuttimet Alan ammattilaisena tiedät kuinka asuntoja lämmitetään. Tietenkin yhdistät hyvät tuotteet ja materiaalit erinomaisella palvelulla saadaksesi asiakkaallesi parhaimman ratkaisun. Tiesitkö, että yksinkertainen muutos tekee asiakkaastasi vielä tyytyväisemmän? Purmon Clever radiaattorit matalalämpöjärjestelmiin ovat energiatehokkaita. Radiaattorit säästävät rakennuksesta riippuen jopa 15% energiakuluista samalla kuin asumismukavuus paranee. Järkevä design alkaa järkevästä ajattelusta. Vieraile www.purmo.fi/clever ja lue lisää! Rettig Lämpö Oy PL 16, Tupakankatu 68601 Pietarsaari Puh. 06-786 9111 Faksi 06-786 9222 info@purmo.fi www.purmo.fi
Selkeytysaltaita Pietarin Lounaisella vedenpuhdistamolla. maailmalla Miina Mäki Pietari näyttää mallia veden puhdistamisessa Puhdas Itämeri -rehevöitymishankkeeseen kuuluva, Pietarin kolmessa suurimmassa jätevedenpuhdistamossa toteutettu projekti valmistui kesäkuussa. Tehostetun prosessin kautta saavutettava tuhannen tonnin poistuma Suomenlahden vuotuisesta fosforikuormasta ei ole mikään pieni saavutus. Se on itse asiassa ympäristövaikutuksiltaan merkittävin Itämeren hyväksi koskaan toteutettu hanke. teksti Kati Keturi kuvat John Nurmisen Säätiö, Vodokanal ja Miina Mäki Itämeren suojeluun sitoutunut John Nurmisen Säätiö, joka rahoittaa toimintansa puhtaasti lahjoitusvaroin, käynnisti Pietarin jätevedenpuhdistusprojektinsa vuonna 2005. Kulttuuriperinnön säilyttäminen tuntui turhalta, kun samaan aikaan Itämeri saastui kovaa vauhtia. Fosforinpoisto Pietarin suurilla puhdistamoilla oli tutkijoiden mukaan ehdottomasti nopein ja tehokkain keino parantaa Suomen merialueiden tilaa. Säätiö teetti teknisen selvityksen Pietarin jätevedenpuhdistamoiden fosforinpoiston tehostamisesta. Selvityksessä puhdistamoille määriteltiin kustannustehokkaat investoinnit, joilla päästään Itämeren suojelukomission HELCOMin suositustasolle puhdistetun jäteveden fosforimäärässä*. Kun aloitimme projektin, venäläisillä ei ollut selvää käsitystä siitä, miten merkittävää jätevesien fosforinpoisto on Itämeren tilan kannalta. Suurimpia haasteita projektin alkuvaiheessa olikin se, miten murtaa muutosvastarinta ja saada heidät innostuneesti mukaan. Projektin myötä asenteet muuttuivat, ja nyt he ovat erittäin ylpeitä yhteisistä saavutuksistamme, kertoo John Nurmisen Säätiön rehevöitymishankkeiden johtaja Marjukka Porvari. Yhteistyökumppaneita on projektissa ollut lukuisia, esimerkiksi Suomen ympäristöministeriö. Pietarin kaupunki on itse investoinut jätevesien käsittelyyn vuodesta 1991 lähtien noin miljardi euroa. Puhdas Itämeri -projektin kokonaiskustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa, jotka jakautuvat puoliksi säätiön ja vesilaitoksen kesken. Kohti puhtaampaa vettä Säätiön tehtävänä hankkeissa on ollut muun muassa investointien tekninen *Jätevedenpuhdistamoilta lähtevässä jätevedessä saa olla korkeintaan 0,5 mg fosforia litraa kohti. onninen 2/2011 17
maailmalla suunnittelu, suomalaisen ja venäläisen suunnittelutyön koordinointi sekä laitteiden hankinta ja toimitus puhdistamoille. Koska entisen Neuvostoliiton alueella ei ole ollut vastaavaa teknologiaa käytössä, tuli tekninen tietotaito Suomesta. Haasteena oli varsinkin alkuvaiheessa luonnollisesti se, miten ymmärtää toinen toistaan ja puhua samoista asioista, Porvari kuvailee. Tehostettu fosforinpoisto saatiin valmiiksi Keskisellä puhdistamolla vuonna 2009 ja Lounaisella puhdistamolla seuraavana vuonna. Pohjoisella puhdistamolla tehtiin selvitys fosforinpoiston tehostamisesta vuonna 2010, ja kemialliseen fosforinpoistoon liittyvät laitteet toimitettiin puhdistamolle seuraavana keväänä. Monenvälisen yhteistyön tuloksena ja vesilaitoksen vaivannäön ansiosta Pietarin suurimmilla jätevedenpuhdistamoilla saavutettiin vuonna 2011 yli tuhannen fosforitonnin vuosittainen vähennys vuoden 2005 kuormitustasoon verrattuna. Vaikuttava luku vastaa Suomen vuosittaista fosforin kokonaiskuormitusta Suomenlahteen ja Saaristomereen. Projektin viimeinen vaihe oli kemiallisen fosforinpoistojärjestelmän asennus Pohjoiselle puhdistamolle. Fosforia voidaan poistaa jätevedestä. Biologisessa puhdistuksessa mikrobit sitovat fosforin itseensä, minkä jälkeen fosfori poistetaan jätevesilietteen mukana. Prosessi on kuitenkin herkkä ja voi epäonnistua, jos mikrobien toiminta häiriintyy. Kemiallinen tapa on käyttökuluiltaan kalliimpi, mutta toimii aina sataprosenttisesti. Useimmissa puhdistamoissa käytetään molempia tapoja, Porvari kertoo. Lupaavia kehitysaskeleita Suomen ympäristökeskuksen mukaan vesiensuojelutoimet Pietarissa ovat vähentäneet Suomenlahden fosforikuormitusta melkein kolmanneksen. Sinilevän väheneminen on yksi jäteveden puhdistamisen positiivisista vaikutuksista. Säätiö haluaa jatkaa hyvää työtään. Se tähtää 2500 fosforitonnin vuotuiseen vähenemään vuoteen 2015 mennessä. Itäisellä Suomenlahdella levätilanne on jo nyt selkeästi parempi. Seuraavan 5 10 vuoden sisällä jätevesien puhdistus saataneen kuntoon koko Itämeren Projektin valmistumista juhlittiin Pietarissa Pietarissa juhlittiin kesäkuun lopussa Venäjän ensimmäisiä kemiallisen fosforinpoiston omaavia jätevedenpuhdistamoita. Projektin valmistuminen kruunaa John Nurmisen Säätiön viisivuotisen yhteishankkeen Pietarin vesilaitoksen kanssa. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen kiitti säätiön tukijoita ja yhteistyökumppaneita. Monivuotisten suurtukijoiden eli Fortumin, Nokian, Sanoman ja Suomen ympäristöministeriön lisäksi yritykset ja yksityishenkilöt lahjoittavat aikaansa ja työpanostaan säätiölle. Pietarin vesilaitoksen pääjohtaja Felix Karmazinov iloitsi projektin tuloksista ja kiitteli erityisesti suomalaisia yhteistyökumppaneita. Hän lupaili puhdistustoimille myös jatkoa tavoitteena on saada loput Pietarin jätevedet viemäröinnin piiriin, nykyaikaistaa puhdistamoita Juhlatilaisuuden kunniavieras, tasavallan presidentti Tarja Halonen vihki kemiallisen fosforinpoiston käyttöön yhdessä Pietarin varakuvernööri Mihail Osejevskin kanssa Pohjoisella puhdistamolla järjestetyssä päätösseremoniassa. Johtaja Marjukka Porvari ja hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen John Nurmisen Säätiöstä Hatsinan vesilaitoksen johtajan Jyri Tsypkaikinin (keskellä) kanssa. Tilaisuuteen osallistui myös säätiön muita yhteistyökumppaneita eri vesilaitoksilta. 18 onninen 2/2011
Pietarin Pohjoinen puhdistamo. Pietarin vesilaitos on ensimmäinen venäläinen vesilaitos, joka on ottanut käyttöön kemiallisen fosforinpoiston jätevedenpuhdistamoillaan. Vodokanal ja ottaa käyttöön energiaa säästäviä tekniikoita. John Nurmisen Säätiön henkilökunta oli hyvillään projektin onnistumisen lisäksi myös ystävyyssuhteista, joita työn ohessa on solmittu. Juhlissa kiteytyi ajatus yhteisen tavoitteen merkityksestä: Itämeren rannikolla sijaitsevat naapurimaat jakavat saman huolen yhteisestä merestä. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa suojelutyötä. Pietari on Itämeren rantakaupungeista suurin ja meillä on sen vuoksi erityinen vastuu meren tilasta. Olemme lyhyessä ajassa saaneet aikaan merkittäviä tuloksia. Kiitos tästä kuuluu ulkomaisille, erityisesti suomalaisille yhteistyökumppaneillemme. Vielä ennen vuotta 1978 Pietarin jätevesiä ei puhdistettu lainkaan. Vuoden 2011 loppuun mennessä jo 95 prosenttia kaupungin jätevesistä käsitellään, sanoi Pietarin vesilaitoksen pääjohtaja Felix Karmazinov. alueella. Toki myös muita uhkatekijöitä on: maatalouden ravinnepäästöt eivät ole vähentyneet, ja uusia ympäristömyrkkyjä, kuten palonestoaineita, tulee jatkuvasti käyttöön. Suurimpana uhkana Itämerelle ovat tankkerionnettomuudet. Olemme ylpeitä siitä, että kaikille Suomenlahden tankkereille saadaan ennakoiva ENSI-navigointipalvelu (Enhanced Navigation Support Information) käyttöön vuoden 2013 aikana, Porvari iloitsee. Säätiö hakee aktiivisesti uusia kumppanuuksia Itämeren alueella. Yksi lupaavimmista kohteista kuormituksen vähentämisen kannalta on Valko-Venäjä, jossa aloitetaan tänä syksynä neljä uutta projektia. Latviassa, Virossa ja Puolassa Pietarin kaltaiset menestystarinat kannustavat muitakin. on myös hankkeita käynnissä, samoin kuin Venäjällä Viipurissa ja Hatsinassa. Pietari on sitoutunut merensuojeluun ja tavoittelee päästöjen vähentämisessä parempia tuloksia kuin mitä EU edellyttää. Toivomme, että Pietarin kaltaiset menestystarinat kannustavat muitakin kaupunkeja parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa. Suomessakin on tehtävää. Esimerkiksi kaupungeissa voitaisiin vielä tehostaa jätevesien typenpoistoa, Porvari toteaa. Onninen toimii yhtenä John Nurmisen Säätiön pääyhteistyökumppaneista. Onninen toimittaa säätiön Viipurin ja Hatsinan hankkeisiin sadan tuhannen euron arvosta puhdistuslaitteistoa. onninen 2/2011 19
Tarkasti mitattavaa kulutusta Uusi mittauslaitedirektiivi koskee myös vesimittareita. teksti Jaakko Liikanen kuva Korkeamäki Oy Esim. 1. ETY vs. MID, virtausarvomääritykset ETY-HYVÄKSYNTÄ MID Pienin tilavuusvirta Qmin Q1 Pienin tilavuusvirta Välirajan tilavuusvirta Qt Q2 Välirajan tilavuusvirta Nimellistilavuusvirta Qn Q3 Jatkuva tilavuusvirta Suurin tilavuusvirta Qmax Q4 Ylikuormitustilavuusvirta Esim. 2. ETY vs. MID, yleisimmät vesimittarikoot, vastaavuudet ETY-HYVÄKSYNTÄ MID Qn 1,5 m 3 /h Q3 = 2,5 m 3 /h Qn 2,5 m 3 /h Q3 = 4 m 3 /h Qn 6 m 3 /h Q3 = 10 m 3 /h Qn 10 m 3 /h Q3 = 16 m 3 /h Uuden eurooppalaisen mittauslaitedirektiivin (MID eli Measuring Instrument Directive) tarkoituksena on yhdenmukaistaa mittauslaitteita koskevaa lainsäädäntöä EU:n alueella. Kohti yhdenmukaisia määräyksiä Uusi mittauslaitedirektiivi koskee myös vesimittareita ja sillä korvataan nykyinen ETY-tyyppihyväksyntä. Uusi mittauslaitedirektiivi tuli voimaan jo keväällä 2004 ja uusia MID-hyväksyttyjä ja CE-merkittyjä vesimittareita on saanut ottaa käyttöön 30. lokakuuta 2006 alkaen. Nyt eletään Uusiin asuntoihin vaaditaan huoneistokohtaiset vesimittarit. Olennainen ero ETY- ja MID-hyväksynnöissä näkyy veden virtausarvomääritelmissä ja vesimittarikokojen ilmoittamisessa. eräänlaista siirtymäkautta, joka päättyy 30. lokakuuta 2016. Siihen asti markkinoilla on myös ETYtyyppihyväksyttyjä vesimittareita, joita voidaan ottaa käyttöön ennen siirtymäajan päättymistä 2016. Tämän jälkeen voidaan ETY-hyväksyttyjä vesimittareita käyttää vielä tietyn erillisen siirtymäajan loppuun, mutta 30. lokakuuta 2016 alkaen tulee kaikkien käyttöön otettavien vesimittarien olla MID-hyväksyttyjä. Kokonaisuudessa on kyse kaikkia mittauslaitteita koskevien lakien ja määräysten yhdenmukaistamisesta, sanoo Mikael Korkeamäki. 1970-luvulla perustettu Korkeamäki Oy / Korkeamäki Vesimittarit on erityisesti vesimittareihin erikoistunut yritys, jonka tuotemerkkinä on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut Zenner- Korkeamäki. Yksilöityä vedenkulutusta Huoneistokohtaiset vesimittarit tulivat asetuksella pakollisiksi uudisrakennuksissa vuoden 2011 alusta, mutta jo tätä ennen niiden käyttö on yleistynyt. Vaikka vesimittari on kautta aikain asennettu uusiin taloihin ja kiinteistöihin, niin vasta nyt myös asuntoihin vaaditaan huoneistokohtaiset vesimittarit. Näin vesilasku perustuu omaan kulutukseen, ei henkilömäärään tai neliöihin. Mittaaminen vähentää kulutusta ja pienentää sekä vesi- että energialaskuja myös pienentyneen vedenlämmitystarpeen ansiosta. Korjausrakentamista koskevia vesimittarimääräyksiä ei toistaiseksi ole, mutta esimerkiksi laajoissa putkiremonteissa päädytään yleensä huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen. Vuoden 2011 aikana olemme siirtyneet lähes täysin MID-hyväksyttyihin vesimittareihin. Uudistus ei vaikuta itse vesimittareihin, ainoastaan merkinnät muuttuvat, Mikael Korkeamäki sanoo. Lisätietoja: www.zenner-korkeamaki.com/mid 20 onninen 2/2011