Ethnos tiedote 1/2009

TIEDOTE 1/2009

Sisältö Puheenjohtajan palsta: Vaihtuvat visiot?...3 Vuosikokouskutsu...5 Toimintakertomus vuodelta 2008...6 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009...11 Vuoden 2008 tutkielmat...14 Evoluutio Ethnoksen malliin...20 In memoriam János Kodolányi 1922 2008...22 Uutisia ja ilmoitusasioita...25 Vaihtuvat visiot Ethnoksen vuosikokousseminaari 13.3.2009..... 27 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos tiedote 1/2009 ISSN 1796 0959, verkkojulkaisu 1796 0967 Helmikuu 2009 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Luminen puistotie joulukuussa 2008. Kuvaaja: Jussi Lehtonen. Ethnos ry:n hallitus 2008 Puheenjohtaja: Helena Ruotsala, puh. 040 732 5489, puheenjohtaja@ethnosry.org Varapuheenjohtaja / museoyhdyshenkilö: Pirkko Madetoja, puh. (09) 4050 9334 pirkko.madetoja@hotmail.com Sihteeri: Annukka Lyra, puh. 040 741 2642, sihteeri@ethnosry.org Taloudenhoitaja: Elina Anttonen, puh. 045 650 9383, elina.anttonen@gmail.com Tiedotussihteeri: Jussi Lehtonen, puh. 041 444 4426, jussi.lehtonen@utu.fi Kansainvälisten asioiden sihteeri: Sanna Lillbroända Annala, puh. 050 563 7651, slillbro@abo.fi Seminaarisihteeri: Heli Niskanen, puh. 050 588 2735, heli.niskanen@campus.jyu.fi Julkaisusihteeri: Mirkka Hyytiäinen, puh. 050 411 2952, mirkka.hyytiainen@netti.fi 2

Puheenjohtajan palsta: Vaihtuvat visiot? Helena Ruotsala Eräs äsken tapaamani 1970 luvulla valmistunut kansatieteilijä muisteli, miten noin 30 vuotta sitten jokseenkin jokainen maisteriksi valmistunut kansatieteilijä pääsi museoon johtajaksi. Nyt 2000 luvulla puolestaan seminaareissa kuulee valitettavan, että vastavalmistuneet kansatieteilijät (tai etnologit) eivät enää tunne esineistöä, jota heidän tulisi luetteloida, dokumentoida ja tutkia. Kansatieteen ja etnologian opetusohjelmat ja sisällöt ovat muuttuneet seuraten ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia eikä talonpoikaiskulttuurilla ja maatalousesineistöllä ole enää samanlaista painoarvoa opinnoissa kuin aikaisemmin. Nykypäivän opiskelijat saavat tai heidän tulisi saada valmiudet etsiä tarvitsemiaan tietoja, jos he eivät heti tunnista esimerkiksi jokaista varsta tai auratyyppiä, jotka aikaisemmin ainakin esinetuntemuskurssin tentissä olisi pitänyt osata. Lisäksi nykyään museologiasta on tullut suosittu sivuaine ja joissakin yliopistoissa jopa niin suosittu, että kaikki hakijat eivät kurssille mahdu. Mutta saavatko kansatieteilijät/etnologit töitä museoista 2010 luvulla suurten ikäluokkien edustajien jäädessä eläkkeelle? Keitä museoissa on töissä? Mihin kansatieteilijöitä/etnologeja tarvitaan ja kuinka kauan kuten pessimisti kysyisi ja mistä saamme uusia opiskelijoita sukupolvien pienentyessä ja uusien, monitieteisten alojen houkutellessa opiskelijoita? Yhteiskunnalliset muutokset, kuten uusi yliopistolaki ja muut rakenteelliset muutokset eri yliopistoissa, valtion tuottavuusohjelma, suurten sukupolvien eläkkeelle jääminen ja yhä pienenevät opiskelijasukupolvet sekä uudet oppiaineet herättävät monenlaisia kysymyksiä. Miten nämä muutokset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuteemme ja mitä tässä tilanteessa voisi tehdä? Nämä kysymykset koskevat toki laajemmin koko tieteen kenttää, ei ainoastaan meitä. Muun muassa näihin kysymyksiin pohditaan vastauksia Tieteiden talossa pidettävässä vuosikokousseminaarissa Vaihtuvat visiot, jossa pohditaan kansatieteen ja etnologian muuttuvia haasteita ja rooleja tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. Miten voimme olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa? Etnologian vastanimitetty professori Hanna Snellman Jyväskylän yliopistosta esittää meille kymmenen visiota etnologian tulevaisuudesta ja Opetusministeriön ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen kertoo uudistuvasta korkeakoulusta ja siitä, uu 3

distuuko myös kulttuuriala ja miten? FT Solveig Sjöberg Pietarinen Luostarinmäen museosta Turusta puolestaan käsittelee kansatieteilijän asemaa museossa ja professori Jaakko Suominen Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokselta keskittyy monitieteisyyden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tarkempi ohjelma löytyy muualta tästä tiedotteesta. Tieteen kentällä tapahtuu muutoksia ja esimerkiksi uusia monitieteisiä oppiaineita tai opintokokonaisuuksia syntyy ja vanhojen nimiä vaihdetaan. Viime vuosina kehitetyillä monitieteisillä opintokokonaisuuksilla tai oppiaineilla on paljon yhteistä vanhojen oppiaineiden kanssa. Joitakin yhdistää esimerkiksi alueellisuus ja jotkut kilpailevat jo olemassa olevien oppiaineiden kanssa tai täydentävät niitä. Monitieteisyys ja eri tieteiden rajoilla operointi on haastavaa ja hedelmällistä, ja sen tuloksena syntyy parhaimmillaan mielenkiintoisia tulkintoja, keskusteluja ja tuloksia. Täytyy myös muistaa se, että etnologia/kansatiede ei ole ainoastaan vastaanottavana osapuolena, vaan meillä on myös annettavaa muille. Omasta erityisosaamisestamme tulee myös olla ylpeä. Monitieteisyyden merkitys korostuu monella tavalla, sillä tänä päivänä useat tutkijakoulut ja tutkimusohjelmat painottavat monitieteisyyttä, näin esimerkiksi Turun yliopiston vastaperustettu tutkimuskollegium TIAS. Monitieteisyys on nykyään tärkeä kriteeri tutkimussuunnitelmien ja tutkijoiden evaluoinnissa. Rahoituksen saannin kannalta on ratkaisevaa, ovatko hakijat julkaisseet korkeatasoisissa kansainvälisissä aikakauslehdissä, jotka ovat useimmiten juuri monitieteisiä. Referee käytäntö on itsestään selvä vaatimus. Tähän tulisi kiinnittää huomiota myös jatko opiskelijoiden ohjaamisessa, sillä etnologian kansainväliset aikakauslehdet eivät näytä paljon painavan alan ulkopuolisten arvioijien näkemyksissä. Sen sijaa meidän alallamme tärkeänä pidettyä tutkimustiedon palauttamista tutkittavaan yhteisöön yhteisön omalla kielellä ei ainakaan näissä TIAS arvioinneissa pidetty tärkeänä. Meidän siis tulee oman alamme lehtien lisäksi pyrkiä kirjoittamaan myös muihin kansainvälisiin referee aikakauslehtiin. Tätä voi pohtia vaikkapa Ethnoksen järjestämällä kirjoittajakurssilla ensi syksynä. Kurssista tulee tarkempia tietoja seuraavaan Ethnos tiedotteeseen. Monitieteisyys ja erilaisten näkökulmien hyödyntäminen näkyy myös uusissa opinnäytetöissä. Vuodesta 1992 lähtien Ethnos ry on jakanut palkinnon ansiokkaimmasta, hyvää tutkijanotetta ja innovatiivisuutta osoittavasta alan pro gradu tutkielmasta. Oppiaineet ovat tähän asti voineet valita, minkä työn he asettavat ehdolle palkinnon saajaksi. Palkinnon on usein saanut monitieteistä näkökulmaa 4

edustanut tutkielma. Alkuvuosina hallitus päätti palkinnon saajan, mutta vuonna 1999 siirryttiin nykyiseen käytäntöön, jossa yksi ulkopuolinen asiantuntija saa vallan päättää palkinnon saajan oppiaineiden ehdottamista töistä. Valitsija on kansatieteen/etnologian parissa työskennellyt tai työskentelevä asiantuntija. Ensimmäinen diktaattori oli Martti Linkola, joka jakoi vuonna 1999 palkinnon Katri Kaunistolle (Helsingin yliopisto). Ensimmäisen palkinnon vuonna 1992 puolestaan sai Tom Selänniemi (Jyväskylän yliopisto). Lista kaikista palkinnon saajista tulee Ethnoksen kotisivulle maaliskuussa. Palkinnon tarkoitus on kannustaa nimenomaan opiskelijoita ja jo pelkkä palkintoehdokkuus on koettu merkittäväksi kannusteeksi. Viime vuonna palkinnon jakoi etnologi, FT Monica Nerdrum ja palkinnon sai kulttuuriperinnön tutkimuksen pro gradusta Sari Östman (Turun yliopisto). Kulttuuriperinnön tutkimus edustaa juuri tällaista uutta, monitieteistä oppiainetta. Toivon kaikki sydämellisesti tervetulleiksi maaliskuiseen seminaariin kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ja ottamaan osaa keskusteluun alamme nykytilasta ja tulevaisuuden visioista. VUOSIKOKOUSKUTSU Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry:n jäsenet kutsutaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään perjantaina 13. maaliskuuta 2009 klo 17.00. Kokouspaikkana on Tieteiden talo Helsingissä osoitteessa Kirkkokatu 6, sali 404. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen seitsemännessä pykälässä mainitut asiat. Muissa asioissa käsitellään hallituksen ehdotus yhdistyksen toimihenkilöiden palkoista. Hallitus päätti kokouksessaan 6.2.2009 esittää taloudenhoitajalle ja sihteerille hallituksen ulkopuolisina toimihenkilöinä 150 euron vuosittaista palkkiota. Tervetuloa! Ethnos ry:n hallitus 5

Toimintakertomus vuodelta 2008 Vuosi 2008 oli Ethnos ry:n 36. toimintavuosi Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Pöytäkirjakohtia kertyi 69 kappaletta. Yhdistyksen luottamus ja toimihenkilöinä toimivat kuluneena vuonna seuraavat henkilöt (henkilökohtainen varajäsen ja osallistumiskerrat suluissa): Puheenjohtaja professori Helena Ruotsala (5), (FT Tiina Riitta Lappi ( )) Varapuheenjohtaja FM Pirkko Madetoja (3), (FM Aila Nieminen (2)) Hallituksen jäsenet FM Jussi Lehtonen (3), (FM Maija Santikko (3)) FL Heli Niskanen (5), (FL Minna Mäkinen (1)) FM Mirkka Hyytiäinen (3), (FM Tytti Steel ( )) FM Sanna Lillbroända Annala (4), (dosentti Ildikó Lehtinen ( )) Sihteeri: FM Annukka Lyra ent. Saari (4) Taloudenhoitaja: FM Elina Anttonen (1) Tiedotussihteeri: FM Jussi Lehtonen Kansainvälisten asioiden sihteeri: FM Sanna Lillbroända Annala Seminaarisihteeri: FL Heli Niskanen Julkaisusihteeri: FM Mirkka Hyytiäinen Museoyhdyshenkilö: FM Pirkko Madetoja Tilintarkastajat FM Risto Raittila (varsinainen) FM Salla Tenkanen (varsinainen) professori Anna Maria Åström (varalla) professori Pirjo Korkiakangas (varalla) 6

Jäsenistö Yhdistykseen kuului vuoden 2008 lopulla 239 jäsentä. Yhdistyksen hyväksyttiin vuoden aikana kuusi uutta jäsentä. Yhdistyksestä erosi 2 jäsentä. Kunniajäseniä yhdistykseen kuului vuoden lopussa kahdeksan: professori Matti Räsänen, professori Bertalan Andrásfalvy, professori Nils Arvid Bringéus, professori Alexander Fenton, tohtori Tamás Hofer, tohtori Natalia Schlygina, professori Ants Viires ja professori Attila Paládi Kovács. Hallituksen kutsumia kirjeenvaihtojäseniä oli kahdeksan: tohtori Miklós Cseri, tohtori Agnes Fülemile, tohtori Mats Hellspong, tohtori László Lukács, tohtori T. W. Lukjantschenko, tohtori Mihály Sárkány, tohtori Zsuzsa Szarvas ja professori Elle Vunder. Vuosikokous 14.3.2008 Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Porin yliopistokeskuksessa 14.3.2008. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi dosentti Leena Sammallahti ja sihteerinä yhdistyksen vasta valittu sihteeri Annukka Lyra. Vuosikokoukseen osallistui puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi 16 henkilöä. Vuosikokouksen jälkeisessä illanvietossa jaettiin Ethnos palkinto vuoden 2007 ansiokkaimmasta pro gradu tutkielmasta. Palkinnon luovutti FT Monica Nerdrum FM Sari Östmanille. Turun yliopisto kulttuuriperinnön oppiaineeseen tehdyn tutkielman aiheena oli Avaudutaan arjesta. Suomalaisnaisten Internet elämäjulkaiseminen ja maskuliinisuuden esittämisen keinot. Kansatieteen päivät 14.3.2008 V Kansatieteen päivät järjestettiin Porissa 14 15.3. Päivien aiheena oli Kulttuuritehdas kenen ehdoilla? Seminaarin avaussanat lausuivat Suomen Akatemian varttunut tutkija, dosentti Outi Tuomi Nikula Turun yliopiston Kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen laitokselta sekä Ethnos ry:n puheenjohtaja FT Helena Ruotsala. 7

Kansatieteen päivien ensimmäisenä päivänä esitelmän pitivät dosentti Leena Sammallahti otsikolla Satakuntalainen näkökulma kulttuuriin ja aluekehitykseen; professori Reinhard Johler (Tûbingenin yliopisto, Saksa) otsikolla Doing Culture Culture in Unifying Europe sekä Aurinkomatkojen varatoimitusjohtaja FT Tom Selänniemi otsikolla Luovuus ja yhteispeli prosessiorganisaatiossa. Kansatieteen päivien ohjelmassa oli molempina päivinä työryhmätyöskentelyä. Pienryhmät kokoontuivat seuraavien otsikoiden alla: Kulttuurituotteet osana kulttuuria, Kulttuuritehtaana mediassa, Tuotetut paikallisuudet sekä Kulttuurin tuotteistaminen. Porin kaupunki oli kutsunut Ethnos ry:n vastaanotolle Satakunnan museoon seminaaripäivän 14.3. päätteeksi. Toisen seminaaripäivän päätteeksi Kansatieteen päivien antia summattiin paneelikeskustelussa, jonka alustajina toimivat FM Katriina Siivonen (pj.), FM, museonjohtaja Johanna Lehto Vahtera (Aboa Vetus & Ars Nova museo), FM, suunnittelija Emma Susi (Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Turun yliopisto), FT Tuuli Lähdesmäki (taidehistoria, Jyväskylän yliopisto) ja FT Marketta Luutonen (Käsi ja taideteollisuusliitto ry). Kansatieteen päivät loppuivat Outi Tuomi Nikulan lausumiin päätössanoihin. Kansatieteen päiville osallistui 124 henkilöä. Julkaisutoiminta Vuonna 2008 ilmestyi Ethnologia Fennica 2008, vol. 35, Cultural Heritage. Kuuden artikkelin lisäksi julkaisu sisältää kirja arvioita. Julkaisun toimittivat professori Pirjo Korkiakangas ja yhdistyksen julkaisusihteeri, FM Mirkka Hyytiäinen. Julkaisu noudattaa referee käytäntöä. Kesällä 2006 pidetyn suomalais unkarilaisen kansatieteen symposiumin pohjalta syntynyt teos Touching things. Ethnological Aspects of Modern Material Culture julkaistiin vuoden lopulla. Teoksen toimittivat professori Pirjo Korkiakangas, FT Tiina Riitta Lappi sekä FL Heli Niskanen. Julkaisu ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Studia Fennica Ethnologica sarjassa (nro. 11). Polkuja etnologian menetelmiin teos digitoitiin Helsingin yliopiston kirjastossa, jotta se olisi helpommin saavutettavissa kurssimateriaalina. 8

Tiedotus Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin yhdistyksen verkkosivuilla (www.ethnosry.org). Yhdistyksen jäsenille lähetettiin vuoden aikana neljä jäsentiedotetta. Ethnos tiedotteesta on yhdistyksen verkkosivuilla ollut luettavissa myös sähköinen versio. Loppuvuodesta Ethnoksen toiminnasta kiinnostuneille perustettiin sähköpostilista. Yhdistyksen toiminnasta, kuten seminaareista, tiedotettiin myös paikallisesti opiskelijoiden sähköpostilistoilla ja oppiaineiden ilmoitustauluilla sekä muun muassa Agricola verkkouutispalstalla. Kansatieteilijähakemisto Yhdistyksen ylläpitämään kansatieteilijähakemistoon voi tutustua yhdistyksen verkkosivuilla. Hakemistossa on tiedot 166 kansatieteilijän tutkimusaloista. Vuoden aikana hakemistoa päivitettiin tarpeen mukaan. Kansainvälinen toiminta Toimintavuoden aikana suunniteltiin X Suomalais unkarilaista symposiumia tiiviissä yhteistyössä unkarilaisten kollegojen kanssa. Zsuzsa Szarvas ja Timea Bata vierailivat Helsingissä ennen Ethnos ry:n kokousta 28.11. Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen kautta Ethnologia Fennicaa tilattiin Euroopan ohella Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Meksikoon, yhteensä 94 kpl. Puheenjohtaja vastasi Bonnin yliopiston kansatieteen lakkautusuhan vuoksi kerättyyn vetoomukseen. Talous Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2008 oli 20 euroa ja opiskelijajäseneltä 10 euroa. Ethnologia Fennica vol. 35 sisältyi jäsenmaksuun. Jäsenmaksutuloilla on rahoitettu yhdistyksen perustoimintoja, hallituksen kokoontumisia ja tiedottamista. Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi 2000 euroa Kansatieteen päivien järjestämiseen Porissa keväällä 2008. Lisäksi Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi 2000 euroa Ethnologia Fennican 2008 julkaisemiseen. 9

Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahasto myönsi Ethnokselle 2000 euroa Kansatieteen päivien julkaisun Cultural Production (Kulttuurin tuotteistaminen) julkaisemiseen. Suomen Tiedekustantajien liitolta yhdistys sai 2300 euron apurahan kirjoittajakurssin järjestämiseksi. Muu toiminta Pitkän uran tehneiden kansatieteilijöiden haastatteluiden nauhat ja litteraatiot tallennettiin Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistoon kansatieteen kokoelmaan. Sijoituspaikkaan päädyttiin, koska Kansallisarkisto, johon aiemmin on tallennettu litteraatiot, ei talleta äänitteitä. TSV:n julkaisuvarastossa säilytettävien julkaisujen määrää vähennettiin huomattavasti varaston pyynnöstä. Vanhat Ethnologia Fennicat jaettiin oppiaineisiin eri laitoksille sekä opiskelijoille Helsingin yliopiston Topeliassa. Ethnos ry muisti 10.6.2008 väitellyttä Katriina Siivosta, 60 vuotta täyttänyttä Ildikó Lehtistä sekä 50 vuotista historiaansa seminaarilla juhlistanutta Turun yliopiston kansatieteen oppiainetta. Ethnos Aura järjesti vuoden aikana kaksi keskustelutilaisuutta, johon osallistui turkulaisia kansatieteilijöitä. Sähköpostilista ethnoslaisten käyttöön Ethnos on perustanut jäsentensä kaipaaman sähköpostilistan tiedotuskanavaksi sekä jäsenistön keskustelufoorumiksi. Listalle voi liittyä osoitteessa https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/ethnos. Sähköpostilistan osoite on ethnos@lists.utu.fi ja sen ylläpitäjänä toimii Ethnoksen tiedotussihteeri Jussi Lehtonen, jussi.lehtonen@utu.fi. Hänen puoleensa voi kääntyä mahdollisissa ongelmatilanteissa tai kysyäksesi lisätietoja. 10

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 1. Vuosikokous ja Ethnos palkinto Yhdistyksen vuosikokous pidetään perjantaina 13.3.2009 Tieteiden talolla Helsingissä. Vuosikokouksen yhteydessä jaetaan Ethnos palkinto vuoden 2008 ansiokkaimmasta etnologisesta/kansatieteellisestä pro gradu tutkielmasta. Saajan valitsee toiminnanjohtaja, dosentti, FT Lassi Saressalo Suomen Kotiseutuliitosta. 2. Seminaari ja kurssitoiminta Tieteiden yö Ethnos ry osallistuu Tieteen päivien (7. 11.1.2009) yhteydessä järjestettävään Tieteiden yö tapahtumaan, joka pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) torstaina 8.1.2009 klo 18 23. Luennoitsijoina Ethnoksen miniluentomaratonissa esiintyvät: FM Harri Nyman: Lumiukko kommentteja pohjoismaiseen hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen FM Satu Jaatinen: Öky ärsyttävä suomalainen FM Salla Tenkanen: Perhe X ja kaitafilmit Ethnos seminaari Yhdistyksen vuosikokousseminaari, Ethnos seminaari järjestetään 13.3.2009 Helsingissä. Vaihtuvat visiot seminaarin aiheena on pohdinta etnologian ja kansatieteen asemasta nykypäivän Suomessa. Seminaarin puhujina toimivat prof. Hanna Snellman Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselta, museonjohtaja, FT Solveig Sjöberg Pietarinen Luostarinmäen käsityöläismuseosta, prof. Jaakko Suominen Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokselta Porista sekä ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen Opetusministeriöstä. VI Kansatieteen päiviä valmistellaan pitkin vuotta. Päivät järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen ja Åbo Akademin etnologian oppiaineen kanssa. Päivät järjestetään Turun yliopistossa (Fennicum) ja Åbo Akademissa (Arken) 11

19. 20.3.2010. Aiheena on kulttuuriperintö ja otsikkona Etsi kuvasta kulttuuriperintö. Kulttuurin, politiikan ja identiteettien risteyksessä. Kansatieteen päiviä valmistelemaan koottuun työryhmään kuuluvat Heli Niskanen, Jussi Lehtonen, Salla Tenkanen, Sanna Lillbroända Annala sekä Helena Ruotsala ja Annukka Lyra. Kirjoittajakoulutus Yhdistys järjestää kansatieteilijöille suunnatun tieteellisen kirjoittamisen koulutuksen lokakuussa. Ammattikouluttajan vetämän kurssin kesto on 2,5 päivää. Kurssi katetaan Suomen tiedekustantajien liiton avustuksella ja osanottomaksuilla. 3. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2009 (31.8. 4.9.) järjestetään Unkarissa X Suomalais unkarilainen kansatieteen symposium. Yhdistys on suunnitellut tapahtumaa yhteistyössä unkarilaisten kollegojen kanssa. Symposiumin teemana on Past and Present Stereotypes Ethnological Perspective. Teema liittyy Budapestin etnografisen museon keväällä 2009 avattavaan näyttelyyn, joka kertoo suomalaisesta kulttuurista ja etnografisesta perinnöstä. 4. Julkaisutoiminta Vuonna 2009 ilmestyy Ethnologia Fennica 2009, vol. 36, joka sisältää muun muassa professori Laura Starkin projekteihin pohjautuvia artikkeleita otsikkoteemalla Empowering Practice. Perspective on modernization in Finland 1860 1940. Artikkelien lisäksi julkaisuun tulee kirja arvioita. Julkaisun päätoimittajana toimii dosentti, yliassistentti Pirjo Korkiakangas ja arvioiden osalta Ethnoksen julkaisusihteeri. V Kansatieteen päivien pohjalta toimitettavaa julkaisua suunnitellaan ja erilaisia mahdollisuuksia selvitetään. Mahdollisesti se julkaistaan myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Studia Fennica Ethnologica sarjassa. Sen toimittavat Katriina Siivonen ja Helena Ruotsala yhteistyössä Reinhard Johlerin kanssa. Aloitetaan Ethnos toimite 15:n suunnittelu. 12

5. Kansatieteilijähakemisto Kansatieteilijähakemistoa ylläpidetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Hakemistoon voi liittyä ja tietojaan voi päivittää yhdistyksen kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Hakemistossa jo olevia muistutetaan tietojen päivittämisestä. 6. Tiedottaminen Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan yhdistyksen verkkosivuilla (www.ethnosry.org), sähköpostilistalla, muilla verkkofoorumeilla sekä tarpeen mukaan erillisin tiedottein. Ethnos tiedote ilmestyy vuoden 2009 aikana neljä kertaa. Tiedotteesta on luettavissa sähköinen versio yhdistyksen verkkosivuilla. Yhdistyksen verkkosivujen uudistaminen aloitetaan. 7. Talous Yhdistyksen toiminta vuonna 2009 rahoitetaan jäsenmaksuilla, kirjamyynnillä sekä erikseen haettavilla avustuksilla Suomen Akatemialta, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnalta sekä eri rahastoilta ja säätiöiltä. Jäsenmaksujen keruuta ja jäsenhankintaa tehostetaan. Edellisenä vuonna yhdistys luopui erillisten jäsenmaksutilisiirtojen lähettämisestä. Yhdistys jatkaa käytäntöä tänä vuonna ja ilmoittaa jäsenmaksun maksamisesta näkyvällä paikalla Ethnos tiedotteessa. 8. Muu toiminta Turussa Ethnos Aura jatkaa säännöllisiä keskustelutapaamisia. Jyväskylässä etnologian oppiaineen henkilökunta, tutkijat ja tohtorikoulutettavat yhdessä opiskelijoiden kanssa järjestävät tapaamisia Etnologiaklubissa. Ethnos ry:n julkaisujen jakelua ja markkinointia tehostetaan. Julkaisujen myyntihinnat vuodelle 2009 tarkistetaan. 13

Vuoden 2008 tutkielmat Pro gradu tutkielmat, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat Helsingin yliopisto, Kansatiede Väitöskirja Leena Paaskoski: Herrana metsässä. Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008. Pro gradu tutkielmat Anna Jantunen: Hautamuistomerkit Haminan ortodoksisen seurakunnan hautausmaalla. Tiina Kiiskinen: Naisten tupakointi Suomessa ennen toista maailmansotaa. Maria Laakso: Inkkaripojat ja pikkuäidit. Pakinkylän lasten maailmaa ja reviiriä 1930 1950 luvulla. Anna Laurinsilta: Kerran lossivahti, aina lossivahti. Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930 luvulta 1980 luvulle. Hannu Matikka: Suomalaiset kaksimastoiset purjelaivat. Jaana Mattila: Kaunottaria, kovanaamoja ja kosteussuojaihanteita. Äitien lastenvaatearkea ja ajatuksia 2000 luvun Suomessa. Timo Taajaranta: Vaatteitta paras kuvastimessa suomalainen naturismi. Leena Vaahtera: Porvarisperheen elämää Tampereella 1920 luvulla. Liisa Vuori Mattila: Uskonnottomat hautajaiset Suomen vasemmistolaisessa työväenliikkeessä vuosina 1923 1939. Päivi Yli Karhula: Verstas keskellä kylää. Tammelan Portaan nahkurinverstas muistojen ja merkitysten paikkana. Jyväskylän yliopisto, Etnologia Pro gradu tutkielmat Heidi Aalto: Sota aikaan riiattiin kenttäpostin välityksellä Etnologinen tutkielma sota ajan kirjeissä kerrotuista kokemuksista Mirva Flink: Höyryjunalla matkan tekoon. Höyryraide Oy suomalaisessa museojunaliikenteessä. 14

Anne Häkkinen: Se vaan oli tuos se joki. Kyrönjokivarrella eläneiden jokimuistot ja kokemukset kulttuurisen luontosuhteen kuvaajina. Pilvi Hämeenaho: Folklorismi Sovellettu menneisyys osana nykypäivän suomalaisuutta. Ulla Härkönen: Totta vai tabua? Kuolemanrituaalit, kuoleman paikat ja kuoleman asema kulttuurissamme. Mirva Inkinen: Maanantaina myllyy mentii.. Vesimyllyt paikallishistorian ilmentäjinä Asikkalassa. Pirkko Järvelä: Oman aikansa oltermannit. Etnologinen tutkimus ikääntyvien aktiivisuudesta maaseudun voimavarana. Kati Koivula: Kansankulttuuria eli kansanomaista kulttuuria. Retoris diskursiivinen näkökulma kansankulttuurin käsitteeseen etnologian väitöskirjoissa vuosina 1980 2006. Emilia Koivunen: Naisparien arjen strategiat. Sateenkaariperheiden kulttuurinen ja sosiaalinen paikka. Anna Korhonen: Neidoista noitiin fantasian naiskuva. Liina Luumi: Kuvia Jyväskylästä. Kansainvälistyvän kaupungin muutoksen ja sen kokemisen etnografista tarkastelua. Titta Löppönen: Somalialaisia koskeva uutisointi. Antropologista tarkastelua. Salla Majara: In the name of the community, tradition and John the Baptist temple of Syncretistic religion in Mexico. Leena Omari: Arjen rytmit ja repeämät. Yksinhuoltajaäitien kokemuksia arjesta ja sen sujuvuudesta kotona. Elina Paavolainen: Sairaus kehyksenä. Vanhemmat lastensa pitkäaikaissairauksien kokijoina ja merkityksenantajina. Timo Riekko: Maantieltä verkkoon Liftaus ja sen uudet muodot 2000 luvulla Tanja Seppänen: Kaunista mutta kontrolloitua. Suomalaisten tulenpyörittäjien etnografiaa. Heli Ukkonen: Rasismi ja toiseuden ongelma Maahanmuuttaja aiheisen internetkeskustelun antropologista tarkastelua. Jaana Virtanen: Kiellettyjen järjestöjen jäsenyyden merkitys ihmisen elämänkaarella. Pieksämäkeläisten iäkkäiden verkosto muistelee. Oulun yliopisto, Kulttuuriantropologia Väitöskirja Anneli Meriläinen Hyvärinen: Luonnon kanssa käsikkäin. Selviytymisen strategiat neljässä pohjoissuomalaisessa yhteisössä eri aikoina 1680 luvulta 1990 luvulle. Suomen Muinaismuistoyhdistys 2008. 15

Pro gradu tutkielmat Raili Arstila: Genljud från svedjeskogen en etnografisk fältstudie i Finnskogen åren 2002 2008 om hur man nyttjar en gammal skogsfinsk kultur i dagens näringsliv. Eija Isoviita: Verkostoituneet kirjatoukat. Suomalasiten bookcrossing harrastajien uusyhteisöllisyys vuosina 2003 2007. Katariina Kemppainen: Marginaaleissa taiteillen Oululaisten kuvataiteilijanaisten kokemukset sijoittumisestaan taidemaailman kenttään 2000 luvun Suomessa. Eeva Maija Kolehmainen: Joutuu harppaamaan kunnolla ulos siitä laatikosta, että pääsee tekemään muutakin. Ulkomailla työskentelevien suomalaisten humanistien asiantuntijuuden kehitys ekspatriaattien kertomana 2008. Anu Raija Koskela: Kohtaamisia Heinäpään sinisessä talossa: Tilasta eletyksi paikaksi. Tanja Koskela: Nyt mä niinku koen että minä olen päästä varpaisiin. Astangajoogan merkitys oululaisille harrastajilleen 2006 2007 ruumiillisuuden eri näkökulmista tarkasteltuna. Laura Lyytikäinen: Olkoot pojat rationaalisia, julmia, rohkeita ja tulkoon tytöistä helliä, lempeitä, kauniita ja huolehtivaisia. Sukupuolisopimus ja tasa arvo arkangelilaisten yliopisto opiskelijoiden näkökulmasta keväällä 2007. Aila Mustamo: Ihminen ei ole vain jotain sievää ja kaunista. Musiikkiskene ja yksilö kulttuurin merkitysellistäjänä pohjoisnorjalaisessa blac metalissa 2006 2007. Jaakko Padatsu: Sairaanhoitajat, miten he suhtautuvat potilaiden kanssa, se on aivan erilaista mitä se on Sudanissa. Terveysantropologinen tutkimus eteläsudanilaisten maahanmuuttajien ja Oulun Maahanmuuttajien terveydenhuollon henkilökunnan vuorovaikutusprosessista vuonna 2007. Heidi Partanen: Rikastuttavia kohtaamisia, rajuja törmäyksiä ja arkista yhteistyötä. Monikulttuurisissa työyhteisöissä Helsingissä vuonna 2008 siivousalan esimiehinä toimivien suomalaisten kokemukset ja asenteet kulttuurienvälisen herkkyyden ilmentäjinä. Ilkka Artturi Perkka: Kohti kansainvälistä uusyhteisöllisyyttä Etnografia psytrance kulttuurista ja auringonpimennysjuhliin osallistuneiden kokemuksista 2000 luvulla. Niina Pitkänen: Ruohonjuuritason kapina markkinavoimien ylivaltaa vastaan? Osallistumisen merkitykset Attac liikkeessä 2000 luvun alussa. Johanna Katariina Seppänen: Tanssien tuotettu naiseus. Baletin sukupuolittuneet merkitykset aikuisbaletin harrastajille Oulussa 2007 2008. 16

Turun yliopisto, Kansatiede Väitöskirja Katriina Siivonen: Saaristoidentiteetit merkkien virtoina. Varsinaissuomalainen arki ja aluekehitystyö globalisaation murroksessa. Kansatieteellinen arkisto 51. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys 2008. Pro gradu tutkielmat Maija Erkkilä: Kylätoimintaa ja talkoohenkeä. Etnologinen tutkimus kylätoiminnan merkityksestä elinvoimaisuuden säilyttämisessä kahdessa Porin alueen maaseutukylässä. Niina Glumov: Voiteluaineiden valmistusta 50 vuoden ajan. Mobil Oil oy ab Naantalin tuotantolaitos 1957 2007. Erja Hyytiäinen: Työosuuskuntien uusi tuleminen. Työosuuskuntien synty taloudellisen yhteistyön muotona lama ajan Suomessa. Anna Liisa Karpov: Suomen Rauhanpuolustajat, vastakulttuurin analyysia Turussa. Lilli Kojo: Kotoutuminen ja etninen identiteetti. Esimerkkinä Turun marokkolaiset. Eeva Korvola: Tatuointi ammattina. Turkulainen kuvantekijä 2000 luvun alussa. Katja Nieminen: Suomen Punaisen Ristin ystävä ja tukihenkilötoimintaa paikallistasolla. Esimerkkeinä Hirvensalon, Turun ja Ruissalon osastot. Sivuaineen tutkielma. Eeva Nummi: Aurajoen alajuoksu muutosten virrassa. Teollisuuden ja asumisen tarkastelua välillä Martinsilta Aurajokisuu. Tia Rauhala: Gerri ja Mirri näytillä. Lemmikkieläinnäyttelyt ja näyttelyttäminen Suomessa 2000 luvulla. Marja Liisa Räisänen: Viitoskassan kaunotar. Kulttuurianalyyttinen tutkimus päivittäistavarakaupan kassan työstä. Tellervo Saukoniemi: Marilaisia valokuva albumeita katselemassa. Perhevalokuvauksen merkityksistä kuvien omistajille ja valokuvaamisesta kansatieteen tutkimuksen osana. Laura Siivonen: Tuplasti hiljenevät tehtaat. Irtisanotut Wärtsilän ja Leafin työntekijät muutoksen mukana. Kirsi Vertainen: Kyllä sähköt hyvät on mutta ei myö tarvita. Neljännen sukupolven selviytymisen strategiat eteläsavolaisella talonpoikaistilalla. 17

Turun yliopisto, Kulttuuriperinnön tutkimus Pro gradu tutkielmat Katariina Iso Pietilä: Hauskaa meininkiä vaikka työnteko onkin välillä raskasta. Vuoden 2006 toimitsijoiden motiivit osallistua vapaaehtoistyöhön Pori Jazz festivaaleilla. Johanna Jakomaa: Rautakourat ja tapaturmapeikko. Työturvallisuuskulttuuri Porin konepajalla 1890 luvulta 1970 luvulle. Tanja Korpi: Kestikievarilaitos sosiaalisena ympäristönä. Noormarkussa sijainnut kestikievari 1800 luvun asiakirjojen kautta tarkasteltuna. Jaana Mäki: Valtava merellinen pitäjä Luvian meriperinteen soveltaminen museo ja matkailukäyttöön 2000 luvulla. Maija Rantanen: Kotona vaan. Anna ja Ilmari Rantasen kalenterimerkinnät Reposaaren saaristokylän elämän ilmentäjinä vuosina 1928 1983. Minna Liisa Salonsaari: Hiitola kotipaikasta muistin paikaksi. Muistin paikan representaatioiden kerrostumia etsimässä. Taru Slutbäck: Nyt on Mies! Suomalaisten metallimuusikoiden esittämien ja fanitarinoissa uudelleenkirjoitettujen maskuliinisuuksien analyysiä. Åbo Akademi, Etnologi Pro gradu avhandlingar Camilla Hautala: De finska statkarlarna en bortglömd folkgrupp? Bilden av en arbetarkategori i olika källor. Ulla Simell: Barnmorskeyrket och barnmorskor i Åbo 1600 1833(1860). Sandra Vienonen: På båda sidor om skärmen. En etnologisk analys av dataspelande. Annina Ylikoski: Dräkten som bär det kulturella arvet 18

TOUCHING THINGS Ethnological Aspects of Modern Material Culture Edited by Pirjo Korkiakangas, Tiina Riitta Lappi & Heli Niskanen Material culture is something we can touch and can be touched by. It is simultaneously concrete artefacts and expression of values produced and shared by humans. But what is modern material culture like? Material culture has always played an essential role in ethnological studies. The object of ethnological study has been the culture itself, the life reflected in things and artefacts, and the beliefs that lie behind the material. But like the definitions of subjects and concepts, the very meaning of material culture in modern ethnology is manifold and therefore needs to be considered continuously and repeatedly anew. This book discusses material culture from various viewpoints, such as museums, everyday life and consuming. The focus is on modern things from honeymoon mementos to sweaters and summer cottages. TOUCHING THINGS Ed. by Pirjo Korkiakangas, Tiina Riitta Lappi & Heli Niskanen Paperback 277 pp. 29 i 2008 ISBN 978 952 222 091 2 ISSN 1235 1954 19

Evoluutio Ethnoksen malliin Annukka Lyra, FM, Ethnos ry:n sihteeri Ethnos ry osallistui Tieteen päivien (7. 11.1.) yhteydessä järjestettyyn Tieteiden yö tapahtumaan, joka valtasi Tieteiden talon 8. tammikuuta. Tieteen päivien teema evoluutio oli näyttävästi esillä mediassa ja tapahtuma keräsi Tieteiden yöhönkin runsaasti yleisöä. Sihteeri vastaili kiinnostuneiden kysymyksiin Ethnoksen ständillä ja esitteli yhdistyksen toimintaa. Darwinin houkuttelemina Tieteiden talolle saapuneet tieteen ystävät seisahtuivat mielellään tutkimaan myös Ethnoksen antia. Vuodenvaihteessa toteutuneet kuntaliitokset kirvoittivat kysymyksiä siitä, kuinka paikallista kulttuuria tallennetaan kylätasolla. Perinteinen kylätutkimus ja valkolakkiset ylioppilaat tiedettiin tästä päätellen kansatieteeksi. Ajankohtaisen ja monin tavoin laajemman kuvan kansatieteilijöiden ja etnologien toiminnasta tarjosi Ethnoksen miniluentomaraton. Evoluutiota sanan luonnontieteellisessä merkityksessä käyttämättä, maraton osoitti, että monenlaisia uusia ulottuvuuksia on oppiaineeseen tullut. Kilpailevan ohjelman määrän rajoittamana se kokosi parikymmentä kuulijaa. Luennoitsijat tarjoilivat tarkkanäköisiä havaintoja nykypäivän ilmiöstä ja hemmottelivat yleisöä nostalgian värittämillä tuokiokuvilla menneisyydestä. FM Harri Nyman käynnisti maratonin pohtimalla lumiukon hahmon kehittymistä osana pohjoismaisen hyvinvointivaltion muodostumista. Nyman loi katsauksen käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen lumiukon näkökulmasta. Lumettomien talvien myötä lumiukot käyvät uhanalaisiksi. Vaikuttaa siltä, että lumiukkopopulaatio kukoistaa lumirajalla, joten kannan voidaan arvella siirtyvän pohjoisemmaksi. Ikkunan takana satanut nuoskalumi antoi kuitenkin varovaista toivoa lumileikkikeleistä. FM Satu Jaatinen esitteli puheenvuorossaan ökyn. Tämä ärsyttävä suomalainen ei totunnaiseen tapaan peittele omaisuuttaan, vaan pyrkii päin vastoin saamaan elämälleen palstamillimetrejä keinolla millä hyvänsä. Ökystä tuli median suosik 20

Ethnos-tiedote 1/2009 kisana Rytsölän veljesten lamborghinien myötä. Sana on ytimekäs ja monikäyttöinen. Ökyautot, ökylomat ja ökyhuvilat tulivat tavallisen kansan kahvikeskusteluihin. Tarinaan kuuluu, että lopussa öky saa palkkansa ja kunnollinen keskiluokka voi todeta, että liika on liikaa. FM Salla Tenkanen on kiertänyt Eurooppaa kaitafilmiaarteiden perässä. Tenkanen kertoi, kuinka filmeistä tuli tavallisen keskiluokkaisen perheen vapaa-ajanvietettä. Filmeissä nähdään perheiden arkipäivää mikä hieno aineisto kansatieteilijälle. Yhtä lailla kiinnostavaa on tarkastella sitä, joka kameraa on pidellyt. Erityisesti lasten itsensä kuvaamat pätkät tuovat aivan omanlaisensa näkökulman maailmaan. Kiitokset mahtaville puhujille, miniluentomaratonin osanottajille ja Tieteiden yössä vierailleille! Tieteen suurta puuroa hämmentämässä (vas.) Satu Jaatinen, Harri Nyman ja Salla Tenkanen. Kuvaaja: Annukka Lyra. 21

In memoriam János Kodolányi 1922 2008 Ildikó Lehtinen, dosentti Kansatieteen tutkija ja museologi János Kodolányin urakehitystä varjosti kirjailija isän János Kodolányi vanhemman langettama varjo. Sosialismin aikana ei katsottu eduksi kirjailijaisän Suomi yhteyksiä. 1930 luvulla kirjailija Kodolányi vieraili Suomessa useita kertoja ja kirjoitti Suomesta matkakirjoja, joissa voimakkaasti arvosteli Suomea rajan takaa vaanivaa bolshevikkien vaaraa. Kodolányi nuorempi sai suomen kielen opetusta, josta oli sittemmin tieteellisessä ja museotyössä hyötyä. János Kodolányi opiskeli Budapestin yliopistossa kansatieteilijäksi ja lopputyönsä hän kirjoitti tietäjän merkityksestä Unkarin kansanperinteessä (1945). Vastavalmistuneena hän oli harjoittelijana Kansatieteellisessä museossa Budapestissa. Vuodesta 1949 hän toimi Pécsin kaupungissa Janus Pannonius museon osastonjohtajana. Kodolányi tarttui siellä kiinnostavaan tehtävään. Hän kartoitti lähialueen, Ormánságin, kulttuuria ja julkaisi aiheesta useita artikkeleita sekä kirjan Ormánság (1960), joka on klassikkoteoksia Unkarin paikallismonografioiden joukossa. Vuonna 1957 Kodolányi siirtyi Budapestiin Kansatieteelliseen museoon, jossa hän oli työssä aina eläkkeelle siirtymiseensä asti (1987). Ensin hän toimi museologina, sittemmin osastonjohtajana (1962 ) ja lopulta museon varajohtajana (1968 ). Kodolányi osallistui mieluusti museon näyttelytoimintaan. Laajasta kirjosta mainittakoon suuren suosion saanut näyttely Kansatieteellisen museon aarteita (A Néprajzi Múzeum kincsei 1872 1972, 1972), Talonpoikaiskeittiö (Paraszti konyha. Táplálkozási kultúránk hagyományai, 1982) ja vieraita kulttuureita esittelevän perusnäyttelyn Pohjois Euraasian pyyntikansojen osio (1981). Museo tarjosi mahdollisuuden myös Suomi suhteiden kehittämiseen. Suomen ja Unkarin välillä solmittiin vuonna 1959 kulttuurisopimus, johon sisällytettiin yhteistyötä museo alalla. Samana vuonna János Kodolányi sai tilaisuuden vierailla kuukauden ajan Kansallismuseossa Helsingissä. Seurauksena toteutettiin esinevaihto Suomen kansallismuseon ja Kansatieteellisen museon välillä. Suomessa 22

esineiden valinnasta vastasi silloinen osastonjohtaja Toini Inkeri Kaukonen, ja Unkarissa esineet kokosi János Kodolányi. Suhteet museoiden välillä vahvistuivat vuosi vuodelta: Suomen kansallismuseossa avattiin Unkari aiheisia näyttelyitä ja käynnistettiin János Kodolányin aloitteesta tutkijavaihto Museoviraston ja Unkarin museolaitoksen välillä. Vuonna 1982 Kansallismuseon suomalais ugrilaisiin kokoelmiin saatiin vaihtona unkarilainen interiööri eteläunkarilaisesta Faddin kylästä. Suomen vierailujen ansiosta János Kodolányi kartutti Suomi tietämystään ja näitä kokemuksiaan hän hyödynsi mm. Kalevalan juhlavuoden näyttelyn A Kalevala népe. Finn népmüvészet (1985) valmisteluissa. János Kodolányi oli taustavaikuttajana silloin, kun neuvoteltiin Turun yliopiston kansatieteen laitoksen ja Unkarin tiedeakatemian kansatieteen laitoksen yhteistyöstä. Vuodesta 1984 lähtien käynnistyi suomalais unkarilaisten kansatieteellisten symposiumin sarja. Symposiumeja pidetään edelleen kahden vuoden välein ja Suomessa vastaavana järjestäjänä on Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry ja Unkarissa Unkarin kansatieteellinen seura. Jälkimmäisen pitkäaikaisena puheenjohtajana Kodolányi vastasi järjestelyistä Unkarissa, ja lisäksi hän osallistui symposiumien aiheiden ideoimiseen. János Kodolányin tieteellisen kiinnostuksen keskiössä oli Siperian kielisukulaisten kulttuuri. Aiheesta hän piti useaan otteeseen luentosarjan Budapestissa Eötvös Lóránd yliopiston kansatieteen ja folkloristiikan laitoksella. Akateemiseen väitöskirjaansa Uralisztikai etnológiai tanulmányok (käsikirjoitus, 1996) Kodolányi sisällytti arkistotutkimuksiin perustuvia artikkeleitaan uralilaisen kansatieteen alalta. Hän osallistui ahkerasti vuodesta 1965 lähtien fennougristikongressien kansatieteen jaoston työskentelyyn pitämällä esitelmiä ja toimimalla puheenjohtajana. Kodolányi julkaisi kansatieteen tutkijan János Jankón Suomen päiväkirjan (Jankó, János. Finnországi jegyzetek. Series Historica Ethnographiae 7. Budapest: Néprajzi Mùzeum 1993.) ja Siperian matkakirjan (János Jankó. Utazás osztjákföldre 1898. Series Historica Ethnographiae 11. Budapest: Néprajzi Múzeum 2000). Kodolányi seurasi tarkkaan suomalaista kansatieteellistä kirjallisuutta. Eläkevuosinaan hän käänsi unkariksi mm. Ilmar Talven klassikkoteoksen Suomen kansankulttuuri (A finn népkultúra. Debrecen: Debreceni egyetem néprajzi tanszék. 2000). 23

János Kodolányi oli vannoutunut Suomen ystävä. Hänellä oli leikillään tapana sanoa, että olen suomalainen, joka kohtalon oikuista syntyi Unkariin. Kodolányin ansiosta Unkarin kansatieteellisessä tutkimuksessa on edelleen tieteellistä kiinnostusta Suomea ja suomen kieltä kohtaan. Kodolányi oli ulko ja kunniajäsenenä mukana useiden suomalaisten tieteellisten järjestöjen, Suomalais Ugrilaisen Seuran, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ja Ethnos ry:n toiminnassa. Suomessa hänen elämäntyönsä palkittiin myöntämällä hänelle vuonna 1969 Suomen Valkoisen Ruusun ritarin merkki ja vuonna 2002 Suomen Leijonan komentajamerkki. János Kodolányi pitää esitelmää suomeksi VII suomalais unkarilaisessa kansatieteen symposiumissa 19.6.2000 Kevon tutkimusasemalla Utsjoella. Kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot, Kansatieteen kokoelma, Turun yliopisto. TYKL/dia/3957. Kuvaaja: Hanneleena Savolainen (Hieta). 24

Uutisia ja ilmoitusasioita Hanna Snellman professoriksi Jyväskylään P Why Gender? P Onnittelut Ants Viirekselle P Gradu palkinto 2008 P Etnologinen tapahtumakalenteri P Seuraava Ethnos tiedote Hanna Snellman professoriksi Jyväskylän yliopistoon Jyväskylän yliopiston etnologian professorin virkaan on nimitetty FT Hanna Snellman. Hän on aikaisemmin työskennellyt mm. vierailevana tutkijana Lakeheadin ylipistossa Kanadassa, akatemiatutkijana ja kollegiumtutkijana Helsingin yliopistossa. Ethnos onnittelee! Why Gender? University of Jyväskylä 9th 10th of October 2009 Call for Papers, deadline April 15th, 2009. The conference entitled "Why Gender?" aims to bring together both Finnish and international scholars from a number of different disciplines to participate in intellectual discussion regarding future directions gender theory could take. The organizer of the conference is the project Strategic Practices: Hidden Histories of Gender in Finland 1880 2005, funded by the Academy of Finland s research program Power in Finland. Please find information about Call for Papers from our web site http://research.jyu.fi/strategicpractices/seminar2009.html. If you have any questions, please contact Pasi Saarimäki (pasi.saarimaki@campus.jyu.fi) or Heli Niskanen (heli.niskanen@campus.jyu.fi). Onnittelut Ants Viirekselle Ethnos ry. onnittelee 90 vuotta täyttänyttä Ants Viirestä. 25

Ethnoksen Gradu palkinto 2008 Ethnos ry:n perinteinen Vuoden Gradu palkinto jaetaan 13.3.2009 yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä. Tällä kertaa valinnan suorittaa dos. Lassi Saressalo. Kilpaan on ilmoitettu seuraavat opinnäytteet: Jyväskylän yliopisto Pilvi Hämeenaho: Folklorismi Sovellettu mennyt osana nykypäivän suomalaisuutta. Turun yliopisto, Kulttuuriperinnön tutkimus Jaana Mäki: Valtava merellinen pitäjä Luvian meriperinteen soveltaminen museo ja matkailukäyttöön 2000 luvulla Åbo Akademi Camilla Hautala: De finska statkarlarna En bortglömd folkgrupp? Bilden av en arbetarkategori i olika källor. Etnologinen tapahtumakalenteri (muutokset mahdollisia) 13.3.2009 Ethnos ry:n seminaari ja vuosikokous Tieteiden Talolla Helsingissä kello 12.00 alkaen. Lisätietoja tiedotteen sivulla 27. 7.6.2009 Seurasaaren ulkomuseon 100 vuotispääjuhla. 18. 22.8.2009 Pohjoismainen etnologikongressi Helsingin yliopistossa. 31.8. 4.9.2009 X Suomalais unkarilainen kansatieteen symposium Unkarissa. 9. 10.10.2009 Why Gender? konferenssi Jyväskylän yliopistolla. 9. 14.8.2010 11. suomalais ugrilainen kongressi Unkarissa. Ks. tarkemmin: http://fu11.btk.ppke.hu/. 2010 VI Kansatieteen päivät Turussa. 2011 SIEF, Lissabon, Portugal. 2012 XI Suomalais unkarilainen kansatieteen symposium Suomessa. Seuraava Ethnos tiedote Ethnos tiedote 2/2009 ilmestyy kesäkuun alussa. Lehteen tuleva aineisto toimitetaan viimeistään 15.5.2009 mennessä tiedotussihteerille osoitteella jussi.lehtonen@utu.fi. Tuetut tiedostomuodot ovat.rtf,.doc,.docx ja.wpd. 26

VAIHTUVAT VISIOT? Etnologia ja kansatiede tulevaisuuden yhteiskunnassa Suomen kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnos ry:n seminaari Helsingissä Tieteiden talolla (sali 104), Kirkkokatu 6, perjantaina 13.3.2009. Mikä on etnologian ja kansatieteen asema nykypäivän Suomessa? Ethnos ry:n seminaarissa pohditaan kansatieteen ja etnologian muuttuvia haasteita ja rooleja tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. Seminaarissa käsitellään mm., mitä annettavaa etnologialla ja kansatieteellä on? Miten voimme olla mukana ja näkyä yhteiskunnallisessa keskustelussa? Tarvitaanko etnologeja ja kansatieteilijöitä enää museoissa? Mihin meitä ylipäänsä tarvitaan? Miten asetumme muuttuvalle tiedekentälle? Seminaarin ohjelma (muutokset mahdollisia) 12.00 13.00 Ilmoittautuminen 13.00 13.15 Seminaarin avaus, puheenjohtaja Helena Ruotsala, Ethnos ry. 13.15 13.45 Prof. Hanna Snellman, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos: Kymmenen visiota etnologian tulevaisuudesta 13.45 14.15 Dosentti, FT Solveig Sjöberg Pietarinen, Luostarinmäen käsityöläismuseo (Turku): Kansatieteilijän asema museossa 14.15 14.45 Kahvi 14.45 15.15 Prof. Jaakko Suominen, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos (Pori): Monitieteisyyden haasteet ja mahdollisuudet. Digitaalisen kulttuuriperinnön jäljillä 15.15 15.45 Ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen, Opetusministeriö, Korkeakoulu ja tiedeyksikkö: Uudistuvat korkeakoulut. Uudistuva kulttuuriala? 15.45 16.15 Paneelikeskustelu ja yleistä keskustelua 16.15 16.45 Ethnos ry:n gradupalkinnon jako ja seminaarin päätössanat, puheenjohtaja Helena Ruotsala, Ethnos ry. Seminaarin yhteydessä pidetään Ethnos ry:n vuosikokous (klo 17.00, huone 404). Seminaarin hinta on 10, i, opiskelijoilta 6, i, mihin sisältyy ohjelmaan kuuluva kahvi. Maksu maksetaan Ethnoksen tilille Sampo 800013 952844 viimeistään pe 6.3.2009. Käyttäkää maksaessanne viitettä 30999. Maksua ei palauteta niille, jotka peruuttavat osallistumisensa ilmoittautumisajan umpeuduttua. Pyydämme sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 6.3.2009 Ethnos ry:n sihteerille Annukka Lyralle, puh. 040 7412642, sihteeri@ethnosry.org tai Heli Niskaselle, puh. 050 5882735, heli.niskanen@campus.jyu.fi. 27

Ethnos ry. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6 00170 Helsinki VAIHTUVAT VISIOT? Etnologia ja kansatiede tulevaisuuden yhteiskunnassa Ethnos ry:n seminaari Helsingissä, pe 13.3.2009. Ks. tiedotteen sivu 27. Tervetuloa! HUOM! Myynnissä Ethnoksen julkaisuja edullisesti! JÄSENMAKSU 2008 Oletko muistanut maksaa jäsenmaksun vuodelle 2008? Maksetaan tilille: Sampo 800013 952844 Viite: 31024 Viesti: Jäsenmaksu + vuosi + oma nimi Maksu: varsinainen jäsen 20 i / opiskelijajäsen 10 i Eräpäivä: 15.3.2009 Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa taloudenhoitaja Elina Anttonen, puh. 045 650 9383, elina.anttonen@gmail.com Helsingin yliopiston pikapaino 2009