Ihmisperäisiä näytteitä ja näytetietoja koskeva lainsäädäntö (09/2017)

Ihmisperäisiä näytteitä ja näytetietoja koskeva lainsäädäntö (09/2017) Pia Mäenpää, Hanna Kankkonen

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 1.1. Aiemmat versiot... 5 1.2. Nykyinen versio... 5 1.3. Versionhallinta ja ajantasainen lainsäädäntö... 6 1.4. Lähteet ja lähdeviitteet... 6 2. Termit ja lyhenteet... 7 3. Kooste aiheeseen liittyvistä laeista ja asetuksista... 11 4. Biopankkilaki... 12 4.1. Suhde muuhun lainsäädäntöön... 12 4.2. Biopankin perustaminen ja toiminta... 12 4.3. Valtakunnallinen biopankkirekisteri... 13 4.4. Näytteiden ja niihin liittyvien henkilötietojen käsittely... 13 4.4.1. Suostumuksen peruuttaminen ja muuttaminen... 14 4.4.2. Erityissäännökset vanhojen näytteiden käsittelystä... 14 4.4.3. Näytteen ja tiedon käsittelyn edellytykset... 14 4.4.4. Näytteen käsittelyä koskevat kiellot ja rajoitukset... 15 4.5. Biopankin ylläpitämät rekisterit... 15 4.5.1. Oikeus saada tietoja näyte- ja tietorekisteristä... 16 4.5.2. Näytteiden ja rekisteritietojen poistaminen ja siirtäminen... 16 4.6. Näytteiden ja tietojen käyttö biopankkitutkimuksessa... 16 4.7. Ohjaus ja valvonta... 17 4.8. Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus... 17 4.9. Vaitiolovelvollisuus ja salassapito... 17 5. Tutkimuslaki ja siihen liittyvät asetukset... 18 5.1. Lääketieteellisen tutkimuksen määritelmä... 18 5.2. Lääketieteellisen tutkimuksen keskeiset periaatteet... 18 5.3. Tutkittavan suostumus... 18 5.4. Alueellinen eettinen toimikunta... 19 5.5. Valtakunnallinen eettinen toimikunta... 19 5.6. Tutkimushankkeen arviointi... 19 5.7. Alkio- ja sikiötutkimus... 19 6. Kudoslaki ja siihen liittyvät asetukset... 20 1

6.1. Kudoslain soveltamisala... 20 6.2. Kudosten ja solujen talteenotto... 20 6.3. Tutkimus- ja opetustoiminta ruumiinavauksen yhteydessä... 21 6.4. Kudosten ja solujen alkuperä, laatu ja turvallisuus... 21 6.5. Kudosten ja solujen tuonti ja vienti... 21 6.6. Kudossiirtorekisterit... 22 6.6.1. Kudoslaitoksen ylläpitämä rekisteri... 22 6.6.2. Jäljitettävyyttä koskevat tiedot... 23 6.6.3. Tietojen luovuttaminen rekistereistä... 23 6.7. Korvaukset ja taloudellisen hyödyn tavoittelun kielto... 24 6.8. Kudosnäytteiden tutkimuskäyttö ja siirto biopankkiin... 24 6.8.1. Kudosnäytteiden muuttunut käyttötarkoitus (20 )... 24 6.8.2. Kudosnäytteiden käyttö lääketieteelliseen tutkimukseen (21 a )... 24 7. Potilaslaki ja siihen liittyvät asetukset... 26 7.1. Potilaan tiedonsaantioikeus... 26 7.2. Potilasasiakirja ja hoitoon liittyvä muu materiaali... 26 7.2.1. Potilasasiakirjoihin merkittävät tiedot... 26 7.2.2. Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen käyttöoikeudet ja salassapito... 26 7.2.3. Potilasasiakirjojen ja hoitoon liittyvän muun materiaalin säilyttäminen... 27 7.2.4. Potilasnäytteiden käyttö ja luovutus tutkimustarkoitukseen... 27 7.2.5. Tietojen luovutus valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden avulla... 28 7.3. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE)... 28 8. Lääkelaki ja siihen liittyvät asetukset... 29 8.1. Kliiniset lääketutkimukset... 29 8.1.2. Tutkimussuunnitelman muuttaminen... 29 8.1.3. Valvonta... 30 8.1.4. Lääkkeiden valmistus... 30 8.1.5. Tietojenantovelvollisuus... 30 8.1.6. Lääkkeiden, lääkevalmisteiden ja lääkeaineiden maahantuonti... 30 8.2. Haittavaikutusrekisterit... 31 8.2.1. Tietojen käyttäminen ja luovuttaminen... 31 8.2.2. Tietojen säilyttäminen... 32 9. Henkilötietolaki... 33 9.1. Henkilötietojen käsittely... 33 2

9.1.1. Rekisteriseloste... 33 9.1.2. Arkaluonteisten tietojen käsittely... 33 9.1.3. Henkilötunnuksen käsittely... 34 9.1.4. Henkilötietojen käsittely tieteellistä tutkimusta varten... 34 9.1.5. Henkilötietojen siirto Euroopan unionin ulkopuolelle... 34 9.1.6. Henkilörekisterin hävittäminen... 34 9.1.7. Henkilötietojen siirto arkistoon... 34 9.1.8. Vaitiolovelvollisuus... 35 9.2. Rekisteröidyn oikeudet... 35 10. Julkisuuslaki ja siihen liittyvät asetukset... 36 10.1. Julkisuusperiaate ja asiakirjan määritelmä... 36 10.2. Hyvä tiedonhallintatapa... 36 10.3. Asiakirjarekisterit... 36 10.4. Oikeus saada tieto asiakirjasta... 37 10.5. Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat... 37 10.5.1. Viranomaisen lupa salassa pidettävän asiakirjan saamiseen... 37 10.5.2. Viranomaisen asiakirjan salassapitoaika... 37 10.5.3. Arkistoon siirrettyjen asiakirjojen tutkimuskäyttö... 37 11. Asiakastietolaki ja siihen liittyvät asetukset... 38 11.1. Asiakastietojen käytettävyys ja säilyttäminen... 38 11.2. Asiakastietojen käytön ja luovutuksen seuranta... 38 11.3. Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut... 38 11.3.1. Potilaan informointi... 39 11.3.2. Potilastietojen luovuttaminen... 39 11.3.3. Potilaan oikeus määrätä potilastietojensa luovutuksesta... 39 11.3.4. Asiakkaan tiedonsaantioikeus... 39 11.3.5. Kansalaisen käyttöliittymä... 40 11.3.6. Velvollisuus liittyä tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi... 40 12. Terveydenhuollon henkilörekisterilaki ja siihen liittyvät asetukset... 41 12.1. Valtakunnalliset henkilörekisterit... 41 12.2. Tietojen luovuttaminen henkilörekistereistä... 41 13. Arkistolaki... 42 13.1. Asiakirjojen lainaaminen, säilyttäminen ja hävittäminen... 42 13.2. Yksityiset arkistot... 42 3

14. THL-laki... 43 14.1. THL:n näytekokoelmat ja tutkimusrekisterit... 43 14.2. Tutkimusaineiston siirtäminen THL:ään... 43 15. Viranomaismääräykset... 44 15.1. Fimean määräys 2/2012: Kliiniset lääketutkimukset... 44 15.2. Fimean määräys 3/2014: Kudoslaitostoiminta... 45 16. Kansainväliset suositukset... 46 16.1. Hyvä kliininen tutkimustapa (CPMP/ICH/135/95)... 46 16.2. Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus... 47 16.3. Biolääketiedesopimus (ETS 164)... 47 16.4. Unescon biolääketiedettä koskevat suositukset... 48 17. Uudet EU-asetukset... 49 17.1. Asetus kliinisistä lääketutkimuksista... 49 17.1.1. Asetuksen vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön... 49 17.2. EU:n tietosuoja-asetus... 49 17.2.1. Asetuksen vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön... 49 17.2.2. Soveltamisala... 50 17.2.3. Henkilö- ja terveystietojen käsittely... 50 17.2.4. Suostumus henkilö- ja terveystietojen käsittelyyn... 50 17.2.5. Henkilötietojen käsittely tieteellisessä tutkimuksessa... 51 17.2.6. Henkilötietojen siirto kolmansiin maihin... 51 17.2.7. Rekisterinpitäjän velvollisuudet... 51 18. Lähteet... 53 4

1. Johdanto Luet parhaillaan Ihmisperäisiä näytteitä ja näytetietoja koskeva lainsäädäntö -tietopaketin syyskuussa 2017 päivitettyä kuudetta versiota (09/2017). Tämä Tampereen yliopiston (TaY) ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yhteisinstituutti BioMediTechin tarjoama tietopaketti on julkaistu sekä pdf:nä että verkkosivustona http://biomeditech.fi/databank/naytelait. Molemmat ovat julkisia ja siten paitsi BioMediTechin omien tutkijoiden myös muiden aiheesta kiinnostuneiden hyödynnettävissä. 1.1. Aiemmat versiot Tietopaketin ensimmäinen versio (08/2012) julkaistiin syksyllä 2012. Tuolloin Suomessa ei ollut kattavaa lainsäädäntöä ihmisperäisten näytteiden ja näytetietojen keräämisestä ja käsittelystä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Aihepiiriä koskevat säädökset olivat pirstaleina eri laeissa, asetuksissa ja viranomaismääräyksissä. Sekaannusta aiheuttivat myös yleisesti käytössä olleet termit, joilta puuttuivat vakiintuneet määritelmät. Ensimmäinen versio esittelikin kymmenen lakia, kymmenen asetusta, kaksi viranomaismääräystä ja neljä kansainvälistä suositusta. Lisäksi alkuun kerättiin kattava sanasto termeistä ja lyhenteistä, joiden perään merkittiin säädösviite aina kun selitys oli poimittu suoraan jostakin voimassaolevasta säädöksestä. Vuoden 2012 lopulla tapahtui muutamia merkittäviä säädösmuutoksia, joiden takia tietopakettia haluttiin ensimmäisen kerran päivittää. Ensinnäkin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus antoi kaksi uutta määräystä ja toisekseen presidentti vahvisti uuden biopankkilain sekä lait kahden jo voimassa olleen lain, kudoslain ja potilaslain, muuttamiseksi. Edellä mainitut säädösmuutokset päivitettiin tietopaketin toiseen versioon (02/2013). Koska biopankkilaki sekä kudoslain ja potilaslain muutokset astuivat voimaan vasta 1.9.2013, nämä lisättiin toiseen versioon erillisinä ja punaisella huomiovärillä merkittynä. Syyskuun 2013 koitettua ihmisperäisiä näytteitä ja näytetietoja koskevan lainsäädännön keskiöön nousi luonnollisesti uusi biopankkilaki. Tästä syystä tietopaketista julkaistiin kolmas versio (09/2013). Huomionarvoista kuitenkin on, että biopankkilaki ei keskeisestä asemastaan huolimatta tee tyhjäksi muita säädöksiä, vaan esimerkiksi henkilötietojen käsittelystä, lääketieteellisen tutkimuksen suorittamisesta sekä hoidon ja taudinmäärityksen yhteydessä irrotettujen kudosten ja solujen käyttämisestä biopankkitutkimukseen säädetään pääasiassa muissa laeissa. Keväällä 2014 päivitettyyn neljänteen versioon (03/2014) täydennettiin 1.1.2014 voimaan astuneet muutokset lääkelakiin sekä lokakuussa 2013 Brasilian Fortalezassa tehdyt muutokset Maailman Lääkäriliiton Helsingin julistukseen. Viidenteen versioon (08/2014) päivitettiin huhtikuussa 2014 voimaan astuneet muutokset asiakastietolakiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön kudosasetukseen. Lisäksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus antoi 17.6.2014 uuden määräyksen kudoslaitostoimintaa koskien. 1.2. Nykyinen versio Tähän kuudenteen versioon (09/2017) on päivitetty edellisen version jälkeen voimaan astuneet muutokset tutkimuslakiin ja siihen liittyvään asetukseen (päivitetty alaluku 5.3); kudoslakiin ja siihen liittyviin asetuksiin (päivitetty alaluvut 6.1 ja 6.6); asiakastietolakiin ja siihen liittyvään asetukseen (päivitetty alaluku 11.3.2); arkistolakiin (poistettu alaluku koskien Arkistolaitosta; päivitetty alaluku 13.1); sekä 5

hyvän kliinisen tutkimustavan kansainväliseen laatustandardiin (päivitetty alaluvun 16.1 kohta 13). Tähän versioon on myös lisätty luku 17 koskien uusia, vuosina 2018 2019 voimaan astuvia EU-asetuksia. Luvussa käsitellään mm. näiden asetusten täytäntöönpanon vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Uuden tietosuoja-asetuksen mukaisia määritelmiä on lisätty lukuun 2. Uudet asetukset lisätty myös lähdeluetteloon. Edellisen version jälkeen voimaan astuneilla muutoksilla potilaslakiin, lääkelakiin, henkilötietolakiin, julkisuuslakiin ja THL-lakiin ei ole vaikutusta dokumentin sisältöön, ja niiden osalta päivitettiin ainoastaan viimeisimmän muutoksen voimaanastumispäivämäärä lähdeluetteloon. Lähdeluettelo on päivitetty myös muiden muuttuneiden tietojen osalta. 1.3. Versionhallinta ja ajantasainen lainsäädäntö Kuten edeltä on käynyt ilmi, tietopakettia pyritään päivittämään aika ajoin. Lainsäädäntö kuitenkin muuttuu jatkuvasti, joten päivityksessä saattaa olla viivettä. Tässä versiossa on esitetty syyskuussa 2017 voimassa olleet ihmisperäisiä näytteitä ja näytetietoja koskevat säädökset. Kulloinkin ajantasaisen lainsäädännön voi tarkistaa joko Edilexin (www.edilex.fi) tai Finlexin (www.finlex.fi) verkkosivuilta. Seuraavaan taulukkoon on merkitty, mitkä osiot ovat muuttuneet edelliseen versioon nähden. Versio Muutokset edelliseen versioon nähden Tekijä(t) 09/2017 Päivitetyt luvut: 1, 2, 3, 5, 6, 11, 13, 16, 18; lisätty uusi luku 17 Hanna Kankkonen, Pia Mäenpää 08/2014 Päivitetyt luvut: 1, 2, 11, 15 ja 18 Pia Mäenpää 03/2014 Päivitetyt luvut: 1, 8, 16 ja 18 Pia Mäenpää 09/2013 Päivitetyt luvut: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 14 ja 18 Pia Mäenpää 02/2013 Päivitetyt luvut: 1, 2, 3, 6, 7, 15 ja 18 Pia Mäenpää 08/2012 Ensimmäinen versio Pia Mäenpää 1.4. Lähteet ja lähdeviitteet Tämän tietopaketin pääasiallisena lähteenä on käytetty Edilexin verkkotietokantaa Suomen ajantasaisesta lainsäädännöstä. Lähteisiin on viitattu tekstin seassa tai kappaleiden lopussa esittämällä hakasulkeissa ensin lähteen numero lähdeluettelossa ja pilkun jälkeen tarkka pykälä tai sivu. Eri lähteet on erotettu toisistaan puolipisteellä. Viittaus näyttää siis esimerkiksi tältä: [5, 3 ; 21, s. 11]. Lähdenumeron napsauttaminen johtaa lähdeluetteloon kyseisen lähteen tietojen kohdalle. 6

2. Termit ja lyhenteet Termi/lyhenne alkio biopankki biopankkitutkimus CHMP CPMP elin ETENE Fimea GCP geneettiset tiedot GMP Selite [säädösviite] hedelmöityksen tuloksena syntynyt elävä solujoukko, joka ei ole kiinnittynyt naisen elimistöön [15, 2 ] biopankkitoiminnan harjoittajan ylläpitämä yksikkö, johon kootaan, kerätään ja jossa säilytetään näytteitä ja niihin liittyvää tietoa tulevaa biopankkitutkimusta varten [5, 3 ] tutkimus, jossa hyödynnetään biopankissa säilytettäviä näytteitä tai niihin liittyviä tietoja ja jonka tarkoituksena on terveyden edistäminen, tautimekanismien ymmärtäminen tai terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävien tuotteiden tai hoitokäytäntöjen kehittäminen [5, 3 ] Euroopan lääkeviraston lääkevalmistekomitea (Committee for Medicinal Products for Human Use), joka tunnettiin aiemmin lyhenteellä CPMP (Comittee for Proprietary Medicinal Products) ks. CHMP ihmiskehon erilaistunut ja elintärkeä osa, joka muodostuu erilaisista kudoksista ja säilyttää rakenteensa, vaskularisaationsa ja kykynsä kehittää huomattavan autonomisia fysiologisia toimintoja [14, 1 a ] Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Hyvä kliininen tutkimustapa (Good Clinical Practice) henkilötiedot, jotka koskevat luonnollisen henkilön perittyjä tai hankittuja geneettisiä ominaisuuksia, joista selviää yksilöllistä tietoa kyseisen luonnollisen henkilön fysiologiasta tai terveydentilasta ja jotka on saatu erityisesti kyseisen luonnollisen henkilön biologisesta näytteestä analysoimalla [10, 4 artikla] Hyvä valmistustapa (Good Manufacturing Practice) haittavaikutus lääkkeen aiheuttama haitallinen ja muu kuin aiottu vaikutus [24, 30 a ] henkilörekisteri henkilötieto henkilötietojen käsittely käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuva henkilötietoja sisältävä tietojoukko, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta [13, 3 ] kaikki tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyvät tiedot; tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella [10, 4 artikla] toiminto tai toiminnot, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista [10, 4 artikla] 7

ICH interventiotutkimus jäljitettävyys Kela kliininen lääketutkimus koodattu näyte koodiavain KTL Lääkealan kansainvälinen harmonisointikonferenssi (International Conference on Harmonisation) tutkimus, jossa tutkittavan koskemattomuuteen puututaan tutkimuksesta aiheutuvista syistä: esimerkiksi annetaan tutkittavalle tutkimuslääkettä tai kohdistetaan tutkittavaan sellaisia ylimääräisiä toimenpiteitä (mm. näytteet, tutkimukset, kyselyt), joita ei muutoin tehtäisi [21, s. 4] elimen paikallistaminen ja tunnistaminen luovutuksesta elinsiirtoon tai hävittämiseen ulottuvan ketjun kussakin vaiheessa, mukaan luettuna luovuttajan, talteenotto-organisaation, vastaanottajan tai vastaanottajien tunnistaminen, sekä elimen kanssa kosketuksiin joutuviin tuotteisiin ja materiaaleihin liittyvien tietojen paikallistamista ja yksilöintiä [14, 12 a ] Kansaneläkelaitos ihmiseen kohdistuva interventiotutkimus, jolla selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä sekä lääkkeen imeytymistä, jakautumista, aineenvaihduntaa tai erittymistä elimistössä [15, 2 ] näyte, jonka yhteys luonnolliseen henkilöön tai näytettä koskevaan tai niihin liitettävään tietoon on merkitty yksilöllisellä tunnisteella, joka ei sisällä luonnollisen henkilön yksilöivää tietoa [5, 3 ] tieto, joka yhdistää yksilöllisen tunnisteen (ks. koodattu näyte) luonnolliseen henkilöön [5, 3 ] ent. Kansanterveyslaitos (ks. THL) kudos kaikki soluista muodostuneet ihmiskehon rakenneosat [14, 1 a ] kudoslaitos kudospankki, terveydenhuollon toimintayksikkö tai sen osa tai muu yksikkö, jossa suoritetaan ihmiskudosten ja -solujen käsittelyyn, säilömiseen, säilytykseen tai jakeluun liittyviä toimia taikka joka vastaa kudosten ja solujen hankinnasta tai testaamisesta [14, 1 a ] kuollut ihminen, jonka aivotoiminta on pysyvästi loppunut [14, 21 ] käytöstä vastaava organisaatio lääke lääkeaine lääketieteellinen tutkimus lääkevalmiste terveydenhuollon toimintayksikkö tai muu yksikkö, jossa ihmiskudosten ja -solujen käyttö ihmisessä tapahtuu [26, 2 ] valmiste tai aine, jonka tarkoitus on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä tai eläimessä; lääkkeeksi katsotaan myös sisäisesti tai ulkoisesti käytettävä aine tai aineiden yhdistelmä, jota voidaan käyttää ihmisen tai eläimen elintoimintojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamiseksi farmakologisen, immunologisen tai metabolisen vaikutuksen avulla taikka terveydentilan tai sairauden syyn selvittämiseksi [24, 3 ] kemiallisesti tai muuten tieteellisin menetelmin yksityiskohtaisesti määritelty elimistöön vaikuttava aine, jota käytetään lääkevalmisteen valmistuksessa tai lääkkeenä sellaisenaan [24, 5 ] tutkimus, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion tai sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä [15, 2 ] lääke, joka on valmistettu tai maahantuotu lääkelain mukaisesti, joka on tarkoitettu lääkkeenä käytettäväksi ja jota myydään tai muutoin kulutukseen luovutetaan myyntipakkauksessa; lääkevalmisteeksi katsotaan myös ihmisestä peräisin oleva veriplasma, jonka valmistuksessa käytetään teollista prosessia [24, 4 ] näyte ihmisperäinen materiaali tai tällaisen materiaalin tekninen tallenne [5, 3 ] 8

näytteiden käsittely potilasasiakirja pseudonymisointi rekisterinpitäjä rekisteröity näytteen ja siihen liittyvän tiedon keräämistä, vastaanottamista, tallettamista, tietojen yhdistämistä, säilyttämistä, analysoimista, tutkimusta, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, hävittämistä ja muita näytteeseen ja tietoon kohdistuvia toimenpiteitä [5, 3 ] potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettävä, laadittu tai saapunut asiakirja taikka tekninen tallenne, joka sisältää hänen terveydentilaansa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja [16, 2 ] henkilötietojen käsitteleminen siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön käyttämättä lisätietoja; lisätiedot tulee säilyttää erillään ja varmistaa teknisin ja organisatorisin keinoin, että henkilötietojen yhdistämistä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön ei tapahdu [10, 4 artikla] henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty [13, 3 ] henkilö, jota henkilötieto koskee [13, 3 ]; henkilö, josta tunnisteellinen näyte on otettu [5, 3 ] sikiö naisen elimistöön kiinnittynyt elävä alkio [15, 2 ] solu Stakes STMa STTV suostumus säädös säännös talteenottoorganisaatio TEO terveydenhuollon palvelun antaja yksittäinen ihmissolu tai -soluryhmä, jossa soluja ei sido toisiinsa minkäänlainen sidekudos [14, 1 a ] ent. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (ks. THL) sosiaali- ja terveysministeriön asetus ent. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (ks. Valvira) mikä tahansa vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja yksiselitteinen tahdonilmaisu, jolla henkilö hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn antamalla suostumusta ilmaisevan lausuman tai toteuttamalla selkeästi suostumusta ilmaisevan toimen [10, 4 artikla] kokonainen laki, asetus tai viranomaismääräys säädöksen yksittäinen kohta terveydenhuoltolaitos, sairaalan yksikkö tai muu laitos, joka suorittaa ihmiskudosten ja -solujen hankintaa kudoslaitokselle ja jolle ei ole myönnetty Fimean lupaa toimia kudoslaitoksena [26, 2 ] ent. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (ks. Valvira) potilaslain mukainen terveydenhuollon toimintayksikkö, työterveyshuoltolain mukainen työnantaja sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö [17, 3 ] THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (KTL ja Stakes yhdistyivät THL:ksi 1.1.2009) tietojärjestelmä sosiaali- tai terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä varten toteutettu ohjelmisto tai järjestelmä, jonka avulla tallennetaan ja ylläpidetään asiakas- tai potilasasiakirjoja ja niissä olevia tietoja, sekä kerätyistä tiedoista muodostettu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tiedosto tai tietovaranto, jonka valmistaja on erityisesti suunnitellut sosiaali- tai terveydenhuollon asiakas- tai potilasasiakirjojen ja niissä olevien tietojen käsittelyyn; välityspalvelu, jolla sosiaalija terveydenhuollon asiakastietoja välitetään Kansaneläkelaitoksen ylläpitämiin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin [17, 3 ] 9

toimeksiantaja tunnisteellinen näyte tunnisteeton näyte tutkija Unesco Valvira VNa WMA yhtenäinen eurooppalainen koodi henkilö, yritys, laitos tai järjestö, joka vastaa kliinisen tutkimuksen aloittamisesta, johtamisesta tai rahoittamisesta; jos ulkopuolinen taho osallistuu tutkimuksen toteuttamiseen vain rahoittamalla sitä, tutkija ja rahoittaja voivat sopia keskenään, että tutkija on myös toimeksiantaja; jos tutkimuksella ei ole ulkopuolista toimeksiantajaa, tutkija on toimeksiantaja [15, 2 ] näyte, johon on liitetty luonnollisen henkilön yksilöivä tieto tai johon käsittelijä voi palauttaa luonnollisen henkilön yksilöivää tietoa [5, 3 ] näyte, johon ei ole liitetty luonnollisen henkilön yksilöivää tietoa tai jonka yhteys tietoon on pysyvästi katkaistu [5, 3 ] lääkäri tai hammaslääkäri taikka, kun kyseessä on muu kuin lääketieteellinen, hoitotieteellinen tai terveystieteellinen tutkimus kuin kliininen lääketutkimus, myös muu henkilö, jolla on ammatillinen ja tieteellinen pätevyys ja joka vastaa tutkimuksen suorittamisesta tutkimuspaikassa; jos tutkimuksen jossakin tutkimuspaikassa suorittaa tutkimusryhmä, tutkijalla tarkoitetaan ryhmän johtajana toimivaa lääkäriä, hammaslääkäriä tai muuta henkilöä [15, 2 ] Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (TEO ja STTV yhdistyivät Valviraksi 1.1.2009) valtioneuvoston asetus Maailman lääkäriliitto (World Medical Association) yksilöllinen tunniste, joka annetaan ihmisessä käytettäväksi tarkoitetuille kudoksille ja soluille [14, 1 a ] 10

3. Kooste aiheeseen liittyvistä laeista ja asetuksista Seuraavassa kuvassa on esitetty havainnollisuuden vuoksi tärkeimpien aihepiiriin liittyvien lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten nimikkeet säädösnumeroineen. Säädösten varsinaiseen sisältöön on porauduttu luvusta 5 lähtien. Koska säädösten viralliset nimet ovat usein hyvin pitkiä ja siten epäkäytännöllisiä, säädöksiä on tekstissä kutsuttu niiden vakiintuneilla käyttönimillä (esim. kudoslaki = laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä). Luku 4: Biopankkilaki (688/2012) Luku 5: Tutkimuslaki (488/1999) Tutkimusasetus (986/1999) STMa kliinisistä lääketutkimuksista (841/2010) VNa tutkimuseettisestä toimikunnasta (820/2010) Luku 6: Kudoslaki (101/2001) STM:n kudosasetus (1302/2007) VN:n kudosasetus (594/2001) Luku 7: Potilaslaki (785/1992) STMa potilasasiakirjoista (298/2009) Luku 8: Lääkelaki (395/1987) Lääkeasetus (693/1987) Luku 9: Henkilötietolaki (523/1999) Luku 10: Julkisuuslaki (621/1999) Julkisuusasetus (1030/1999) Luku 11: Asiakastietolaki (159/2007) STMa valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (1257/2015) Luku 12: Terveydenhuollon henkilörekisterilaki (556/1989) Terveydenhuollon henkilörekisteriasetus (774/1989) Luku 13: Arkistolaki (831/1994) Luku 14: THL-laki (668/2008) 11

4. Biopankkilaki Biopankkilaki [5] astui voimaan 1.9.2013. Lain tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, ja edistää näytteiden käytön avoimuutta. Lisäksi biopankkilailla pyritään turvaamaan yksityisyyden suoja ja itsemääräämisoikeus näytteitä käsiteltäessä. [5, 1 ] Biopankkilaissa säädetään biopankin perustamisesta, biopankkitoiminnan edellytyksistä ja noudatettavista vaatimuksista näytteiden ja näytteitä koskevien tai niihin liitettävien tietojen keräämisestä biopankkiin, näiden näytteiden käytöstä ja muusta käsittelystä näytteiden säilytyksen ja käsittelyn valvonnasta rekisteröityjen oikeuksista ja tietojen suojaamiseksi tarpeellisista järjestelyistä biopankkitutkimusta palvelevista rekistereistä. [5, 2 ] 4.1. Suhde muuhun lainsäädäntöön Jollei biopankkilaista tai muusta laista muuta johdu, henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (ks. luku 9). Viranomaisen hallussa olevien tietojen julkisuuteen, salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia (ks. luku 10). Lääketieteellisen tutkimuksen suorittamisen edellytyksistä ja tutkimussuunnitelmien eettisestä etukäteisarvioinnista säädetään tutkimuslaissa (ks. luku 5). Edellytyksistä, joilla ruumiinavauksen yhteydessä irrotettuja elimiä, kudoksia ja soluja voidaan siirtää biopankkiin ja käyttää biopankkitutkimukseen, säädetään kudoslaissa (ks. luku 6). Oikeuslääketieteellistä tutkimusta varten otettujen näytteiden käsittelystä säädetään erikseen. [5, 4 ] Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä mainitut, biopankkilakiin liittyvät lait sovellusaloineen. Laki henkilötietolaki julkisuuslaki tutkimuslaki kudoslaki Sovellusala henkilötietojen käsittely viranomaisen hallussa olevien tietojen julkisuus, salassapito ja luovuttaminen lääketieteellisen tutkimuksen suorittaminen ja tutkimussuunnitelmien eettinen etukäteisarviointi ruumiinavauksen yhteydessä sekä hoidon ja taudinmäärityksen vuoksi irrotettujen elimien, kudosten ja solujen siirtäminen biopankkiin ja käyttäminen biopankkitutkimukseen 4.2. Biopankin perustaminen ja toiminta Biopankin tehtävä on palvella biopankkitutkimusta. Tehtävänsä toteuttamiseksi biopankki voi kerätä ja vastaanottaa näytteitä ja niihin liittyviä tietoja säilyttää näytteitä ja niihin liittyviä tietoja sekä luovuttaa niitä biopankkitutkimukseen analysoida, tutkia tai muutoin käsitellä näytteitä. Biopankin voi perustaa sellainen yksityinen tai julkinen laitos, yhteisö tai säätiö tai muu oikeushenkilö, jolla on taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet sekä oikeudelliset ja tutkimukselliset edellytykset biopankin 12

ylläpitoon ja näytteiden käsittelyyn. Biopankin perustamisen edellytyksenä on lisäksi valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan myönteinen lausunto. Ennen toimintansa aloittamista biopankin on tehtävä ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) valtakunnalliseen biopankkirekisteriin (ks. alaluku 4.3) merkitsemistä varten sekä laadittava kirjalliset toimintaohjeet näytteiden käsittelyä, tietosuojaa ja -turvallisuutta koskien. [5, 6 7 ja 9 ] Biopankki omistaa hallussaan olevat näytteet, jollei näytteiden siirtoa koskevassa sopimuksessa ole toisin nimenomaisesti sovittu. Biopankin tulee julkaista tietoja säilyttämistään näytteistä, niiden käytöstä biopankkitutkimukseen ja tekemiensä tutkimusten tuloksista. [5, 5 ja 7 ] Biopankkia koskevat päätökset tekee ja biopankille asetetuista velvoitteista vastaa biopankin omistaja, jonka on nimettävä biopankille vastaava henkilö. Vastaavan henkilön tehtävänä on huolehtia säilytettävien näytteiden laadunvalvonnasta rekisterien ja tietokantojen ylläpitämisestä, yhdistämisestä ja suojaamisesta yksityisyyden suojan varmistamisesta näytteitä ja niihin liittyviä tietoja käsiteltäessä koodiavaimen säilyttämisestä ja käytön valvonnasta tiedonsaantioikeuden toteutumisesta muista biopankkilaissa vastaavalle henkilölle säädetyistä tehtävistä. [5, 7 8 ] 4.3. Valtakunnallinen biopankkirekisteri Valvira ylläpitää julkista valtakunnallista biopankkirekisteriä biopankkitutkimuksesta tiedottamista, kansalaisten ja tutkijoiden tiedonsaantia sekä toiminnan valvontaa varten. Rekisteri sisältää tiedot Suomessa perustetuista biopankeista biopankin omistajasta ja biopankista vastaavasta henkilöstä biopankissa säilytettävien näytteiden määrästä ja tutkimusalueesta näytteiden saannin edellytyksistä muista näytteiden ja niihin liittyvien tietojen käytettävyyteen liittyvistä seikoista mahdollisista viranomaispäätöksistä ja ratkaisuista. [5, 30 ] 4.4. Näytteiden ja niihin liittyvien henkilötietojen käsittely Henkilö voi antaa suostumuksensa hänestä otettujen tai otettavien näytteiden säilyttämiseen biopankissa ja käyttämiseen biopankkitutkimuksessa, henkilötietojensa luovuttamiseen, häntä koskevien rekisteritietojen yhdistämiseen sekä näytteen ja näytteen yhteydessä häneltä saatujen tietojen muuhun käsittelyyn biopankkitutkimuksen edellyttämässä laajuudessa. Suostumus annetaan kirjallisena. Ennen suostumuksen antamista henkilön tulee saada riittävä selvitys biopankkitutkimuksen luonteesta mahdollisista haitoista näytteiden ottamisen ja säilyttämisen tarkoituksesta näytteiden omistajasta ja näytteet säilyttävästä biopankista suostumuksen vapaaehtoisuudesta mahdollisuudesta rajoittaa tai peruuttaa suostumus ilman kielteisiä seuraamuksia. [5, 11 ] 13

Suostumuksen perusteella kerätyt näytteet ja niihin liittyvät tiedot keränneellä on velvollisuus siirtää näytteet ja tiedot biopankkiin ennen niiden käyttöä tutkimuksessa. Jos näytteet on kerätty osana yksittäistä tutkimusta, näytteisiin liittyvät tiedot voi kuitenkin siirtää biopankkiin tutkimuksen päätyttyä. [5, 15 ] 4.4.1. Suostumuksen peruuttaminen ja muuttaminen Henkilöllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa alaluvussa 4.4 mainittu suostumus, muuttaa sitä tai kieltää hänestä otetun vanhan näytteen (ks. alaluku 4.4.2) käyttö tutkimuksessa tai rajata käyttöä, kun näyte säilytetään biopankissa tunnisteellisena. Suostumuksen peruutus, muutos tai käytön kielto ilmoitetaan kirjallisesti biopankista vastaavalle henkilölle. Ennen ilmoituksen saapumista näytteestä ja siihen liittyvästä tiedosta aikaansaatuja tutkimustuloksia, näihin tuloksiin sisältyviä tietoja sekä näytteestä ja tiedosta muodostettuja aineistoja saa käyttää biopankkilaissa säädetyin rajoituksin. [5, 12 ] 4.4.2. Erityissäännökset vanhojen näytteiden käsittelystä Terveydenhuollon toimintayksikkö, joka säilyttää biopankkilain voimaan tullessa potilaan tutkimuksen ja hoidon yhteydessä syntyviä biologisia näytteitä (diagnostiset näytteet) ja näytteisiin liittyviä potilasasiakirjoja, voi siirtää näytteet ja niihin liittyvät tiedot biopankkiin salassapitosäännösten estämättä. Korkeakoulu, tutkimuslaitos, terveydenhuollon toimintayksikkö tai muu yksikkö voi siirtää ennen biopankkilain voimaantuloa aloitetun tutkimuksen yhteydessä kerätyt ja analysoidut näytteet ja niihin liittyvät tiedot biopankkiin salassapitosäännösten estämättä. Edellä mainittujen siirtojen edellytyksenä on alueellisen eettisen toimikunnan antama lausunto näytteiden käytöstä biopankkitutkimukseen. Mikäli eettinen toimikunta ei pidä näytteiden siirtoa biopankkiin eettisesti hyväksyttävänä, Valvira tekee hakemuksesta asiassa päätöksen. [5, 13 ] Ennen näytteiden siirtämistä biopankkiin rekisteröidyille on annettava tieto näytteiden ja niihin liitettyjen tietojen käyttötarkoituksen muutoksesta. Tiedonannosta on käytävä ilmi, että näytteitä ja tietoja voidaan käyttää biopankkitutkimukseen, jos niiden käyttöä ei kielletä. Tiedonantoon on liitettävä biopankkitutkimuksen luonnetta koskeva selvitys ohjaus suostumuksen antamisesta tai kielto-oikeuden toteuttamisesta tieto näytteet säilyttävästä biopankista, eettisen toimikunnan käsittelystä ja siirron ajankohdasta sen henkilön yhteystieto, jonka puoleen voi kääntyä lisätietojen saamiseksi. Jos näytteiden iän, näytteiden suuren määrän tai muun vastaavan syyn vuoksi rekisteröidyn yhteystietojen hankkiminen ei ole kohtuullisin ponnisteluin mahdollista, tiedonanto on julkaistava virallisessa lehdessä, julkisessa tietoverkossa sekä tarpeen mukaan yhdessä tai useammassa päivälehdessä. Tiedonannon julkaisemisesta vastaa se, jonka hallussa näytteet ovat. [5, 13 ] 4.4.3. Näytteen ja tiedon käsittelyn edellytykset Biopankissa olevaa näytettä ja näytteestä saatavaa sekä siihen liittyvää tietoa saa analysoida, tutkia ja käyttää tai muutoin käsitellä, jos käsittely on biopankin tutkimusalueen ja näytteen käytön perusteen mukaista ja täyttää biopankkilaissa tai muualla laissa säädetyt edellytykset. Tunnisteellisia näytteitä ja niihin liittyviä tietoja käsiteltäessä on huolehdittava seuraavista asioista: 14

näyte ja siihen liittyvät tiedot koodataan biopankin antamalla koodilla näytteen ja tiedon tallettamista, säilyttämistä, analysoimista, tutkimista ja käyttöä varten näytteet ja niihin liittyvät tiedot säilytetään erillään koodiavaimesta tietojärjestelmät mahdollistavat biopankissa säilytettävien näytteiden ja henkilötietojen turvallisen säilymisen, käytön, seurannan ja yksittäisen tunnistustapahtuman todentamisen. [5, 16 ja 18 ] 4.4.4. Näytteen käsittelyä koskevat kiellot ja rajoitukset Riippumatta siitä, mitä muualla laissa säädetään viranomaisen oikeudesta saada salassa pidettäviä tietoja, biopankissa säilytettävää näytettä ja siihen liittyvää tietoa tai biopankista saatuja näytteitä ja tietoa ei saa luovuttaa eikä käyttää rikostutkinnassa eikä hallinnollisessa tai muussa henkilöä koskevassa päätöksenteossa. Biopankissa säilytettäviä näytteitä ja tietoa ei myöskään saa käyttää yksittäisen henkilön työkyvyn arviointiin tai selvittämiseen eikä luotto- ja vakuutuslaitosten päätöksenteossa. [5, 19 ] 4.5. Biopankin ylläpitämät rekisterit Biopankilla on oikeus ylläpitää biopankkitutkimusta varten seuraavia henkilörekistereitä: Näyte- ja tietorekisteri on sähköisen tietojen käsittelyn avulla näytteiden ja niihin liittyvät tiedon ylläpidon, toiminnan seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi pidettävä rekisteri. Siihen kerätään ja talletetaan yleistä tutkimuksellista käyttöä palvelevaa tietoa biopankissa säilytettävistä näytteistä biopankissa säilytettävistä näytteistä analysoituja tai muutoin saatuja, näytteeseen liittyviä tietoja biopankkitutkimuksessa tarvittavia tietoja henkilöstä, josta näyte on otettu. [5, 21 ] Suostumusrekisteri on sähköisen tietojen käsittelyn avulla näytteiden käytön perusteen hallinnoimiseksi ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi pidettävä henkilörekisteri. Suostumusrekisteri voidaan koodirekisterin avulla yhdistää näyte- ja tietorekisteriin. Suostumusrekisteriin kerätään ja talletetaan tiedot suostumuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä antamisajankohdasta alaluvussa 4.4 kerrotusta selvityksestä tai alaluvussa 4.4.2 kerrotusta tiedoksiannosta suostumuksen peruuntumisesta ja muuttamisesta sekä saapumisajankohdasta ja -tavasta näytteen tai tietojen käytön tai luovuttamisen kiellosta ja rajaamisesta sekä ilmoituksen antamisen ja saapumisen ajankohdasta näytteen käytön perusteesta ja edellytyksistä, jos perusteena ei ole näytteen antajan suostumus näytteen siirtämisestä yksiköstä tai tahosta ja siirrettyjen näytteiden käytön edellytyksistä. [5, 22 ] Koodirekisteri on sähköisen tietojen käsittelyn avulla yksityisyyden suojan varmistamiseksi pidettävä rekisteri, jonka avulla suostumusrekisterissä sekä näyte- ja tietorekisterissä oleva tieto voidaan yhdistää. Koodirekisteriin kerätään ja talletetaan henkilön nimi ja henkilötunnus koodiavain. Jos suostumus peruutetaan tai näytteen käyttö muutoin päättyy, tiedot on poistettava koodirekisteristä. [5, 23 ] 15

4.5.1. Oikeus saada tietoja näyte- ja tietorekisteristä Biopankkitutkimusta tekevällä laitoksella, yrityksellä, yhteisöllä tai henkilöllä on oikeus saada näyte- ja tietorekisteristä yleisiä näytteen tutkimuksellista käyttöä palvelevia tietoja, jotka ovat tarpeen biopankissa säilytettävien näytteiden ja tietojen käytettävyyden arvioimiseksi ja jotka eivät sisällä henkilötietolain 11 :ssä tarkoitettuja tietoja [5, 24 ]. 4.5.2. Näytteiden ja rekisteritietojen poistaminen ja siirtäminen Näytteiden ja niihin liittyvien tietojen säilyttämisen tarve tulee arvioida vähintään kymmenen vuoden välein. Näytteet ja tiedot, jotka eivät ole biopankin tutkimusalue ja näytteen käsittelyn peruste huomioiden tarpeellisia, hävitetään. Jos näytteen tai siihen liittyvän tiedon omistus tai hallinta siirtyy toiselle biopankille tai näyte hävitetään, näytettä koskevat tiedot tulee poistaa alaluvussa 4.5 kerrotuista rekistereistä. Siirretyt näytteet vastaanottavan biopankin tulee koodata näytteet uudelleen. Jos biopankin toiminta päättyy, näytteet ja niihin liittyvät tiedot hävitetään ja suostumusrekisteri sekä näyte- ja tietorekisteri siirretään arkistoon siten kuin henkilötietolaissa (ks. luku 9) säädetään, jollei näytteitä ja niihin liittyviä tietoja siirretä toiseen biopankkiin. Toiminnan loppuessa vastaavan henkilön on myös hävitettävä koodirekisteri. [5, 25 ] 4.6. Näytteiden ja tietojen käyttö biopankkitutkimuksessa Biopankki saa luovuttaa, tutkia ja muutoin käsitellä säilyttämiään näytteitä ja tietoja, jos aiottu käyttö vastaa biopankille määritettyä tutkimusaluetta sekä näytteen käsittelyn perustetta ja edellytyksiä tutkimuksessa sekä näytteiden ja tietojen käsittelyssä noudatetaan biopankkilaissa tai muualla laissa säädettyjä ja biopankin määrittämiä ehtoja ja rajoituksia näytteen tai tiedon saajalla on asianmukainen ammatillinen ja tieteellinen pätevyys näytteiden ja tietojen käsittelyyn ja luovutuksella on yhteys saajan tehtäviin. Näytteet ja niihin liittyvät tiedot on koodattava ennen tutkimukseen luovuttamista, jollei ole erityistä syytä menetellä toisin. Luovutuksessa käytettävät koodit muodostetaan hankekohtaisesti. Näytteiden ja tietojen säilytyksessä käytettävää koodia ei saa luovuttaa biopankista. Henkilötiedon saa luovuttaa vain rekisteröidyn tai muun suostumuksen perusteella, jollei tiedon saamiselle ole muuta biopankkilaissa säädettyä perustetta. Biopankki saa kuitenkin luovuttaa välttämättömät henkilötiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) tai muulle rekisterinpitäjälle, jos rekisteritietojen yhdistäminen on perusteltua tutkimuksen toteuttamiseksi ja luovutus täyttää biopankkilaissa säädetyt edellytykset. THL:n tai muun rekisterinpitäjän on koodattava henkilötietoihin yhdistämänsä rekisteritiedot biopankista saamillaan hankekohtaisilla koodeilla ennen niiden edelleen luovuttamista tutkimuksesta vastaavalle. [5, 26 ja 28 ] Biopankista näytteitä tai tietoja pyytävän tahon on liitettävä biopankille osoitettuun kirjalliseen luovutuspyyntöön tutkimussuunnitelma, eettisen toimikunnan lausunto sekä selvitys näytteiden ja tietojen käsittelystä. Luovutuksen saajalle tulee asettaa velvoite julkaista biopankista luovutettuihin näytteisiin tai tietoihin perustuvan biopankkitutkimuksen tuloksia. Edellä mainittuja säännöksiä näytteiden ja tietojen luovuttamisesta noudatetaan myös biopankin omissa tutkimushankkeissa. Luovutuksen saaja saa säilyttää ja käyttää biopankista saamiaan näytteitä ja niihin liittyviä tietoja sen ajan, jonka tutkimus tutkimussuunnitelman mukaan kestää, jollei luovutussopimuksessa ole sovittu tätä pidemmästä säilytysajasta. [5, 27 ja 29 ] 16

4.7. Ohjaus ja valvonta Biopankkilaissa säädettyä toimintaa ohjaa ja valvoo Valvira. Asiantuntijaviranomaisina toimivat THL ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea). Valviralla on valvontaa varten oikeus tarkastaa biopankin tiloja ja toimintaa sekä tarvittavia asiakirjoja. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Biopankista vastaavan henkilön on käynnistettävä viipymättä tarvittavat toimenpiteet tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamiseksi. Vastaavan henkilön on ilmoitettava Valviralle käynnistyvistä toimenpiteistä ja niiden aikataulusta viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun tarkastuskertomus on annettu hänelle tiedoksi. [5, 31 32 ] Mikäli biopankin toiminnassa tai näytteiden tai niihin liittyvien tietojen käsittelyssä on henkilötietosuojaan tai tietoturvallisuuteen liittyviä vakavia puutteita tai biopankki syyllistyy toistuvasti säännösten vastaiseen menettelyyn, Valvira voi poistaa biopankin valtakunnallisesta biopankkirekisteristä, mikä tarkoittaa biopankin toiminnan päättymistä. Samalla Valvira päättää näytteiden ja niihin liittyvien tietojen siirtämisestä tai hävittämisestä. [5, 33 ] Mikäli biopankki aikoo siirtää toimintansa osittain tai kokonaan ulkomaille, sen on haettava siihen lupa Valviralta. Toiminnan siirtämisenä ei pidetä näytteiden ja tietojen luovutusta tarvittavia analyyseja varten tutkimuslaitokseen. [5, 35 ] Terveydenhuollon toimintayksikön on ilmoitettava Valviralle viipymättä biopankkiin siirretyistä diagnostisista näytteistä ja niihin liittyvistä tiedoista. Terveydenhuollon toimintayksikön on myös pidettävä luetteloa kiellosta käyttää diagnostisia näytteitä biopankkitutkimukseen. [5, 36 ] 4.8. Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus Jokaisella on oikeus pyynnöstä saada tieto seuraavista asioista: säilytetäänkö biopankkirekisteriin ilmoitetussa biopankissa häntä koskevia näytteitä säilyttämisen perusteesta mistä häntä koskevia tietoja on saatu mihin hänestä otettuja näytteitä ja näytteisiin liittyvä tietoja on luovutettu tai siirretty biopankista. Lisäksi rekisteröidyllä on pyynnöstä oikeus saada terveydentilaansa koskeva näytteestä määritetty tieto. Tietoa annettaessa henkilölle on tarjottava mahdollisuus saada selvitys tiedon merkityksestä. Tiedonsaantia koskeva pyyntö on tehtävä kirjallisesti biopankille. Tiedonsaantioikeus voidaan toteuttaa myös sähköisen katseluyhteyden avulla. [5, 39 ] 4.9. Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Biopankkilaissa säädettyjä tai lain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä hoidettaessa saatujen ja laadittujen asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen salassapitoon, vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon sovelletaan julkisuuslain (ks. luku 10) 22 24 :ää ja 35 :ää myös silloin, kun kysymys ei ole viranomaisen asiakirjoista. Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoittamasta näytteen käyttöä koskevasta suostumuksesta, suostumuksen peruuttamisesta tai muuttamisesta taikka näytteen käyttöä koskevasta kiellosta sille, jolle on luovutettu tai siirretty näytteitä tai niihin liittyvää tietoa. [5, 40 ] 17

5. Tutkimuslaki ja siihen liittyvät asetukset Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta [15] eli tutkimuslaki määrittelee lääketieteellisen tutkimuksen ja sen keskeiset periaatteet. Lisäksi laissa ja siihen liittyvissä asetuksissa säädetään tutkittavan suostumuksesta ja eettisistä toimikunnista. 5.1. Lääketieteellisen tutkimuksen määritelmä Tutkimuslaki määrittää lääketieteellisen tutkimuksen sellaiseksi tutkimukseksi, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. [15, 2 ] 5.2. Lääketieteellisen tutkimuksen keskeiset periaatteet Ihmisarvon loukkaamattomuutta tulee kunnioittaa. Tutkittavan etu ja hyvinvointi tulee aina asettaa tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Odotettavissa olevan terveydellisen tai tieteellisen hyödyn tulee olla selvästi suurempi kuin tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat. Tutkimusta ei saa suorittaa ilman tutkittavan tai hänen laillisen edustajansa suostumusta. Tutkimuksen eettinen hyväksyttävyys arvioidaan eettisessä toimikunnassa ennen tutkimuksen aloittamista. [15, 3 4 ja 6 ] 5.3. Tutkittavan suostumus Ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta ei saa suorittaa ilman tutkittavan kirjallista, tietoon perustuvaa suostumusta. Tästä voidaan poiketa, jos suostumusta ei asian kiireellisyyden ja potilaan terveydentilan vuoksi voi saada ja toimenpiteestä on odotettavissa välitöntä hyötyä potilaan terveydelle. Tutkimuslaki edellyttää, että myös anonyymina osallistuvan tutkittavan on annettava suostumus. Ennen suostumuksen vastaanottamista tutkittavalle on annettava riittävä selvitys seuraavista asioista: hänen oikeuksistaan, kuten o peruuttaa suostumus milloin tahansa ennen tutkimuksen päättymistä tutkimuksen tarkoituksesta ja luonteesta tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä, kuten o mistä muualta tutkittavaa koskevia tietoja tullaan keräämään o kenelle tutkimuksen aikana kerättyjä tietoja voidaan luovuttaa o miten tietojen luottamuksellisuus on suojattu mahdollisista riskeistä ja haitoista. [2, 3 ; 15, 6 ] Suostumusasiakirja on päivättävä ja sen allekirjoittavat suostumuksen antaja ja vastaanottaja. Suostumuksen antajalle tulee antaa jäljennös asiakirjasta. [2, 3 ] Tutkittavalla on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa ennen tutkimuksen päättymistä. Tutkittavan henkilötietoja saa tietyin edellytyksin käsitellä suostumuksen peruuttamisen jälkeen vain siinä tutkimuksessa, johon tutkittava on antanut suostumuksensa. [15, 6 a ] 18

5.4. Alueellinen eettinen toimikunta Alueellisen eettisen toimikunnan toiminta-alueena on yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Toimikunnan asettaa sairaanhoitopiirin hallitus. Alueellisen eettisen toimikunnan tehtävä on seurata, ohjata ja arvioida tutkimuseettisten kysymysten käsittelyä alueellaan. [15, 16 ] 5.5. Valtakunnallinen eettinen toimikunta Valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan, joka toimii Valviran yhteydessä. Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan tehtävä on toimia tutkimuseettisten kysymysten asiantuntijana seurata, ohjata ja koordinoida tutkimuseettisten kysymysten käsittelyä osallistua kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön edistää biolääketieteellisestä tutkimuksesta käytävää kansalaiskeskustelua. [15, 16 ; 32, 2 ] 5.6. Tutkimushankkeen arviointi Alueellinen eettinen toimikunta arvioi tutkimushankkeen ennakolta ja antaa siitä lausunnon. Kliinisestä lääketutkimuksesta lausunnon antaa valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta, jollei se siirrä lausunnon antamista alueellisen eettisen toimikunnan tehtäväksi. [15, 17 ] 5.7. Alkio- ja sikiötutkimus Naisen elimistön ulkopuolella olevaan alkioon kohdistuvaa tutkimusta saa tehdä vain niissä laitoksissa, jotka ovat saaneet siihen luvan Valviralta tai sen edeltäjältä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta (TEO). Alkioon kohdistuva lääketieteellinen tutkimus on sallittu vain, jos alkion muodostumisesta ei ole kulunut enempää kuin 14 vuorokautta. Aikaa, jonka alkio on ollut syväjäädytettynä, ei oteta huomioon määräaikaa laskettaessa. [15, 11 ] Alkioiden tuottaminen yksinomaan tutkimustarkoituksiin on kielletty [15, 14 ]. Naisen elimistön ulkopuolella olevaan alkioon kohdistuvaan tutkimukseen ei saa ryhtyä ilman sukusolujen luovuttajien kirjallista suostumusta. Naisen elimistössä olevan alkion tutkimukseen ei saa ryhtyä ilman hänen kirjallista suostumustaan. [15, 12 ] Myöskään sikiöön kohdistuvaan tutkimukseen ei saa ryhtyä ilman raskaana olevan naisen kirjallista suostumusta [15, 14 ]. Alkiotutkimus ja sukusolujen tutkimus, joiden tarkoituksena on kehittää menetelmiä periytyvien ominaisuuksien muuttamiseksi, on kielletty, jollei kyseessä ole tutkimus periytyvän vaikean sairauden parantamiseksi tai ehkäisemiseksi [15, 15 ]. 19

6. Kudoslaki ja siihen liittyvät asetukset Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä [14] eli kudoslaki sääntelee nimensä mukaisesti elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellistä käyttöä ja on siten soveltamisalaltaan laaja. 6.1. Kudoslain soveltamisala Kudoslain soveltamisalaan kuuluvat elinsiirtotoiminta hoidon tai taudinmäärityksen yhteydessä irrotettujen kudosten ja solujen talteenotto, varastointi ja käyttö lääketieteelliseen tarkoitukseen ihmisessä käytettäviksi tarkoitettujen kudosten ja solujen sekä niistä valmistettujen valmisteiden luovuttaminen, hankinta, testaus, käsittely, säilöminen, säilytys ja jakelu kudoslaitoksessa tai sen toimeksiannosta alkioiden käyttö muuhun kuin hedelmöityshoitoon tai lääketieteelliseen tutkimukseen kudosten ja solujen käyttö muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on irrotettu tai otettu talteen kuolleen ihmisen käyttäminen lääketieteelliseen opetus- ja tutkimustoimintaan [14, 1 ] Ihmiskudoksia ja -soluja sisältävien lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden osalta lakia sovelletaan kudosten ja solujen luovutukseen, hankintaan ja testaukseen. Taudinmäärityksen, hoidon tai kuolemansyyn selvittämisen sekä lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä tapahtuvasta kudosten irrottamisesta säädetään erikseen (ks. luku 5). Lääketieteellisessä tutkimuksessa ihmisessä käytettävien kudosten ja solujen on kuitenkin täytettävä kudoslaissa säädetyt laatu- ja turvallisuusvaatimukset. [14, 1 ] 6.2. Kudosten ja solujen talteenotto Kudoslaissa ihmiskudoksilla ja -soluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisessä käytettäviksi tarkoitettuja kudoksia ja soluja, mukaan lukien hematopoieettiset kantasolut, sukusolut, sikiön kudokset ja solut sekä aikuisen ja alkion kantasolut [14, 1 ]. Taudinmäärityksen tai hoidon yhteydessä potilaasta irrotettuja kudoksia ja soluja voidaan ottaa talteen ja varastoida lääketieteellistä käyttöä varten, mikäli toimiin on saatu potilaan kirjallinen, tietoon perustuva suostumus. Ennen suostumuksen vastaanottamista potilaalle tai hänen lailliselle edustajalleen on annettava henkilökohtaisesti selvitys seuraavista asioista: talteenoton tarkoituksesta ja merkityksestä mahdollisesti tehtävistä analyyttisista tutkimuksista ja niiden tuloksista luovuttajan tietojen rekisteröinnistä ja tietosuojasta luovuttajan suojaamiseksi sovellettavista turvatoimista luovuttajan oikeudesta peruuttaa suostumuksensa syytä ilmoittamatta milloin tahansa ennen elimen, kudoksen tai solun lopullista käyttämistä. Alkioita saa käyttää vain hedelmöityshoitoon tai lääketieteelliseen tutkimukseen. Jos kudoksia tai soluja otetaan talteen raskauden keskeyttämisen tai keskenmenon yhteydessä, toimintaan tulee olla Valviran lupa. [14, 6 7 ] 20