Muistio 1 (15) Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Viittaus Kommentit perusteluineen (ja mahdollinen muotoiluehdotus) Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Rakenne Finanssiala (FA) katsoo, että määräyksissä ja ohjeissa vaaditaan noudatettavaksi sekä VM:n asetuksen mukaisia liitetietoja että IFRS 7 mukaisia tietoja. Yleiskuvaksi muodostuu, että liitetietomäärää on kasvatettu huomattavasti. FA toteaa, että mm. luottoriskien hallinnasta vaadittavat liitetiedot lisääntyvät huomattavasti. Aiempien keskustelujen (FIVA ja toimiala) perusteella toimiala odotti, että liitetietovaatimuksia helpotettaisiin kansallisissa tilinpäätöksissä. Käsityksemme mukaan kaikki IFRS 7 vaatimat liitetiedot on kuitenkin sisällytetty määräyksiin viittauksina ja lisäksi huomioitava myös EBAn ohjeet ja suositukset. Esimerkiksi IFRS 7.35H täsmäytyslaskelman vaatiminen kaikissa kansallisissa tilinpäätöksissä ei tuota Finanssivalvonta toteaa, että aikaisempiin, vuonna 2016 voimaan tulleisiin määräyksiin ja ohjeisiin on jo liitetty osa IFRS 7 liitetietoja. Uuteen päivitettyyn versioon on lisätty ainoastaan osa uusista IFRS 9:n myötä tulevista IFRS 7 liitetietovaatimuksista. Nämä uudet määräyksiin ja ohjeisiin sisällytetyt liitetietovaatimukset koskevat erityisesti luottoriskiä ja suojauslaskentaa. Käytännössä tämä tarkoittaa erillispankeille luottoriskiliitetietojen lisäämistä. Finanssivalvonta haluaa myös selventää, että määräysten ja ohjeiden liitetietovaatimukset eivät sisällä EBA:n ohjeita niin kuin kommentissa sanotaan. Koska uuden sääntelyn mukaan odotettavissa ole-
Muistio 2 (15) pienten pankkien tilinpäätösten lukijoille sellaista tietoa, joka parantaisi tilinpäätöksen antamaa kuvaa. Päin vastoin, laaja liitetietomäärä todennäköisesti vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja asioiden ymmärtämistä. Lisäksi FA katsoo, että esim. vakuuksista annettavat tiedot voivat antaa liian yksityiskohtaista tietoa yksittäisistä asiakkaista. Lähes kaikki alan toimijat julkaisevat IFRS-tilinpäätöksen joko konsernista tai yhteenliittymästä, joten IFRS:n vaatimat tiedot tulevat julkistettaviksi tarkoituksenmukaisista kokonaisuuksista vat luottotappiot merkitään vähennyserätilille, täsmäytyslaskelma osoittaa nämä muutokset. Finanssivalvonta katsoo, että vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat käyttäjälle hyödyllistä tietoa. Tilinpäätöksen laatijan valvottavan - tulee itse arvioida täsmäytyslaskelman yksityiskohtaisuutta tilinpäätöksen oikean ja riittävän kuvan kannalta. Finanssivalvonta korostaa, että vakuuksia ja vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot perustuvat tilinpäätös- ja toimintakertomusasetuksen 21 :n ja ovat olleet jo pitkään myös Finanssivalvonnan määräyksissä ja ohjeissa. Tässä yhteydessä Finanssivalvonta on kuitenkin tarkentanut luvussa 12.5.1 IFRS 7.14 vaatimuksen paikkaa. OP-ryhmä ehdottaa, että dokumenttiin lisätään siirtymäsääntö, jonka mukaan IFRS 9 - standardista tulevia liitetietovaatimuksia määrätään sovellettavaksi vasta ensimmäiseltä kokonaiselta tilikaudelta 1.1.2018 jälkeen. Vaihtoehtoisesti OP-ryhmä ehdottaa, että kesken vuotta 2018 tehdyissä fuusiotilinpäätöksissä olisi käytössä helpotetut liitetietovaatimukset IFRS 9 vaatimusten osalta. Finanssivalvonta toteaa, että IFRS 9- mukaiset liitetiedot tulee antaa kalenterivuodelta 2018 laadittavassa tilinpäätöksessä. Finanssivalvonta katsoo, että valvottavan tulisi arvioida tiedon olennaisuutta ja merkityksellisyyttä. Näitä periaatteita sovelletaan myös fuusiotilinpäätöksissä. Merkittävimmät uudet liitetietovaatimukset liittyvät luottoriskiin.
Muistio 3 (15) OP-ryhmän mukaan kattavat IFRS 9 -standardin mukaiset liitetiedot eivät ole fuusiotilinpäätöksen hyödyntäjien kannalta keskeistä. Mikäli kattavat IFRS 9 -standardin mukaiset liitetiedot vaaditaan esimerkiksi 31.1.2018 fuusiotilinpäätöksestä, johtaa se yhtiöiden kannalta mahdottomaan tilanteeseen, koska esim. FIVA määräys ja ohjekokoelmaa ole julkaistu lopullisena vielä. Finanssivalvonta toteaa, että luottolaitoslain 12 luvun 5 ja 6 :iä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2018 laadittavaan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen. Lukukohtaiset kommentit Luku 1, kohta 1.2 OP-ryhmä ehdottaa, että kohdan 1.2 määritelmiin lisätään tarkennuksena, että myöhemmin tekstissä käytetyllä termillä muiden laajan tuloslaskelman eriin kirjatut tarkoitetaan suoraan käyvän arvon rahastoon kirjaamista. Finanssivalvonta toteaa, että luvun 1.2. Määritelmät kohtaan (10) on lisätty seuraava tarkennus: Käyvän arvon rahasto-termiä ja siihen suoraan omaan pääomaan kirjaamista koskevaa menettelyä sovelletaan johdonmukaisesti viitattaessa IFRS 9-standardissa muut laajan tuloksen erät-termiin. Tätä termiä sovelletaan yhdenmukaisesti luvun 4 kohdan (3) ja luvun 5 kohdan (2) kanssa.
Muistio 4 (15) OP-ryhmän mukaan dokumentissa voisi tuoda selvästi esille, mitkä ovat termien odotetut luottotappiot, tappiot ja arvonalentumistappiot erot ja mitä termeistä käytetään synonyymejä. Arvonalentumistappiot termiä tulisi käyttää johdonmukaisesti dokumentissa. Finanssivalvonta toteaa, että näissä määräyksissä ja ohjeissa IFRS 9 mukaisista rahoitusvaroista on käytetty kategorisesti odotettavissa olevat luottotappiot -termiä (ECL), kun taas muiden erien kuten esim. tytäryhtiöosakkeiden yms. kohdalla, joihin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä, on käytetty termiä arvonalentumistappiot. Termi Tappioita koskeva vähennyserä on määritelty IFRS 9:n liitteessä A. Luku 2 kohta 2.5 FA:n mukaan lyhenne IFRSIC po. olla IFRIC. Finanssivalvonta toteaa, että lyhenne tulee sanoista IFRS Interpretation Committee. IFRStulkintakomitean voimassa oleva englannin kielinen lyhenne on IFRS IC. Varsinaisten tulkintojen lyhenne on puolestaan IFRIC. Luku 4 Kohta 4.1.1 (9) Kohta 4.1.3 (14) Kohta 4.1.3 (21) OP-ryhmä tiedustelee, onko tämä kohta tarpeellinen, koska asia on jo kerrottu saman sivun kohdassa 3. OP-ryhmä toteaa, että standardiviittauksesta puuttuu numero 4 välistä -> IFRS 9.4.1.2A (ei IFRS 9.1.2A) Määräykset ja ohjeet 2/2016, 4.1.3 (21) Kirjanpito- Finanssivalvonta toteaa, että kohta 9 poistetaan, koska asia on todettu jo luvun 4.1.1 kohdassa (3). Finanssivalvonta toteaa, että standardiviittaus korjataan. Finanssivalvonta toteaa, että kirjanpitoa, tilinpää-
Muistio 5 (15) Kohta 4.1.3 (21) Kohta 4.1.3 (24) Kohta 4.1.3 (24) järjestelmissä tulisi olla tappiota koskevia vähennyserätilejä vähintään määrä, joka vastaa FINREP- taulukoissa 4.3.1 ja 4.4.1 esitettyjä. FA:n mukaan pääkirjanpidossa ei ole F4.3 taulun mukaisesta jaottelua käytössä ja tällä aikataululla jaottelun toteuttaminen (järjestelmämuutoksineen) vaatisi paljon lisätyötä. Raportointiin tiedot saadaan tietovaraston kautta. FA esittää, että asia olisi ohje eikä määräys. OP-ryhmä toteaa, että kohta pitäisi kirjoittaa täsmällisemin selvittäen mitä tietoja FINREP-taulukosta halutaan esitettävän. Lisäksi viranomaisvaatimuksessa ei ole luontevaa asettaa minimejä käytetyille tileille vaan kirjanpidosta saataville tiedoille. Nykyaikaisessa kirjanpitojärjestelmässä tietojen rekisteröintiin käytetään muitakin dimensioita kuin tilejä. Saamisten siirto vaiheesta toiseen ei OP-ryhmän käsityksen mukaan ole kirjanpitolain 2 luvun 1 mukainen liiketapahtuma, joten siitä ei ole tarpeen laatia kirjanpitolain 2 luvun 5 mukaista kirjanpitotositetta. Siirto vaiheesta toiseen määrää osaltaan, miten odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan tilinpäätöksessä. Vasta odotetun luottotappion kirjaus on kirjanpitolain mukainen liiketapahtuma, josta on laadittava FA toteaa, että kohdan toisessa lauseessa todetaan, että Valvottavan on kirjattava saamisen siirto (voi kuulua myös ryhmään) töstä ja toimintakertomusta koskevissa määräyksissä ja ohjeissa tämä on jo ohjeena, ei määräyksenä. Lausetta on kuitenkin hieman uudelleenmuotoiltu. Finanssivalvonta toteaa, että kyseessä olevan ohjeen kohtaa muotoillaan uudelleen. Finanssivalvonta katsoo, että siirryttäessä vaiheesta 1 vaiheeseen 2 odotettavissa olevien luottotappioiden määrä muuttuu, koska niiden laskentaperiodi nousee 12 kk:sta saamisen koko voimassaoloaikaan. KPL 2 luvun 5 käsittelee erilaisia tositteita; ei pelkästään alkuperäisiä liiketapahtumia. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan pankilla tulee olla kirjalliset toimintaohjeet ja prosessit, joista
Muistio 6 (15) Kohta 4.5 (57) päätökseen perustuen.... FA esittää, että kohtaa päätökseen täsmennetään: Kenen/minkä päätökseen perustuen. Riittääkö suullinen päätös. Vai riittäisikö vain luottolaitoksen sisäisten ohjeiden mukaisesti. EBA:n ohje Luottolaitosten luottoriskin hallinnan käytännöistä ja odotettavissa olevien luottotappioiden kirjanpitokäsittely ei edellytä hallintoelinten päätöksiä asiassa. OP-ryhmä toteaa, että ohjeessa on viittaus standardiin (Luottoriskien hallinta), jota ei ole julkaistu ja jonka sisältö ei ole tiedossa. käy ilmi menettelytavat ja prosessit saamisten siirroille eri vaiheissa. Ks. mm. Määräysten ja ohjeiden luku 5 kohta (27). Finanssivalvonta toteaa, että lausetta voidaan täsmentää viittaamalla pankin kirjallisiin toimintaohjeisiin. Finanssivalvonta toteaa, että viittaus Luottoriskien hallinta- MOK:iin kirjoitetaan auki viittauksen sijaan. Luku 5 Kohta 5.3 (21) Kohdassa todetaan, että Luvussa 4.1.1 on yleisiä säännöksiä suhteellisuus-, olennaisuus- ja symmetriaperiaatteista. FA esittää, että suhteellisuus- periaatteen soveltamista avataan enemmän FIVA:n määräyksissä/ohjeissa. Finanssivalvonnan linjauksen mukaan luottolaitokset arvioivat itse suhteellisuus- ja olennaisuusperiaatteen omaan liiketoimintaansa perustuen. Tässä yhteydessä Finanssivalvonta viittaa EBA:n ohjeen kohtaan 18, jossa todetaan seuraavaa: Luottolaitosten on myös otettava asianmukaisesti huomioon olennaisuusperiaatteen soveltaminen. Tästä ei kuitenkaan saa seurata yksittäisten vastuiden tai portfolioiden pitämistä epäolennaisina, jos ne kumulatiivisesti muodostavat olennaisen vastuun luottolaitokselle. Olennaisuutta ei myöskään pidä arvioida vain mahdollisen raportointipäivän tulosvaikutuksen perusteella.
Muistio 7 (15) Kohta 5.4 OP-ryhmän mukaan dokumentaatiovaatimuksia ei ole tarkoituksenmukaista kaikilta osin viedä valvottavatasolle. Määräyksissä pitäisi olla vaihtoehtona laatia merkittävä osa dokumenteista yhteenliittymätasolla, varsinkin jos tilinpäätökset laaditaan keskitetyssä palvelukeskuksessa yhteisillä järjestelmillä ja periaatteilla. Finanssivalvonta katsoo, että dokumentaatio riippuu kyseisen valvottavan taseen portfolioista ja rahoitusvarojen laadusta, joten dokumentaatiovaatimukset voivat poiketa toisistaan eri valvottavissa. Jokaisen valvottavan dokumentaatio tulisi olla kyseisen valvottavan tilintarkastajien käytettävissä. Kirjanpitovelvollisen kirjanpitoaineistoa käsitellään KPL 2:7:ssa. Kohta 5.4 (23) Kohta 5.4.1 (25) Kohta 5.4.2 (26) FA:n mukaan lauseen lopusta tulee poistaa sana valvottavan. Kohdassa todetaan, että salkkuperusteisesti. FA:n mukaan käyvän arvon optio voidaan toteuttaa joko yksittäisestä erästä tai salkkuperusteisesti. Määräyksessä todetaan, että luottoriskin arvioimiseksi ja määrittämiseksi sen kaikille rahoitusvastuille. Termi rahoitusvastuu ei FA:n mukaan ole selkeä. Tulisiko ko. termi korvata esim. jaksotettuun hankintamenoon kuuluville rahoitusvaroille ja taseen ulkopuolisille sitoumuksille erille (ks. kohta 4.1.3 (19)). Finanssivalvonta toteaa, että lauseesta tippunut pois sana prosesseissa, mikä lisätään. Finanssivalvonta toteaa, että käyvän arvon optiota voidaan soveltaa joko yksittäiseen erään tai salkkuun. Kohtaa oli tarkennettu sisällyttämällä siihen IFRS 9 B4.1.36 mukainen helpotus. Finanssivalvonta toteaa, että kohtaa täydennetään viittauksella IFRS 9.5.5.1-kohtaan. Luku 7 Kohta 7.1.2 (30) OP-ryhmän mukaan oman käytön kiinteistöjen käyttöarvon määrittämiseen olisi hyvä laatia yhtenevät Kyseisessä kohdassa (30) tarkastellaan hankinta-
Muistio 8 (15) periaatteet. menoon arvostettavien sijoituskiinteistöjen arvonalentumisia, joihin sovelletaan kirjanpitolakia. Lisäksi Finanssivalvonta toteaa, että valvottavan itse tulisi ohjeistaa kiinteistöjen arvonalentumisten periaatteet. Luku 8 Kohta 8.3 (5) ja (8) Kohta 8.3 (6) Kohta 8.5.2 (23) FA:n mukaan ko. kohdissa on todettu sama asia OP-ryhmä tiedustelee mitä on tarkoitettu viittauksella ESMA:n dokumenttiin? Ohjeessa todetaan: Jos toimintakertomuksessa jätetään esittämättä siinä esitettäväksi säädettyjä tietoja, Finanssivalvonta suosittaa, että toimintakertomuksessa voidaan tarvittaessa viitata näiltä osin tilinpäätöksessä esitettyihin tietoihin. Tulisi kuitenkin huomioida, että toimintakertomuksessa ei kuitenkaan voida jättää esittämättä sellaisia tietoja, jotka vaarantaisivat vaatimuksen täyttymisen oikean kuvan antavasta selostuksesta. (Annettu x.x.2018, voimaan x.x.2018) FA esittää kappaleeseen uutta muotoilua: Jos toimintakertomuksessa esitettäväksi säädettyjä tietoja esitetään tilinpäätöksessä, Finanssivalvonta suosittaa, että toimintakerto- Finanssivalvonta toteaa, että kohta (8) on toistoa. Kohta poistetaan. Finanssivalvonta toteaa, että vapaalla tekstillä viitataan IFRS-valvottavan vaihtoehtoisista tunnusluvuista saatavaan lisäohjeistukseen. Finanssivalvonta toteaa, että ehdotettu muotoilu on hyvä ja teksti muutetaan ehdotuksen mukaiseksi.
Muistio 9 (15) Luku 11 Kohta 11.7 (119) Kohta 11.7 (119), (120), (138) ja (140) sekä Liite 3 muksessa voidaan viitata näiltä osin tilinpäätöksessä esitettyihin tietoihin. Toimintakertomuksessa ei kuitenkaan voida jättää esittämättä sellaisia tietoja, jotka vaarantaisivat vaatimuksen täyttymisen oikean kuvan antavasta selostuksesta. Määräyksessä todetaan, että Erään kirjataan..ja IFRS 9.4.1.4 perusteella kirjattujen osakkeiden osinkotuotot. FA:n käsityksen mukaan ko. osinkotuotot kirjataan tuloslaskelmaan. Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta FA:n mielestä odotettujen luottotappioiden kirjaaminen erään Muiden laajan tuloksen eriin kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot antaa oikeamman kuvan ko. sijoitusten nettotuotosta. Lisäksi siinä tulee esittää näiden odotettujen luottotappioiden myöhemmät peruutukset. Odotetut luottotappiot ja niiden muutokset esitetään joka tapauksessa liitetiedoissa tase-erittäin. FA toteaa, että myös sivu 111 kohdassa (88) määräyksessä vaaditaan erittelemään arvonalentumisten (po. odotetun luottotappion) peruutukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Finanssivalvonta selventää, että tarkoituksena on kirjata myös näiden erien osinkotulot kohtaan Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista muiden osinkotulojen kanssa. Finanssivalvonta täsmentää siten määräysten ja ohjeiden kohtaa (104) Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista koskemaan myös IFRS 9.4.1.4 perusteella kirjattujen osinkojen osinkotuottoja. Finanssivalvonnan kanta on, että arvonalentumisten teoreettisen perustan ja siten myös kirjanpitokäsittelyn muuttuminen tulisi näkyä myös sääntelyssä. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista tulee odotettavissa olevat luottotappiot kirjata välittömästi. IFRS 9:n perusteella oman pääoman käyvän arvon rahastosta ei peruuteta mitään arvonalentumisia tulosvaikutteisesti. Liitetieto 12.4.6 ei tule antamaan määräyksissä ja ohjeissa tehtyjen muutosten jälkeen hyödyllistä lisäinformaatiota, joten Finanssivalvonta arvioi, että kyseinen liitetieto on jatkossa tarpeeton.
Muistio 10 (15) määritellyistä rahoitusvaroista otsikon käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot -alla. Tämä tarkoittaisi, että arvonalentuminen (odotettu luottotappio) esitettäisiin tuloslaskelmassa eri rivillä kuin sen peruutus. Tämä ei liene ollut tarkoitus. IFRS9:ssä rahoitusvarojen odotettu luottotappio ja odotetun luottotappion myöhempi peruutus linkittyvät toisiinsa. FA tiedustelee, sisällytetäänkö odotettuihin luottotappioihin myös toteutuneet luottotappiot ja niistä johtuneet odotettujen luottotappioiden peruutukset? FA tiedustelee, onko tarpeen muuttaa arvonalentumistappiot -termiä, koska arvonalentumisten määritystapa vain muuttuu, mutta asia pysyy samana. Eri tavoin määritetyt arvonalentumiset voidaan eritellä liitetiedoissa. Finanssivalvonta katsoo, että toteutuneet luottotappiot (IFRS 9.5.4.4 ja IFRS 9 B3.2.16 (r) eivät sisälly vähennyserään vaan ne kirjataan suoraan tulokseen muihin liiketoiminnan kuluihin. Tästä tehdään lisäys liitetietoon 12.4.9. Odotettujen luottotappioiden peruutukset jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista puolestaan sisällytetään lukuun 11.7 kohtaan (138). Vastaava peruutus liittyen muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevista luottotappioista sisällytetään puolestaan lukuun 11.7 kohtaan (140). Finanssivalvonta toteaa, että määräyksissä ja ohjeissa on haluttu korostaa rahoitusvarojen arvonalentumissääntelyssä tapahtunutta muutosta, jolloin ulkopuolinen käyttäjäkin voi havaita sen.
Muistio 11 (15) Luku 12 Kohta 12.3.4 Kohta 12.3.4. (13) FA tarkentaa, että taulukoissa viitataan IFRS 6.7.1, jolloin tarkoitettaneen IFRS 9 kohtaa 6.7.1. OP-ryhmä toteaa, että taulukossa kohdassa 2 on väärä standardiviittaus -> IFRS 9.7.1 (ei IFRS 6.7.1) Finanssivalvonta toteaa, että kohtien (13) ja (14) taulukoiden ensimmäisen sarakkeen tekstejä täsmennetään lisäämällä mm. tarkat viittaukset IFRS 9.6.7.1- ja IFRS 9.4.1.2A-kohtiin. Kohta 12.3.5 (17) Kohta 12.3.5 (21) FA:n mukaan sanasta kuvata puuttuu a-kirjain Valvottava voi viitata FINREP-taulukkoihin FA tiedustelee mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Tuleeko Finrep-taulukko tällöin julkaista liitetiedoissa lisätietona? Finrep- taulukot eivät ole julkistettavia tietoja, joihin voisi viitata tilinpäätöksessä. Finanssivalvonta toteaa, että puuttuva a-kirjain lisätään. Finanssivalvonta toteaa, että kohta (21) on annettu ohjeena, eli halutessaan valvottava voi käyttää samaa jaottelua kuin se käyttää FINREP-taulukoissa vaadituissa tiedoissa. Ohjeen sanamuotoa voidaan muokata. Kohta 12.3.5 Kohta 12.4.1 (77) OP-ryhmä ehdottaa, että että luottoriskin laadullisissa liitetiedoissa riittää, että valvottava viittaa ylimmän konsernitason tai yhteenliittymän liitetietoihin, mikäli pankin tiedot ovat yhtenevät em. tietojen kanssa. Korkotuotot järjestämättömistä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista. FA toteaa, että kohdassa vaaditaan esitettäväksi Finanssivalvonta katsoo, että koska myös kyseiset IFRS 9:n mukaiset laadulliset tiedot ovat tilintarkastuksen kohteena ja siten niiden tulee olla erillisyhtiön tilintarkastajan tarkastettavissa, tulee kunkin erillisyhtiön tilinpäätöksen liitetietojen itsenäisesti täyttää niiltä sääntelyn mukaan edellytetyt liitetiedot. Finanssivalvonta toteaa, että muutetaan käytetty termi IFRS 9:n mukaiseksi, eli korkotuotoiksi vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista. Tällöin se
Muistio 12 (15) erikseen korkotuotot järjestämättömistä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista. Määräyksissä ei kuitenkaan ole määritetty järjestämättömyyden käsitettä. FA:n käsityksen mukaan järjestämättömyyden käsite ei ole yksiselitteisesti määritetty tilinpäätössäännöksissä. FA:n mielestä tässä olisi perusteltua raportoida vaiheeseen 3 merkittyjen saamisten korkotuotot, jotka lasketaan arvonalentuneelle pääomalle, jolloin tieto vastaisi aiemmin raportoituja korkotuottoja arvonalentuneista saamisista. kattaisi jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sekä myös käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjatut saamistodistukset. Finanssivalvonta toteaa, että termi järjestämätön viittaa pankeissa suoraan sovellettavaan CRR (575/2013) 178 artiklaan. Lisäksi IFRS 9 B5.5.36-37:ssä kirjoitetaan laiminlyönnin riskin määrittämisen yhdenmukaisuudesta sisäisen riskienhallinnan kanssa. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2015/1278 liitteen V kohdan 145 mukaan järjestämättömät saamiset ovat saamisia, jotka täyttävät jommankumman seuraavista kriteereistä: 1. olennaiset saamiset, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 90 päivää; 2. arvion mukaan on todennäköistä, ettei velallinen maksa luottovelvoitteitaan kokonaan ilman vakuuksien realisointia, riippumatta siitä, onko erääntyneitä määriä tai kuinka monta päivää määrät ovat olleet erääntyneinä. Määritelmän mukaan järjestämättömäksi luokittelun kriteerit ovat siis erääntyneenä oloaika ja maksamatta jäämisen todennäköisyys. Kohta 12.4.6 (88) FA:n mukaan määräyksessä vaaditaan erittelemään arvonalentumisten peruutukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta määritellyistä rahoitusvaroista otsikon käypään arvoon muiden Finanssivalvonta on täsmentänyt luvussa 11.7 kohdissa (138) ja (140) odotettavissa olevien luottotappioiden peruutuksien erät. Finanssivalvonta katsoo
Muistio 13 (15) Luku 15 Liite 3 laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot -alla. Tämä tarkoittaisi, että arvonalentuminen (odotettu luottotappio) esitettäisiin tuloslaskelmassa eri rivillä kuin sen peruutus. Tämä ei liene ollut tarkoitus. Erittelystä puuttuu käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta kirjattavien rahoitusvarojen odotettujen luottotappioiden peruutukset. IFRS9:ssä rahoitusvaran odotettu luottotappio ja odotetun luottotappion peruutus linkittyvät toisiinsa. Tuloslaskelmassa on rivi Käypään arvoon muiden laajan tuloksen eriin kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot. VM:n tilinpäätösasetusluonnoksessa vastaava rivi on Muiden laajan tuloksen eriin kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot. FA:n mukaan rivien tulisi vastata toisiaan. Sama asia on liitteessä 4, 7, 8. FA toteaa, että Käypään arvoon muiden laajan tuloksen eriin kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot viittaa sellaiseen tilinpäätöserään, jota pankeilla ei ole (muiden laajan tuloksen erät). FA ehdottaa rivin nimeksi: Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot. Termi muiden laajan tuloksen erät on IFRS9:n termi. Kansallisesti ko. oman pääoman erä on käyvän arvon rahasto. Myöskin kirjanpitolaissa ja yhteisölainsäädännössä käytetään samasta asiasta termiä käyvän arvon rahasto (käyvän arvon rahaston muutos). Eikö samaa tarkoittavalle asialle tule kansallisesti (ja finanssialalla) käyttää yhtä termiä? myös, että liitetieto 12.4.6 (88), eli kyseisen tuloslaskelmaerän erittely poistetaan jatkossa tarpeettomana. Asiasta on mainittu jo ylempänä kohdassa 11.7. Fiva toteaa, että tämä tuloslaskelman rivi on ehdotettu muutettavaksi niin VMA:ssa kuin määräyksissä ja ohjeissa termiksi Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotoiksi vastaamaan paremmin kansallista lainsäädäntöä.
Muistio 14 (15) Luku 15 OP-ryhmä ehdottaa harkittavaksi, onko tarpeen esittää taseen ja tuloslaskelman kaavat sekä Valtiovarainministeriön asetuksessa, että FIVA MOK:ssa? Mikäli kaavat jätetään dokumenttiin niin toistamme asetuksesta VM:lle annetut kommenttimme. OP-ryhmä ehdottaa harkittavaksi luottolaitoksen tuloslaskelmakaavan muuttamista siten, että yhdistetään Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä muiden kuin korkokatteeseen kirjattavien rahoitusinstrumenttien tuotot yhdeksi kokonaisuudeksi esimerkiksi sijoitustoiminnan nettotuotoiksi. Tämän tuloslaskelmaryhmän sisältä eroteltaisiin sisennettynä yhtiön kannalta merkittävimmät erät esimerkiksi liike-toimintamallin mukaisesti jaoteltuna. Tämän tyyppisellä lähestymistavalla vältettäisiin eri kohdissa oleva epäjohdonmukaisuus termin Käypään arvoon muiden laajan tuloksen eriin kirjatut rahoitusvarat ja tuloslaskelmakaavan, jossa ei ole IFRS:n tarkoittamaa erillistä laajaa tulosta, välillä. OP-ryhmä ehdottaa, että suojauslaskennan nettotulos termi vaihdetaan suojauslaskennan nettotuotoksi muita tuloslaskelman rivejä vastaavaksi, joissa käytetään termiä nettotuotot. Nykyinen kaava perustuu pankkeja koskevaan tilinpäätösdirektiiviin. Määräyksiin ja ohjeisiin on sisällytetty kaavat liitteiksi, koska luvussa 11 otetaan kantaa tuloslaskelman ja taseen eri rivien sisältöön. Finanssivalvonnan mielestä ehdotus yhdistellä eri tuloslaskelman erät isommaksi kokonaisuudeksi hämärtää kaupankäyntisalkusta esitettävää tulosta (Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot). Finanssivalvonta toteaa tässä yhteydessä, että kyseinen IFRS-termi Käypään arvoon muiden laajan tuloksen eriin kirjatut rahoitusvarat muutetaan vastaamaan paremmin kansallista lainsäädäntöä. Finanssivalvonta toteaa, että suojauslaskennasta syntyvä tulos voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, jolloin termi nettotulos kuvaa oikeammin suojauslaskennasta aiheutuvaa vaikutusta tulokseen.
Muistio 15 (15)