Kirsi Rontu Yhteistyöhanke Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Hankesuunnitelma Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 1
Sisältö 1 Taustaa 3 2 Tavoite 5 3 Hankkeen toteuttajat 6 4 Hankkeen aikataulu 7 5 Hankkeen kustannusarvio 8 6 Hankkeen rahoitussuunnitelma 9 2
1 Taustaa Suomessa on toista tuhatta vesiosuuskuntaa, joista suurin osa on pieniä. Vesiosuuskuntia on muodostettu puhtaan veden hankintaa ja jakelua varten, jäteveden keräämistä ja puhdistusta varten. Muutamissa yksittäisissä tapauksissa osuuskunta huolehtii paikkakunnan koko vesihuoltosektorin palvelusta. Uusia vesiosuuskuntia on muodostettu viime vuosina haja-asutusalueille ja loma-asuntoalueille jätevesiasetuksen myötä, monesti jätevesien keräämiseen ja johtamiseen kunnan puhdistamolle. Tällainen toiminta tullee jatkumaan vilkkaana ainakin vuoteen 2014 asti. Osuuskuntamuotoisen vesihuollon on arvioitu toimivan laadukkaasti tulevaisuudessa niissä tapauksissa, joissa osuuskunta on niin suuri, että se voi palkata alan ammattihenkilöstöä (Mynttinen & Taipale, 2007: Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa, Kuntaliitto.). Useissa pienissä osuuskunnissa toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan. Ammattitaitoinen järjestelmien ylläpito saattaa olla kunnan asiantuntija-avun ja ostopalveluiden varassa. Myös vesiosuuskuntien operoinnissa kunnallisten vesihuoltolaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää. Vesiosuuskunnat ovat saaneet tukea valtiolta ja kunnilta investointeihin, asiantuntija-apuun, vesimaksuihin sekä kunnossapitoon. Valtiolta saatava tuki on viime vuosina pienentynyt ja sitä kohdistetaan enää lähinnä ylikunnallisiin siirtoviemärihankkeisiin. Osuuskunnat ovat saaneet kunnilta investointitukea sekä kunnan että vesihuoltolaitoksen varoista vaikka vesihuoltolain mukaan ainoastaan kunta voi avustaa vesihuoltolaitosta. Investointien tukemisen ohella merkittävä osuuskunnille osoitettu tuki on ollut veden käyttömaksusta myönnettävä alennus ns. tukkualennus. Koska useilla osuuskunnilla ei ole tarvittavaa asiantuntijaosaamista ja toiminta saattaa olla pitkälti jopa vapaaehtoistyön varassa, ovat kunnat tarjonneet asiantuntija-apua vesiosuuskunnille. Tavallisimpia muotoja ovat olleet yleinen vesihuoltoalan neuvonta, verkostojen suunnittelu tai sen hankinta, osuuskuntien perustamiseen tarvittava hallinnollinen apu, rakennushankkeen urakkakilpailujen järjestäminen, rakentamisen valvonta sekä osuuskuntien laitteiden huolto ja materiaalin hankinta. Pie- Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 3
nissä osuuskunnissa laitoksen päivittäinen ajo ja ylläpito kunnossapitotöineen saattaa olla ylivoimainen tehtävä ja jatkuvan hyväksyttävän toiminnan varmistamiseksi sen on hankittava apua joko kunnan ammattilaisilta tai ostopalveluina. Kuntien vesiosuuskunnille myöntämästä taloudellisesta tuesta ja sen perusteista ei ole ollut käytettävissä valtakunnallista vertailutietoa. Kuntien ja niiden alueella toimivien vesiosuuskuntien välillä tarvitaan joustavaa ja luottamuksellista yhteistyötä. Suunnitteluvaiheessa tulisi jo yhteistyössä todeta verkostojen tekninen yhteensopivuus mahdollista tulevaisuuden yhdistymistä silmälläpitäen. Pitkällä tähtäimellä voisi ajatella, että alueellinen vesihuoltolaitos, johon myös osuuskunnat liittyisivät, parantaisi toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän raportissa otetaan kantaa vesihuoltolaitosten varautumisvelvoitteisiin kaikissa tilanteissa. Tämä otetaan huomioon tässä hankkeessa kun arvioidaan miten vesiosuuskunnat selviytyvät näistä velvoitteista ja miten kunnat voivat mahdollisen yhdistymisen jälkeen huolehtia niistä vesiosuuskuntien järjestelmillä. 4
2 Tavoite Tämän hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamalleja kuntien, kunnan vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien yhteistyön pohjaksi. Työhön tarvitaan laaja taho osallistumaan, keskustelemaan ja muokkaamaan yhteistyön muotoja ja toimintatapoja mahdollisia yhdistymisiä varten. Hankkeessa tulee selvittää vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien yhdistyessä tarvittava yhteinen näkemys omaisuuden arviointiin, yhteisen hallinnon muodostamiseen, sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan. Tavoitteena on muodostaa suositus vaihtoehtoisista toimintatavoista kun yhteistyötä ryhdytään tiivistämään tai jos vesihuoltolaitoksia ja osuuskuntia yhdistetään. Yhdistymisissä otetaan huomioon kaikki organisoitumisvaihtoehdot. Hankkeessa otetaan kantaa myös kunnan vesihuoltoavustuspolitiikkaan sekä kunnan toiminta-alueen hyväksymisprosessiin ja liittämisvelvollisuudesta vapauttamispäätösprosessiin. Hankkeessa laaditaan esim. sopimusmalli ja selkeät ohjeet, jotka sisältävät mm. seuraavat vesihuoltolaitosten yhdistymiseen liittyvät asiat päätöksenteko kunnassa ja vesiosuuskunnassa vesiliiketoiminnan siirtäminen lakien vaativat muodollisuudet (sis. myös osuuskuntalain) omaisuuden siirrot omaisuuden arviointi osuuskunnat varat ja vastuut verotuskysymykset asiakassopimusten siirtäminen erot sopimusehdoissa jne. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 5
3 Hankkeen toteuttajat Hankkeen toteuttavat yhteistyössä: Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Pirkanmaan ELY-keskus Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry Pellervo-seura ry Vesilaitosyhdistys ry Suomen Kuntaliitto ry 6
4 Hankkeen aikataulu Hanke aloitetaan laajapohjaisella seminaarilla syyskuussa 2012, jossa intressipiirit keskustelevat työn tavoitteista ja etenemisestä (taulukko 1). Seminaarissa kirjataan tahojen näkemykset ja tahtotila kehittämiseksi. Seminaarin yhteydessä perustetaan myös ohjausryhmä hankkeelle. Seminaariin kutsutaan edustajia seuraavista tahoista: Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö ELY-keskukset SVOSK Pellervo-seura Vesilaitosyhdistys Kuntaliitto Hankkeen loppuraportti eli suositus yhteistyöstä tulisi olla helmikuussa 2013. Taulukko 1. Työn kulku ja aikataulu Hankkeen aloitus Tiedon tarkastelu Toimintamallien muodostus Syyskuussa 2012 Syyskuussa 2012 Loka-joulukuu 2012 Laajapohjainen Konsulttityötä Konsulttityötä aloitusseminaari Työpajat Tavoitteiden Mahdollisia lisähaastatteluja Kehittämistarpeet tarkistus Tiedon kokoaminen Olemassa olevien ja kyselyllä saatujen tietojen tarkastelu ja analysointi Taloudellinen, hallinnollinen, tekninen ja toiminnallinen tarkastelu Päätösseminaari Tammikuu 2013 Ohjausryhmä, konsultti Vaihtoehtojen tarkastelu Kehittämisehdotukset Raportointi Tammi-helmikuu 2013 Raportointi toimintaohjeeksi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 7
5 Hankkeen kustannusarvio Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa DI Henna Luukkonen, joka palkataan Kuntaliittoon. Käytännön koordinoinnin hoitaa Kuntaliitto ja vetäjänä toimii Kuntaliiton kehittämisinsinööri. Henna Luukkosen koulutus ja alan työkokemus: Koulutus Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen yliopisto 11/2010 10/2011, oivallisesti Pääaine: Vesi- ja jätehuoltotekniikka Sivuaine: Vesitekniikka, kemia Luonnontieteiden kandidaatti, Tampereen yliopisto 9/2005 1/2009 Pääaine: Biokemia Sivuaine: Kemia, valinnaisia opintoja ympäristöbiotekniikan alalta Työkokemus Projekti-insinööri, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 7.12.2011 Työskentelen Vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittäminen projektissa, jonka tarkoituksena on luoda malleja kunnallisten vesihuoltolaitosten sekä kuntien pienten vesihuoltolaitosten, kuten vesiosuuskuntien, yhteistyölle sekä yhdistymiselle. Työskentelymenetelminä ovat esimerkiksi kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien analysointi, vesihuoltolaitosten haastattelut ja tapaamiset, vesihuolto- ja osuuskuntalakiin perehtyminen sekä sidosryhmien haastattelut. Kerätystä aineistosta laaditaan projektin lopuksi raportti, jossa käsitellään yhteistyömalleja sekä vesihuoltolaitosten nykyistä yhteistyötä. Diplomityö, Veolia Vesi Oy ja Boliden Harjavalta Oy, 1.8.2010 7.9.2011 Jätevesien käsittelylaitoksen käyttöinsinöörin sijaisuus, Veolia Vesi Oy, 8.6.2009 31.7.2009, 20.12.2009 4.1.2010, 1.6.2010 31.7.2010, 15.6.2011 31.7.2011 Tutkimusapulainen, Tampereen yliopisto, 1.6.2007 31.8.2007, 15.12.2007 15.1.2008, 15.5.2008 31.8.2008 Alustava työmääräarvio hankkeesta on 6 kk (taulukko 1). Tällä työmäärällä kustannukset olisivat noin 48 000 euroa (alv 0). Esitetty työmäärä on arvio. Hankkeen lopullinen kustannus riippuu työn laajuudesta ja mahdollisista matkapäivistä. 8
6 Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen rahoittavat seuraavat tahot: Maa- ja metsätalousministeriö 10 000 Ympäristöministeriö 7 000 Pirkanmaan ELY-keskus 5 000 Pellervo 1 000 Vesilaitosyhdistys 10 000 (päätös 8/12) Kuntaliitto 10 000 Maa- ja vesitekniikan tuki 10 000 (haetaan 8/12) Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 9