Sosiaali- ja perhepalvelut Ikäihmisten palvelut Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Yhtymähallitus 12.12.2017 157
2 Sisällys 1. Omaishoidon tuki... 3 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko... 3 2.1 Omaishoidon tukea koskeva sopimus... 4 2.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 5 3. Omaishoidon hoitopalkkioiden luokat... 5 3.1 Aikuiset... 6 3.2 Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat)... 6 3.3 Omaishoidon tuen korottaminen erityistapauksissa... 7 3.4 Omaishoidon tuen keskeyttäminen... 7 4. Hoitajalle järjestettävä vapaa... 8 4.1 Vapaapäiväoikeus... 8 4.2 Lyhytaikainen perhehoito (Perhehoitolaki 263/2015).... 8 4.3 Sijaisomaishoito omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana (Laki omaishoidontuesta 4 a )... 9 4.4 Kuntayhtymän omat asumispalveluyksiköt... 9 4.5 Maksusitoumus (alle 18-vuotiaille)... 9 5. Omaishoidon sopimuksen tarkistaminen... 9 6. Omaishoitosopimuksen irtisanominen... 10 7. Voimaantulo... 10
3 1. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa, myöhemmin omaishoitolaki (937/2005). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajille annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuesta annetun lain 3 :n mukaan yleiset myöntämisperusteet ovat: henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidontuki on kuntayhtymälle harkinnanvaraista toimintaa, jota järjestetään tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta tulee olla Kauhava, Evijärvi tai Lappajärvi ja pääsääntöinen asuminen hoidettavalla on näissä kunnissa. Tuki maksetaan sopimuksessa sovitusta ajankohdasta lukien, aikaisintaan hakemuksesta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä tai asunnoissa, joihin on järjestetty ammattilaisten säännöllisiä palveluita esim. kotihoidon ryhmäasunnoissa tai muissa vastaavissa tuetuissa asumisratkaisuissa. 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakulomakkeella alle 65- vuotiaiden osalta kuntayhtymän vammaispalveluista ja yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien Ikääntyvien varhaisen vaiheen palveluista. Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Omaishoidon tukipäätöstä tehtäessä arvioidaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja kokonaisuus. Arviota tehtäessä huomioidaan myös muut vaihtoehtoiset ja täydentävät tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Omaishoidontukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esim. apuvälineet, kotihoito, päivätoiminta, varhaiskasvatus, päivätoiminta, tukipalvelut ja vuorohoitojaksot.
4 Hoidon tarve ja hoidon sitovuus arvioidaan kotikäynnillä tehtävän hoito- ja palvelusuunnitelman avulla. Omaishoidon tuen arvioinnissa voidaan käyttää apuna toimintakykyä kuvaavia mittareita mm. toimintakyvyn arviointilomake, Mini-Mental -muistitesti (MMSE), GDS-15 depressioseula ja (Rai- toi-mintakykymittari v. 2018 alk.). Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hoitoisuutta arvioidaan hoitoisuusarviomittarilla, jossa lapsen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarvetta verrataan ikätasosta poikkeavaan tarpeeseen. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Erityisesti perustellusta syystä omaishoidon tuki voidaan myöntää määräajaksi. Omaishoidon tuen arviointikäynnit ovat maksuttomia. Omaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt elämäntilanteensa, terveytensä ja toimintakykynsä puolesta soveltuva omaishoitajaksi. Hänen tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoitajalla on päivittäisiä toimintoja haittaava dementoiva sairaus tai mielenterveyden ongelma. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli hoitajalla on päihteiden väärinkäyttöä tai jos hoitajan terveydentila rajoittaa häntä toimimasta omaishoitajana, vaikka rinnalle voitaisiin järjestää riittävä määrä hoidettavalle tulevia palveluja ja tukea. Mikäli omainen tai muu läheinen toimii vaikeavammaisen henkilökohtaisena avustajana, hän ei voi toimia samaan aikaan omaishoitajana (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987). Jos omaishoitaja itse tarvitsee säännöllistä hoivaa esimerkiksi kotihoidon palveluita, ei henkilö voi toimia enää omaishoitajana. Omaishoitajan terveystiedot voidaan tarvittaessa tarkastaa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen potilastietojärjestelmästä ja tarvittaessa pyydetään lisäselvityksiä. Allekirjoittaessaan hakemuslomakkeen omaishoitaja antaa suostumuksen tietojensa tarkastamiseen. Omaishoidon tuen kielteinen päätös perustellaan hakijalle. Tarvittaessa voidaan ohjata myös muiden palvelujen ja tukien piiriin. Omaishoidon tuen päätökset ovat valituskelpoisia. Valituksen tekemisestä ohjeistetaan päätöksen teon yhteydessä. 2.1 Omaishoidon tukea koskeva sopimus Kuntayhtymän ja hoitajan välillä laaditaan omaishoidosta sopimus, jonka liitteenä on hoitoja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Erityisenä syynä omaishoitosopimuksen määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi omaishoidettavan tai omaishoitajan elämäntilanteisiin liittyvät ja/tai lapsen ja nuoren kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset. Omaishoidontuen päätös tulee lainvoimaiseksi vasta kun asiakas toimittanut allekirjoitetun omaishoidontuen sopimuksen ja muut tarvittavat asiakirjat. Omaishoidon sopimuksella tarkoitetaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä (omaishoitolaki 2 ). Omaishoitajan ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kesken laaditaan omaishoidon sopimus, johon kirjataan tiedot omaishoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaisiin (omaishoitolaki 8 ). Sopimukseen liitetään hoito- ja palvelusuunnitelma (Omaishoitolaki 7 ), johon kirjataan,
5 miten hoidettavan hoito järjestetään vapaan, terveydenhuoltoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Lisäksi omaishoitajille tulee kunnan järjestää tarvittaessa: - valmennusta - hoitotehtävää tukevaa koulutusta - hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan (10 ). Omaishoidon sopimusta ei tehdä, jos sopimuksen tekeminen on vastoin hoidettavan tahtoa. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on vakuutettava hoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 :n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Omaishoidon tuki saattaa vaikuttaa hoitajan saamiin etuuksiin ja hoitajan tulee itse tarkistaa etuuden maksajalta ennen sopimuksen tekoa tuen vaikutus. Omaishoidon tukena maksettava palkkio maksetaan omaishoitajalle kuukausittain kuukauden 15.päivänä jälkikäteen. 2.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuki perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä omaishoitajan ja -hoidettavan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma on omaishoitoa koskevan sopimuksen liitteenä. Suunnitelmaan tulee kirjata: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 3. Omaishoidon hoitopalkkioiden luokat Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti käyttämällä apuna hoidettavan toimintakykyä ja muistia arvioivia mittareita. Näiden mittareiden avulla pyritään selvittämään niitä osa-alueita, jotka vaikuttavat kotona selviytymiseen Muutokset hoitopalkkion tukiluokassa tulevat voimaan yhteydenotosta/vireillepanosta aikaisintaan seuraavan kalenterikuukauden alusta.
6 3.1 Aikuiset Vuoden 2018 vahvistetut hoitopalkkiot: I Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio Alin 392,57 euroa/kk Henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa päivittäisissä toiminnoissa (esim. pukeminen, ruokahuolto, henkilökohtainen hygienia. Hoidettavalla ei ole yöllistä avuntarvetta tai avuntarve öisin on vähäinen. Hoitotyö on sitovaa ja fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. Hoito ja huolenpito arvioidaan pitkäaikaiseksi. II Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio Keskimmäinen 654,37 euroa/kk Henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä jatkuvaa apua tai läsnäoloa päivittäisissä toiminnoissa. He tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Yöaikaan tarvittava hoito ja huolenpito on toistuvaa ja jatkuvaluonteista. Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta pääsääntöisesti ympärivuorokautista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti vaativaa. Erityismaksuluokka Hoitopalkkio Ylin 785,14 euroa/kk Tätä hoitopalkkiota maksetaan, mikäli omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa omaishoitajan töistä pois jääminen esim. omaisen saattohoitovaiheen aikana. Kyse on tällöin lyhytaikaisesta hoidosta, jonka kesto määräytyy tapauskohtaisesti. 3.2 Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) Luokka I Perustukea ja -palvelua saavat Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tukea arvioitaessa käytetään kotikäynnillä tehtävää hoitoisuusarviomittaria. Päätöksenteon tukena käytetään lisäksi lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidon tukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi hoidettavasta lapsesta on päättynyt. Luokka II Jatkuvaa tukea ja palvelua saavat Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä
7 hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tukea arvioitaessa käytetään kotikäynnillä tehtävää hoitoisuusarviomittaria. Päätöksenteon tukena käytetään lisäksi lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidon tukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi hoidettavasta lapsesta on päättynyt. Luokka III Erityistukea ja -palvelua saavat Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa tai valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa esim. hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua wckäynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa, lääkkeiden otossa ja siihen liittyvissä toimenpiteissä eikä häntä voi jättää yksin. Hoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidon sitovuus on samaa tasoa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevalla. Tukea voidaan myöntää hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen, jollainen voi olla esim. siirtyminen hoitolaitoksesta kotiin, toipuminen vakavasta onnettomuudesta tai hoitotoimenpiteestä tai saattohoitotilanne. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio voi olla 785,14 kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähästä suurempia työtuloja 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorotteluvapaakorvaukseen. 3.3 Omaishoidon tuen korottaminen erityistapauksissa Vaikeasti sairaan omaishoitajalle voidaan maksaa erityistapauksissa lyhytaikaisesti ylintä hoitopalkkioluokkaa 30 %:lla korotettuna. Edellytyksenä on, että omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Tarvittaessa erityistapaukset käsitellään tapauskohtaisesti. Edellytyksenä korotetun palkkion maksamiselle on, ettei hoitajalla ole vastaavalta ajalta: vähäistä suurempia työtuloja oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen korvaukseen. 3.4 Omaishoidon tuen keskeyttäminen Jos omaishoito hoidettavasta johtuvasta terveydellisestä syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä keskeytyksen ajalta ei makseta hoitopalkkiota, mikäli hoito
8 keskeytyy yli kolmen (3) vuorokauden ajaksi kalenterikuukaudessa. Hoitajasta johtuvasta syystä keskeytyksen ajalta ei makseta hoitopalkkiota, mikäli hoito keskeytyy. Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidon tuen päätöksentekijälle omaishoidon keskeytymisestä. 4. Hoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Omaishoitajalla säilyy oikeus vapaaseen 3 vrk/kk, kun kotihoidon keskeytys katsotaan vähäiseksi eli se kestää korkeintaan kuusi vuorokautta kuukaudessa. Omaishoitajalle maksetaan palkkio lakisääteisiltä lomapäiviltä. Hoitopalkkion maksu keskeytyy lakisääteisten lomapäivien jälkeen, mikäli hoitajan vapaa edelleen jatkuu. Mikäli hoidettava on säännöllisillä intervalleilla vähintään viikon jakson kuukaudessa (7 vrk), ei omaisella ole oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. 4.1 Vapaapäiväoikeus Lakisääteisen vapaan ajan hoidosta peritään hoidettavalta asiakasmaksua enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta annetun lain (734/1992) mukainen maksu, jollei palvelu ole maksutonta muusta lainsäädännöstä johtuen. Omaishoitajan on mahdollista säästää lakisääteisiä vapaapäiviä ja pitää vapaata pitemmän jakson kerrallaan, jolloin vapaan pitäminen ei vaikuta hoitopalkkioon eikä uusien vapaiden kertymiseen. Ansaitut lakisääteiset vapaapäivät tulee kuitenkin pitää kuluvan kalenterivuoden aikana. Poikkeuksena joulukuun vapaat, jotka pidetään viimeistään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 4.2 Lyhytaikainen perhehoito (Perhehoitolaki 263/2015) Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoito voidaan järjestää myös hoidettavan kotona. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa.
9 Kuntayhtymän ja perhehoitajan välillä tehdään toimeksiantosopimus. Sopimuksessa sovitaan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrästä ja perusteista 4.3 Sijaisomaishoito omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana (Laki omaishoidontuesta 4 a ) Kuntayhtymä tekee sijaisomaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sijaisjärjestely edellyttää hoitajan suostumusta ja myös hoidettavan henkilön mielipide on otettava huomioon. Sijaisjärjestelyn tulee olla hoidettavan henkilön edun mukaista. Toimeksiantosopimus tehdään siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii omaishoitajan sijaisena. Omaishoitaja voi esittää sijaisomaishoitajaksi hoidettavan omaista tai muuta läheistä henkilöä. Sijaisomaishoitajana toimitaan samoin edellytyksin kuin omaishoitajanakin. Palkkio maksetaan erillisen ilmoituksen mukaan toteutuneista vuorokausista 50,58 /hoitopäivä. 4.4 Kuntayhtymän omat asumispalveluyksiköt Kuntayhtymä järjestää lakisääteisten omaishoidon vapaiden ajaksi hoidon kuntayhtymän omassa asumispalveluyksikössä. 4.5 Maksusitoumus (alle 18-vuotiaille) Alle 18-vuotiaille voidaan tehdä maksusitoumus / ostopalvelusopimus yksityiselle palveluntuottajalle lakisääteisten omaishoidon vapaiden järjestämiseksi. 5. Omaishoidon sopimuksen tarkistaminen Omaishoidon sopimus pyritään tarkistamaan kahden vuoden välein ja aina tarvittaessa asiakkaan tai sosiaali- ja terveydenhuollon henkilön pyynnöstä, hoidon tarpeen tai omaishoitotilanteen muuttuessa. Myös omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan hoidossa tapahtuvista muutoksista. Omaishoitosopimuksen jatkaminen edellyttää sopimuksen tarkistamista sekä hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämistä. Päivittäminen tehdään ensisijaisesti hoidettavan kotona, perustellusta syystä päivitys voidaan tehdä myös muussa sovitussa paikassa. Hoitopalkkion tason korotus tulee voimaan aikaisintaan yhteydenottoa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Mikäli sopimuksen tarkistaminen johtaa hoitopalkkion alentamiseen, sopimus irtisanotaan kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan jälkeen tehdään uusi sopimus, mikäli asiakkaalla on oikeus tähän etuuteen.
10 6. Omaishoitosopimuksen irtisanominen Kuntayhtymä voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan kuukauden kuluttua. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijaosapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Kuolemantapauksissa sopimus päättyy kuolinpäivää seuraavana päivänä. Mikäli hoidettavan kotikunta muuttuu kuntayhtymän ulkopuolelle, omaishoidon tuen maksaminen päättyy muuttopäivään. 7. Voimaantulo Omaishoidon tuen myöntämisperusteet tulevat voimaan 1.1.2018.