KAAKON JOKITALKKARI HANKE

KAAKON JOKITALKKARI HANKE Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry/kymenlaakson kalatalouskeskus ry - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke - HANKESUUNNITELMA JA RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2014 2018

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKKEESEEN 5 2 HANKKEEN TOIMIALUE 5 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET 6 3.1 Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille 6 3.2 Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella 6 3.3 Toteutetaan kunnostuksia käytännössä 6 3.4 Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla 7 3.5 Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä 7 3.6 Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa 7 3.7 Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin 7 3.8 Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 8 4 VESISTÖKOHTAISET TOIMENPITEET 8 4.1 Summa- Vehka- ja Virojoen kalastusalue 8 4.2 Valkealan kalastusalue 8 4.3 Kymijoen kalastusalue 9 4.4 Vuohijärven kalastusalue 9 4.5 Kaakonkulman kalastusalue 9 4.6 Rautjärven kalastusalue 9 4.7 Ruokolahden kalastusalue 10 4.8 Kuolimon kalastusalue 10 4.9 Suur-Saimaan kalastusalue 10 4.10 Kivijärven kalastusalue 10 5 VUODEN 2014 KOHTEET 11 5.1 Kymenlaakso 11 5.2 Etelä-Karjala 12 5.3 Vuoden 2014 aikataulutus 12 6 PROJEKTIORGANISAATIO 14 7 RAHOITUS 14 7.1 Henkilöstö ja hallinto 14 7.2 Kunnostukset 14 7.3 Mäti-istutukset 14 7.4 Seurannan järjestäminen 15 7.5 Lohikaloihin liittyvät lisäselvitykset 15 7.6 Tiedotus ja raportointi 15 7.7 Yhteenveto hankkeen kustannuksista sekä rahoitus-suunnitelma 15 8 HANKKEEN TAVOITTEIDEN SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN 17

3 KUVAT Kuva 1. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialueen rajat. Kuva 1. Jokitalkkari -hankkeen toimialue. TAULUKOT Taulukko 1. Työtehtävien jakautuminen vuodenaikojen mukaan. Taulukko 2. Vuoden 2014 työaikataulu. Taulukko 3. Arvio hankkeen rahoituksen jakautumisesta eri työtehtävien kesken. Taulukko 4. Rahoitus-suunnitelma (luonnos) 2014

4 HANKKEEN SISÄLTÖ Julkaisija: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson Kalatalouskeskus ry Valmistumisajankohta: Joulukuu 2014 Tekijä(t): Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry/manu Vihtonen Työn nimi: Kaakon jokitalkkari -hanke Hankkeen teema Kalavesien hoito ja vesistökunnostus Julkaisupaikka ja aika Lappeenranta/Kouvola 2014 Sivumäärä 17 ASIA: Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ja Kymenlaakson Kalatalouskeskus ry hakevat yhdessä monivuotista rahoitusta KAAKON JOKITALKKARI hankkeelle Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa on lukuisia joki- ja pienvesiä, jotka kuitenkin ihmistoiminnan vaikutuksista ovat olleet voimakkaan kuormituksen, maankäytön ja muokkauksen ja patoamisen kohteena ja tätä kautta myös kärsijänä. Ihmisten arvot, ymmärrys ja ympäristötietous ovat koko valtakunnan mittakaavassa viimeaikoina kasvaneet huomattavasti. Myös luonnon, ympäristön ja virkistyskäyttöarvojen puolesta nykyisin kannetaan enemmän vastuuta kansalaisten tasolla, joka näkyy eripuolilla aktiivisuutena ja kannanottoina. Tästä todisteena on alueelle syntynyt jo lukuisia vesistöjen kunnostushankkeita, joiden vahvuus lähtee laajasta sidosryhmästä ja paikallisesta väestöstä. Vesistöjen kunnostus ja koko valuma-alueen huomioiminen kokonaisvaltaisesti on tärkeää. Usein vesistöjen kuormitukseen, käyttöön ja hoitoon lukeutuu monia toimijoita ja intressejä. Siksi on tärkeä, että useat tahot suhtautuisivat myönteisesti ja osallistuisivat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että ns. pitkässä juoksussa kaikki tulevat hyötymään tästä, vaikka alussa panostaminen johonkin työhön tuntuu ehkä aluksi etäiseltä. Luonnon ja ympäristön kanssa toimiessa tulokset näkyvät viiveellä ja usein vuosienkin päästä, mutta tuloksia on odotettavissa päämäärätietoisella ja johdonmukaisella toimintatavalla ja vain käytännön toimilla ja teoilla. Kaakon jokitalkkari hankkeen keskeinen sisältö: Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti

5 1 JOHDANTO HANKKEESEEN Hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesistöissä. Hankealueella toimii kaksi kalatalouskeskusta, joiden toiminta-alueella toimii lukuisia järjestäytyneitä kalastusalueita ja aktiivisia osakaskuntia. Alueella on vankkaa osaamista ja tausta-aineistoa vesistöistä ja kalakannoista, niin viranomais-, kuin kala- ja ympäristötutkimuksen ja kunnallisten ympäristötoimienkin saralta. Myös kansalliset tutkimuslaitokset, yliopistot ja oppilaitokset ovat suorittaneet tai olleet mukana aluetta käsittelevissä tutkimuksissa ja toiminnassa. Alueen kalakannat ja varsinkin lohikalakannat ovat olleet jo pitkään hoidon, seurannan ja jatkuvan huomion kohteena sekä kehittämisen tarpeessa. Ihmistoiminnan ja ympäristötekijöiden vuoksi osat kaloista on luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaisiksi. Kalakantoja on alueella ylläpidetty elinvoimaisina pääosin laitoskasvatuksen läpikäyneillä kalaistukkailla. Kalaistutuksien tuotto ja kalaistukkaiden laatu on viimevuosina heikentynyt, joka on pakottanut eri tahot miettimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. Viime vuosina on aloitettu kunnostamaan vesistöjä ja avaamaan vaellusesteitä, jotta kalojen luontainen elinkierto ja luontaiset kalakannat saataisiin palautettua niihin kohteisiin, joista ne ovat hävinneet tai voimakkaasti taantuneet. Myös heikentyneisiin kalakantoihin kohdistuvaan kalastukseen on pyritty löytämään keinoja, jotta kaloja riittäisi myös tuleville sukupolville. Nykyisin myös kalojen istutuksin kiinnitetään enemmän huomiota ja on aloitettu kokeilemaan uusia menetelmiä. Lohikalojen uudelleen kotiuttamiseen on menestyksellisesti kokeiltu eri puolilla Suomea kalojen mätirasiaistutuksia. Myös Kaakkois-Suomessa on tästä em. menetelmästä jo hyviä kokemuksia/tuloksia. Hankkeen perusajatuksena on toimia eri tahoja yhdistävänä toimijana ja kalavesien omistajien yhteistyökumppanina ja apuna. Tehtävänä on saada kalakannat kohti kestävämpää, vahvempaa ja monimuotoisempaa pohjaa. Huomiota kiinnitetään vaellusesteiden poistoon, kunnostusten toteutukseen, elinalueiden kartoitukseen, kalaston seurannan järjestämiseen, yhtenäisiin kalastus-sääntöihin ja istutuksien järjestämiseen. Istutuksissa painotetaan ennen kaikkea uusia istutusmenetelmiä, kuten mäti- ja pienpoikasistutuksin suoritettavaa kalavesien hoitoa. Huomiota on kiinnitettävä eri tahojen tekemien istutuksien suunnitelmallisuuteen, jotka pohjautuvat ennen kaikkea tutkimuksiin perustuvaan tietoon. 2 HANKKEEN TOIMIALUE Hankkeen toiminta-alueena toimivat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Kalatalouskeskusten toimintaympäristö Kaakkois-Suomessa. Hankealueeseen kuuluvat niin Vuoksen, kuin Kymijoen vesistöalueen vesistöjä. Alueella on useita Suomen- ja Viipurinlahteen laskevaa jokivesistöä. Lisäksi alueella on Salpausselän pohjoispuolen järvireittien vesistöjä sekä eteläinen Suur-Saimaa (kuva 1).

6 Kuva 1. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialueen rajat. 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET 3.1 Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Hankkeen projektiorganisaatioilla on laaja-alainen kokemus ja monipuolista asiantuntemusta hankealueen kalataloudesta. Asiantuntijatehtävät koostuvat alan järjestötoiminnasta, kalaveden hoidosta ja seurannasta, elinkeinokala ja raputaloudesta ja edunvalvonnasta. 3.2 Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Hankkeeseen palkattava projektin vetäjä ottaa hankkeessa tehtäväkseen viedä vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin koko Kaakkois-Suomessa yhteistyössä viranomaisten sekä alueen muiden alan toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimenpiteenä on viedä eteenpäin ajatusta luontaisesti lisääntyvistä ja elinvoimaisista lohikalakannoista Kaakkois-Suomen virtavesissä. Projektiorganisaatioiden hyvät ja valmiit kontaktit osakaskuntiin, osakkaisiin, kalastajiin, kalastusalueisiin, kuntiin, teollisuuteen, yrityksiin ja eri viranomaisiin takaavat hankkeelle hyvät edellytykset järjestelmälliseen toimintaan. 3.3 Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Lohikalojen lisääntymistä pyritään parantamaan kunnostuksilla, aina siellä missä siihen on parhaat edellytykset. Vesialueiden hoitoa ja kunnostuksia tehdään pitkälle paikallisten osakaskuntien, vesistöjä kuormittavien tahojen, yhdistysten, seurojen ja järjestöjen ja kylien talkooväen avustuksella.

Huomiota kiinnitetään myös vesien vedenlaatuun, mahdollisiin vedenlaadullisiin ongelmiin ja vedenlaatua parantaviin lisätoimenpiteisiin. Kunnostuksiin ei ryhdytä vesistöissä, joissa huono vedenlaatu voi kumota kunnostukseen laitetut panokset. Kaikkien keskeisten tahojen mielipiteitä ja toiveita kuuntelemalla voidaan lopulta päästä kaikkia tyydyttävällä tavalla kiitettävään lopputulokseen. 3.4 Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Hankealueella suoritetaan kunnostettuihin tai hyviksi havaittuihin kohteisiin lohikalojen istutuksia mätirasia menetelmän avulla. Mätirasiaistutus menetelmällä pyritään kotiuttamaan aikojen saatossa menetettyjä tai taantuneita lohikalakantoja alueelle. Mätiistutus menetelmä on erittäin kustannustehokas ja helppo istutusmuoto. Lisäksi useana peräkkäisenä vuotena toistetulla työllä voidaan saada aikaiseksi tuloksia, joita laitoskasvatuksen läpikäyneillä lohikalojen poikasistutuksilla ei koskaan ole saatu aikaiseksi. Mädistä kuoriutuvat poikaset ns. leimaantuvat kohdevesistöön ja ovat näin laitoskasvatuksen läpikäyneitä lajitovereita huomattavasti vahvempia. Mäti-istutus poikasten selviytymistä ensimmäisistä kriittisistä vuosista ja kuoriutumisprosentista voidaan tehdä johtopäätöksiä istutuspaikan tilasta/kunnostustarpeesta ja soveltuvuudesta lohikaloille vedenlaadun ja -lämpötilojen suhteen. 3.5 Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Yhdessä eri tahojen kanssa suunnitellaan toimintamalli kunnostuksien ja istutuksien asianmukaisesta seurannasta ja sen järjestämisestä. Laaditaan suunnitelmia ja tehdään sopimuksia eri tahojen kesken ja sovitaan selkeästi, kuka tekee, milloin tekee, miksi tekee ja kuinka kauan tekee? 3.6 Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Hankealueen vaelluskalojen kutunoususta jokiin, nousun ajankohtaa ja mahdollisia kutuvaellusta haittaavista rakenteista tai vaelluskaloihin kohdistuvasta kalastuksesta haetaan uutta tietoa. Luonnonlisääntymistä pyritään todentamaan sähkökoekalastuksin. Näistä em. toimista sovitaan muiden toimijoiden kanssa, ettei tule päällekkäisyyksiä. 3.7 Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Hankkeen tuoman tiedon ja tiedottamisen seurauksena toivotaan uhanalaisten kalalajien ongelmiin vesistökohtaisia parannuksia Usein vesistöjen kuormitukseen, käyttöön ja hoitoon lukeutuu monia toimijoita ja intressejä. Siksi on tärkeä, että jokainen taho suhtautuu myönteisesti ja osallistuu jollain tavoin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja toimenpiteitä tehdään koko valuma-alueella. Jokitalkkari hankkeen aikana selvitetyt ko. hankealuetta koskevat keskeiset kysymykset tulisi jatkossa huomioida uusittaessa eri kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia. 7

8 3.8 Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti Huolehditaan kalojen luonnonlisääntymisestä ja kalojen sukukypsyyden saavuttamisesta. Rajaliikenteen kasvu asettaa jo nyt uhkan heikoille lohikalakannoille rajan läheisyydessä. Rajantakaisen kalastusmatkailun lisääntymisessä on myös mahdollisuuksia, joita tulee pystyä hyödyntämään eri puolilla Kaakkois-Suomea. Kalastuspainetta tuleekin alueella ohjata sinne, missä kalakannat kestävät sitä parhaiten. 4 VESISTÖKOHTAISET TOIMENPITEET Vesistö- ja kalastusaluekohtaiset kohteet ja toimenpiteet on valittu yhteistyössä hanke tahojen kanssa ja selvitetty alustavasti prioriteetit ja ns. kärkikohteet. Listat kohteista muuttuvat ja elävät hankkeen aikana, mutta listaus antaa jo hyvät suuntaviivat suunnitella vuosittaista toimintaohjelmaa ja työjärjestystä. 4.1 Summa- Vehka- ja Virojoen kalastusalue Summajoki: - Metsäkylän Sahakosken, Ruotilan ja Keisarinkosken kalatien edistäminen ja koskialueiden kalataloudelliset sekä täydennys kunnostusten edistäminen - Kunnostusten edistäminen Sippolanjoen kunnostamattomissa koskissa (n. 5 koskea) - Suurojan kunnostuksen edistäminen - Enäjärven yläpuolisten alueiden kunnostusten edistäminen (n. 5 koskea) - Nousukalaseurannan kehittäminen - Sähkökoekalastukset, seuranta Vehkajoki: - Mustajoen haaran kunnostusten edistäminen (4-5 koskea) - Kannusjärven haaran kunnostuksen edistäminen - Ihamaanjärvi-Piutulanjärvi välisen alueen kunnostuksen edistäminen - Merkjärven haaran kunnostuksen edistäminen + pienemmät purot/kartoitus/inventointi (vedenlaatu, kalasto, kunnostustarve) - Nousukalaseurannan kehittäminen - Sähkökoekalastukset, seuranta Virojoki: - Latva-alueiden koskien kunnostusten edistäminen (5 koskea) - Ounionjoen kunnostusten edistäminen (3 koskea) - Pitkäkosken yläpuolisten koskialueiden kunnostusten edistäminen (3 koskea) + pienemmät purot/kartoitus/inventointi (vedenlaatu, kalasto, kunnostustarve) - Nousukalaseurannan kehittäminen - sähkökoekalastukset, seuranta 4.2 Valkealan kalastusalue - Täydennyskunnostusten edistäminen (10 15 koskea) Kannuskoski-Valkeala

- Mätirasiaistutukset (taimen, harjus) - Purokunnostukset/kartoitukset/inventointi (vedenlaatu, kalasto, kunnostustarve) - Sähkökalastukset 4.3 Kymijoen kalastusalue - Tallus- ja Teutjoen kartoitus/kunnostussuunnitelma, kunnostuksen edistäminen ja vedenlaatu ja valuma-alueen nykytilan hahmottaminen - Sorsajoen kartoitus/kunnostussuunnitelma ja kunnostuksen edistäminen purokunnostukset/kartoitukset + sivuhaarat (vedenlaatu, kalasto, kunnostustarve/- mahdollisuudet) - Pienien kohteiden mätirasiaistutukset/-kokeet (taimen, harjus, lohi) - Pienten kohteiden sähkökalastukset 4.4 Vuohijärven kalastusalue - Voikosken täydennyskunnostustarve, kuten kutu- ja poikasalueiden kunnostuksen edistäminen ja alueen sähkökalastusseuranta - Puolakankosken täydennyskunnostustarve, kuten kutu- ja poikasalue kunnostuksen edistäminen ja alueen sähkökalastusseuranta - Sonnanjoen kutu- ja poikasalue kunnostuksen edistäminen ja alueen sähkökalastusseuranta - Koukunjoki, inventointi, kunnostussuunnitelman ja kunnostuksen edistäminen - Myllyjoen vesistö ja Vesalanjoki + pienemmät purot/kartoitus, kuten Rautjoki (Karijärven-Ruokojärven välissä) ja Korvenpäänjoki (Kalso, Vuohijärven eteläosa) - Mäti-istutukset alueella (taimen/harjus) 4.5 Kaakonkulman kalastusalue - Vaalimaanjoki, Mattilankosken yläpuolen kunnostusten edistäminen (10 15 koskea) - Kirkko- ja Ihakselanjoen kunnostusten edistäminen (Urpalanjoki) - Vilajoen kunnostusten edistäminen (n. 10 koskea) - Tervajoen kunnostusten edistäminen (3 koskea) - Kalton-/Santajoen Suomen puoli - Soskuanjoki/Mustajoki kunnostusten edistäminen - Vedenlaatu- ja kuormitusasiat + nousukalaseuranta, sähkökoekalastukset 4.6 Rautjärven kalastusalue - Torsanjokialueen kunnostusten edistäminen - Sarajoen kunnostusten edistäminen - Helisevänjoen kunnostusten edistäminen - Purokunnostukset/kartoitukset/inventointi (vedenlaatu, kalasto, kunnostustarve) + sähkökalastukset 9

10 4.7 Ruokolahden kalastusalue - Virmutjoen kunnostusten edistäminen - Purokunnostukset/kartoitukset/inventointi + sähkökoekalastus, mäti-istutukset 4.8 Kuolimon kalastusalue - Partakosken, Saunakosken, Ahvenkosken ja Siikakosken täydennyskunnostusten edistäminen - Kärnänkosken kunnostusten edistäminen - Sähkökoekalastus-seuranta + potentiaaliset pienemmät purot/kartoitus, mäti-istutukset 4.9 Suur-Saimaan kalastusalue - Partakosken, Saunakosken, Ahvenkosken ja Siikakosken sekä Kärnäkosken täydennyskunnostusten edistäminen - Sähkökoekalastus-seuranta + potentiaaliset pienemmät purot/kartoitus, mäti-istutukset 4.10 Kivijärven kalastusalue - Huopaistenvirran kunnostusmahdollisuudet kutu- ja poikasalueeksi - Taudinjoen Myllykosken kunnostusmahdollisuudet

11 Kuva 2. Jokitalkkari -hankkeen toimialue. 5 VUODEN 2014 KOHTEET Jokitalkkari hankkeen kohteet tullaan valitsemaan vuosittain erikseen ja silloisten resurssien ja tärkeysprioriteettien mukaan. Vuoden 2014 kohteet ja hankkeen aloitus on jaoteltu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osalta. Lisäksi työtehtävät on jaoteltu vuodenaikojen mukaan ja suunniteltu kalastusaluekohtaisesti aikataulutus vuodelle 2014. Seuraavan vuoden (2015) aikataulut ja kohteet valmistellaan 2014 lopulla. 5.1 Kymenlaakso - Summanjoen lisäkunnostusten priorisointi (suunnitelmat, luvat), nousuesteiden poiston edistäminen, mahdollinen nousukalaseuranta - Vehka- ja Virojoen lisäkunnostusten edistäminen, mahdollinen nousukalaseuranta - Sorsanjoen kunnostus esimerkkikohteen valinta (suunnitelma ja luvat) ja mahdolliset mäti-istutuskohteet, lisäksi Tallus- ja Teutjoen kohteet - Valkealan reitin koskialueiden täydennyskunnostusten ja nousuesteiden poiston edistäminen, sivupurot ja joet, mäti-istutukset - Vuohijärven ka:n kohteiden nykytilanteen lisäkartoitukset, kunnostusten edistäminen ja mahdolliset mäti-istutuskohteet

12 5.2 Etelä-Karjala - Torsanjoen vesistön (Torsanjoki, Sarajoki) taimenkohteiden kunnostusten edistäminen (luvat, suunnitelma) ja Hiitolanjoen lohien ylisiirtojen suunnittelu ja kalatietilanne - Helisevänjoen kunnostustarve, esimerkkikohteen valinta (suunnitelma ja luvat) ja mahdolliset mäti-istutuskohteet - Selvitetään Virmutjoen kunnostustarve, mahdollisen esimerkkikohteen valinta (suunnitelmat ja luvat) ja mahdolliset mäti-istutuskohteet - Suokumaanjoen kunnostustarve, tehdään alustavia suunnitelmia ja toimenpiteitä - Vilajoen kunnostuskohteen valinta (esim. Käpylänkoski), nousuesteiden poiston edistäminen, alustavia suunnitelmia on jo olemassa. - Tehdään selvitys Väliväylän (Kivijärven) kunnostuskohteista ja kunnostusten edistäminen, kuten suunnitelmat ja mahdolliset mäti-istutuskohteet - Parta- ja Kärnäkosken täydennyskunnostusten edistäminen, sähkökalastukset - Vaalimaanjoen sähkökoekalastus (ylä- ja alajuoksu), nousukalaseuranta ja kunnostusten ja soraistusten edistäminen - Lisäksi jatkotyöt Urpalan- ja RIFCI joilla, kuten seurannat 5.3 Vuoden 2014 aikataulutus Taulukko 1. Työtehtävien jakautuminen vuodenaikojen mukaan. työt kevät kesä syksy talvi kunnostussuunnitelmat X X kunnostusten luvat X X X mäti-istutukset X kartoitukset X X kunnostukset X X kalaston seuranta X kalojen nousu ja kutu X vedenlaadun seuranta X X X X kalastus järjestelyt X X

13 Taulukko 2. Vuoden 2014 työaikataulu. Maalis Hankkeen toteutus vko 10 vko 11 vko 12 vko 13 kalastusalue mäti-istutukset X X 1 ja 5 kunnostussuunnitelmat X X 2,9 ja 10 Huhti Hankkeen toteutus vko 14 vko 15 vko 16 vko 17 vko 18 kalastusalue nousuesteiden poiston edistäminen X X 2 ja 5 kunnostusten luvat X X 2,9 ja 10 tulvatilanteen ja vedenlaadun seuranta X kaikki kokoukset X X X X X kaikki? Touko Hankkeen toteutus vko 19 vko 20 vko 21 vko 22 kalastusalue tulva-ajan maatokartoitukset X X 2,3,5,6,7 nousuesteiden poiston edistäminen X 1,2,4,5 kunnostussuunnitelmat X 9 ja 19 mäti-istutusten raportointi X 1 ja 5 Kesä Hankkeen toteutus vko 23 vko 24 vko 25 vko 26 kalastusalue kunnostusten luvat X X 1,2,3,5, 9 ja 10 kartoitukset X X 3,5 ja 8 kunnostussuunnitelmat X 1,2,5 ja 3 Heinä Hankkeen toteutus vko 27 vko 28 vko 29 vko 30 vko 31 kalastusalue kunnostukset X X X X X 1,2,5 ja 3 kartoitukset X X 4,6 ja 7 kunnostussuunnitelmat X X 4,6,7,8 Elo Hankkeen toteutus vko 32 vko 33 vko 34 vko 35 kalastusalue kunnostukset X X 4,5 nousuesteiden poiston edistäminen X 2,5 kalaston seuranta X X 1,2,3,9,10 Syys Hankkeen toteutus vko 36 vko 37 vko 38 vko 39 vko 40 kalastusalue kalaston seuranta X 4,5,6,7,8 raportointi X X kaikki kalojen nousu ja kutu X 2,5,8,9,10 Loka-Marras Hankkeen toteutus vko 41 vko 42 vko 43 vko 44 vko 45 kalastusalue kalojen nousu ja kutu X X X X 2,5,8,9,10 nousuesteiden poiston edistäminen X X 1,2,4,5 yhteenveto 2014/kokoukset kaikki Kalastusalue nro Valkealan ka. 1 Summa-Vehka-Virojoki ka. 2 Kymijoen ka. 3 Vuohijärven ka. 4 Kaakonkulma ka. 5 Rautjärven ka. 6 Ruokolahden ka. 7 Kivijärven ka. 8 Suur-Saimaan ka. 9 Kuolimon ka. 10

14 6 PROJEKTIORGANISAATIO Projektin hallinto ja vastuullinen vetäjä on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, yhdessä Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen kanssa. Hankkeelle palkataan projektikoordinaattori, joka huolehtii hankkeen etenemisestä hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana pyritään palkkaamaan myös kausiapulainen/-apulaisia, mikäli katsotaan hankkeen etenemisen vuoksi välttämättömäksi. Lisäksi projektiorganisaatiot hyödyntävät muiden alueella toimivien tahojen tietotaitoa ja osaamista, sekä resurssien mukaan tilaavat lisäpalveluja ja selvityksiä. 7 RAHOITUS Hankkeen vuosibudjetti on aluksi noin 50 60 000 euroa ( ). Rahoitusta kerätään ja kasataan useista eri lähteistä. Keskeisimpiä rahoittajia tulevat olemaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kalastusalueet sekä säätiöt ja muu yksityinen rahoitus sekä vastikkeetta tehtävä työ (talkootyö). Lisäksi kuntia ja kaupunkeja pyritään samaan mukaan tai maakuntaliitot? 7.1 Henkilöstö ja hallinto Suurin yksittäinen kuluerä on hankkeelle palkattavan henkilön palkka ja pakolliset sotu ja vakuutusmaksut. Myös henkilöstön välttämättömät kotimaan matkakustannukset on huomioitava yhtenä suurena kulueränä. Kalatalouskeskusten hallinto, toimistokustannukset ja muut yleiskustannukset ovat seuraavaksi suurin kuluerä. Lisäksi toimi- ja varastotilat, hankinnat ja tarvikkeet sekä mahdolliset ostopalvelut tekevät loput hankkeen budjetoiduista vuosimenoista. 7.2 Kunnostukset Kalataloudellisia kunnostuksia pyritään ensisijaisesti rahoittamaan valtion kalataloudellisista kunnostusmäärärahoista aina ennakkoon tehtyyn suunnitelmaan perustuen ja vuosittain erikseen. Myös vesistökohtaisia kalatalousmaksuja voivat kalastusalueet hakea erikseen laadittujen suunnitelmien mukaan. Kunnostuksissa tarvittava kivimateriaali on suhteellisen edullista (10 20 /m3), mutta pitkät kuljetusmatkat ja hankalat maasto-olosuhteet voivat nostaa kustannuksia. 7.3 Mäti-istutukset Kalataloudellisissa merkintätutkimuksissa ja lohikalojen siirtoistutuksissa ja muissa kalakantoja koskevissa lisäselvityksissä käytetään esim. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen osaamista ja organisaatiota apuna. Mäti-istutuksia pyritään hoitamaan osakaskuntien ja kalastusalueiden kalavesien hoitoon varatuilla varoilla ja kalatalousmaksuilla. Mäti-istutus on kuitenkin erittäin kustannustehokas istutusmuoto. Esimerkiksi litra taimenen ja lohen mätiä maksaa noin 400 euroa, jolla vesistöön saadaan kuoriutumaan ja leimaantumaan 5000 8000 luonnonpoikasiksi verrattavissa olevaa poikasta

15 7.4 Seurannan järjestäminen Seurantaa järjestetään ja toteutetaan viranomaisten ja kalastusalueiden laatimien suunnitelmien mukaisesti eri kohdevesistöissä. Seurannan avulla pyritään tuomaan uutta tietoa vesialueen omistajille ja viranomaisille kalavesien hoidon päätöksienteon tueksi. Keskeisenä teemana on tuoda tietoa kunnostusten onnistumisesta ja mahdollisista ongelmista kohdevesistöissä. Seurannat pyritään järjestämään ja ohjaamaan osaksi vesistökohtaisia ja paikallisiksi määrättyjä velvoiteseuranta ohjelmia, joita yleensä hoitavat paikalliset vesiensuojeluyhdistykset yms. 7.5 Lohikaloihin liittyvät lisäselvitykset Erillisiä lisäselvityksiä (lohikaloihin liittyen) tehdään mm. viranomaisten päätöksienteon tueksi ja kalastusalueille vesialueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia varten. Tällaisia toimia voivat olla esim. nousukalaseurannat, kalateiden toimivuuden ja sijoittaminen, kudun tarkkailu ja mäti-istutuskokeet jne. 7.6 Tiedotus ja raportointi Hyvä ja avoin julkisuus ja tiedottaminen sekä vahva yhteistyö eri toimijoiden kanssa ovat välttämättömiä hankkeen tehokkaan etenemisen kannalta. Hankkeen tiedotuksessa keskeisimpänä ovat hankkeessa mukana olevat tahot, kuten rahoittajat. Vesialueen omistajia informoidaan vuosittain kalastusalueiden kokouksissa. Hankkeen avoimella tiedottamisella pyritään hankkeesta tekemään koko Kaakon yhteinen lohikalahanke, korostamatta itse hanketta vaan hankkeen toimintoja, yhteistyötahoja ja rahoittajia. Hankkeen raportointi suunnataan hankkeen henkilöstölle, vesialueen omistajille, rahoittajille ja yhteistyötahoille aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Raportointien sisältö käsittää mm. hankkeen toimintaa, edistymistä, taloutta, toimintaa, rahoitusta ja seurantaa liittyviä asioita. Raportointi ja tiedottaminen tapahtuvat pääsääntöisesti, lehdistön, kirjeiden, kokoustiedotteiden, sähköpostin ja internetin välityksellä. 7.7 Yhteenveto hankkeen kustannuksista sekä rahoitus-suunnitelma Taulukkoon on koottu arvio eri työtehtävistä koostuvien osuudet hankkeen kokonaisuudesta (taulukko 3). Rahoitus-suunnitelma on hankkeen perusta ja sen puitteissa ja mukaan toimitaan (taulukko 4). Taulukko 3. Arvio hankkeen rahoituksen jakautumisesta eri työtehtävien kesken. tehtävät: % -osuus Kartoitukset ja kunnostukset 20 Seurannan järjestäminen 20 Lohikaloihin liittyvät lisäselvitykset 20 Mäti-istutukset 5 Kalastuksen valvonta, neuvonta ja ohjaus 20 Tiedotus ja raportointi 5 Hallinto 10 100

16 Taulukko 4. Rahoitus-suunnitelma (luonnos) 2014 RAHOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO 2014 HUOM! LUONNOS TULOT /kk kk % osuus ARVIO Rahoittajat: Kaakkois-Suomen ELY-keskus: kunnostusvarat 1000 10 17,6 10000 kalatalousmaksut 1555 10 27,4 15550 Kunnat/Kaupungit:??? Maakuntaliitot:??? Kalastusalueet: Summa-, Vehka-, Virojoki ka. 375 10 6,6 3750 Valkealan ka. 250 10 4,4 2500 Kymijoen ka. 125 10 2,2 1250 Vuohijärven ka. 250 10 4,4 2500 Kaakonkulman ka. 500 10 8,8 5000 Rautjärven ka. 70 10 1,2 700 Ruokolahden ka. 125 10 2,2 1250 Kuolimon ka. 188 10 3,3 1875 Suur-Saimaan ka. 188 10 3,3 1875 Säätiöt: Esimerkkejä Tuuliaisen Säätiö 500 10 8,8 5000 Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 55 10 1,0 550 Muut (sponsorit): 8,8 5000 TUOTOT YHTEENSÄ 100,0 56800 MENOT palkkauskulut ja palkkiot: henkilöstö palkkauskulut (projektikoordinaattori) 3560 10 62,9 35600 työntekijän Sos turva ja Tyel -maksut + muut vakuutukset 680 10 12,0 6800 hallinto (mm. kirjanpito) 563 10 9,9 5625 yhteensä: 4803 84,8 48025 ostopalvelut: vuokrat: muut toimi- ja varastotilat 88 10 1,6 880 kotimaan matkakulut: kotimaan matkakustannukset (kilometrikorvaukset) 550 10 9,7 5500 kotimaan matkakustannukset (päivärahat) 102 10 2,1 1200 muut kustannukset: hankinnat ja tarvikkeet 50 10 0,9 500 yleiskustannukset: toimistotarvikkeet, postitus, nettisivut, palaveri kahvitus 50 10 0,9 500 KULUT YHTEENSÄ 100,0 56605 TILIKAUDEN ALI/YLIJÄÄMÄ 195

8 HANKKEEN TAVOITTEIDEN SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN Hanketta varten nimetty seurantaryhmä valvoo tavoitteiden ja hankkeen toteutuksesta. Seurantaryhmään on koetettu saada ns. ydinjoukko alan ammattilaisia. Tarvittaessa käytetään muita ulkopuolisia asiantuntijoita kokouksia täydentämään. Kokoonpanoa täydennetään tapauskohtaisesti ja vain tarvittaessa. Ohjaus-/työryhmään on pyritty kokoamaan laaja-alainen joukko hankkeessa mukana olevia keskeisiä toimijoita ja rahoittajia, kuten mm.: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kalastusalueet Säätiöt Kalatalouskeskuksien edustaja Vesiensuojeluyhdistykset Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos 17